Radio Helsinki

Wikipedia

Radio Helsinki
kuva puuttuu
Kuuluvuus:	Paikallinen
Studio:	Helsinki, Suomi
Slogan:	"Olet ystävien seurassa."
Perustettu:	syyskuu 2000
Tyylilaji:	Soittolistaton musiikki ja puhe
Omistaja:	Sanoma News
Kotisivu:	Radio Helsinki

Radio Helsinki on syyskuussa 2000 Helsinkiin perustettu ja 1. maaliskuuta 2001 vakituiset FM-lähetykset aloittanut paikallinen radioasema.

Radio Helsinki eroaa useimmista muista asemista muun muassa soittolistattomuudellaan. Juontajat valitsevat musiikkinsa itse, eivätkä asemalla soitetut kappaleet toistu usein. Asemalla on myös puheohjelmaa satutunneista yhteiskunnallisiin keskusteluohjelmiin. Suosittuja ohjelmia ovat olleet Ari "Paska" Peltosen Paskalista ja Tuomas Nevanlinnan ja Jukka Relanderin filosofinen keskusteluohjelma Tukevasti ilmassa.

Radio Helsinki on mainosrahoitteinen kanava. Sen pääomistajina olivat Radio Helsingin päätoimittaja Paula Salovaara ja Yhtyneitten Kuvalehtien sisältöjohtajan paikan 31.12.2006 jättänyt Harri Saukkomaa.

29. huhtikuuta 2005 SanomaWSOY-yhtymään kuuluva Helsingin Sanomat ilmoitti ostavansa Radio Helsingin. Kauppa toteutui kilpailuviranomaisten hyväksyttyä kaupan toukokuussa 2005.

Radio Helsingin FM-lähetys kuuluu vain Helsingin seudulla, mutta kanavaa voi kunnella myös Internetin kautta. Nettilähetyksissä kanava on ollut alan pioneereja Suomessa. Radioissa, joissa on digitaalinen näyttö, Radio Helsingin lähetintunnus on RadioHEL, muissa radioissa RADIOHEL.

Radio Helsinki on myös radioaseman nimi Itävallan Grazissa. (http://helsinki.at)

Sisällysluettelo 1 Radio Helsingin juontajia 2 Historia 3 Ohjelmia 4 Lähteet 5 Aiheesta muualla

[muokkaa] Radio Helsingin juontajia

Monet Radio Helsingin juontajista ja ohjelmien tekijöistä^[1] ovat jo aiemmin tulleet tunnetuksi muista yhteyksistä, muun muassa muusikkoina. Alla on lueteltu joitakin tunnetuimpia.

• Janne Halmkrona (CMX:n kitaristi)
• Lasse Kurki (Lemonatorin laulaja/kitaristi)
• DJ Elliot Ness
• Njassa (radio- ja TV-persoona)
• Peter Norrby(Norppa)
• Ari Peltonen
• Martti Servo
• Axa Sorjanen
• Jonna Tervomaa, laulaja-lauluntekijä
• Vilunki 3000, muusikko ja dj

[muokkaa] Historia

Radio Helsingin tausta liittyy 22.-31.10.1999 taajuudella 95,2 MHz toimineeseen Lepakkoradioon. Se oli runsaan viikon mittainen ELMU:n järjestämä radioprojekti, jolla kunnioitettiin helsinkiläisen vaihtoehtokulttuuriareena Lepakon värikästä historiaa ja muisteltiin menneitä asian tiimoilta. Osa Lepakkoradion tekijöistä alkoi vakuuttua siitä, että Helsingin seudulla olisi kysyntää radiokanavalle, joka soittaa monipuolista musiikkia ja tarjoaa vaihtoehdon ns. formaattiradioille.

Vuotta myöhemmin, syksyllä 2000 kuului samalla taajuudella seitsemäntoista päivän ajan samojen tekijöiden uusi projekti nimeltään Radio Helsinki. Uusi kanava jatkoi pian tämän jälkeen toimintaansa pelkästään nettiradiona.

Valtioneuvosto myönsi 8.2.2001 Edit Station Oy:lle toimiluvan, ja vakituisena paikallisradiona Radio Helsinki aloitti 1.3.2001 klo 0:00. Myös verkkolähetystä jatkettiin FM-lähetyksen rinnalla.

Alkuvuodesta 2003 Radio Helsingin signaali on kuulunut myös Welhon kaapeliverkossa, mikä on parantanut aseman kuuluvuutta joissakin paikoissa pääkaupunkiseudulla.

28.12.2006 Radio Helsingin taajuus vaihtui 95,2 megahertsistä 88,6 megahertsiin. Lisäksi kuuluvuus laajeni Helsingin pohjoispuolelle Järvenpäähän, Keravalle ja niiden ympäristöön taajuudella 89,4 megahertsiä.

[muokkaa] Ohjelmia

• Kompostiradio on Komposti Soundin pyörittämä suomalainen reggaeradio-ohjelma, jota toimittavat Bommitommi ja Enrico. Ohjelma kuuluu joka maanantai kello yhdeksästä yhteentoista. Ohjelmassa soi jamaikalainen populaarimusiikki 1960-luvulta nykypäivään sekä sen johdannaisia tyylejä, kuten dubia ja suomalaista reggaeta. Kompostiradiossa on myös säännöllisesti suomalaisia artistivieraita, kuten Paarma sekä Bongo Rhino.
• Tukevasti ilmassa, Jukka Relanderin ja Tuomas Nevanlinnan keskusteluohjelma.

[muokkaa] Lähteet

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Radio Helsinki – kanavan kotisivu
• Sanoma Osakeyhtiö: Radio Helsinki Helsingin Sanomille
• Voima-lehden artikkeli mediakentän muutoksesta