Ero sivun ”HIV-rokote” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Mur (keskustelu | muokkaukset) p kielihuoltoa |
Mur (keskustelu | muokkaukset) lisätty tietoa lähteestä |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Tiedosto:Various approaches for HIV vaccine development.jpg|pienoiskuva|Erilaisia lähestymistapoja HIV-rokotteen kehitykseen. Teksti englanniksi.]] |
[[Tiedosto:Various approaches for HIV vaccine development.jpg|pienoiskuva|Erilaisia lähestymistapoja HIV-rokotteen kehitykseen. Teksti englanniksi.]] |
||
''' |
'''Toimivaa rokotetta HIV:lle''' ei kyetty kehittämään. [[HIV]]-rokotetta on yritetty kehitellä jo kolmekymmentä vuotta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk01189&p_hakusana=hiv | Nimeke = HIV (ihmisen immuunikatovirus) | Tekijä = Lumio, Jukka | Julkaisu = Terveyskirjasto | Ajankohta = 8.3.2019 | Julkaisija = Duodecim | Viitattu = 31.7.2019}}</ref><ref name=":0">{{Lehtiviite|Tekijä=Tiza Ng’uni, Caroline Chasara, Zaza M. Ndhlovu|Otsikko=Major Scientific Hurdles in HIV Vaccine Development: Historical Perspective and Future Directions|Julkaisu=Frontiers in Immunology|Ajankohta=2020|Numero=11|Sivut=2761|Doi=10.3389/fimmu.2020.590780|Issn=1664-3224|www=https://www.frontiersin.org/article/10.3389/fimmu.2020.590780}}</ref> HIV-[[rokote|rokotteen]] kehittäminen on vaikeaa, koska taudilla on useita eri kantoja sekä HI-virus pystyy muuntautumaan ja välttämään [[immuunijärjestelmä]]n torjuntayritykset.<ref name="il">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.iltalehti.fi/terveysuutiset/a/201807072201060078 | Nimeke = Mullistava hiv-rokote on askelen lähempänä todellisuutta - ensimmäisistä ihmiskokeista lupaavia tuloksia | Tekijä = Parkkinen, Pipsa | Ajankohta = 07.07.2018 | Julkaisu = Iltalehti | Viitattu = 31.7.2019 }}</ref> Onnistuessaan HIV-rokote voisi toimia joko taudin parantavana hoitokeinona tai taudin estävänä rokotteena.<ref name=":0" /> |
||
== Historia == |
|||
| ⚫ | Vuonna 2018 julkaistussa tutkimuksessa yhdysvaltalainen tutkimusryhmä, jota johti HIV-tutkija Malcolm Martin, kertoi onnistuneensa kehittämään vasta-aineen, joka esti [[reesus]]-apinoita saamasta tartuntaa 20 päivään. Kyseessä ei kuitenkaan ole rokote, vaan vähitellen tehoaan menettävä vasta-aine. Varsinaisen rokotteen tarkoituksena olisi saada ihmisen keho tuottamaan vasta-ainetta itse.<ref>{{Verkkoviite |
||
Kun HIV paljastui AIDSin aiheuttajaksi, oletettiin rokotteen olevan helposti kehitettävissä. Rokotetta ei ole kuitenkaan kyetty kehittämään kolmenkymmen vuoden aikana useista yrityksistä huolimatta. Tieteellisen konsensuksen mukaan rokote olisi yhä paras tapa estää HIV-tartuntojen leviäminen.<ref name=":0" /> |
|||
HIV:ta esiintyy nykyään laajiten Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa. [[UNAIDS|UNAIDS:in]] mukaan vuonna 2018 37,9 miljoonaa ihmistä oli sairastunut HIV-infektioon. Vuosittain 1,7 miljoonaa ihmistä saa HIV-tartunnan. Tartuntojen määrä on kasvussa maailmanlaajuisesti.<ref name=":0" /> |
|||
Tehokkaat estolääkkeet ovat muuttaneet HIV:n tappavasta taudista hallittavissa olevaksi. Nykyään 19 miljoonaa ihmistä on elinikäisellä estolääkityksellä. Estolääkityksellä voi olla kuitenkin vakavia sivuvaikutuksia terveyteen. Hoidon keskeytyminen tekee HIV:ta sairastavasta jälleen taudintartuttajan.<ref name=":0" /> |
|||
== Haasteet rokotteen kehittämisessä == |
|||
Vaikeimmat haasteet rokotteen kehittämiselle ovat olleet HIV-viruksen nopea mutatoituminen ja viruksen [[rekombinaatio]] monistuessa. HIV:lla on valtavan laaja geneettinen moninaisuus, joka erityisesti keskittyy viruksen suojakuoren glykoproteiiniin. Immuunipuolustusjärjestelmä tunnistaa taudin nimenomaan juuri näistä suojakuoren proteiineista. HIV viruksella on taipumus tuottaa virheitä monistuessaan, joka aiheuttaa viruksen mutatoitumista, heikentää hoidon tuloksia ja aiheuttaa terveydellisiä seurauksia taudin kantajille.<ref name=":0" /> |
|||
Ihannetapauksessa HIV-rokote olisi halpa valmistaa ja helppokäyttöinen, eikä tarvitsi kylmäketjua. Lisäksi sen suoja olisi ihanteellisessa tapauksessa elinikäinen.<ref name=":0" /> Näin sitä olisi parhaiten mahdollista käyttää Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa. |
|||
== Rokotetutkimukset == |
|||
Professori Dan Barouch johtamassa tutkimuksessa 393 koehenkilön joukossa saatiin aikaan HIV:tä torjuvia reaktioita aikaan. Todellisesta torjuntakyvystä ei ole tarkkaa tietoa. Saman hoidon saaneista reesus-apinoista 67 % sai suojan HIV:tä vastaan.<ref name="il" /> |
Professori Dan Barouch johtamassa tutkimuksessa 393 koehenkilön joukossa saatiin aikaan HIV:tä torjuvia reaktioita aikaan. Todellisesta torjuntakyvystä ei ole tarkkaa tietoa. Saman hoidon saaneista reesus-apinoista 67 % sai suojan HIV:tä vastaan.<ref name="il" /> |
||
Tamperelainen yritys [[FIT Biotech]] oli aloittamassa hoitavan HIV-rokotteen kliiniset testaukset vuonna 2013. Tuolloin uskottiin rokotteen tulevan markkinoille muutaman vuoden kuluessa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-7005904 | Nimeke = Suomalaisen HIV-rokotteen testaus etenee | Tekijä = Leppänen, Mikko | Ajankohta = 31.12.2013 | Julkaisu = Yle Uutiset | Viitattu = 31.7.2019 }}</ref> Yritys kuitenkin hakeutui konkurssiin vuonna 2019.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.hs.fi/talous/art-2000006013703.html | Nimeke = Hiv-hoitoa kehittänyt tamperelaisyritys FIT Biotech on jättänyt konkurssihakemuksen – yhtiön rahoittaja petti lupauksensa | Tekijä = Lassila, Anni | Ajankohta = 25.2.2019 | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Viitattu = 31.7.2019 }}</ref> |
Tamperelainen yritys [[FIT Biotech]] oli aloittamassa hoitavan HIV-rokotteen kliiniset testaukset vuonna 2013. Tuolloin uskottiin rokotteen tulevan markkinoille muutaman vuoden kuluessa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-7005904 | Nimeke = Suomalaisen HIV-rokotteen testaus etenee | Tekijä = Leppänen, Mikko | Ajankohta = 31.12.2013 | Julkaisu = Yle Uutiset | Viitattu = 31.7.2019 }}</ref> Yritys kuitenkin hakeutui konkurssiin vuonna 2019.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.hs.fi/talous/art-2000006013703.html | Nimeke = Hiv-hoitoa kehittänyt tamperelaisyritys FIT Biotech on jättänyt konkurssihakemuksen – yhtiön rahoittaja petti lupauksensa | Tekijä = Lassila, Anni | Ajankohta = 25.2.2019 | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Viitattu = 31.7.2019 }}</ref> |
||
== Lyhytaikaisen suojan tarjoava lääke == |
|||
| ⚫ | Vuonna 2018 julkaistussa tutkimuksessa yhdysvaltalainen tutkimusryhmä, jota johti HIV-tutkija Malcolm Martin, kertoi onnistuneensa kehittämään vasta-aineen, joka esti [[reesus]]-apinoita saamasta tartuntaa 20 päivään. Kyseessä ei kuitenkaan ole rokote, vaan vähitellen tehoaan menettävä vasta-aine. Varsinaisen rokotteen tarkoituksena olisi saada ihmisen keho tuottamaan vasta-ainetta itse.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=https://www.hs.fi/tiede/art-2000005646906.html|Nimeke=Uutta toivoa hiv-rokotteesta: Ruiske vasta-ainetta suojasi apinoita useita kuukausia|Tekijä=Kettunen, Niko|Julkaisu=Helsingin Sanomat|Ajankohta=18.4.2018|Viitattu=31.7.2019}}</ref> |
||
== Katso myös == |
== Katso myös == |
||
Versio 16. marraskuuta 2021 kello 15.38
Toimivaa rokotetta HIV:lle ei kyetty kehittämään. HIV-rokotetta on yritetty kehitellä jo kolmekymmentä vuotta.[1][2] HIV-rokotteen kehittäminen on vaikeaa, koska taudilla on useita eri kantoja sekä HI-virus pystyy muuntautumaan ja välttämään immuunijärjestelmän torjuntayritykset.[3] Onnistuessaan HIV-rokote voisi toimia joko taudin parantavana hoitokeinona tai taudin estävänä rokotteena.[2]
Historia
Kun HIV paljastui AIDSin aiheuttajaksi, oletettiin rokotteen olevan helposti kehitettävissä. Rokotetta ei ole kuitenkaan kyetty kehittämään kolmenkymmen vuoden aikana useista yrityksistä huolimatta. Tieteellisen konsensuksen mukaan rokote olisi yhä paras tapa estää HIV-tartuntojen leviäminen.[2]
HIV:ta esiintyy nykyään laajiten Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa. UNAIDS:in mukaan vuonna 2018 37,9 miljoonaa ihmistä oli sairastunut HIV-infektioon. Vuosittain 1,7 miljoonaa ihmistä saa HIV-tartunnan. Tartuntojen määrä on kasvussa maailmanlaajuisesti.[2]
Tehokkaat estolääkkeet ovat muuttaneet HIV:n tappavasta taudista hallittavissa olevaksi. Nykyään 19 miljoonaa ihmistä on elinikäisellä estolääkityksellä. Estolääkityksellä voi olla kuitenkin vakavia sivuvaikutuksia terveyteen. Hoidon keskeytyminen tekee HIV:ta sairastavasta jälleen taudintartuttajan.[2]
Haasteet rokotteen kehittämisessä
Vaikeimmat haasteet rokotteen kehittämiselle ovat olleet HIV-viruksen nopea mutatoituminen ja viruksen rekombinaatio monistuessa. HIV:lla on valtavan laaja geneettinen moninaisuus, joka erityisesti keskittyy viruksen suojakuoren glykoproteiiniin. Immuunipuolustusjärjestelmä tunnistaa taudin nimenomaan juuri näistä suojakuoren proteiineista. HIV viruksella on taipumus tuottaa virheitä monistuessaan, joka aiheuttaa viruksen mutatoitumista, heikentää hoidon tuloksia ja aiheuttaa terveydellisiä seurauksia taudin kantajille.[2]
Ihannetapauksessa HIV-rokote olisi halpa valmistaa ja helppokäyttöinen, eikä tarvitsi kylmäketjua. Lisäksi sen suoja olisi ihanteellisessa tapauksessa elinikäinen.[2] Näin sitä olisi parhaiten mahdollista käyttää Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa.
Rokotetutkimukset
Professori Dan Barouch johtamassa tutkimuksessa 393 koehenkilön joukossa saatiin aikaan HIV:tä torjuvia reaktioita aikaan. Todellisesta torjuntakyvystä ei ole tarkkaa tietoa. Saman hoidon saaneista reesus-apinoista 67 % sai suojan HIV:tä vastaan.[3]
Tamperelainen yritys FIT Biotech oli aloittamassa hoitavan HIV-rokotteen kliiniset testaukset vuonna 2013. Tuolloin uskottiin rokotteen tulevan markkinoille muutaman vuoden kuluessa.[4] Yritys kuitenkin hakeutui konkurssiin vuonna 2019.[5]
Lyhytaikaisen suojan tarjoava lääke
Vuonna 2018 julkaistussa tutkimuksessa yhdysvaltalainen tutkimusryhmä, jota johti HIV-tutkija Malcolm Martin, kertoi onnistuneensa kehittämään vasta-aineen, joka esti reesus-apinoita saamasta tartuntaa 20 päivään. Kyseessä ei kuitenkaan ole rokote, vaan vähitellen tehoaan menettävä vasta-aine. Varsinaisen rokotteen tarkoituksena olisi saada ihmisen keho tuottamaan vasta-ainetta itse.[6]
Katso myös
Lähteet
- ↑ Lumio, Jukka: HIV (ihmisen immuunikatovirus) Terveyskirjasto. 8.3.2019. Duodecim. Viitattu 31.7.2019.
- ↑ a b c d e f g Tiza Ng’uni, Caroline Chasara, Zaza M. Ndhlovu: Major Scientific Hurdles in HIV Vaccine Development: Historical Perspective and Future Directions. Frontiers in Immunology, 2020, nro 11, s. 2761. doi:10.3389/fimmu.2020.590780 ISSN 1664-3224 Artikkelin verkkoversio.
- ↑ a b Parkkinen, Pipsa: Mullistava hiv-rokote on askelen lähempänä todellisuutta - ensimmäisistä ihmiskokeista lupaavia tuloksia Iltalehti. 07.07.2018. Viitattu 31.7.2019.
- ↑ Leppänen, Mikko: Suomalaisen HIV-rokotteen testaus etenee Yle Uutiset. 31.12.2013. Viitattu 31.7.2019.
- ↑ Lassila, Anni: Hiv-hoitoa kehittänyt tamperelaisyritys FIT Biotech on jättänyt konkurssihakemuksen – yhtiön rahoittaja petti lupauksensa Helsingin Sanomat. 25.2.2019. Viitattu 31.7.2019.
- ↑ Kettunen, Niko: Uutta toivoa hiv-rokotteesta: Ruiske vasta-ainetta suojasi apinoita useita kuukausia Helsingin Sanomat. 18.4.2018. Viitattu 31.7.2019.
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||