Sedu Koskinen

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Seppo Mauno Antero Koskinen
Sedu Koskinen heinäkuussa 2012.
Sedu Koskinen heinäkuussa 2012.
Henkilötiedot
Syntynyt 2. kesäkuuta 1957 (ikä 61)
Pälkäne
Kansallisuus suomalainen
Ammatti liikemies, ravintoloitsija
Muut tiedot
Lempinimet Sedu

Seppo Mauno Antero ”Sedu” Koskinen[1] (s. 2. kesäkuuta 1957 Pälkäne) on suomalainen ravintoloitsija ja liikemies, joka tunnettiin Suomen suurimpana yökerho-omistajana[2] ja ”ravintolakeisarina”.[3][4][5][6] Koskisen luoma uusi yökerhokonsepti ja nopean aggressiivinen laajeneminen suurten kaupunkien, erityisesti Helsingin, ravintolamarkkinoilla loi käsitteen ”sedula”, jolla tarkoitetaan tietynmallista Sedu Koskisen perustamaa yökerhoa.[7][8]

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ura SM-tason jalkapalloilijana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seppo Koskinen
Henkilötiedot
Koko nimi Seppo Mauno Antero Koskinen
Syntymäaika 2. kesäkuuta 1957 (ikä 61)
Syntymäpaikka Pälkäne, Suomi
Pelipaikka keskikenttäpelaaja
Lempinimi Sedu
Junioriseurat
–1975 Haka
Seurat
Vuodet Seura O (M)
1976 Suomen lippu Haka 2 (0)
1977–1979 Suomen lippu PS-44 (7)
1980 Suomen lippu VaKP (–)
1981 Suomen lippu PIF 18 (6)
1982–1983 Suomen lippu TuPa (3)
1984–1985 Suomen lippu TuWe (24)
1986–1989 Suomen lippu RaiPS (16)

Seurajoukkueuran tilastot kattavat vain kansalliset sarjat.Virheellinen NIMI-arvo

Koskinen oli nuoruudessaan SM-tason jalkapalloilija, pelipaikaltaan keskikenttämies. Hän kulki läpi Valkeakosken Hakan juniorimyllyn, voittaen muun muassa B-junioreiden SM-pronssia.[9]

Koskinen oli mukana, kun Haka voitti samanaikaisesti Suomen mestaruuden ja Suomen Cupin eli tuplan vuonna 1977. Kyseisellä kaudella Koskiselle kertyi loukkaantumisten takia vain neljä ottelua.[10] Hän ei kuitenkaan ollut kaudella kentällä yhdessäkään pääsarjapelissä, mutta cup-otteluissa kylläkin.[9]

Enemmän pelikokemusta kertyi PS-44:n riveissä kaudella 1977–1978.[9] Koskisen jalkapalloura päättyi kaudella 1989 kolmosdivisioonan RaiPS:ssa.[9]

Ura liikemiehenä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yrittäjyyden alkuvaiheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koskinen ei ole paljonkaan kertonut lapsuudestaan tai taustoistaan. Vanhemmat olivat töissä Valkeakoskella paperitehtaalla. Hän on itse sanonut kotona korostetun itsekuria ja sinnikkyyttä sekä oppineensa lapsena säästämisen tärkeyden.[11] Koskinen asui Pälkäneellä 15-vuotiaaksi asti.[12]

Jalkapallon pelaamisen ohessa Koskinen suoritti teknillisessä opistossa konetekniikan opinnot. Jalkapallo ei tuonut huippusopimusta, joten Koskinen siirtyi työelämään ensiksi Paraisille telakan työsuunnittelijaksi. Pian hän eteni ABB-Strömbergin osastopäälliköksi ja perusti vuonna 1989 teollisuuden huoltoon erikoistuneen rakennusalan yrityksen nimeltä Kunnossapito Service, jolla oli työntekijöitä pian lähes 200. Kahden vuoden toimitusjohtajuuden jälkeen hän myi yrityksensä Imatran Voiman tytäryhtiölle, joka tunnettiin myöhemmin nimellä Fortum Service, saaden näin ensimmäisen pohjapääomansa. Tämän jälkeen Koskinen yritti pyörittää niin kuntosalia kuin autolähettiyritystäkin. Lopulta hän vuokrasi vaateketju Kinon vanhan liiketilan, haki Lontoosta 1950-luvun sisustuselementtejä ja perusti Turkuun ensimmäisen yökerhonsa Bar 57:n, jonka avajaiset olivat 30. huhtikuuta 1992. Ravintola oli menestys ensimmäisestä illasta lähtien ja siitä muodostui lähinnä opiskelijoiden ja boheemien paikka. Parin vuoden päästä ravintoloita oli tullut jo kolme lisää, ja 57 myytiin pois.[11] Menestyksen myötä Koskinen valittiin 487 äänellä Turun kaupunginvaltuustoon Kansallisen Kokoomuksen riveistä vuonna 1996.[13] Vuonna 1998 paikallisesti ”ravintolamogulina” tunnettu Koskinen kuului Turkuhallin markkinointiryhmään ja suunnitteli Elysee-hallin (nykyinen HK Areena) kaikkien 10 ravintolan sisustukset uudelleen niin, että syntyi muun muassa ravintolat teemoilla ”saluuna”, ”roomalainen kylpylä” ja ”Kiviset ja Soraset”. Hän myös keksi järjestää TPS:lle mustat peliasut ja seksikkyydestään tunnetut tanssitytöt.lähde? Turussa tuli tunnetuksi Koskisen perustama yökerho Puuteri, jota hän pyöritti yhdessä Ressu Redfordin ja Nina Björkfeltin kanssa.

SK Entertainment Group Oy merkittiin Kaupparekisteriin 25. kesäkuuta 1996. Turun ainut aktiivisesti myös alkuviikolla toimiva yökerho ja nuorison kantapaikka yökerho Metropol avattiin syyskuussa 1999. Turkuun avattiin huhtikuussa ikärajoja 18–22 vuotta noudattava 1100 asiakaspaikkaa kattava Prima, jossa oli kolmea osiota: Prima-kahvila/ravintola, Boheme-yökerho ja Suomi-baari. Primaan tuli vielä Colorado-ruokaravintola 14. helmikuuta 2003. Puuterin tilalle tuli 585-asiakaspaikkainen ja 20 vuoden ikärajaa noudattava Mocca, joka avattiin 22. marraskuuta 2002. Puuteri oli ollut viisi vuotta Turun suosituimpia yökerhoja.

Yökerho- ja ravintotoiminnan laajentaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosituhannen vaihduttua ravintolatoiminta laajeni Turun ulkopuolelle. Lokakuussa 2000 Saloon avattiin K-18-ikärajaa noudattava Bar Ipanema, josta tuli pian Salon ykkösyökerho. Huhtikuussa 2002 Koskinen perusti Raumalla karibialaisvaikutteisen Nick Havannan, jossa oli 400 asiakaspaikkainen yökerho, kesällä satapaikkainen terassi ja ikäraja 18–20 vuotta. Lokakuussa 2002 avattiin Poriin 555 asiakaspaikan baari ja yökerho Mocca, jonka ikäraja oli 20 vuotta. Mocca toimi mallina turkulaisen Puuterin tilalle tulleelle yökerholle. Tampereelle perustettiin 8. marraskuuta 2002 kuubalaisvaikutteinen yökerho Panama, jossa oli 555 asiakaspaikkaa. Lisäksi Koskinen hankki itselleen Tampereelta Vanhan Diivan, mutta luopui siitä parin vuoden sisällä. Hän avasi baarin myös Hämeenlinnaan, mutta liiketoimet eivät kyseisessä kaupungissa onnistuneet. Tapaninpäivänä 2000 Koskinen laajensi toimintansa Helsinkiin avatessaan Yrjönkadulle trendikkään yökerhon Tigerin, joka oli järjestyksessään Koskisen kymmenes ravintola. Tigerissa oli 600 asiakaspaikkaa ja ikäraja 21 vuotta. Yrjönkadun puoleinen tila muuttui Street Bariksi, jossa on tarjolla kattava valikoima pullotuotteita erikoisoluista suosittuihin alcopop-juomiin sekä drinkkilista. Tanssilattioita oli kaksi ja sisustuksessa oli käytetty afrikkalaisvaikutteita. Puolet silloisista ravintoloistaan Koskinen oli perustanut vuoden aikana, joten yritystoiminnan laajentaminen oli nopeaa. Tiger oli poikkeuksellinen panostus Helsingin yöelämässä. Tyyli oli osittain samanlainen kuin Puuterissa tai Vanhassa Diivassa eli kitchmäinen. Yökerhossa oli tietty mahtipontisuutta: samettia, esirippuja kultaisia reunuksia, peilejä, peilipalloja, kristallikruunuja, VIP-tiloja ja tarjoiluna tuhansien markkojen arvoisia juomia. Vaikutteita Koskinen sanoi hakevansa Pariisista, Lontoosta ja Amsterdamista. Tiger oli kahdeksan miljoonan markan sijoitus ja se kasvatti Koskisen liiketoimien liikevaihdon 70 miljoonaan markkaan. Tuolloin 43-vuotias Koskinen asetti tavoitteekseen ”Viisikymmentä ravintolaa viisikymppiseksi mennessä!”.[11]

Vuonna 2002 Koskinen perusti Smile Henkilöstöpalvelut Oy:n optimoidakseen kausivaihteluista johtuvia henkilöstökustannuksia ravintoloissaan, mutta luopui sen omistuksesta vuonna 2006.[14]

Vuonna 2003 Sedu Koskisella oli jo 14 ravintolaa seitsemässä kaupungissa eri puolilla Suomea. Uusia kaupunkeja olivat edellä mainittujen Rauman ja Porin lisäksi Forssa. Tuolloin Koskinen oli jo Helsingin yöelämän puhutuin henkilö. Tiger remontoitiin uudelleen jo 2-vuotisjuhlien jälkeen, mikä oli osoitus Koskisen yökerhomaailmaan tuomasta jatkuvan uudistumisen konseptista. Tiger muuttui remontoinnin jälkeen 24. tammikuuta 2003 nimelle Tiikeri-baari & yökerho. Yrjönkadun puolella jatkoi Street Bar. Tiger suljettiin huhtikuussa 2016.[15] Tigerin lisäksi Helsinkiin oli perustettu vuosien 2002–2003 aikana Barfly, Jamjam ja Ooppera. Marraskuussa 2001 avattu ja yli 24-vuotiaille suunnattu Barfly oli saanut nimensä pariisilaiselta yökerholta ja tyylinsä pääosin Lontoosta. Barflyssa oli 400 asiakaspaikkaa ja kesällä ravintolan edustalla oli 130 paikkainen aurinkoterassi. Jamjam oli ruokaravintola, joka muuttui klo 23 yökerhoksi. Ikäraja oli 24 vuotta ja asiakaspaikkoja 358. Oopperan ikäraja oli 18 vuotta ja näin ollen se oli suunnattu nuoremmille. Asiakaspaikkoja oli 350. Pyrkimys oli segmentoida ravintolat eri ikäryhmille. Uusi tyyli oli myös yhdistellä ”tavisten” ja ”julkkisten” illanviettopaikkoja siten, että VIP-tiloissa viihtyisivät niin tavalliset kansalaiset kuin julkisuudenhenkilötkin. Tästä syystä Toni Wirtanen arvosteli Tigerin VIP-huonetta ”Seutulan lentokentän odotushuoneeksi”. Muutenkin Koskinen herätti tuolloin vahvoja tunteita puolesta ja vastaan kuten myöhemminkin. Kilpailevat ravintoloitsijat muun muassa levittivät huhuja Koskisen pyörittävän liiketoimiaan venäläisrikollisten rahoituksen turvin.[16]

SK Ravintoloiden liikevaihto vuonna 2001 oli ollut 5,3 miljoonaa euroa, kun taas vuonna 2003 se oli jo 14 miljoonaa euroa.[17]

Ravintolakeisari[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosina 2004−2006 ravintolakilpailu kävi Suomessa kuumana. Vuonna 2004 SK-Ravintoloiden puoliksi omistama Kaivohuone Oy otti haltuunsa Helsingin Kaivohuoneen, joka avattiin SK-ravintolana 24. huhtikuuta 2004. Yhteensä yli 1100 asiakaspaikan Kaivohuone remontoitiin kahdella miljoonalla eurolla ja keittiön johtajaksi palkattiin Jyrki Sukula. City-lehden kuvailu Koskisesta oli tuolloin ”entinen rakennusyrittäjä, nykyinen ravintolamoguli, joka ajaa työmaalle Porsche Cayennella ja katsoo aikansa Rolexista”.[18]

Vuonna 2005 SK Ravintoloiden liikevaihto oli 37 miljoonaa euroa. Investoinnit veivät 17 miljoonaa euroa, mutta silti liikevoittoa tuli lähes 5 miljoonaa euroa, josta verojen ja muiden kulujen jälkeen jäi nettotuloksi 2,5 miljoonaa euroa. Laajentuminen oli erittäin nopeaa ja vuoteen 2006 mennessä Koskisella oli 42 ravintolaa eri kaupungeissa. Keväällä 2006 SK Ravintolat osti 10 miljoonan euron liikevaihtoa pyörittäneen Giggling Marlin -yökerhoketjun. Kaupan jälkeen Koskinen henkilökohtaisesti omisti 70 prosenttia SK Ravintoloiden osakkeista lopun 30 prosentin jäädessä SK Ravintoloiden rakennusvastaava Heikki Helmivuorelle, elokuvatuottaja Markus Selinille ja miljonääriperijä Jussi Salonojalle.[14] Aiemmin ravintoloitaan Koskiselle olivat myyneet Hallman-Ravintolat Tampereella ja yrittäjä Riku Räsänen.

Vuonna 2004 Koskinen oli perustanut ensimmäisen Onnela-ravintolansa. Ensimmäinen maakuntiin laajentamisyritys oli epäonnistunut aivan uuden vuosituhannen ensimmäisenä vuosina. Koskinen keksi, että ainoastaan tietty ketjukonsepti olisi mahdollisuus menestyä suurten kaupunkien ulkopuolella, ja kehitti Onnela-ketjun yritysostojensa pohjalta. Järjestyksessään 12. Onnela-ravintola avattiin Seinäjoelle lokakuussa 2006. Talouselämä-lehti kuvaili elokuussa 2006 Koskisen liiketoimien kasvua maaniseksi, ja kertoi tämän tuoneen VIP-kulttuurin Suomeen. Koskisen liiketoiminta perustui tuolloin jatkuvaan kasvuun, eikä hän nostanut juurikaan osinkoja, vaan voitot sijoitettiin heti uusiin investointeihin.[14]

Vuonna 2006 SK Ravintoloilla oli noin 130 000 kanta-asiakasta, jonka SK Member Card -asiakaskorttia käytettiin nuorison parissa yhä laajemmin. Helsingissä Sedu Koskisen tärkeimmät yökerhot vuosina 2006−2007 olivat Studio 51, Lux Nightclub, The Club, Kaivohuone ja Onnela. Lux lopetti toimintansa tasan kolmen vuoden toiminnan jälkeen maaliskuun alussa 2009 ja tilalle avattiin taas The Tiger-yökerho. Kyse oli jälleen SK Ravintoloiden kolmen vuoden konseptimallista.[19][20]

Nuorison parissa arvostelu Koskisen konseptia kohtaan lisääntyi, koska SK Ravintoloiden katsottiin tuhoavan itsenäiset vaihtoehtoklubit ja korvaavan nämä oman ketjunsa massayökerhoilla, jotka olivat vain hetken ajan muodissa. Tältä pohjalta internetissä syntyi lyhyeksi jäänyt ja median esille nostama ”Youth Against Sedu” -liike.[14][21]

Vuodesta 2003 alkaen SK Ravintolat oli rahoittanut kasvuaan lainarahalla ja tavoitteena oli 100 miljoonan liikevaihdon rikkominen vuonna 2008 sekä mahdollisesti pörssiin listautuminen. Lisäksi tavoitteena oli ulkomaille laajentuminen. Jo kesällä 2004 Koskinen oli perustanut Tallinnaan ravintolan R.I.F.F., joka teki nollatuloa, mutta kaavailut Lontooseen laajentumisesta oli keskeytetty. Alustavasti sovittu laajentuminen Tukholmaan vuonna 2007 ajautui karille. Sen sijaan Thaimaan Phuketiin Koskinen avasi marraskuun alussa 2006 1050-asiakaspaikkaisen Seduction-ravintolan.[22][14][23] Vuoden 2006 liikevaihto oli lopulta noin 75 miljoonaa.[17]

Kansantaloudellisesti hyvä vuosi 2007 oli myös Sedu Koskisen menestysvuosi: hallussa oli vuoden lopussa 60 ravintolaa ja liikevaihto 96 miljoonaa euroa.[24] Koskisen henkilökohtainen omaisuus myös karttui. Koskisella oli Espoon Suvisaaristossa yli 500 neliön huvila, kaksikerroksinen luksusasunto Kampin keskuksen yhteydessä ja joulukuussa 2007 hänen uutisoitiin hankkineen puolella miljoonalla eurolla Hua Hinistä 1800 neliön tontilla sijainneen huvilan, jossa oli 290 neliön päärakennus ja kolme vierastaloa eli yhteensä yli 500 neliötä asuintilaa.[25]

SK Festivalsin uutisoitiin ostaneen Raumanmeren Juhannuksen omistaneen Riku Räsäsen RPR Production Oy:n koko osakekannan 8. tammikuuta 2007. Koskisella oli tuolloin hallussaan yli 40 ravintolaa.[26]

SK Entertainment Group Oy:n toimitusjohtajan asemassa hän lopetti marraskuussa 2008.[27] Myöhemmin vuoden 2009 alussa hän vetäytyi virallisesti yrityksen johdosta jatkaen toimimista hallituksen puheenjohtajana, jonka asemasta vetäytyi elokuussa 2011.[28] SK Entertainment Groupin johto ja osa sen vanhoista omistajista Sedu Koskinen mukaan lukien perustivat toukokuussa 2011 uuden yhtiön Night People Groupin (NPG), joka osti suurimman osan SK Entertainmentin tytäryhtiöistä. Koskinen omistaa NPG-yhtiöstä 35 prosenttia ollen näin suurin yksittäinen omistaja.[29] Keväällä 2011 Koskinen myi suurimman osan SK Entertainment Oy:n osakkeista henkilökunnalleen. Vielä vuonna 2010 Koskinen oli omistanut 70 prosenttia yrityksen osakekannasta.

Mainostoimiston nimeltä Käki Helsinki hän perusti syksyllä 2011 ja lisäksi hänellä on oma sisustusyrityksensä. Kaiken kaikkiaan vuoden 2011 aikana Koskinen ilmoitti vetäytyvänsä yökerhobisneksestä työuupumuksen saamisen pelon ja taantuman takia sivummalle ja keskittyvänsä pienempiin projekteihin, erikoisravintoloihin ja sisustukseen.[30][29]

Koskinen osti vuoden 2017 alussa La Leona -nimisen ravintolan Los Bloichesista Espanjasta.[31]

Taloudelliset tappiot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sedu Koskisen ja hänen yritystensä tekemät suuret investoinnit yhdistettynä vuonna 2008 alkaneeseen kansainväliseen taantumaan ja siitä kehittyneeseen lamaan aiheuttivat huomattavia tappioita. Pitkin 2000-luvun alkua SK-yhtiöt olivat laajentuneet ja erityisesti vuosina 2005–2009 Sedu Koskinen investoi kymmeniä miljoonia euroja yökerhoihin ja ravintoloihin.[30] Keskimäärin noin 10 miljoona vuodessa.[32] Vuonna 2009 SK Entertainment Group -konsernin liikevaihto oli 69,8 miljoonaa euroa, mutta vuonna 2010 liikevaihto supistui 3,4 miljoonaa euroa (4,9 %) päätyen 66,4 miljoonaan euroon. Konsernin nettotulos oli selvästi laskussa ja tulos edelleen negatiivinen. Tilikaudelta 2010 tappioita kertyi peräti 16,5 miljoonaa euroa, kun vuonna 2009 tappiot olivat olleet 9,3 miljoonaa euroa (14 % liikevaihdosta). Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että yritys oli heikosti kannattava.[33][34] Vuoden 2010 tilinpäätöksessä alkoholin verovapaan omatuonnin ja aiempina vuosina tehtyjen raskaiden investointien katsottiin olevan taloudellisten tappioiden taustalla.[35] Lokakuussa 2011 ilmoitettiin oikeuden määränneen yksipuolisesti yrityksen maksamaan Keskinäisen työeläkevakuutusyhtiö Varman velkomia 462 000 euron edestä vuokrasaatavia.[36]

Koskinen toimi 2008–2010 Valkeakosken Hakan hallituksen puheenjohtajana ollen myös FC Haka Oy:n toimitusjohtaja sekä suurin osakkeenomistaja. Haka ajautui kesään 2010 mennessä vakaviin talousvaikeuksiin muun muassa menetettyään pääsponsorinsa UPM:n. Koskinen vetäytyi jalkapallojoukkueen johdosta ja operatiivisesta toiminnasta sekä kaikista Haka-omistuksistaan heinäkuun loppuun 2010 mennessä.[37] Koskinen menetti kahdessa vuodessa Hakaan 3,1 miljoonaa euroa joukkueen kustannuksen ollessa hänelle 100 000 euroa kuukaudessa.[38] Yhteensä Hakaan Koskinen käytti 3,1 miljoonaa omia ja yrityksensä varoja. Omaa varallisuutta meni 1,5 miljoona eli puolet koko Koskisen henkilökohtaisesta omaisuudesta. Näiden tappioiden takia Koskinen joutui luopumaan kaksikerroksisesta Kampin keskuksessa sijaitsevasta 137 neliön luksuskohdistaan, kahdesta asunnostaan Valkeakoskella ja Espoon asunnostaan.[36]

Koskisen mukaan yksi syy Hakan toimintaan mukaan menemiselle oli hänen samanaikainen suunnitelmansa Lontoon pörssiin menosta ja fuusio ison englantilaisen ketjun kanssa. Tarkoitus oli yhdistää englantilaisten 300 ravintolaa Koskisen vajaaseen sataan ravintolaan. Omistaja oli jalkapallofani, jonka kontaktien avulla Sedu suunnitteli hankkivansa mahdollisesti pelaajia Hakaan. Lopulta sekä pörssilistautuminen että fuusio jäivät kumpikin toteutumatta. Tukitoimina Koskinen oli perustamassa ravintoloita ja tekemässä kaupungin kesäteatteria Valkeakoskella, joiden tuottamat tappiot Koskinen laskee mukaan arvioimaansa Hakan 3 miljoonan kokonaistappioihin.[39]

Festivaalijärjestämisessäkin tuli tappioita. SK Festivals järjesti kesällä 2008 RMJ-festivaalin, mutta se oli tappiollinen ja ulosvuokrattiin. SK Festivals järjesti myös golf-, vene- ja autokisoja, jotka kuitenkin olivat lähinnä taloudellisia tappioita ja niistä luovuttiin. SK Entertainment Oy-konsernin tilikauden 2009–2010 tappioista SK Festivalsin osuus tästä oli 1,9 miljoonaa euroa.[34]

Koskinen avasi lokakuussa 2011 Helsinkiin musiikkiteatteri Koiton, jonka yhteydessä toimivat myös samppanjabaari Skumppa sekä ravintola Koiton grilli. Koskinen ajautui kuitenkin nopeasti riitoihin muiden omistajien kanssa, jotka syyttivät Koskista liian kalliin remontin toteuttamisesta ravintolan avauksen yhteydessä. Yritys haettiin lopulta konkurssiin elokuussa 2012. Siihen mennessä omistajat olivat tehneet tappiota noin 300 000 euroa, joista 100 000 oli Koskisen tappion osuus.[40]

Koskinen avasi myös Namu Food & Lounge -ravintolan Helsingin keskustaan marraskuussa 2011. Namuravintolat Oy teki tappiota vuosina 2011, 2012 ja 2013, mutta vuodesta 2014 lähtien toiminta on ollut voitollista. Ravintola Koiton tapaan Koskinen oli tehnyt Namua perustaessaan merkittävästi velkaa, jota ei pystytty riittävästi lyhentämään liikevoiton kasvusta huolimatta. Koskinen myi valtaosan Namuravintolat Oy:stä suomalaiselle ravintolajätti Restamaxille, joka osti myös Koskisen Hernesaaren ravintolakompleksin. Restamax otti hoitaakseen ravintolalle kertyneet miljoonaluokan velat.[41] Namuravintolat hakeutui konkurssiin marraskuussa 2018.[42]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Vuorinen, Juha & Kasila, Markku: Pelimiehet. Suomen jalkapallon pelaajatilastot 1930–2006. Suomen Urheilumuseosäätiön julkaisuja n:ro 36. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy, 2007. ISBN 978-952-99075-9-5.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. https://www.finder.fi/Ravintoloita/Hernesaaren+Ranta/Helsinki/yhteystiedot/3063835
  2. Nupponen, Sakari: Sedu Koskinen järjestelee ravintolansa uuteen uskoon Taloussanomat. 27.4.2011. Viitattu 23.7.2012.
  3. Lehti: Sedu luopuu toimitusjohtajan pestistä 30.1.2009. MTV3. Viitattu 23.7.2012.
  4. Jaettu kaupunki yle.fi. Viitattu 23.7.2012.
  5. Mittari Metropoli. 1.11.2004. Viitattu 23.7.2012.
  6. Säntti, Hanna: Sedu sai Jaanasta oman kansanedustajan Talouselämä. 15.6.2011. Viitattu 23.7.2012.
  7. Pikkanen, Antti: Sedulat 2.0. City, 2011, nro 10. Artikkelin verkkoversio Viitattu 23.7.2012.
  8. Sedulat uuteen yhtiöön Markkinointi&Mainonta. 4.5.2011. Viitattu 23.7.2012.
  9. a b c d Pelimiehet
  10. Lehtiö, Karri: Kuntokuurilla! Iltalehti. 18.8.2007. Viitattu 23.7.2012.
  11. a b c Räty, Panu: Pelimies. City, 2001, nro 1. Artikkelin verkkoversio Viitattu 23.7.2012.
  12. Ansamaa, Jatta: Sedu Koskinen avoimena: ”Olen aina ollut uskossa” Hymy. 21.9.2007. Viitattu 23.7.2012.
  13. Kunnallisvaalit 1996 Tilastokeskus
  14. a b c d e Lähteenmäki, Pekka: Sedu Koskinen vie suomalaiset Onnelaan Talouselämä. 10.8.2006. Viitattu 23.7.2012.
  15. Julkkisten suosima Tiger-yökerho lopetti - toimitusjohtaja muistelee "uransa kauheimpia tapahtumia" www.iltalehti.fi. Viitattu 5.4.2016. fi-FI
  16. de Camp, Walter: Sedu Koskinen ja lounaspuhetta yökerhossa (web.archive.org) viisitahtea.fi. Viitattu 23.7.2012.
  17. a b Åström Monica: The Nightclub Industry in Helsinki (PDF) publications.theseus.fi. 2009. Viitattu 23.7.2012.
  18. Suhonen, Pete: Tämä on uusi Kaivohuone!. City, 2004, nro 9. Artikkelin verkkoversio Viitattu 23.7.2012.
  19. http://www.mtv.fi/viihde/muut/artikkeli/sedun-lux-yokerho-lopettaa-toimintansa/2975752
  20. http://www.mtv.fi/viihde/muut/artikkeli/julkkikset-juhlivat-the-tigerin-avajaisissa-katso-kuvat/2968360
  21. Huopainen, Juhana: Sedu-kapina on oire median kyllästymisestä viisitahtea.fi. 25.1.2005. Viitattu 23.7.2012.
  22. Grahn, Sanni: Floppialku! Iltalehti. 6.11.2006. Viitattu 23.7.2012.
  23. R.I.F.F. lui.ru. Viitattu 23.7.2012. (englanniksi)
  24. Hämäläinen, Jukka: Sedu Koskinen viihtyy ravintolabisneksessä Helsingin Uutiset. 30.11.2011. Viitattu 23.7.2012.
  25. Tainola, Rita: Sedu Koskinen osti luksushuvilan Thaimaasta Ilta-Sanomat. 17.12.2007. Viitattu 23.7.2012.
  26. Sedu Koskinen osti Raumanmeren Juhannuksen Helsingin Sanomat. 9.1.2007. Viitattu 23.7.2012.
  27. Lehti: Sedu Koskinen vetäytyy toimitusjohtajan pallilta Iltalehti. 30.1.2009. Viitattu 23.7.2012.
  28. Louko, Eeva: [http://iltalehti.fi/viihde/2011112714808968_vi.shtml Sedu Koskinen jätti yökerhobisnekset ”Vietin unettomia öitä”] Iltalehti. 27.11.2011. Viitattu 23.7.2012.
  29. a b Sedu Koskinen muovasi kumppaneineen ravintolaryvästään Helsingin Sanomat. 3.5.2011. Viitattu 23.7.2012.
  30. a b Rauhaniemi, Sirpa: Sedun teinibaarit vaihtuvat aikuisten erikoisravintoloihin Aamulehti. 28.6.2011. Viitattu 23.7.2012.
  31. Fuengirola.fi: Sedu Koskinen avaa ravintolan Espanjaan iltalehti.fi. Viitattu 9.2.2017.
  32. Sedu Koskinen miljoonatappioista: Nyt keskitymme pelkästään ravintoloihin 13.4.2010. MTV3. Viitattu 23.7.2012.
  33. SK Entertainment Group konsernin tappio syveni ja liikevaihto laski lievästi Kauppalehti. 30.12.2011. Viitattu 23.7.2012.
  34. a b Lehti: Sedu Koskisen konsernille jättitappiot 13.4.2010. MTV3. Viitattu 23.7.2012.
  35. SK Entertainment Group-konsernin tilinpäätös tiedote ajalta 1.2.2010 – 31.1.2011 (PDF) skravintolat.fi. Viitattu 23.7.2012.
  36. a b Hernesaho, Sami: Puolen miljoonan velat Iltalehti. 12.10.2011. Viitattu 23.7.2012.
  37. Sedu Koskinen yllätti – luopuu kriisifirmasta Uusi Suomi. 31.7.2010. Viitattu 23.7.2012.
  38. IL: Sedu Koskinen menetti puolet omaisuudestaan 10.2.2011. MTV3. Viitattu 23.7.2012.
  39. Sedu Koskinen kertoo, mikä Hakassa meni pieleen - "Kuiviin puristettu olo tuli loppujen lopuksi" iltalehti.fi. Viitattu 30.12.2016.
  40. Ravintoloitsijat ja Sedu Koskinen ilmiriidassa: "Meitä on petetty" iltalehti.fi. Viitattu 7.11.2016.
  41. Sedu löysi Namu-ravintolalleen pelastajan – miljoonavelat uuden omistajan kontolle! www.seiska.fi. Viitattu 7.11.2016.
  42. Seiska: Sedu Koskinen haki ravintolayrityksensä konkurssiin - Jethro Rostedtilla 80 000 euron saatavat www.iltalehti.fi. Viitattu 18.12.2018.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]