Interkosmos

DDR:n postimerkki

Interkosmos oli Neuvostoliiton sosialistisille maille rakentama avaruusohjelma, joka tunnetaan kosmonauttilennoista. Siihen kuului myös tieteellisiä miehittämättömiä avaruuslentoja.

Kosmonautit

Sosialististen maiden lisäksi Interkosmokseen osallistuivat Syyria, Ranska ja Intia. Suomelle neuvostoliittolaiset tekivät kutsun mm. huhtikuussa 1981 , joka oli Suomen avaruustoiminnan ESAssa liikkeelle laukaiseva tapahtuma.

Ajankohta	Kosmonautti	Varakosmonautti	Maa	Lento
3. maaliskuuta 1978	Vladimír Remek	Oldrich Pelcak		Sojuz 28
27. kesäkuuta 1978	Miroslaw Hermaszewski	Zenon Jankowski		Sojuz 30
26. elokuuta 1978	Sigmund Jähn	Eberhard Köllner		Sojuz 31
10. huhtikuuta 1979	Georgi Ivanov	Aleksandăr Aleksandrov		Sojuz 31
26. toukokuuta 1980	Bertalan Farkas	Bela Magyari		Sojuz 36
23. heinäkuuta 1980	Phạm Tuân	Thanh Liem Bui		Sojuz 37
18. syyskuuta 1980	Arnaldo Méndez	Jose Lopez Falcon		Sojuz 38
23. maaliskuuta 1981	Shugderdemidyn Gurragtschaa	Maidarzhavyn Ganzorig		Sojuz 39
14. toukokuuta 1981	Dumitru Prunariu	Dumitru Dediu		Sojuz 40
24. kesäkuuta 1982	Jean-Loup Chrétien	Patrick Baudry		Sojuz T-6
2. huhtikuuta 1984	Rakesh Sharma	Ravish Malhotra		Sojuz T-11
22. heinäkuuta 1987	Muhammed Faris			Sojuz TM-3 - telakointi Mir-avaruusasemalle
6. heinäkuuta 1988	Aleksandăr Aleksandrov			Sojuz TM-5 - telakointi Mir-avaruusasemalle
29. elokuuta 1988	Abdul Ahad Mohmand	Mohammad Dauran Ghulam Masum		Sojuz TM-6 - telakointi Mir-avaruusasemalle

Interkosmos-satelliitit

Interkosmos 10 -satelliitti itäsaksalaisessa postimerkissä vuodelta 1975.

Intekosmos-satelliitit olivat neuvostoliittolaisia satelliitteja, joihin muut SEV-maat osallistuivat. Osassa niistä satelliittien tieteelliset laitteet tulivat kokonaisuudessaan esim. Tšekkoslovakiasta.

Satelliitit

• 28.11.1970 - Vertikal-1: Aeronomia/Ionosfääri/Aurinko
• 20.8.1971 - Vertikal-2: Aurinko - UV ja röntgem
• 7.4.1972 - Intercosmos 6 - Kosminen säteily, lähiavaruuden meteoroidit
• 3.6.1975 - Intercosmos 14
• 2.9.1975 - Vertikal-3: Surinko: UV, röntgen
• 1976 - paluukatselin testilento
• 29.6.1976 - Intercosmos 15: teknologiakoe
• 29.3.1977 - Yläilmakehä
• 17.6.1977 - Signe 3 - Ranskalla iso osuus tämän satelliitien instrumentaatiossa
• 7.8.1978 - Vertikal-5: Aurinko: UV ja röntgen
• 24.9.1977 - Intercosmos 17 - Varautuneet partikkelit, neutraaliatomit, mikrometeoriitit
• 25.10.1977 - Vertikal-6 Ionosfääri ja Aurinko
• 24.10.1978 - Intercosmos 18: magnetosfääri. Tšekkoslovakia, DDR, Unkari, Puola ja Romania isossa roolissa
• 24.10.1978 - Magion 1 - Tšekkoslovakian kehittämä satelliitti, joka laukaistiin Neuvostoliiton Intercosmos 18 kanssa samalla laukaisulla
• 3.11.1978 - Vertikal-7: Ionosfääri ja Aurinko
• 27.2.1979 - Intercosmos 19 - Bulgaria, Tšekkoslovakia, Unkari ja Puola isossa roolissa
• 26.9.1979 - Vertikal-8: Aurinko: UV ja röntgen
• 1.11.1979 - Intercosmos 20. Tšekkoslovakia, DDR, Unkari ja Romania isossa roolissa
• 1981 - paluukapselin testi
• 6.2.1981 - Intercosmos 21 - Tšekkoslovakia, DDR, Unkari ja Romania suuressa roolissa
• 7.8.1981 - Intercosmos 22. Bulgarialais-neuvostoliittolainen missio
• 28.8.1981 - Vertikal-9: Aurinko: UV, röntgen
• 21.9.1981 - Oreol 3 - Ranskalaisten osuus merkittävä; 'Arkad-3'.
• 26.4.1985 - Intercosmos 23 - Tšekkiläis-neuvostoliittolainen missio
• 18.12.1986 December 18 - Cosmos 1809
• 28.9.1989 - Magion 2 - Intercosmos 24 (Aktivnyj) - plasmafysiikkaa
• 28.9.1989 - Intercosmos 24 - Yhdysvallat, Bulgaria, Tšekkoslovakia, DDR, Unkari, Puola ja Romania ('Aktivny'-projekti). Mukana Tšekkoslovakian Magion-2 satelliitti.
• 18.12.1991 - Intercosmos 25 - Saksa, Romania, Bulgaria, Puola, Unkari mukana toteutuksessa. Osa kansainvälistä Apex-projektia. Ionosfääri ja magnetosfääri.
• 13.12.1991 - Magion 3
• 2.3.1994 - Intercosmos 26 - Aurinko - Coronas-I-projektin osa