HMS Codrington

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
HMS Codrington
HMS Codrington
HMS Codrington
Naval Ensign of the United Kingdom.svg
Aluksen vaiheet
Rakentaja Swan Hunter and Wigham Richardson Ltd, Wallsend-on-Tyne
Kölinlasku 20. kesäkuuta 1928
Laskettu vesille 7. elokuuta 1929
Palveluskäyttöön 4. kesäkuuta 1930
Palveluskäytöstä uponnut 27. heinäkuuta 1940
Tekniset tiedot
Uppouma 1 540 t (kuiva)
2 012 t (max)
Pituus 104,54 m (kokonaispituus)
Leveys 10,29 m
Syväys 3,76 m
Koneteho 39 000 hv
Nopeus 35 solmua
Miehistöä 185
Aseistus 5 × 4,7"/L45 QF Mk IX -tykkiä CP Mk XIII asennuksina
2 × QF 2 naulan Mk II -ilmatorjuntatykkiä
8 × 21" (533 mm) torpedoputkea

HMS Codrington (viirinumero D65) oli Britannian Kuninkaallisen laivaston A-luokan laivueenjohtaja. Alus otettiin palveluskäyttöön 1930, ja se osallistui toisen maailmansodan alussa taisteluun Norjasta ja Dunkerquen evakuointiin. Se upposi 27. heinäkuuta 1940 Doverin satamaan kohdistuneessa Saksan ilmavoimien hyökkäyksessä.[1]

Valmistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: A-luokka (hävittäjä)

Alus tilattiin 6. maaliskuuta 1928 Swan Hunter and Wickham Richardsonilta Wallsendistä Tynejoen varrelta osana vuoden 1927 laivasto-ohjelmaa. Sen köli laskettiin 20. kesäkuuta 1929 ja alus laskettiin vesille 8. elokuuta. Alus valmistui 4. kesäkuuta 1930.[2]

Alus on ainoa nimeä Codrington kantanut Kuninkaallisen laivaston alus. Nimi on kunnianosoitus Horatio Nelsonin alaisuudessa Trafalgarin taistelussa palvelleelle HMS Orionin kapteenille (myöh. amiraali) Edward Codringtonille, joka komensi 1827 liittokunnan laivastoa Navarinon taistelussa.[3]

Palvelus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Codrington oli palvelukseen oton jälkeen koulutettavana Englannin kanaalissa, kunnes se liitettiin heinäkuussa 1930 Välimeren laivaston 3. hävittäjälaivueen johtajaksi. Alus palasi kesäkuussa 1931 huollettavaksi Devonportin telakalle, mistä se palasi palvelukseen 30. kesäkuuta.[2][4]

Alus palveli Välimerellä kesäkuuhun 1937 saakka, mutta oli Devonportin telakalla syys-lokakuussa 1932. Alus kolaroi 12. kesäkuuta 1934 Acastan kanssa mutta kärsi vain vähäisiä vaurioita. Viimeiset kuukaudet Välimeren laivastossa alus osallistui laivueensa mukana sisällissotaan ajautuneen Espanjan rannikonvalvontaan.[4]

Palattuaan kesäkuussa 1937 Britteinsaarille alus sijoitettiin Devonportin reserviin. Se siirrettiin 1938 huollettavaksi ja sen jälkeen alus sijoitettiin Kuninkaallisen laivaston tekniseenkouluun Keynshamiin. Aluksen huolto valmistui lopullisesti elokuussa 1939.

Toisen maailmansodan sytyttyä alus liitettiin 3. syyskuuta 1939 johtoalukseksi Doveriin sijoitettuun 19. Hävittäjälaivueeseen. Alus suojasi laivueensa mukana syys-lokakuussa Ranskaan meneviä joukkojenkuljetussaattueit ja suoritti sen jälkeen Kanaalin ja Pohjanmeren valvontaa.[1][2][4]

Kuningas Yrjö VI HMS Codringtonin kannella joulukuussa 1939

Codrington kuljetti 4. joulukuuta kuningas Yrjö VI:n Doverista Boulogneen vierailemaan Ranskassa olevien siirtoarmeijan joukkojen luona. Alus kuljetti 10. joulukuuta kuninkaan takaisin Doveriin.[4] Se suojasi 22. joulukuuta apumiinalaiva Princess Victoriaa sen tehdessä Doverin sulkukenttää (operaatio GF).[2]

Alus kuljetti 4. tammikuuta 1940 laivastoministeri Winston Churchillin Ranskaan. Alus määrättiin helmikuussa johtoalukseksi 1. hävittäjälaivueeseen 19. tammikuuta uponneen Grenvillen tilalle. Alus kuljetti 5. helmikuuta Doverista Boulogneen pääministeri Neville Chamberlainin, Winston Churchillin sekä sotilasjohtoa Ranskaan Pariisissa pidettävään sotaneuvostonkokoukseen. Englantiin palattuaan alus siirrettiin Chathamin telakalle huollettavaksi.[2]

Norjan taistelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Taistelu Norjasta

Codrington palasi palvelukseen 6. maaliskuuta 1940, jolloin se liitettiin Harwichin laivastotukikohtaan sijoitettuihin aluksiin suojaamaan Pohjanmeren saattueita. Alus otti huhtikuussa 1940 Kotilaivaston mukana osaa Norjan taisteluihin ja suojasi joukkojenkuljetussaattueita muun muassa 6.-7. huhtikuuta saattuetta HN24.[1][2]

Alus suojasi 7. huhtikuuta operaatio Rupertiin/R4 matkannutta laivastoa[5]. Operaation tarkoituksena oli miinoittaa Norjan rannikkoreitti ja siten estää rautamalmin kuljettaminen Pohjois-Norjasta Saksaan. Osasto joutui 9. huhtikuuta Saksan ilmavoimien hyökkäyksen kohteeksi, minkä jälkeen alus purjehti Sullom Voeen tankattavaksi.[6][2]

Alus suojasi 13. huhtikuuta joukkojenkuljetussaattuetta NP1 Norjaan suojanneita raskaita pinta-aluksia. Alus erkani saattueesta 15. huhtikuuta sen saavuttua määränpäähänsä Narvikiin.[7] Se suojasi 24.-27. huhtikuuta saattuetta FP2.[2]

Norjassa olevien liittoutuneiden joukkojen komentaja amiraali William Boyle sekä Narvikiin sijoitettujen Ranskan joukkojen komentaja kenraali Antoine Béthouart nousivat 28. huhtikuuta Codringtonille, joka vei heidät tiedustelumatkalle Narvikin ympäristöön[8]. Tiedustelumatkan aikana alus tulitti rannikkotykistönasemia. Alus vapautettiin operaatiosta toukokuussa ja se siirtyi Doveriin.[2]

Siirtoarmeijan evakuointi mannermaalta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Dunkerquen evakuointi

1. hävittäjälaivueen johtoaluksena Codrington evakuoi brittiläisen siirtoarmeijan joukkoja Ranskasta ja Belgiasta. Alus lähti Scapa Flow’sta 10. toukokuuta Doveriin, josta se jatkoi matkaansa tankkauksen jälkeen 11. toukokuuta Belgian ja Alankomaiden rannikolle.[1][2]

Alus evakuoi 12. toukokuuta IJmuidenista Alankomaiden kruununprinsessan (operaatio J). Alus liitettiin 27. toukokuuta Force A:han estämään Saksan laivaston pinta-alusten pääsyä evakuointialueille, minkä jälkeen se liitettiin evakuointiosastoihin osaksi operaatio Dynamoa.[2]

Codrington osallistui 28. toukokuuta 33 eloonjääneen pelastamiseen E-veneiden torpedoimalta Abukirilta, joka oli palaamassa Oostendesta Belgiasta evakuoimiensa 200 sotilaan kanssa Englantiin. Eloonjääneet siirrettiin Grenadelle, joka oli matkalla Dunkerqueen. Codrington purjehti Dunkerquen satamaan, josta se evakuoi 866 sotilasta[9]. Alus evakuoi 29. toukokuuta 766, 30. toukokuuta 799[10] ja 31. toukokuuta 909 sotilasta ja toimitti heidät Doveriin. Lisäksi toukokuun viimeisenä päivänä alus suoritti vielä kaksi matkaa, joiden aikana se pelasti vielä 440 sotilasta Doveriin. Alus evakuoi 1. kesäkuuta 746 sotilasta (muun muassa kenraalimajuri Bernard Montgomery[11]) ja 2. kesäkuuta 878 sotilasta[12] Doveriin.[2]

Alus siirrettiin 3. kesäkuuta Doverin Kanaalin valvontaosastoon tukemaan Ranskan satamista tapahtuvaa evakuointia. Se kuljetti 3. kesäkuuta 44 henkeä Doveriin[13]. Alus liitettiin 12. kesäkuuta operaatio Cycleen, kunnes se siirrettiin telakalle kattiloiden puhdistusta varten.[1][2]

Codrington upposi 27. heinäkuuta Saksan ilmavoimien suorittaman pommituksen seurauksena Doverin satamaan. Ainoastaan kolme miestä haavoittui.[1][2]

Aluksen päälliköt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • English, John: Amazon to Ivanhoe - British Standard Destroyers of the 1930s. Kendal: World Ship Society, 1993. ISBN 0-905617-64-9. (englanniksi)
  • Whitley, M. J.: Destroyers of World War Two - an international encyclopedia. Lontoo: Arms and Armour, 1988. ISBN 0-85368-910-5. (englanniksi)
  • Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1922-1946. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1987. ISBN 0-85177-146-7. (englanniksi)
  • Brown, David (toim.): Naval Operations of the Campaign in Norway April - June 1940. Lontoo, Englanti: Frank Cass, 2005. ISBN 0-7146-5119-2. (englanniksi)
  • Gardner, W. J. R. (toim.): The Evacuation from Dunkirk - 'Operation Dynamo' 26 May-4 June 1940. Lontoo, Englanti: Frank Cass, 2000. ISBN 0-7146-8150-4. (englanniksi)
  • Thomas, David A.: A Companion to the Royal Navy. Lontoo: Harrap, 1988. ISBN 0-245-54572-7. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f Whitley, M. J. s. 97
  2. a b c d e f g h i j k l m n Naval-history.net
  3. Thomas, David A. s. 84
  4. a b c d English, John s. 16
  5. Brown, David s. 11
  6. Brown, David s. 25
  7. Brown, David s. 43
  8. Brown, David s. 103
  9. Gardner, W. J. R. s. 28
  10. Gardner, W. J. R. s. 64
  11. Gardner, W. J. R. s. 77
  12. Gardner, W. J. R. s. 101
  13. Gardner, W. J. R. s. 107
  14. Unithistories.com - laivastoupseerit M
  15. Unithistories.com - laivastoupseerit S
  16. Unithistories.com - laivastoupseerit C
  17. Unithistories.com - laivastoupseerit S

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]