HMS Orion (1787)
| HMS Orion | |
|---|---|
.JPG) HMS Orionin pienoismalli Vancouverin merimuseossa. |
|
 |
|
| Aluksen vaiheet | |
| Rakentaja | William Barnard, Deptfordin telakka |
| Kölinlasku | helmikuu 1783 |
| Laskettu vesille | 1. kesäkuuta 1787 |
| Palveluskäyttöön | 1. marraskuuta 1787 mennessä |
| Poistui palveluskäytöstä | romutettu 1814 |
| Tekniset tiedot | |
| Uppouma | 1645 48/94 bm |
| Pituus |
51,94 m (tykkikansi) 42,91 m (köli) |
| Leveys | 14,29 m |
| Syväys | 6,26 m |
| Koneteho | täystakiloitu purjealus |
| Miehistöä | 600 |
| Aseistus | |
| Aseistus | 74 tykkiä |
HMS Orion oli Britannian kuninkaallisen laivaston vuonna 1787 vesillelaskettu Canada-luokan 74-tykkinen kolmannen luokan linjalaiva.
Valmistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pääartikkeli: Canada-luokka (linjalaiva)
Alus tilattiin 2. lokakuuta 1782 Deptfordin telakalta William Barnardilta, missä köli laskettiin helmikuussa 1783. Se laskettiin vesille 1. kesäkuuta 1787 ja valmistui 1. marraskuuta mennessä. Aluksen tarjoukseen perustunut hinta oli 30 144 puntaa 11 shillinkiä ja 1 penny ja sen varustamiskustannukset olivat Deptfordissa 3 449 puntaa ja Woolwichissa 7 052 puntaa.[1]
Palvelus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Orion otettiin palvelukseen syyskuussa 1787 päällikkönään Hyde Parker ja poistettiin palveluksesta Plymouthissa helmikuussa 1788. Alus palautettiin palvelukseen heinäkuussa Plymouthin vartiolaivana päällikönään Andrew Sutherland. Se osallistui kaikkiin merkittäviin Ranskan vallankumoussotien ja Napoleonin sotien meritaisteluihin. Se oli 1794 mukana Ushantin kolmannessa taistelussa päällikkönään John Thomas Duckworth. Vuoden 1795 alussa aluksen päällikkyyden vastaanotti James Saumarez, jonka alaisuudessa alus osallistui Lorientin edustalla 22. kesäkuuta käytyyn Groix'n taisteluun.
Vuoden 1797 alussa alus siirrettiin Välimeren laivastoon, jonka mukana se osallistui Cabo de São Vicenten taisteluun 14. helmikuuta. Taistelun jälkeen alus osallistui Cadizin saarron valvontaan maaliskuusta 1797 huhtikuuhun 1798, jolloin se lähti Välimerelle Horatio Nelsonin johtaman laivueen mukana. Laivasto-osasto kohtasi Ranskan laivaston Abukirin taistelussa, jolloin aluksen päällikkö James Saumarez haavoittui.
Seitsemän vuotta myöhemmin lokakuussa 1805 Edward Codringtonin alaisuudessa alus osallistui Trafalgarin taisteluun, jossa se yhdessä HMS Ajaxin kanssa pakottivat Ranskan merivoimien 74-tykkisen linjalaivan Intrépiden antautumaan. Alus poistettiin tammikuussa 1814 palveluksesta ja se romutettiin heinäkuussa Plymouthissa.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Winfield, Rif: British Warships in the Age of Sail 1793-1817 - Design, Construction and Fates. Minnesota: Seaforth Publishing, 2005. ISBN 978-1-84415-717-4. (englanniksi)
- Goodwin, Peter: The Ships of Trafalgar - The British, French and Spanish Fleets October 1805. London: Conway Maritime Press, 2005. ISBN 1-84486-015-9. (englanniksi)
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Winfield, Rif 1714-1792 s. 88
| Edeltäjä: Albion-luokka – Seuraaja: Ramillies-luokka |