Valmet Automotive

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Valmet Automotive Oy)
1 muutos tässä versiossa odottaa arviointia (ohje). Sivun vakaa versio on katsottu 28. maaliskuuta 2024.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Valmet Automotive Oyj
Yritysmuoto osakeyhtiö
Perustettu 1968
Toimitusjohtaja Pasi Rannus[1]
Kotipaikka Uusikaupunki, Suomi
Toimiala autoteollisuus
Tuotteet henkilöautot, sähköajoneuvoihin tarkoitetut akut, sähköajoneuvojen akkujen testauspalvelut, avoautojen kattojärjestelmät ja kinematiikkaratkaisut
Liikevaihto 2,2 miljardia € (2023)
Omistaja Pontos 38,46 %, Suomen Teollisuussijoitus 38,46 %, CATL 23,08 %[2]
Kotisivu www.valmet-automotive.com
Valmet Automotiven autotehdas Uudessakaupungissa.

Valmet Automotive Oy (vuoteen 1995 Oy Saab-Valmet Ab)[3] on autoteollisuuden palveluja tarjoava teknologia-alan konserni. Yritys omistaa Suomen ainoan henkilöautoja valmistavan tehtaan Uudessakaupungissa sekä kolme akkutehdasta. Yrityksellä on toimipaikkoja Suomessa, Saksassa ja Puolassa. Yritys on perustettu 1968.

Yrityksen omistavat Suomen valtion sijoitusyhtiö Tesi (38,46 prosentin osuudella), suomalainen Kokkilan perheen omistama sijoitusyhtiö Pontos Group (38,46 %) ja kiinalainen akkuvalmistaja Contemporary Amperex Technology Limited CATL (23,08 %)[4][5].

Autonvalmistuksessa se on erikoistunut korkean arvoluokan autoihin sekä sähköajoneuvoihin.[6] Toimitusjohtaja oli Olaf Bongwald vuodesta 2018 alkaen[4] marraskuuhun 2023, jolloin hänen seuraajakseen tuli Pasi Rannus[1].

Valmet Automotive on Mercedes-Benz Groupin sopimusvalmistaja. Uudenkaupungin tehdas on valmistanut Mercedes-Benz A:ta vuodesta 2013 alkaen ja Mercedes-Benz GLC:tä vuosina 2017–2022. Heinäkuussa 2022 yhtiö ilmoitti Mercedes-AMG GT Coupé -mallin valmistussopimuksesta Uudenkaupungin tehtaalla.

Keväällä 2023 autotehtaan tuotanto on yksin Mercedes-Benzin varassa sen jälkeen, kun Sion- ja Lightyear-autojen valmistus kuivui kasaan[7].

Valmet Automotiven strategia on suunnattu sähköisen liikenteen kehittämiseen, ja siinä korostetaan akkumoduulien ja akkupakettien suunnittelua ja valmistusta. Yrityksellä on kolme liiketoimintalinjaa: ajoneuvovalmistus (Manufacturing), akkujärjestelmät (EV Systems) ja avoautojen kattojärjestelmät sekä kinemaattiset ratkaisut (Roof & Kinematic Systems).

Valmet Automotiven autotehtaalla on noin 1400 työntekijää ja Suomen kahdella akkutehtaalla yhteensä noin 1 000 työntekijää.[7]

Tehtaalla on valmistettu vuodesta 1969 alkaen Saab-, Chrysler-, Talbot-, Opel-, Lada-, Porsche-, Think-, Fisker- ja Mercedes-Benz -merkkisiä autoja. Tehdas valmisti ensimmäiset kymmenen vuotta pelkästään Saabin malleja 95, 96 ja 99, myöhemmin myös malleja 90, 900 ja 9000.

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perustaminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäiset tunnustelut henkilöautojen sarjatuotannon aloittamisesta Suomessa tapahtuivat valtionyhtiö Valmetin ja italialaisen Fiatin välillä vuonna 1961. Keskustelut Fiatin kokoonpanotehtaan perustamisesta Suomeen eivät kuitenkaan johtaneet tulokseen. Valmetilla oli runsaasti kokemusta paitsi lentokoneiden, traktorien ja moottorien valmistuksesta, myös yhteistyöstä valtiovallan ja puoluepoliitikkojen kanssa. Ratkaisevana sysäyksenä sille, että Valmet päätti suuntautua myös autoteollisuuteen, oli ministeri Olavi J. Mattilan nimitys yhtiön pääjohtajaksi vuoden 1965 alussa. Keväällä 1966 valtioneuvosto antoi virallisesti Valmetille tehtäväksi selvittää, millä edellytyksillä Suomeen voitaisiin perustaa henkilöautoja valmistava yritys. Tavoitteina olivat uusien työpaikkojen luominen, kauppataseen parantaminen viennin avulla, alihankintateollisuuden käynnistäminen sekä autonvalmistukseen liittyvän osaamisen lisääminen.[8]

Heti alussa oli selvää, että autotuotantoa ei saataisi käyntiin pelkästään omin voimin. Valmetin etsiessä ulkomaisia yhteistyökumppaneita mukana olivat ruotsalaiset Volvo ja Saab, ranskalainen Renault sekä British Motor Corporation. Pisimmälle neuvottelut etenivät Saabin kanssa. Saab oli kehittänyt miltei tuotantovalmiiksi uuden mallin Saab 99:n, joka kiinnosti suomalaisia ja jolle povattiin menestystä niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Autotehtaan sijoituspaikasta kilpailivat useat kunnat, mutta eduskunnan vuonna 1968 tekemä päätös niin kutsutuille kehitysalueille myönnettävistä verohelpotuksista rajasi monta ehdokasta pois. Monet asiantuntijat pitivät Lounais-Suomen rannikkoa sopivimpana autotehtaan sijaintipaikkana lyhyimmän meritien vuoksi.[9]

Tehtaan ensimmäiseksi toimitusjohtajaksi kutsuttiin autourheilu- ja media-alalta tunnettu DI Väinö J. Nurmimaa[10]. Nurmimaa kuitenkin jätti tehtävänsä varsin pian, kun osoittautui että Saab-Scania oli keskittänyt tuottoisan autojen myynti- ja huoltotoiminnan itselleen Scan Auto Oy:n kautta. Nurmimaan ratkaisua ei muuttanut sekään, että Valmet osti puolet Scan-Autosta. Vuonna 1971 uudeksi toimitusjohtajaksi tuli DI Juhani Linnoinen.[11][12]

Autotehtaan perustamisella oli laajoja vaikutuksia Uudenkaupungin seudulle. Tehtaan esimiesten ja toimihenkilöiden palkkaaminen aloitettiin heti vuoden 1969 alussa, ja saman vuoden kesällä alkoivat avainhenkilöiden opintomatkat Saabin päätehtaalle Trollhättaniin sekä työntekijöiden koulutus Suomessa yhdessä Vakka-Suomen oppilaitosten kanssa. Tehtaan laajennukset 1970-luvulla kysyivät uutta työvoimaa, jota etsittiin koko Suomen alueelle ulottuneilla rekrytointikampanjoilla. Yhteistyössä Uudenkaupungin kanssa elvytettiin asuntotuotantoa ja laajennettiin kaupungin virkistyspalveluja. Uudenkaupungin autotehdas oli Suomen ensimmäinen iso metalliteollisuusyritys, jossa toteutettiin samapalkkaisuutta; sekä naiset että miehet saivat samasta työstä saman palkan.[11]

Saab 900.

Saab

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1968 Saab-Valmetin autotehdas perustettiin ruotsalaisen Saab-Scanian ja suomalaisen Valmetin yhteisyritykseksi. Tehdaspaikaksi valittiin Uusikaupunki yli sadan paikkakunnan joukosta muun muassa hyvien kulkuyhteyksien ansiosta. Tehtaan oli myös sijaittava silloisen kehitysaluesäädännön ykköstukialueella. Tehtaan peruskivi muurattiin marraskuussa 1968.[9] Saabien valmistus käynnistyi tehtaalla vuonna 1969, ja ensimmäinen lahjoitettiin tasavallan presidentti Urho Kekkoselle. Ensimmäisen täyden tuotantovuoden 1970 aikana Uudessakaupungissa valmistui 8 300 autoa, ja seuraavana vuonna määrä nousi 12 300 autoon. Tehtaan laajennusten ansiosta tuotantokapasiteetti saatiin vuonna 1972 nostetuksi 18 000 ja vuonna 1974 jo 30 000 autoon vuodessa.[11]

Uudessakaupungissa valmistettujen Saabien vienti alkoi miltei välittömästi. Vuonna 1970 toimitettiin ulkomaille 3 000 ja seuraavana vuonna jo 7 300 autoa. Vienti suuntautui aluksi lähinnä Ruotsiin, koska tarkoituksena oli osoittaa, että Suomessa tehdyt Saabit ovat yhtä hyviä – elleivät hieman parempiakin – kuin ruotsalaiset.[11]

Saabin malliston ikääntyessä 1980-luvun lopulla autojen myynti laski. Tässä tilanteessa yhdysvaltalainen autoteollisuuskonserni General Motors osti maaliskuussa 1990 puolet Saab Automobile Ab:sta, joka oli yhtiöitetty Saab-Scania Ab:sta. Myös ruotsalaisten omistama osuus Saab-Valmetista siirtyi GM:n omistukseen. GM:n päätöksellä koko Saab-malliston valmistus avoautoja lukuun ottamatta siirrettiin Uudestakaupungista Trollhättaniin. Uudessakaupungissa puolestaan ryhdyttiin valmistamaan GM:n Opel Calibraa, jolle oli etsitty lisää tuotantokapasiteettia suuren kysynnän vuoksi.[13]

Maaliskuussa 1992 Uudenkaupungin autotehdas siirtyi kokonaan suomalaisomistukseen, kun Valmet lunasti Saab Automobile Ab:n osuuden 200 miljoonalla markalla. Tehdas käytti markkinointisyistä vanhaa nimeään syksyyn 1995 saakka, jolloin nimeksi vaihdettiin Valmet Automotive Oy.[14] Autotehtaan omistuspohja muuttui jälleen vuonna 1999, kun Valmet ja Rauma-Repola yhdistyivät Metso-konserniksi. Metso ilmoitti heti alussa etsivänsä autotehtaalle uutta yhteistyökumppania, koska autoteollisuus ei kuulunut sen ydinliiketoimintaan. Lokakuussa 2001 kerrottiin saksalaisen ThyssenKrupp AG:n tulevan yhteistyökumppaniksi ja osakkaaksi. ThyssenKrupp osti kymmenen prosenttia Valmet Automotiven osakkeista ja varasi option lopuille osakkeille.[15]

Saabin valmistus Uudessakaupungissa päättyi kokonaan 25. huhtikuuta 2003. Siihen mennessä Saabin eri malleja oli tehty Uudenkaupungin autotehtaalla yhteensä 738 135 kappaletta.[16]

Talbot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saab 96:n lähestyessä tuotantomallina elinkaarensa loppua 1970-luvun viimeisinä vuosina Saab-Valmet etsi sille seuraajaa. Yksi tutkituista vaihtoehdoista oli italialainen Lancia Delta, jota myytiin Ruotsissa nimellä Saab-Lancia 600.[17]

Elokuussa 1978 Saab-Valmet solmi yhdysvaltalais-ranskalaisen Chrysler Francen kanssa yhteistyösopimuksen vuonna 1976 esitellyn Chrysler 1307/1508 -mallin lisenssivalmistuksesta Uudessakaupungissa. Uudenkaupungin autotehtaalla mallia muokattiin monin tavoin pohjoisiin oloihin sopivammaksi. Vuonna 1979 emoyhtiö Chrysler Corporation myi Chrysler Francen Citroënin ja Peugeot'n muodostamalle PSA-yhtymälle, jolloin eurooppalaisten Chrysler-autojen nimeksi tuli Talbot.[18]

Vuosina 1979–1985 valmistuksessa olivat Saabin ohella Talbot Horizon, Solara ja 1510. Kaikki Talbotit markkinoitiin kotimaahan kahden eri myyntikanavan kautta: Talbot Horizoneja myi Scan-Auto, 1510- ja Solara-malleja Peugeotin ja Daihatsun maahantuoja Maan Auto Oy. Järjestely johtui siitä, että Saabin organisaatio myi Talbot Horizonia Saab 96:n seuraajana. Talbotin kolmea mallia tehtiin yhteensä liki 32 000 kappaletta.[19][20] Huhtikuussa 1985 ilmoitettiin Talbotin tuotannon Suomessa päättyvän ”muutaman kuukauden kuluessa”. Talbotin valmistuksen loputtua tyhjäksi jäänyt tuotantokapasiteetti Uudenkaupungin autotehtaalla täytettiin lisäämällä Saabin tuotantoa.[21]

Tuotekehitys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uudessakaupungissa panostettiin jo 1970-luvulla omaan tuotekehitykseen. Kun osoittautui, että aika oli ajamassa ohi Saab 95- ja 96-malleista, autojen elinkaarta pidennettiin niiden ulkonäköä ehostamalla ja lisäämällä varusteeksi muun muassa säädettävä ristiselän tuki etuistuimiin. Saab 99- ja Talbot Horizon -malleista esiteltiin kaksipolttoainemoottorilla varustetut versiot, joissa moottori käynnistettiin bensiinillä ja sen lämmettyä siirryttiin käyttämään moottoripetrolia. Ajatuksena oli löytää bensiinille kriisiaikoina korvattava, toisaalta lievemmin verotettava polttoaine. Saab 99:stä kehitettiin myös 20 senttimetrin ovien väliin tehdyn lisäpalan avulla pidennetty edustusmalli viisi ovinen kombi-coupe Saab 99 "Finlandia", joka oli epävirallinen markkinointinimi autolle.

Viisiovisen Saab 99:n korvasi 1979 aluksi vain viisiovisena valmistettu Saab 900 Kombi-Coupe josta kehitettiin myös "Finlandia" malli, johon tehtiin pidennys korin keskelle hitsatun lisäpalan sijaan lisäämällä 10 cm etu ja takaovien keskelle. Lisätila oli kuitenkin vain takapenkkimatkustajien käytettävissä ja takapenkin lisävarusteiden asentamiseen. Näin syntyi tyylikäs keskiluokan edustusauto, jonka takapenkki oli yhtä tilava ja varusteltu kuin isommissa limusiiniluokan autoissa. Edustuksellista ulkonäköä ei juuri korostettu.

Nimi Saab 99/900 "Finlandia" perustui ruotsalaisen pääkonttorin näkemykseen, ettei viisiovinen perheauto sovi edustusmalliksi, vaan vain 4D Sedan -malli olisi riittävä CD-tasoiseksi autoksi. Neliovisen Saab 900:n korin tuotekehitys oli kuitenkin vielä kesken ja sen valmistus alkaisi vasta 1982. Ruotsin pääkonttori ei silti suostunut myymään pidennettyä Saab 900 5D Kombi-Coupeta edes Ruotsin markkinoilla saati tarjoamaan mallia vientiin muille markkinoille, joten pidennettyä 5D Saab 900 -mallia myytiinn pidennetyn Saab 99:n tapaan "Finlandia":na. Kaikki pidennetyt Saab 900 -mallit toimitettiin Turbo joko T8- tai T16-koneella ja oletuksena koko lisävarustelistan sisällön kattavalla varustelulla, mutta molempiin oli tilattavissa ostajan haluamia muutoksia jonkin ominaisuuden poistamiseksi sekä esimerkiksi ARP- ja NMT-puhelin sekä valtiolle meneviin yksilöihin poliisiradio takapenkille asennettuna.

Saab 900 5D "Finlandia" -malleja valmistettiin 1979–1984 ja Suomen markkinoiden lisäksi myös Ruotsiin ja kansainväliseen vientiin markkinoituja Saab 900 4D CD -malleja 1982–1986. [22] Saab 99:n poistuessa markkinoilta vuonna 1984 tuotantoon tuli malli 90, jossa yhdistettiin Saab 99:n etupää ja Saab 900:n takapää. Tätä mallia valmistettiin kolmen vuoden ajan.[19]

Tammikuussa 1985 Talbot Horizonista ja 1510:stä esiteltiin dieselmoottorilla varustetut versiot, mutta niiden tuotanto jäi muutamaan sataan yksilöön.[23] Toukokuussa 1985 valmistui koekappale Talbot Horizon -sähköautosta. Kyseessä oli Saab-Valmetin, Nesteen, Imatran Voiman ja Kymi-Strömbergin yhteinen projekti.[24] Talbot Horizonista tehtiin myös yksi kappale Horizonzon-nimistä pidennettyä versiota, johon oli lisätty keskelle kolmas istuinrivi.[25]

Saabin avomallit kävivät 1980-luvun lopulla hyvin kaupaksi Yhdysvalloissa, josta tuli toive kahdeksansylinterisen huippumallin valmistamisesta. Ruotsalaiset olivat todenneet, ettei 9000-malliin saa mitenkään mahdutettua V8-moottoria, mutta Uudenkaupungin autotehtaan kokeilujaos otti tehtäväkseen rakentaa sopivan moottorin. Se tapahtui halkaisemalla kaksi nelosmoottorin lohkoa ja hitsaamalla ne yhteen veekasiksi. Maaliskuussa 1989 Valmetin Linnavuoren tehtaalta valmistui moottorin prototyyppi. Moottoria kokeiltiin liikenteessä 3.5.1989, jolloin pääsuunnittelija hankki itselleen ylinopeussakot. Moottorin tuotantomääräksi oletettiin 30 000 kappaletta vuodessa, joten sekä Uudessakaupungissa että Linnavuoressa varauduttiin moottoritehtaan perustamiseen. Hanke kuitenkin osui huonoon aikaan: 1990-luvun alussa Saab joutui taloudellisiin vaikeuksiin. Wallenbergien omistajasuku joutui myymään puolet omistuksistaan General Motorsille, joka kiristi kukkaron nyörejä. Saabilla oli vaikeuksia saada pidettyä edes omia turbomoottoreitaan tuotannossa. Niiden sijaan GM ehdotteli Saabille amerikkalaisvalmisteisen nelosmoottorin käyttöä. Sitten GM avasi Walesiin moottoritehtaan, jonka valmistama V6 teki GM:n mielestä suomalaisten V8:sta tarpeettoman. [26]

Uudessakaupungissa kehitettiin myös 9000-sarjalaisen avomallin prototyyppi ja 900:n avomalliin pohjautunut kovakattoinen Saab Sport, joka ei koskaan päätynyt tuotantoon.[26]

1990-luvulta eteenpäin

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1996 Uudenkaupungin autotehtaan toimitusjohtaja, teollisuusneuvoksen arvonimen saanut Juhani Linnoinen siirtyi eläkkeelle ja hänen seuraajakseen tuli kauppatieteen kandidaatti Juhani Riutta.[27]

Porsche Boxster 987.

Uudenkaupungin autotehtaan rooliksi tuli 1980-luvun aikana yhä selkeämmin erikoisautojen valmistus: esimerkiksi kaikki Saabin avoautomallit vuosina 1986–2003 valmistettiin juuri Uudessakaupungissa. 1990-luvulla valmistuksessa olivat General Motorsin Opel Calibra ja Ladan Länsi-Euroopan markkinoita varten kehitetty versio Euro-Samara. Samaran valmistajana toimi virallisesti Euromotive-niminen yritys. Opel Calibran valmistuksen aloittaminen edellytti Uudenkaupungin autotehtaalle 200 miljoonan markan investointeja. Vuoden 1992 lopussa GM rikkoi tekemänsä sopimuksen ilmoittamalla Calibran valmistuksen loppuvan Uudessakaupungissa, minkä vuoksi tehtaalta jouduttiin lomauttamaan yli tuhat työntekijää. Syntynyttä kiistaa puitiin oikeudessa, joka ratkaisi asian Uudenkaupungin autotehtaan eduksi. Opel Calibran tuotanto Uudessakaupungissa alkoi uudelleen kesällä 1993 ja päättyi lopullisesti vuonna 1997. Oikeudenkäynti maksoi Saab-Valmetille noin 20 miljoonaa markkaa.[13]

Valmet Automotivella oli 1990-luvun laman jälkeen ongelmia niin tuotantomäärien vaihtelun kuin automerkkien valmistuksen loppumisen seurauksena. Amerikkalaisen J. D. Power -laaturaportin mukaan Valmet Automotive oli Euroopan kolmanneksi laadukkain autotehdas 2006. Raportti koski uusia Porsche Boxster- ja Cayman S -malleja, menestys jatkui 2007.[28][29] Vuonna 2008 yhtiö teki uuden strategian, jolla pyrittiin parantamaan kannattavuutta, kehittämään kilpailukykyä ja kansainvälistymistä.

Osana strategiaa ja palvelutarjonnan monipuolistamista Valmet Automotive ilmoitti syksyllä 2010 ostavansa saksalaisen Karmannin Saksan Osnabrückissa ja Puolan Zaryssa avoautojen kattoja suunnittelevat ja valmistavat tehtaat. Kauppa kasvatti Valmet Automotiven liikevaihdon nelinkertaiseksi ja kaksinkertaisti yhtiön henkilöstön määrän. Samalla pääomistaja Metso luopui osasta omistuksestaan, ja Karmannin kauppaa tulivat rahoittamaan Suomen Teollisuussijoitus ja Pontos kumpikin kymmenen miljoonan euron sijoituksella. Riskisijoittajat saivat sijoituksellaan Valmet Automotivesta 34 prosenttia. [30]

Valmistuspalveluissa Valmet Automotive on valmistanut Porsche Boxster- ja Porsche Cayman -urheiluautoja saksalaiselle Porsche AG-yhtiölle, Boxstereita vuodesta 1997 ja Caymaneita vuodesta 2005. Valmistussopimus Porschen kanssa päättyi vuonna 2012.[31]

Vuonna 2008 Valmet Automotive teki aiesopimuksen yhdysvaltalaisen Fisker Automotiven kanssa henkilöautojen valmistuksesta. Fisker Karma plug-in-hybridiautojen valmistus päättyi vuonna 2012.lähde?

Sähköautoissa Valmet Automotive teki kesällä 2009 aiesopimuksen norjalaisen Think Globalin kanssa TH!NK city-kaupunkiauton valmistuksen aloittamisesta jo samaisena vuonna.[32] Tuotanto alkoi joulukuussa 2009.[33] Joulukuusta 2009 vuoteen 2011 valmistettiin myös tanskalaista Garia-sähkögolfautoa.[33]

Maaliskuussa 2012 Valmet Automotive ja Marussia Motors kertoivat sopimuksesta, joka liittyi B2-urheiluautojen tuotekehitykseen ja valmistukseen Uudessakaupungissa. Projekti ei edennyt tuotantovaiheeseen asti.lähde?

Heinäkuussa 2012 Valmet Automotive ja Daimler AG ilmoittivat Mercedes-Benz A-sarjan 3. sukupolven autojen valmistussopimuksesta Uudenkaupungin tehtaalla.[34][35] Valmistus alkoi elokuussa 2013 ja jatkui vuoden 2016 loppuun.[36] [37]

Metso luopui Valmet Automotiven omistuksesta 2014. Vuonna 2017 Valmet Automotive hankki omistukseensa ruotsalaisen Semconin autojen suunnittelupalvelut Saksassa. Samaan aikaan yrityksen kolmanneksi omistajaksi tuli CATL, maailman suurin sähköautojen akkuvalmistaja, 23,08 prosentin omistusosuudella.lähde?

Marraskuussa 2015 Valmet Automotive ja Daimler AG ilmoittivat Mercedes-Benz GLC-katumaasturin valmistussopimuksesta. Valmistus alkoi Uudessakaupungissa vuoden 2017 helmikuussa.[38] Mercedes-Benz Cars palkitsi Valmet Automotiven parhaana kumppaniyrityksenään vuonna 2016. Perusteena esitettiin, että Valmet Automotive on huippuluokan teknologian omaava luotettava ja joustava partneri.[39] Maaliskuussa 2017 Valmet Automotive ja Daimler AG ilmoittivat uuden 4. sukupolven Mercedes-Benz A-sarjan valmistussopimuksesta. Mallin tuotanto alkoi Uudessakaupungissa heinäkuussa 2018.[40]

Heinäkuussa 2021 Valmet Automotive ja Lightyear ilmoittivat Lightyear Onen (joka tunnettiin myöhemmin nimellä Lightyear 0[41]) valmistussopimuksesta Uudenkaupungin tehtaalla.[42] Ensimmäinen auto valmistui vuoden 2022 syksyllä[43] ja sarjatuotanto alkoi vuoden lopulla[44], mutta jo tammikuussa Lightyear ilmoitti laittavansa mallin tuotannon jäihin[45]. Lightyearia valmistuttanut hollantilainen Atlas Technologies ajautui selvitystilaan[46] ja Lightyear teki konkurssin[47][48].

2022 keväällä Valmet Automotive teki Sono Motorsin kanssa sopimuksen 257 000:n Sion-nimisen sähköauton rakentamisesta 7 vuoden aikana[49], vuoden 2023 lopulta alkaen[50]. Sono Motorsilla oli kuitenkin talousvaikeuksia[51][52], ja yhtiö lopetti koko sähköauto-ohjelmansa, ennen kuin yhtäkään autoa oli ehditty valmistaa, vaikka 45 000 Sion-autoa oli jo tilattu[53]. Sionien valmistus olisi tuonut työtä parhaimmillaan tuhannelle hengelle[50].

Vuoden 2023 keväällä Valmet Automotive irtisanoi ja lomautti 940 Uudenkaupungin autotehtaan työntekijää. [54] Sen jälkeen Suomen hallitus myönsi Uudellekaupungille 2,2 miljoonan euron tuet.[55]

Liiketoiminta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valmet Automotivella on kolme liiketoimintalinjaa: autojen valmistus, akkujärjestelmien suunnittelu ja valmistus sekä avoautojen kattojärjestelmien ja kinemaattisten ratkaisujen suunnittelu ja valmistus.

Suunnittelua tarjotaan myös alasta riippumatta tuotekehitykseen, simulointiin, tuotantolaitosten layout-suunnitteluun sekä tuotantolinjojen ja -laitteiden suunnitteluun. Yritys myös konsultoi ja kouluttaa.[56]

Autojen sopimusvalmistus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2012 Uudessakaupungissa alkanut autojen sopimusvalmistus Daimler AG:lle on nostanut tuotantomäärät ennätyslukemiin, ja samalla autotehtaan henkilöstön määrä on suurilla rekrytoinneilla noussut ennätystasolle, noin 4 000 työntekijään. Uudenkaupungin autotehdas on tällä hetkellä Suomen suurin teollisuuslaitos henkilömäärällä mitattuna. Samalla henkilöautoista on tullut yksi Suomen tärkeimmistä vientituotteista. Henkilöautojen viennin arvo vuonna 2019 oli yli 2,6 miljardia euroa.

Uudenkaupungin tehdas on Suomen suurin teollisuusrobottien keskittymä.[57] Robotteja on noin 650[58]. Robotit tekevät kaiken hitsauksen ja maalauksen, mutta kokoonpano tehdään edelleen käsin[58].

Yritys hakee uutta ympäristölupaa 150 000 auton vuosituotannolle Uudenkaupungin tehtaalle.[59]

Akkujen suunnittelu ja valmistus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valmet Automotive on laajentanut tarjontaansa sähköautojen komponentteihin. Valmet Automotive aloitti vuonna 2018 suunnitelmat käynnistää autoakkujen valmistus suursarjatuotantona Salossa Nokian matkapuhelinvalmistuksen entisissä tiloissa. [60][61] Valmet Automotivella on kolme akkutehdasta:

  • Valmet Automotiven akkutehdas Salossa käynnistyi 2019.[62] Vuonna 2021 se työllisti noin 500 henkilöä.[63]
  • Uudessakaupungissa sijaitsee parhaimmillaan 500 henkeä työllistävä akkutehdas, joka avattin 2021.[64] Akkutehdas sijaitsee samassa rakennuksessa kuin varsinainen Uudenkaupungin autotehdaskin.[65]
  • Saksan Kirchardtissa sijaitsee akkutehdas, joka valmistaa akkumoduuleja, -paketteja sekä akunhallintajärjestelmiä. Tehtaan tuotanto aloitettiin helmikuussa 2023. 160 henkilön tehdas on pitkälle automatisoitu.[66]

Lisäksi Uudenkaupungin autotehtaan yhteydessä on akkujen prototyyppi- ja piensarjavalmistukseen tarkoitettu tuotantolaitos. Yritys on muun muassa kehittänyt litiumakun Avant Tecnon sähkökäyttöiseen kuormaajaan sekä Quantum Electricin sähkömoottoria.[67][68]

Valmet Automotiven akkuliiketoiminnan uusi nimi 1.10.2024 alkaen on Ioncor Oy. [69]

Kinemaattisten ratkaisujen suunnittelu ja valmistus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valmet Automotiven kinemaattisten ratkaisujen teknologiakeskus sijaitsee Saksan Osnabrückissä ja valmistus Puolan Zaryssa. Kinemaattiset ratkaisut sisältävät avoautojen kattojärjestelmiä sekä ajoneuvojen aerodynamiikkaa parantavia ilmanohjaimia. Avoautojen kattojärjestelmissä Valmet Automotiven asiakkaita ovat Mercedes-Benz, BMW, Lamborghini, Mini, Renault ja Bentley.

Merkkipaaluja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Fisker Karma plug-in-hybridiauto.
TH!NK city -kaupunkiauto.
Tehtaan tuotekehitysosasto osallistui Marussia B2 -urheiluauton suunnittelutyöhön.
Tehdas on valmistanut Mercedes-Benz GLC:tä 2017 alkaen.
  • Ensimmäinen auto, Saab 96, valmistui Uudenkaupungin autotehtaalla 13.11.1969.
  • Miljoonas auto, Porsche Boxster, valmistui 10.6.2005.
  • Marraskuussa 2010 Valmet Automotive laajeni yritysostolla Saksaan ja Puolaan, ja nousi alalla maailman kolmen suurimman avoautojen kattovalmistajan joukkoon.
  • Valmet Automotive rekrytoi vuonna 2017 yli 2000 uutta työntekijää Uudenkaupungin autotehtaalle, josta on tullut 4000 työntekijällä Suomen suurin tehdas.
  • Autotehdas rikkoi vuonna 2018 ensimmäistä kertaa 100 000 valmistetun auton rajan valmistamalla 110 000 autoa.
  • Valmet Automotive laajeni yritysostolla Saksaan, ja nousi 25 suurimman autoalan suunnittelutoimiston joukkoon 1000 insinöörillään.
  • Autoteollisuudelle suursarjatuotantona akkuja valmistava tehdas aloitti toimintansa marraskuussa 2019.

Aiemmin valmistetut ja nykyiset mallit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Malli Valmistusvuodet Määrä[70]
Saab 95 1969–1975 2 833
Saab 96 1969–1980 65 887
Saab 99 1969–1984 191 049
Saab 900 1978–1992 238 898
Saab 90 1983–1987 25 380
Saab 9000 1986–1990 8 267
Saab avoautot 1986–2003 198 032
Saab 9-3 1999–2003 7 789
Saab yhteensä 738 135
Talbot 1510/Solara 1979–1985 14 047[71]
Talbot Horizon 1979–1985 17 931[71]
Talbot yhteensä 31 978
Opel Calibra 1991–1997 93 978
Lada Samara 1996–1998 14 048
Porsche Boxster 986 1997–2004 109 213
Porsche Boxster 987 2004–2011 59 264
Porsche Cayman 2005–2011 59 413
Porsche yhteensä 227 890
TH!NK city 2009–2011 1 794
Garia golfauto 2009–2011 2 192
Fisker Karma 2011–2012 2000[72]
Lightyear 0 [73] 2022–2023 kymmenkunta[46]
Mercedes-Benz A-sarja W 176, W 177 2013– [74]
Mercedes-AMG GT 2023– [75]
Mercedes-Benz GLC-sarja 2017-2022 [76][77] 100 000 vuoteen 2018 mennessä[78]

Konseptiautot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Autotehdas on valmistanut runsaasti yksittäisiä konseptimalleja. Viime vuosikymmeninä Valmet Automotive on keskittynyt erikoisosaamiseensa erilaisten avomallisten konseptiautojen ja avokattokonseptien myötä. Ensimmäisen avomallin tehdas valmisti 1986.[79]

  • Saab 9000 Cabriolet
  • Opel Calibra Cabriolet
  • Audi A4 Cabriolet
  • Ford Thunderbird hardtop coupe[80]
  • Garia LSV
  • Eva electric city car
  • Talbot Horizon limusiini

Automuseo

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Autotehtaan vieressä toimii Uudenkaupungin automuseo, jossa on kattava Saab-autojen kokoelma sekä muita tehtaalla valmistettujen merkkien autoja.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Johanna Lehtola, Valmet Automotive alkaa suunnitella omia akkujaan – vaihtaa myös toimitusjohtajaa Yle.fi, uutiset 14.11.2023, viitattu 14.11.2023
  2. ↑ http://www.talouselama.fi/uutiset/kiinalaiset-omistajiksi-uudenkaupungin-autotehtaalle-contemporary-amperex-technologylle-lahes-neljannes-osakkeista-6619620?utm_source=m.kauppalehti.fi&utm_medium=ohjausboksi&utm_campaign=Ohjausboksi&utm_content=uutisartikkeli
  3. ↑ Valmet Automotive Oy | Osakeyhtiö | Kauppalehti.fi
  4. ↑ a b Auto- ja akkuvalmistaja Valmet Automotive aikoo listautua pörssiin Yle Uutiset. 14.10.2022. Viitattu 27.7.2023.
  5. ↑ Toimittaja näki Uudenkaupungin autotehtaalla Mercedeksen, jota ei missään nimessä saanut kuvata www.iltalehti.fi. Viitattu 27.7.2023.
  6. ↑ Videoiden katsominen vaatii Flash -playerin. Nyt U:gissa alkoi jo toisen sähköauton tuotanto[vanhentunut linkki], viitattu 10.12.2009
  7. ↑ a b Autot | Satoja irtisanova Valmet Automotive on täysin Mersun varassa – Mitä yhtiölle tapahtuu? Helsingin Sanomat. 21.3.2023. Viitattu 4.9.2023.
  8. ↑ Kimmo Levä (toim.): Made in Finland: Mobilia-vuosikirja 2002, s. 50–52. Kangasala: Mobilia-säätiö, 2002.
  9. ↑ a b Levä (toim.), 2002, s. 52.
  10. ↑ Turo Uskali: Vuorineuvos Väinö J. Nurmimaa (1923–1995). Suomen talouselämän vaikuttajat -verkkojulkaisu (maksullinen). 5.9.2008. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  11. ↑ a b c d Levä (toim.), 2002, s. 53.
  12. ↑ Juhani Linnoisen haastattelu: Internationellt samarbete en trumf. Affärsmagasinet Forum, 17.03.1971, nro 1971-05, s. 18–19. Virhe: Virheellinen ISSN-tunniste Artikkelin verkkoversio. (ruotsiksi)
  13. ↑ a b Levä (toim.), 2002, s. 55.
  14. ↑ Levä (toim.), 2002, s. 56.
  15. ↑ Levä (toim.), 2002, s. 60.
  16. ↑ Mitä Missä Milloin, Kansalaisen vuosikirja 2004, s. 91. Helsinki: Otava, 2003. ISBN 951-1-18590-X.
  17. ↑ Timo Laitinen: Auto 70-luvulla: nousun ja kriisin vuosikymmenellä (3. painos), s. 107. Helsinki: Alfamer Oy, 2013.
  18. ↑ Laitinen 2013, s. 170.
  19. ↑ a b Levä (toim.), 2002, s. 54.
  20. ↑ Laitinen 2013, s. 171.
  21. ↑ Timo Laitinen: Auto 80-luvulla: arkiautoja ja erikoisuuksia, s. 203. Helsinki: Alfamer Oy, 2022. ISBN 978-952-472-338-1.
  22. ↑ Levä (toim.), 2002, s. 58–59.
  23. ↑ Laitinen 2022, s. 203.
  24. ↑ Mitä missä milloin, Kansalaisen vuosikirja 1986. s. 71. Helsinki: Otava, 1985. ISBN 951-1-08527-1.
  25. ↑ Olli Blomberg: Höyryvaunusta kymppipyörään, s. 75. Helsinki: Tekninen Kustannusliike Oy, 1991. ISBN 951-9364-35-8.
  26. ↑ a b Janne Tervola: Vuonna 1989 poliisikin hämmentyi, kun Uudenkaupungin autotehtaalla oli kehitetty Saabiin salaa V8-moottori jenkkimarkkinoille – näistä syistä se ei päässyt koskaan tuotantoon Tivi. Viitattu 29.1.2023.
  27. ↑ Levä (toim.); 2002, s. 55.
  28. ↑ Valmet Automotive kolmanneksi laadukkain Euroopassa Valmet Automotive. Arkistoitu 2.2.2017. Viitattu 30.01.2017.
  29. ↑ Taas menestystä J.D. Power -tutkimuksessa www.valmet-automotive.com. Arkistoitu 2.2.2017. Viitattu 30.1.2017.
  30. ↑ Talouselämä: Suomalainen autonvalmistus otti jättiloikan[vanhentunut linkki], viitattu 05.11.2010
  31. ↑ Valmet Automotiven valmistussopimus Porschen kanssa päättyy vuonna 2012 26.6.2008. Valmet Automotive. Arkistoitu 21.11.2008.
  32. ↑ Think-sähköauton valmistus Uuteenkaupunkiin Hs.fi. 27.9.2009. Helsingin Sanomat. Arkistoitu 30.8.2009.
  33. ↑ a b Piiroinen, Mikko: Uudessakaupungissa alkoi myös Think-sähköauton tuotanto Tekniikkatalous.fi. 11.12.2009. Arkistoitu 8.3.2016. Viitattu 8.3.2016.
  34. ↑ http://yle.fi/uutiset/a-sarjan_mersuja_aletaan_valmistaa_uudessakaupungissa/6228400
  35. ↑ Talouselämä: Pikku-mersusta tulee Uudenkaupungin volyymimalli (Arkistoitu – Internet Archive), luettu 24.07.2012
  36. ↑ MTV3: Valmet aloittaa uuden Mersu-mallin valmistuksen Suomessa, luettu 24.07.2012
  37. ↑ [1] (Arkistoitu – Internet Archive), luettu 7.10.2013
  38. ↑ Valmet Automotiven www-sivut valmet-automotive.com. Arkistoitu 17.6.2016.
  39. ↑ Top performance in focus: Daimler AG distinguishes ten suppliers with the Supplier Award 2016 | marsMediaSite marsMediaSite. Viitattu 26.2.2017. (englanniksi)
  40. ↑ https://www.valmet-automotive.com/fi/media/uutiset/valmet-automotive-on-kaynnistanyt-tanaan-uuden-a-sarjan-tuotannon/
  41. ↑ Lightyear One to be named Lightyear 0 as series model - electrive.com https://www.electrive.com/. Viitattu 25.1.2023. (englanti)
  42. ↑ Kaura, Edith: Uudenkaupungin autotehtaalla aletaan valmistaa sähköautoja Iltalehti. 19.7.2021. Viitattu 27.7.2021.
  43. ↑ Uudenkaupungin autotehtaalla valmistui ensimmäinen aurinkosähköä käyttävä auto – sarjatuotannon linjaston rakentaminen etenee suunnitellusti Yle Uutiset. 28.9.2022. Viitattu 24.1.2023.
  44. ↑ Lightyear 0 -aurinkosähköauton sarjavalmistus alkoi Valmet Automotiven Uudenkaupungin tehtaalla – katso video Yle Uutiset. 30.11.2022. Viitattu 24.1.2023.
  45. ↑ Jo toinen takaisku Valmet Automotivelle? Aurinkovoimaa käyttävän sähköauton tuotanto jäihin Uudenkaupungin autotehtaalla Yle Uutiset. 24.1.2023. Viitattu 24.1.2023.
  46. ↑ a b Uudenkaupungin autotehdas sai tiedon sähköautotuotannon lopettamisesta vain vuorokausi etukäteen, tehtaalla niellään nyt pettymystä Yle Uutiset. 25.1.2023. Viitattu 10.2.2023.
  47. ↑ Aurinkosähköauto Lightyearin valmistuttaja virallisesti konkurssiin ts.fi. 26.1.2023. Viitattu 25.2.2023.
  48. ↑ TS: Lightyear-sähköautoa valmistuttava yhtiö virallisesti konkurssiin – tuotanto Uudessakaupungissa loppui jo tiistaina Yle Uutiset. 26.1.2023. Viitattu 25.2.2023.
  49. ↑ Valmet Automotive paljasti ison sopimuksen – yhtiö rakentaa lähes 260 000 sähköautoa Uudessakaupungissa Yle Uutiset. 5.4.2022. Viitattu 25.2.2023.
  50. ↑ a b Autoteollisuus | Valmet Automotive sai suuren tilauksen: Valmistaa Uudessakaupungissa 257 000 sähköautoa saksalaisyhtiölle – työllistää enimmillään tuhat henkeä vuodessa Helsingin Sanomat. 5.4.2022. Viitattu 25.2.2023.
  51. ↑ Saksalainen Sono Motors isoissa talousvaikeuksissa – uskoo silti Valmet Automotiven valmistavan jo loppuvuodesta aurinkokennoautoja Yle Uutiset. 23.1.2023. Viitattu 25.2.2023.
  52. ↑ Valmet Automotiven vaikeuksissa oleva sähköautokumppani hakee lisää elinaikaa – rahankeruuta jatkettiin kuukaudella Yle Uutiset. 27.1.2023. Viitattu 25.2.2023.
  53. ↑ Autot | Saksalaisyhtiö lopettaa sähköauto-ohjelmansa, autoja oli tarkoitus valmistaa Uudenkaupungin tehtaassa Helsingin Sanomat. 24.2.2023. Viitattu 25.2.2023.
  54. ↑ Irtisanomiset | Uudenkaupungin autotehtaalta vähennetään lähes tuhat työntekijää Helsingin Sanomat. 20.3.2023. Viitattu 4.9.2023.
  55. ↑ Varsinais-Suomi | Hallitus myönsi 2,2 miljoonaa euroa Uudenkaupungin tukemiseksi, taustalla autotehtaan irtisanomiset Helsingin Sanomat. 31.8.2023. Viitattu 4.9.2023.
  56. ↑ Valmet Automotive esittelee ensi kertaa kotimaan suunnittelupalvelunsa www.valmet-automotive.com. Arkistoitu 2.2.2017. Viitattu 27.1.2017.
  57. ↑ Valmet Automotive hankkii yli 250 robottia GLC-mallin tuotantoon www.valmet-automotive.com. Arkistoitu 2.2.2017. Viitattu 27.1.2017.
  58. ↑ a b 40 vuotta sitten Saabeja hitsattiin käsipelillä, nykyään robotit kokoavat Mersuja – Pääluottamusmies Jouni Varjonen kert KU. 8.7.2023. Viitattu 15.7.2023.
  59. ↑ https://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/autot/uudenkaupungin-autotehdas-teki-historiaa-hakee-lupaa-ennatykselliseen-vuosituotantoon-6697593
  60. ↑ https://yle.fi/uutiset/3-10666698
  61. ↑ https://www.sss.fi/2019/02/valmet-automotive-perustaa-saloon-sahkoautojen-akkutehtaan/
  62. ↑ Valmetin akkutehdas käynnistyi Salossa - Salonjokilaakso salonjokilaakso.net. 21.11.2019. Viitattu 27.7.2023.
  63. ↑ Valmet Automotive hakee Salon akkutehtaalle 300 uutta työntekijää – Salon tehtaalle uusi valmistussopimus Yle Uutiset. 3.9.2021. Viitattu 27.7.2023.
  64. ↑ https://www.facebook.com/mtv3uutiset:+Valmet Automotive hakee kasvua uudesta akkutehtaasta – ministeri hehkuttaa Suomen tulevaisuutta akkujen suurvaltana mtvuutiset.fi. 14.9.2021. Viitattu 27.7.2023.
  65. ↑ toimitus: Valmet Automotive juhlisti uuden akkutehtaan avajaisia Uusiteknologia.fi. 15.9.2021. Viitattu 27.7.2023.
  66. ↑ Akku- ja autovalmistaja Valmet Automotive avasi kolmannen akkutehtaansa Saksaan Yle Uutiset. 30.6.2023. Viitattu 27.7.2023.
  67. ↑ Valmet Automotive ja Avant Tecno kehittävät täyssähköistä pyöräkuormaajaa www.valmet-automotive.com. Arkistoitu 2.2.2017. Viitattu 27.1.2017.
  68. ↑ Suomalainen moottorikeksintö lupaa todella paljon: sähköauton toimintamatka kasvaa 50 % - katso video T&T. Viitattu 30.1.2017. (englanniksi)
  69. ↑ Valmet Automotiven akkuliiketoiminnan uusi nimi on IONCOR Valmet Automotive. 9.10.2024. Viitattu 23.10.2024.
  70. ↑ Ensimmäiset miljoona uusikaupunkilaista autoa Valmet Automotive. Arkistoitu 6.11.2007. Viitattu 18. helmikuuta 2007.
  71. ↑ a b Graham Arnold: Talbot of Finland Allpar. Viitattu 18. helmikuuta 2007.
  72. ↑ Bloomberg: Fisker Taps New CEO, Ponders Private Funds for Stalled Plant, luettu 5.3.2012
  73. ↑ Sähköautot | Lightyear lopettaa luksussähköauton valmistuksen Suomessa vain parin kuukauden jälkeen Helsingin Sanomat. 24.1.2023. Viitattu 24.1.2023.
  74. ↑ http://www.talouselama.fi/uutiset/vihdoinkin+suomalainen+auto+joka+kay+kaupaksi/a2142501?service=mobile&page=1 (Arkistoitu – Internet Archive)
  75. ↑ Autonvalmistus | Suomessa alkoi Mersun tehoauton valmistaminen – töitä kahdellesadalle Helsingin Sanomat. 5.10.2023. Viitattu 5.10.2023.
  76. ↑ Ensimmäinen Mersun katumaasturi valmistui Uudenkaupungin autotehtaalla Yle Uutiset. 16.2.2017. Viitattu 5.10.2023.
  77. ↑ Uudenkaupungin autotehtaalla aloitettin Mercedes-AMG:n sarjatuotanto Yle Uutiset. 5.10.2023. Viitattu 5.10.2023.
  78. ↑ Valmet Automotive on valmistanut jo 100 000 GLC-katumaasturia Valmet Automotive. 20.6.2018. Viitattu 27.7.2023.
  79. ↑ Jo 20 vuotta avoautojen valmistusta (Arkistoitu – Internet Archive), viitattu 29.11.2009
  80. ↑ Thunderbird hardtop coupe - made in Finland[vanhentunut linkki], viitattu 29.11.2009

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Pohjola, Matti A. (toim.): Oy Saab-Valmet Ab 20. Uusikaupunki: Oy Saab-Valmet Ab, 1988. ISBN 951-99990-2-7
  • Linnoinen, Juhani: Katto Pois! 40 vuotta suomalaisessa ajoneuvoteollisuudessa. Uusikaupunki: Turun Sanomat, 2000. ISBN 951-9129-41-3

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Valmet_Automotive&oldid=22725542”