Hamburger SV

Hamburger SV
Koko nimi	Hamburger Sport-Verein e.V
Perustettu	1887
Kenttä	Volksparkstadion
– kapasiteetti	57 000
Sarja	Bundesliiga
Puheenjohtaja	Marcell Jansen
Päävalmentaja	Merlin Polzin
}} Kotipeliasu }} Vieraspeliasu }} Kolmas peliasu
Infobox OKNimi-testi OK

Hamburger Sport-Verein e.V., tunnetaan yleensä nimellä Hamburger SV tai HSV, on Hampurista kotoisin oleva vuonna 1887 nimellä Sport-Club Germania (yksi nykyseuran kolmesta edeltäjästä) perustettu saksalainen jalkapalloseura, joka pelaa Bundesliigassa. HSV kuuluu kuudella mestaruudellaan Saksan menestyneimpiin jalkapallojoukkueisiin. HSV pelasi Saksan pääsarjassa Bundesliigassa vuosina 1963–2018 ja nousi sinne takaisin keväällä 2025 pelattuaan seitsemän vuotta 2. Bundesliigassa.

Historia

Perustaminen ja varhaiset vuodet

Hampurin lippu, jonka värejä käytetään HSV:n peliasuissa.

Hamburger SV perustettiin virallisesti 29. syyskuuta 1887 nimellä SC Germania, kun kaksi urheiluseuraa, Wandsbek-Marienthaler SC ja Hohenfelder SC yhdistyivät. 1. kesäkuuta 1888 perustettiin Hamburger Fußball Club (HFC), joka vaihtoi vuonna 1914 nimensä Hamburger SV:ksi. Nykyinen nimi Hamburger SV otettiin käyttöön vasta vuonna 1919, jolloin seura fuusioitui kahden muun Hampurin seuran, FC Falke Eppendorfin ja Hamburger FC:n, kanssa. Tuolloin sovittiin myös, että seuran virallisena perustamisvuotena pidetään vuotta 1887, jolloin SC Germania perustettiin.

Seuran väreiksi valittiin sininen, valkoinen ja musta, jotka olivat myös SC Germanian ja Hamburger FC:n värit. Peliasujen värit ovat valkoinen ja punainen kunnianosoituksena Hampurille, jonka värejä ne ovat.

18. kesäkuuta 1922 HSV oli ensimmäistä kertaa finaalissa pelaamassa Saksan mestaruudesta. Erotuomari keskeytti 1. FC Nürnbergiä vastaan pelatun ottelun 189 minuutin jälkeen tilanteessa 2–2, koska oli tullut pimeää eikä Berliinissä ollut tuolloin kentällä riittävää valaistusta. Uusintapeli pelattiin 6. elokuuta. Senkin keskeytti erotuomari, tilanteessa 1–1, sillä kertaa siksi, että Nürnbergiltä oli poistettu kolme pelaajaa kentältä rikkeiden vuoksi ja yksi oli loukkaantunut, eikä Nürnbergillä ollut sen takia tarvittavaa kahdeksaa pelaajaa kentällä. DFB julisti HSV:n Saksan mestariksi, mutta seura palautti mestaruuden vielä samana vuonna urheilullisista syistä.

Vuonna 1923 HSV saavutti ensimmäisen varsinaisen Saksan mestaruutensa voittamalla finaalin Union Oberschöneweidea vastaan 3–0. Vuonna 1924 HSV oli taas finaalissa, mutta hävisi 1. FC Nürnbergiä vastaan 0–2. Vuonna 1928 HSV voitti jälleen Saksan mestaruuden, ja seura vakiinnutti asemansa saksalaisen jalkapallon kärkijoukkueiden joukossa.

Sodan jälkeinen aika

Sodan jälkeinen kausi oli HSV:lle vähemmän suotuisa. Vaikka seura pysyi vahvana paikallisissa kilpailuissa, kansallisen tason loistokausia piti odottaa aina 1960-luvulle asti. Seuran kaikkien aikojen paras maalintekijä Uwe Seeler johti joukkueen kolmanteen Saksan mestaruuteen vuonna 1960, kun HSV kukisti finaalissa FC Kölnin lukemin 3–2. Kolme vuotta myöhemmin seura voitti ensimmäisen DFB-Pokalinsa murskaamalla Borussia Dortmundin finaalissa 3–0.

Kultainen kausi

Seuran merkittävin menestyskausi alkoi 1970-luvun puolivälissä, suunnilleen samaan aikaan kun Felix Magath liittyi joukkueeseen. Vaikka kuuluisa hyökkäävä keskikenttäpelaaja oli vain yksi monista tuon ajan tähdistä, hänestä tuli eräänlainen HSV:n kultaisen kauden symboli. Hänen kymmenen vuoden mittaisella pestillään seurassa (1976–1986) HSV voitti kolme Bundesliigan mestaruutta, toisen DFB-Pokalinsa sekä kaksi eurooppalaista pokaalia: Cup-voittajien cupin vuonna 1977 ja Euroopan cupin vuonna 1983. Magath itse teki voittomaalin Euroopan cupin finaalissa Juventusta vastaan, kun HSV voitti 1–0.

Laskukausi

Vuoden 1987 DFB-Pokal jäi toistaiseksi HSV:n viimeiseksi pokaaliksi. Pian sen jälkeen seura ajautui vakaviin talousvaikeuksiin, minkä seurauksena parhaat pelaajat jouduttiin myymään selviytymisen nimissä. Seuraavat kaksi vuosikymmentä HSV vietti suurimman osan ajastaan taistellen putoamisviivan tuntumassa.

Stadion

Volksparkstadion purettiin vuonna 1998, ja tilalle rakennettiin suurempi stadion, joka sai saman nimen. Uusi stadion on sittemmin vaihtanut nimeään useita kertoja sponsorointisopimusten vuoksi: AOL Arena vuosina 2001–2007, HSH Nordbank Arena vuosina 2007–2010 ja Imtech Arena vuosina 2010–2015.

Pelaajat ja valmentajat

Edustusjoukkue

Päivitetty 17. joulukuuta 2021.

Maalivahdit 01 Daniel Heuer Fernandes 12 Tom Mickel 16 Marko Johansson 40 Leo Oppermann Puolustajat 02 Jan Gyamerah 03 Moritz Heyer 04 Sebastian Schonlau (C) 21 Tim Leibold 27 Josha Vagnoman 28 Miro Muheim (lainalla St. Gallenista) 34 Jonas David 35 Stephan Ambrosius 41 Maximilian Rohr 44 Mario Vušković (lainalla Hajduk Splitistä)

Keskikenttäpelaajat 06 David Kinsombi 08 Tommy Doyle (lainalla Man City U23:sta) 10 Sonny Kittel 14 Ludovit Reis 18 Bakery Jatta 23 Jonas Meffert 36 Anssi Suhonen 48 Faride Alidou Hyökkääjät 09 Robert Glatzel 11 Mikkel Kaufmann (lainalla FC Kööpenhaminasta) 19 Manuel Wintzheimer 22 Robin Meissner

Valmennustiimi

• Päävalmentaja: Tim Walter
• Apulaisvalmentajat: Filip Tapalović, Julian Hübner ja Merlin Polzin
• Maalivahtivalmentaja: Sven Höh
• Kuntovalmentajat: Daniel Müssig ja Sebastian Capel

Valmentajat vuodesta 1963

Lista sisältää kaikki Bundesliiga-ajan valmentajat, myös väliaikaiset:

• Martin Wilke (1963–1964)
• Georg Gawliczek (1964–1966)
• Josef Schneider (1966–1967)
• Kurt Koch (1967–1969)
• Georg Knöpfle (1969–1970)
• Klaus-Dieter Ochs (1970–1973)
• Kuno Klötzer (1973–1977)
• Rudi Gutendorf (1977)
• Arkoc Özkan (1977–1978)
• Branko Zebec (1978–1980)
• Aleksandar Ristić (1981)
• Ernst Happel (1981–1987)
• Josip Skoblar (1987)
• Willi Reimann (1987–1990)
• Gerd-Volker Schock (1990–1992)
• Egon Coordes (1992)
• Benno Möhlmann (1992–1995)
• Felix Magath (1995–1997)
• Ralf Schehr (1997)
• Frank Pagelsdorf (1997–2001)
• Holger Hieronymus (2001)
• Kurt Jara (2001–2003)
• Klaus Toppmöller (2003–2004)
• Thomas Doll (2004–2007)
• Huub Stevens (2007–2008)
• Martin Jol (2008–2009)
• Bruno Labbadia (2009–2010)
• Ricardo Moniz (2010)
• Armin Veh (2010–2011)
• Michael Oenning (2011)
• Rodolfo Cardoso ja Frank Arnesen (2011)
• Thorsten Fink (2011–2013)
• Bert van Marwijk (2013–2014)
• Mirko Slomka (2014)
• Josef Zinnbauer (2014–2015)
• Bruno Labbadia (2015–2016)
• Markus Gisdol (2016–2018)
• Bernd Hollerbach (2018)
• Christian Titz (2018)
• Hannes Wolf (2018–2019)
• Dieter Hecking (2019–2020)
• Daniel Thioune (2020–2021)
• Horst Hrubesch (2021)
• Tim Walter (2021– )

Saavutukset

• Saksan mestaruudet (7): 1922 (jaettu), 1923, 1928, 1960, 1979, 1982, 1983
• Saksan cupmestaruudet (3): 1963, 1976, 1987
• Saksan liigacupmestaruudet (2): 1973, 2003
• Pohjois-Saksan mestaruudet (25):1921, 1922, 1923, 1924, 1925, 1928, 1929, 1931, 1932, 1933, 1948, 1949, 1950, 1951, 1952, 1953, 1955, 1956, 1957, 1958, 1959, 1960, 1961, 1962, 1963
• Nordmarkin Gaumestaruudet (4):1937, 1938, 1939, 1941
• Hampurin Gaumestaruudet (2): 1945 (Gauliga), 1946 (Stadtliga)
• Britannian miehitysvyöhykkeen mestari (2): 1947, 1948
• Mestareiden liigan voitot (1): 1983
• Euroopan cup-voittajien cupin voitot (1): 1977
• UEFA Intertoto Cupin voitot (2): 2005, 2007

Lisäksi: Emirates Cupin voittaja (1): 2008

Aiheesta muualla

• Seuran viralliset sivut