Jauho

Wikipedia
Ohjattu sivulta Jauhot
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee aineen olomuotoa. Jauho on myös suomalainen sukunimi.

Jauho on yleisnimi hienojakoisille, jauhomaisille aineille ja puhekielessä eritoten viljalajien jyvistä jauhamalla saatava ravinnoksi käytettävä tuote. Sanoja jauho ja jauhe käytetään toisinaan synonyymeinä. Viljaa jauhettaessa saadaan kokojyväjauhoa tai erottelemalla jyvän osat, lestyjauhoa eli jyvän ydinosasta jauhettua hienoa jauhoa.[1]. Jauho on hienoin jyvistä jauhettu jauhatustuote, jonka karkeusaste vaihtelee. Kaurasta ja ohrasta saatavaa jauhatustuotetta voi käyttää eläinten rehuksi.lähde?

Elintarvikejauhot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valmistustavan mukaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Gluteenijauho - on vehnän, ohran ja rukiin sisältämien varastoproteiinien, gliadiinin ja gluteniinin, muodostama aine.
  • Grahamjauho – on vehnästä valmistettua täysjyvävehnäjauhoa, johon on jauhettu sen alkio sekä ydin- ja kuorikerrokset.[2]
  • Hiivaleipäjauho eli tumma vehnäjauho – on jauhettu läheltä vehnän kuoriosaa ja on siksi tummempaa kuin tavalinen vehnäjauho.[3]
  • Jälkijauho - valmistetaan jyvän kuoriosia jauhamalla. Se on jyvän ydinosasta saatavaa ydinjauhoa tummempaa, sisältää enemmän kivennäisaineita ja sen leivontaominaisuudet ovat heikommat. Jälkijauhoa valmistetaan tavallisesti vehnästä. Ruis sitä vastoin jauhetaan yleensä kokojyväjauhoksi.[4]
  • Talkkunajauho - koostuu keitetystä ja paahdetusta, yleensä melko karkeaksi jauhetusta viljasta (kaura, ohra, ruis, vehnä), herneistä ja/tai pavuista[5].
  • Tärkkelysjauho - on esimerkiksi ruokien suurustamiseen tarkoitettu jauho. Yleisimpiä suurusteita suomalaisissa keittiöissä ovat peruna-, maissitärkkelys- ja arrow(juuri)jauhot.
  • Täysjyväjauho - on kaikki jyvän ainesosat sisältävä jauho.[6]

Jauhetun (heinäkasvien) aineen mukaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yleisimpiä kaupoista saatavia valmisjauhoja ovat muun muassa ohra-, ruis- ja vehnäjauhot, kuten durum- ja spelttivehnäjauhot. Harvinaisempia ovat durra-, hirssi-, kaura-, riisi-, tattari-, teff- ja maissijauhot eli polenta.

Käyttötarkoituksen mukaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupoissa myydään myös erilaisia valmiita jauhoseoksia, kuten lettu-, muffinssi-, pizza-, rieska-, sämpylä- ja vohvelijauhot, joiden nimistä voi päätellä niiden varsinaisen käyttötarkoituksen. Korppujauhoja käytetään muun muassa ruokien leivittämiseen ja kuorruttamiseen sekä paistinvuokien jauhottamiseen - yhdessä rasvan kanssa.

Muista kuin heinäkasveista saatavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Näitä ovat muun muassa herne-, kaakao-, kahvi-, kookos-, maniokki-, peruna- ja soijajauhot.

Muita jauhoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muita kuin elintarvikkeiksi tarkoitettuja jauhoja ovat esimerkiksi kala-, lasi-, liitu-, luu-, puu-, rehu- ja verijauhot. Myös metallien yhteydessä saatetaan puhua jauhoista, kuten rautajauho.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä ruokaan, juomiin, ravintoon tai ruoanlaittoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.