Siirry sisältöön

FC Haka

Wikipediasta
FC Haka
Koko nimi Valkeakosken Haka
Lempinimet Haka
Perustettu 1934
Kaupunki Valkeakoski
Kenttä Tehtaan kenttä
– kapasiteetti 3 200
Sarja Veikkausliiga
Sarjataso 1.
Värit          
valkoinen, musta
Toimitusjohtaja Olli Huttunen[1]
Puheenjohtaja Marko Laaksonen[1]
Päävalmentaja Andy Smith[1]
Kapteeni Niklas Friberg
}}
Kotipeliasu
}}
Vieraspeliasu
Mitalit
Mestaruussarja, Veikkausliiga
Kultaa Kultaa 1960, 1962, 1965, 1977, 1995, 1998, 1999, 2000, 2004
Hopeaa Hopeaa 1955, 1957, 1963, 1976, 1980, 2003, 2007
Pronssia Pronssia 1959, 1961, 1966, 1978, 1981, 1982, 1983, 1991, 2002, 2006
Suomen Cup
Kultaa Kultaa 1955, 1959, 1960, 1963, 1969, 1977, 1982, 1985, 1988, 1997, 2002, 2005
Hopeaa Hopeaa 1980, 1983, 1989
Liigacup
Kultaa Kultaa 1995

FC Haka (Haka) on vuonna 1934 perustettu valkeakoskelainen jalkapalloseura, joka pelaa kotiottelunsa Tehtaan kentällä. Seuran tunnusvärit ovat musta ja valkoinen. Hakan edustusjoukkue pelaa Suomen korkeimmalla sarjatasolla Veikkausliigassa, jonne se nousi kauden 2019 päätteeksi.

FC Haka on yksi suomalaisen jalkapallon perinteisistä seuroista, jolla on pitkä historia jalkapallon parissa. Historiallisesti Haka on tullut tunnetuksi yhteydestään paperitehtaaseen ja Yhtyneiden tuesta tehdasjoukkueelle. 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen puolivälissä UPM-Kymmene kuitenkin lopetti joukkueen tukemisen.[2]

Haka on yksi Suomen menestyneimpiä jalkapalloseuroja. Joukkue on voittanut Suomen mestaruuden yhdeksän kertaa, viimeisimpänä vuonna 2004, sekä Suomen Cupin 12 kertaa. Seuran vahvana vaikuttajana tunnettu Juuso Walden oli myös Suomen cupin perustaja. Waldenin kaudella seura poikkesi monesta muusta seurasta suuntaumisellaan ulkomaille heti sodan jälkeisenä aikana. Myös tehtaan työpaikan ja täysipäiväisen pelaamisen yhdistäminen olivat ensimmäisiä askelia suomalaisen ammattilaisurheilun kehityksessä.[2]

FC Haka sijoittuu vuosien 2020–2025 eurooppalaisten seurojen keskinäisessä UEFA:n seurapisterankingissa sijalle 385.[3]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
 Tämän artikkelin tai sen osan kieliasua on pyydetty parannettavaksi.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin kieliasua.
Tarkennus: Liikaa epäolennaisten yksityiskohtien listaamista, paljon epäluotettavia tietoja, kun ei kerrota tiedoille lähteitä

Hakan perustaminen ja alkuvuodet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valkeakosken Haka perustettiin 1930-luvun alkupuolella voimistelu-, hiihto- ja luistelujaostoineen. Jalkapallojaosto perustettiin vuonna 1934.[4] Ensimmäisen ottelunsa Haka pelasi syksyllä 1934 Tampereella TaPaa vastaan häviten 0-5. Vuonna 1943 seura nousi Suomensarjaan ja 1949 Haka nousi ylimmälle sarjatasolle ensimmäisenä ei-kaupunkilaisena joukkueena. Seuran merkittävä taustavaikuttaja oli perustajajäsen, vuorineuvos Juuso Walden.[5][6]

1960- ja 1970-luvut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1960-luku oli Hakalle menestyksekästä aikaa. Vuonna 1960 Haka sai 41 pistettä 44 mahdollisesta, maalisuhteella 78-23, ja tuli Suomen ensimmäiseksi tuplamestariksi voittamalla sekä liigan että cupin. 1960-luvulla Haka voitti kolme mestaruutta eikä sijoittunut kertaakaan seitsemän parhaan ulkopuolelle.

1970-luvulla tilanne heikkeni, ja kauden 1972 päätteeksi Haka putosi pääsarjasta. Seura nousi kuitenkin heti takaisin uusien vahvistusten myötä. Vuonna 1977 Haka saavutti toisen tuplamestaruutensa voittamalla neljännen mestaruutensa ja kuudennen cup-mestaruutensa[7].

1980-luvusta nykypäivään

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1980-luvulla Haka ei voittanut mestaruutta, mutta kolme Suomen cupin voittoa takasivat paikan Cup-voittajien cupiin, jossa vastustajana oli muun muassa Juventus. 1990-luvun alussa Haka pelasi ailahtelevasti. Vuonna 1991 FC Haka ry perustettiin ja jalkapallojaosto erosi omaksi yhdistyksekseen. Vuonna 1995 Haka voitti jälleen tuplan, mutta 1996 putosi liigasta.

Keith Armstrong palkattiin valmentajaksi 1997, ja hänen ensimmäinen kautensa toi nousun ja Suomen cupin voiton. Seuraavat kolme kautta päättyivät mestaruusjuhliin. Kaudella 2001 putki katkesi. Armstrongin siirryttyä HJK:hon valmentajaksi nousi Olli Huttunen, jonka kolmas kausi toi yhdeksännen liigamestaruuden. Kaudella 2007 Haka sijoittui toiseksi.

Koskisen aika

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
FC Hakan (valkoinen paita) Mikko Innanen kauden 2005 avausottelussa.

Kauteen 2008 Haka valmistautui taloudellisten ongelmien varjossa. Huhtikuussa perustettiin FC Haka Oy pelastamaan toiminta. Osakeyhtiön pääomistajaksi tuli Sedu Koskinen. Näkyvinä muutoksina Tehtaan kentän katsomot maalattiin, perustettiin Paviljonki-ravintola ja yleisömäärät kasvoivat.

Tilikaudella 2009 yhtiö teki tappiota noin 1,5 miljoonaa euroa. Vuonna 2010 seura ajautui vakaviin taloudellisiin vaikeuksiin, vaikka Koskinen oli sijoittanut lähes miljoona euroa.[8][9] Kesäkuussa 2010 Koskinen päätti luopua omistajuudesta, ja heinäkuussa hän erosi hallituksesta ja toimitusjohtajan tehtävistä.[10]

Koskisen jälkeen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2012 Veikkausliigakausi oli vaikea, ja valmentaja Sami Ristilä sai potkut. Kausi päättyi putoamiseen huolimatta uusista valmentajista. Taloudellinen tilanne oli jatkuvasti vaikea. Kauteen 2013 Haka lähti nousijasuosikkina Harri Kampmanin johdolla. Huonot tulokset johtivat kuitenkin Kampmanin potkuihin kesäkuussa. Heinäkuussa Juho Rantala siirtyi päävalmentajaksi, ja joukkueen otteet paranivat. Kausi päättyi toiseen sijaan SJK:n noustessa Veikkausliigaan. Lohtuna oli Jussi Aallon maalipörssin voitto 15 maalilla.

Kausi 2014 alkoi nousijasuosikkina mutta talousongelmien kanssa. KTP hallitsi Ykköstä ja Haka kamppaili sijoista 2-5. Kausi päättyi Hakan viidenteen sijaan, vain pisteen päähän kolmannesta sijasta. Kalle Multanen teki kauden aikana ennätykselliset 30 maalia.[11] Kaudelle 2015 päävalmentajaksi valittiin Kari Martonen ja apuvalmentajaksi Lauri Hakanen.[12][13] Vuoden 2016 syyskuussa Martonen sai potkut ja hänet korvasi kaksikko Asko Jussila ja Olavi Huttunen.[14]

Teemu Tainion valmentamana Haka nousi takaisin Veikkausliigaan kauden 2019 päätteeksi.[15]

Seuratunnukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valkeakosken Hakan alkuperäinen seuratunnus on vuodelta 1934 ja se on ollut käytössä vuosina 1934–1990 ja 2009–2013. Hakan alkuperäisen seuratunnuksen on piirtänyt Valkeakosken tehdaspalokunnan päällikkönä toiminut Harald Henriksson. Alkuperäisessä logossa yhdistyvät pallon pyöreä muoto, kaupungin nimeen viittaava V-kirjain sekä taitteen yli virtaava vesi koskesta. Seuran nykyinen tunnus on ollut käytössä vuodesta 2014 lähtien. Nykyisessä tunnuksessa yhdistyvät alkuperäisen tunnuksen graafinen ilme sekä seuran kansainvälinen nimi.[2]

Vuonna 1991 otettiin käyttöön FC Haka-logo, kun pallojaosto irtautui yleisseurasta. Logo oli käytössä vuosina 1991–2008. Logoa modernisoitiin Football Club-alulla ja dynaamisella fontilla. Seuralla on ollut käytössä myös rinnakkaislogo, jota on käytetty seuran viireissä ja muissa tuotteissa.[2]

  • Alkuperäinen seuratunnus (1934–1990 ja 2009–2013)
    Alkuperäinen seuratunnus (1934–1990 ja 2009–2013)
  • FC Haka-seuratunnus (1991–2008)
    FC Haka-seuratunnus (1991–2008)
  • Nykyinen seuratunnus (2014–)
    Nykyinen seuratunnus (2014–)

Stadion

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Tehtaan kenttä
Tehtaan kenttä

FC Hakan kotistadion on Valkeakosken Tervasaaressa sijaitseva Tehtaan kenttä. Tekonurmikenttä ja harjoituspukuhuone ovat Valkeakosken kunnan liikuntatoimen hallinnoimia. Stadionkokonaisuuteen kuuluvat tekonurmikentän lisäksi FC Hakan hallinnoimat katetut katsomot, lämmitettävä puukatsomo, VIP-aitiot ja kokoustilat, lisäpukuhuoneet, päätykatsomon takana sijaitseva nurmikenttä, ravintola sekä lasten leikkipaikka.[16]

Tehtaan kenttä on vihitty käyttöön 25. heinäkuuta 1937. Jo ennen tätä kenttää käytettiin kuitenkin erilaisten urheilutapahtumien pitopaikkana 1930-luvulta lähtien. Pikkukentän rakentaminen nykyisen Tehtaan kentän paikalle alkoi jo vuonna 1933. Kentällä oli yleisurheilupaikat 1990-luvulle asti, minkä jälkeen siitä tuli pelkästään jalkapallokenttä. Stadionilla on yhteensä noin 3 400 istumapaikkaa.[17][18]

Kentän vanhin katsomo oli peräisin 1930-luvuna alkupuolelta, mutta se paloi 1990-luvulla jolloin tilalle rakennettiin vuonna 1996 uusi puukatsomo. Kivirakenteinen katsomo on rakennettu vuonna 1960 ja päätykatsomo vuonna 2001. Ensimmäiset valot kentälle asennettiin vuonna 1960, mutta ne purettiin vuonna 1975. Nykyiset valot on asennettu vuonna 1998. Vuonna 2014 luonnonnurmen tilalle asetettiin keinonurmi, jonka pinta uudistettiin vuonna 2022. Tekonurmikentän koko on 68 metriä kertaa 105 metriä.[17][18] Kentän lounaispäädystä avautuu kentältä ja katsomoista näköala UPM-Kymmene -konserniin kuuluvaan Tervasaaren paperitehtaaseen, josta kenttä saa nimensä.lähde?

Kannattajat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kannatuskulttuuria FC Hakan koti- ja vieraspeleissä pitää yllä vuonna 2004 alkunsa saanut kannattajaryhmä, joka on vuodesta 2006 tunnettu nimellä Hakapeliitat. Hakapeliitat ovat ryhmittäytyneet Tehtaan kentän paviljongin puoleiseen osaan. Otteluissa kannatusta ilmennetään muun muassa banderolleilla ja kannatuschanteilla. Hakapeliitat on avoin ja järjestäytymätön ryhmä ja fanikatsomo on kaikille avoin katsomonosa. Otteluiden ulkopuolella kannattajat ovat tukeneet seuran toimintaa muun muassa talkootyön kautta.[19][20]

Pelaajat ja valmentajat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyinen joukkue

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tilanne 2. huhtikuuta 2025.[21][22]

Nro Paikka Pelaaja
Maalivahdit
1 M Pohjois-Irlanti Liam Hughes
12 M Suomi Anton Lepola
22 M Suomi Kasperi Silen
32 M Suomi Oliver Heino
Puolustajat
2 P Suomi Nikolas Talo
3 P Suomi Niklas Friberg
4 P Skotlanti Jordan Houston
5 P Brasilia Nicolas Dantas
6 P Venezuela Elías Romero
8 P Suomi Simon Lindholm
15 P Suomi Mikael Almén
30 P Suomi Valentin Purosalo
66 P Suomi Riku Selander
Nro Paikka Pelaaja
Keskikenttä
7 K Ranska Jean-Pierre Da Sylva
10 K Brasilia Lucas Falcão
11 K Benin Steve Traoré
13 K Suomi Oskari Sallinen
16 K Suomi Danila Bulgakov
18 K Suomi Eetu Mömmö
19 K Ghana Abraham Okyere
21 K Suomi Akusti Jalasvaara
26 K Suomi Akseli Lehtomäki
Hyökkääjät
9 H Englanti James Akintunde
17 H Suomi Kalle Multanen
20 H Suomi Roni Rautio
64 H Bermuda Djair Parfitt-Williams
99 H Kosovo Arlind Sejdiu

Valmennus ja taustat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Entisiä pelaajia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hakan tunnetuin kasvatti on Juhani Peltonen, joka valittiin neljä kertaa Suomen parhaaksi jalkapalloilijaksi. Peltonen pelasi Hampurin HSV:ssa kaudet 1964–1966. Muita Valkeakoskella syntyneitä A-maajoukkueessa pelanneita kasvatteja ovat Antti Nieminen, Veijo Valtonen, Olli Mäkinen, Markku Kumpulampi, Esko Malm, Mauri Tuuri, Asko Mäkilä, Matti Pitko, Mauri Paavilainen, Juhani Tapola, Markku Lahti, Markku Närvä ja Jussi Nuorela.

Saavutukset ja ennätykset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saavutukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Suomen mestaruus: 9 (1960, 1962, 1965, 1977, 1995, 1998, 1999, 2000, 2004)
  • Suomen Cup: 12 (1955, 1959, 1960, 1963, 1969, 1977, 1982, 1985, 1988, 1997, 2002, 2005)
  • Liigacup: 1 (1995)
  • Ykkösliiga/Suomensarja: 3 (1949, 1997, 2019)

Sarjasijoitukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kausi [23] Sarja O V T H TM/PM PST Sija Cup-mestaruudet[24][25]
1935 Piirisarja
1936 Piirisarja
1937 Piirisarja
1938 Piirisarja
1939 Itä-Länsi-sarja 12 10 0 2 45-15 20 2. (7)
1940 ei pelattu
1940/41 Itä-Länsi-sarja 13 2 0 11 10-61 4 9. (9)
1942 ei pelattu
1943/44 Itä-Länsi-sarja 7 3 1 3 9-16 7 4. (8)
1945 Mestaruussarja (SPL) 5 1 0 4 4-15 2 6. (6)
1945/46 Suomensarja (SPL) 14 2 0 12 26-50 4 8. (8)
1946/47 Suomensarja (SPL) 14 9 1 4 49-23 19 3. (8)
1947/48 Suomensarja (SPL) 14 6 4 4 34-23 16 4. (8)
1948 Suomensarja 15 12 2 1 69-18 26 3. (16)
1949 Suomensarja 22 15 4 3 68-21 34 1. (12)
1950 Mestaruussarja 18 7 3 8 37-46 17 8. (10)
1951 Mestaruussarja 18 7 5 6 38-32 19 4. (10)
1952 Mestaruussarja 18 7 2 9 32-45 16 7. (10)
1953 Mestaruussarja 18 8 3 7 31-32 19 4. (10)
1954 Mestaruussarja 18 4 9 5 21-29 17 8. (10)
1955 Mestaruussarja 18 10 3 5 41-27 23 2. (10) Suomen cup
1956 Mestaruussarja 18 6 5 7 18-18 17 5. (10)
1957 Mestaruussarja 18 11 3 4 46-20 25 2. (10)
1958 Mestaruussarja 18 6 4 8 28-27 16 7. (10)
1959 Mestaruussarja 18 8 5 5 35-25 21 3. (10) Suomen cup
1960 Mestaruussarja 22 20 1 1 78-23 41 1. (12) Suomen cup
1961 Mestaruussarja 22 12 5 5 51-32 29 3. (12)
1962 Mestaruussarja 22 15 2 5 63-34 32 1. (12)
1963 Mestaruussarja 22 15 1 6 56-20 31 2. (12) Suomen cup
1964 Mestaruussarja 22 11 5 6 42-22 27 4. (12)
1965 Mestaruussarja 22 14 3 5 56-28 31 1. (12)
1966 Mestaruussarja 22 10 4 8 40-29 24 3. (12)
1967 Mestaruussarja 22 9 6 7 37-23 24 6. (12)
1968 Mestaruussarja 22 7 8 7 31-30 22 7. (12)
1969 Mestaruussarja 22 10 3 9 40-25 23 7. (12) Suomen cup
1970 Mestaruussarja 22 7 6 9 31-34 20 8. (12)
1971 Mestaruussarja 26 11 4 11 42-50 26 8. (14)
1972 Mestaruussarja 22 2 1 19 17-51 5 12. (12)
1973 I Divisioona 22 14 4 4 58-27 32 2. (12)
1974 Mestaruussarja 22 6 8 8 34-40 20 8. (12)
1975 Mestaruussarja 22 6 3 13 21-36 15 10. (12)
1976 Mestaruussarja 22 14 2 6 46-28 30 2. (12)
1977 Mestaruussarja 22 15 3 4 43-15 33 1. (12) Suomen cup
1978 Mestaruussarja 22 12 7 3 42-19 31 3. (12)
1979 Mestaruussarja (runkosarja) 22 9 4 9 48-42 22 7. (12)
Mestaruussarja (loppusarja) 29 11 7 11 58-52 29 6. (8)
1980 Mestaruussarja (runkosarja) 22 13 4 5 41-30 30 4. (12)
Mestaruussarja (loppusarja) 29 16 8 5 57-37 25 2. (8)
1981 Mestaruussarja (runkosarja) 22 11 5 6 42-24 27 4. (12)
Mestaruussarja (loppusarja) 29 15 6 8 54-34 23 3. (8)
1982 Mestaruussarja (runkosarja) 22 9 10 3 45-31 28 3. (12) Suomen cup
Mestaruussarja (loppusarja) 29 12 12 5 54-40 22 3. (8)
1983 Mestaruussarja (runkosarja) 22 12 5 5 43-24 29 3. (12)
Mestaruussarja (loppusarja) 29 17 5 7 59-36 25 3. (8)
1984 Mestaruussarja (runkosarja) 22 11 9 2 43-26 31 1. (12)
Mestaruussarja (pudotuspelit) 4 1 0 3 3-6 4. (4)
1985 Mestaruussarja (runkosarja) 22 8 3 11 32-36 19 8. (12) Suomen cup
1986 Mestaruussarja 22 8 6 8 32-27 22 5. (12)
1987 Mestaruussarja 22 7 5 10 30-36 19 9. (12)
1988 Mestaruussarja (runkosarja) 22 8 7 7 32-26 23 6. (12) Suomen cup
Mestaruussarja (loppusarja) 27 10 7 10 41-37 27 6. (6)
1989 Mestaruussarja (runkosarja) 22 11 5 6 34-22 27 4. (12)
Mestaruussarja (loppusarja) 27 12 6 9 38-30 30 4. (6)
1990 Veikkausliiga (runkosarja) 22 8 6 8 27-34 22 8. (12)
Veikkausliiga (pudotuspelit) 2 0 1 1 3-5 8.
1991 Veikkausliiga 33 16 6 11 59-37 54 3. (12)
1992 Veikkausliiga 33 15 5 13 42-51 50 6. (12)
1993 Veikkausliiga (runkosarja) 22 7 4 11 27-36 25 10. (12)
Veikkausliiga (karsinta) 7 3 1 3 13-11 10 4. (8)
1994 Veikkausliiga 26 11 4 11 37-30 37 6. (14)
1995 Veikkausliiga 26 18 5 3 56-17 59 1. (14) Liigacup
1996 Veikkausliiga (runkosarja) 22 6 6 10 28-34 24 11. (12)
Veikkausliiga (karsintasarja) 27 7 6 14 35-42 27 5. (6)
1997 Ykkönen (runkosarja) 18 14 3 1 58-10 45 1. (10) Suomen cup
Ykkönen (noususarja) 9 8 1 0 26-4 30 (5) 1. (10)
1998 Veikkausliiga 27 13 9 5 46-31 48 1. (10)
1999 Veikkausliiga (runkosarja) 22 15 5 2 43-17 50 1. (12)
Veikkausliiga (loppusarja) 29 20 7 2 54-18 67 1. (8)
2000 Veikkausliiga 33 20 6 7 56-20 66 1. (12)
2001 Veikkausliiga 33 14 10 9 44-29 52 4. (12)
2002 Veikkausliiga (runkosarja) 22 11 5 6 31-18 38 3. (12) Suomen cup
Veikkausliiga (loppusarja) 29 15 7 7 51-30 52 3. (8)
2003 Veikkausliiga 26 16 5 5 54-16 53 2. (14)
2004 Veikkausliiga 26 18 5 3 54-20 59 1. (14)
2005 Veikkausliiga 26 13 11 2 47-19 50 4. (14) Suomen cup
2006 Veikkausliiga 24 13 5 6 37-24 44 3. (14)
2007 Veikkausliiga 26 13 7 6 39-23 46 2. (14)
2008 Veikkausliiga 26 10 5 11 31-37 35 8. (14)
2009 Veikkausliiga 26 10 7 9 40-35 37 6. (14)
2010 Veikkausliiga 26 9 6 11 30-38 33 8. (14)
2011 Veikkausliiga 33 10 7 16 36-60 37 10. (12)
2012 Veikkausliiga 33 9 5 19 32-57 32 12. (12)
2013 Ykkönen 27 15 9 3 44-17 54 2. (10)
2014 Ykkönen 27 13 7 7 55-32 46 5. (10)
2015 Ykkönen 27 11 8 8 48–41 41 6. (10)
2016 Ykkönen 27 8 8 11 42–46 32 7. (10)
2017 Ykkönen 27 8 11 8 35–42 35 6. (10)
2018 Ykkönen 27 12 7 8 41–28 43 5. (10)
2019 Ykkönen 27 24 2 1 76–22 74 1. (10)
2020 Veikkausliiga 22 5 7 10 25–41 22 10. (12)
2021 Veikkausliiga 27 10 5 12 30–29 35 8. (12)
2022 Veikkausliiga 27 13 6 8 40–40 45 4. (12)
2023 Veikkausliiga 27 7 11 9 35–42 32 9. (12)
2024 Veikkausliiga 27 11 5 11 40–43 38 6. (12)
Selite
O Ottelut
V Voitot
T Tasapeli
H Häviöt
TM/PM Tehdyt maalit/päästetyt maalit
PST Pisteet

Eurocup-ottelut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • 1Q = karsintakierros
  • 1R = ensimmäinen kierros
  • 1/8 = neljännesvälierä
  • 1/4 = puolivälierä
Kausi Kilpailu Kierros Maa Vastus Tulos
1961–1962 Euroopan cup 1/8 Belgia Standard Liege 1–5, 0–2
1963–1964 Euroopan cup Q Luxemburg Jeunesse d'Esch 4–1, 0–4
1964–1965 Cup-voittajien cup 1R Norja Skeid Oslo 0–1, 2–0
1/8 Italia AC Torino 0–1, 0–5
1966–1967 Euroopan cup 1R Belgia RSC Anderlecht 1–10, 0–2
1970–1971 Cup-voittajien cup 1R Bulgaria TsSKA Sofia 0–9, 1–2
1977–1978 Uefa-cup 1R Puola Górnik Zabrze 3–5, 0–0
1978–1979 Euroopan cup 1R Neuvostoliitto Dynamo Kiev 0–1, 1–3
1981–1982 Uefa-cup 1R Ruotsi IFK Göteborg 2–3, 0–4
1983–1984 Cup-voittajien cup 1R Irlanti Sligo Rovers 1–0, 3–0
1/8 Ruotsi Hammarby IF 1–1, 2–1
1/4 Italia Juventus 0–1, 0–1
1986–1987 Cup-voittajien cup 1R Neuvostoliitto Torpedo Moskova 2–2, 1–3
1989–1990 Cup-voittajien cup 1R Unkari Ferencvaros 1–5, 1–1
1996–1997 Uefa-cup 1Q Viro FC Flora Tallinn 2–2, 1–0
2Q Puola Legia Varsova 0–3, 1–1
1998–1999 Cup-voittajien cup Q Wales Bangor City 2–0, 1–0
1R Kreikka Panionios FC 0–2, 1–3
1999–2000 Mestarien liiga 1Q Färsaaret HB Tórshavn 1–1, 6–0
2Q Skotlanti Rangers FC 1–4, 0–3
2000–2001 Mestarien liiga 1Q Pohjois-Irlanti Linfield FC 1–2, 1–0
2Q Slovakia Inter Bratislava 0–0, 0–1
2001–2002 Mestarien liiga 1Q Malta Valletta FC 0–0, 5–0
2Q Israel Maccabi Haifa 0–1, 3–0
3Q Englanti Liverpool FC 0–5, 1–4
2001–2002 Uefa-cup 1R Saksa 1. FC Union Berlin 1–1, 0–3
2002 Intertoto-cup 1R Serbia ja Montenegro FK Obilic Belgrado 2–1, 1–1
2R Englanti Fulham FC 0–0, 1–1
2003–2004 Uefa-cup Q Kroatia Hajduk Split 2–1, 0–1
2004–2005 Uefa-cup 1Q Luxemburg Etzella Ettelbruck 2–1, 3–1
2Q Norja Stabæk IF 1–3, 1–3
2005–2006 Mestarien liiga 1Q Armenia FC Pyunik Jerevan 1–0, 2–2
2Q Norja Vålerenga IF 0–1, 1–4
2006–2007 Uefa-cup 1Q Viro Levadia Tallinn 0–2, 1–0
2007–2008 Uefa-cup 1Q Wales Rhyl FC 1–3, 2–0
2Q Tanska FC Midtjylland 1–2, 2–5
2008–2009 Uefa-cup 1Q Irlanti Cork City FC 2–2, 4–0
2Q Tanska Brøndby IF 0–4, 0–2
2023–2024 Konferenssiliiga 1Q Pohjois-Irlanti Crusaders FC 2–2, 0–1

Seuraennätykset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Kausia pääsarjatasolla: 60
  • Otteluita pääsarjatasolla: 1427
  • Voittoja: 667
  • Tasapelejä: 316
  • Tappioita: 444
  • Tehdyt maalit: 2507
  • Päästetyt maalit: 1846
  • Sijoitus pääsarjan maratontaulukossa: 2.
  • Eniten tehtyjä maaleja kaudessa: 78 (1960)
  • Vähiten päästettyjä maaleja kaudessa: 15 (1977)
  • Suurin voitto pääsarjassa: 9–1, Lahden Reipas (1967)
  • Suurin tappio pääsarjassa: 0–9, KTP (1952)
  • Yleisöennätys: 33 217 (FC Haka–Liverpool FC, Helsingin olympiastadion 2001)
  • Yleisöennätys Tehtaan kentällä: 6 401 (FC Haka–HJK, 1999)

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c Joukkueet: FC Haka Veikkausliiga. Viitattu 10.1.2025.
  2. ↑ a b c d Jägerskiöld Nilsson, Leonard & Lahti, Petri (Renvall, Tuomas käänt.): Jalkapallon seuravaakunat: joukkueiden viralliset tunnukset ja niiden historia, s. 156. Helsinki: Minerva Kustannus, 2018. ISBN 978-952-312-691-6
  3. ↑ UEFA rankings UEFA. 8.4.2024. Viitattu 8.4.2024.
  4. ↑ Mäkelä, Hannu: Pallo pyörii jo Valkeakoskellakin. s. 53-54. Mediapalvelu Hannumäkelä, 2004. ISBN 952-91-7556-6
  5. ↑ Mäkelä, Hannu: Pallo pyörii jo Valkeakoskellakin. s. 54,63. Mediapalvelu Hannumäkelä, 2004. ISBN 952-91-7556-6
  6. ↑ Walden, Juuso (1907–1972) Suomen urheiluhistoriallinen seura. 20.12.2017. Viitattu 28.5.2018.
  7. ↑ Lounasheimo, Ilmo: Mitä Missä Milloin 1979, s. 417. Kustannusosakeyhtiö Otava, 1978. ISBN 951-1-04873-2
  8. ↑ Kauppalehti: Sedu Koskisen Haka - rahat alkavat loppua? (Arkistoitu – Internet Archive) 7.5.2010
  9. ↑ Rusanen, Jonna: FC Haka henkitoreissaan - maksuhäiriöitä jo 12 Kauppalehti (kauppalehti.fi). 7.7.2010. Alma Media Oyj. Arkistoitu 27.12.2022. Viitattu 27.12.2022.
  10. ↑ Veikkausliiga: Työryhmä antoi selvityksen FC Hakan osakkaille 30.7.2010
  11. ↑ Multanen rikkoi Ykkösen maaliennätyksen Helsingin Sanomat. 21.9.2014. Helsingin Sanomat. Arkistoitu 9.2.2015. Viitattu 9.2.2015.
  12. ↑ Valmentaja vaihtuu, Juho Rantala lähtee Hakasta Valkeakosken Sanomat. 11.10.2014. Valkeakosken Sanomat. Arkistoitu 9.2.2015. Viitattu 9.2.2015.
  13. ↑ Ari Virtanen: Kari Martosesta FC Hakan päävalmentaja Helsingin Sanomat. 17.11.2014. Helsingin Sanomat. Arkistoitu 9.2.2015. Viitattu 9.2.2015.
  14. ↑ Haka antoi potkut valmentajalle - tutut nimet tilalle iltalehti.fi. Viitattu 2.9.2016.
  15. ↑ Hyvästit Ykköselle – Haka voittoon kauden päätöksessä Fchaka.fi. 20.10.2019. FC Haka Oy. Viitattu 27.10.2019.
  16. ↑ Urheilu- ja pallokentät Valkeakoski. Viitattu 10.1.2025.
  17. ↑ a b Palvelut Tehtiksellä FC Haka. Viitattu 10.1.2025.
  18. ↑ a b Tehtaan kenttä, jalkapallostadion Museovirasto. 11.10.2013. Viitattu 10.1.2025.
  19. ↑ Hakapeliitat: "Haluamme pitää Tehtaankentän sen arvoisessa kunnossa" Veikkausliiga. 29.5.2020. Viitattu 10.1.2025.
  20. ↑ Fanit FC Haka. Viitattu 10.1.2025.
  21. ↑ Joukkueet: FC Haka Veikkausliiga. Viitattu 2.4.2025.
  22. ↑ Joukkue 2025 FC Haka. Viitattu 2.4.2025.
  23. ↑ Pietarinen, Heikki: Finland - List of League Second Level Tables 15.1.2010. RSSSF. Viitattu 22.3.2010. (englanniksi)
  24. ↑ Pietarinen, Heikki: Finnish Cup Finals 6.11.2009. RSSSF. Viitattu 16.8.2010. (englanniksi)
  25. ↑ Pietarinen, Heikki: Finland - League Cup Finals 7.5.2010. RSSSF. Viitattu 16.8.2010. (englanniksi)
  26. ↑ http://www.fchaka.fi/seura

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta FC Haka.


Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=FC_Haka&oldid=23165785”