Turun väestö

Wikipediasta
1 muutos tässä versiossa odottaa arviointia (ohje). Sivun vakaa versio on katsottu 5. lokakuuta 2024.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Turun väestö koostuu Turun asukkaista, joiden määrä, eli Turun väkiluku 2024 elokuussa, oli 204 618 asukasta.[1] Turku on asukasluvultaan Suomen kuudenneksi suurin kaupunki, ja Turun seutu on kolmanneksi suurin kaupunkiseutu. Kaupungin väkiluku kasvoi jatkuvasti 1970-luvun puoleen väliin asti, minkä jälkeen se alkoi laskea hitaasti. Väkiluvun kasvu on taas jatkunut 1990-luvun alusta.[2]

Turun väestökehitys 1891–2012.
Turun seudun väestöennuste ikäryhmittäin 2010–2040.[3]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aurajokilaakso on ollut vaurasta ja suhteellisen tiheästi asuttua aluetta jo rautakaudella. Turun väestöstä on pidetty tarkasti kirjaa vasta 1800-luvun lopulta lähtien väestönlaskennan alettua. Keskiajan lopulla vuoden 1500 tienoilla Turussa arvellaan olleen noin 1 500 asukasta. Väkiluku kasvoi voimakkaasti, koska vuodelta 1571 säilyneen hopeaveroluettelon avulla voidaan päätellä, että Turussa asui tuolloin jo 2 800 henkeä. Seuraavan vuodelta 1609 säilyneen veroluettelon mukaan Turun asukasluvuksi voidaan laskea jo 4 300 henkeä.[4] Väestö kasvoi koko 1600-luvun, mutta syksyllä 1710 levisi Turkuun rutto, johon kuoli kahden kuukauden aikana kolmannes kaupungin asukkaista. Vuonna 1721 kaupungin väkiluku oli laskenut vain 1 325 henkeen asukkaiden paetessa venäläisen miehityksen alta.[5] 1800-luvun vaihteeseen tultaessa kaupungissa oli asukkaita rauhallisempien aikojen ansiosta jo 11 000 ja vuosisadan lopulla jo yli 30 000. 1900-luvulla väkiluku kasvoi voimakkaasti kaupungistumisen ja kuntaliitosten myötä. Toisen maailmansodan jälkeen kaupungin asukkaista naisia on ollut noin 12 000 enemmän kuin miehiä.[2]

Muuttotilastoissa näkyy erittäin selvästi, että korkeakoulut tuovat Turkuun runsaasti 18–30-vuotiaita uusia asukkaita. Turun ongelmana on ollut nuorten opiskelijoiden poismuutto kaupungista valmistumisen jälkeen, sekä asukkaiden muuttaminen Turun kehyskuntiin muun muassa alhaisemman veroprosentin vuoksi. Eniten Turusta muutti asukkaita vuonna 2012 Helsinkiin, Kaarinaan ja Lietoon. Eniten muuttovoittoa Turku sai Salosta, Raumalta, Porista ja Rovaniemeltä.[6] Turku on sijoittunut kolmesti peräkkäin kärkikolmikkoon Taloustutkimuksen muuttohalukkuutta mittaavissa tutkimuksissa.[7] Turun suuralueiden väkiluvut olivat vuonna 2016: Keskusta 54 490, Hirvensalo-Kakskerta 10 920, Skanssi-Uittamo 23 242, Varissuo-Lauste 17 950, Nummi-Halinen 21 431, Runosmäki-Raunistula 14 755, Länsikeskus 22 553, Pansio-Jyrkkälä 9 288 ja Maaria-Paattinen 9 462.[8]

Turku ja sen suurimmat naapurikunnat Kaarina, Raisio sekä Naantali muodostavat tiheään asutetun keskuksen, jonka väkiluku on noin 280 000 asukasta, ja väestötiheys noin 570 as./km². Väestömäärä Lounaisessa Suomessa ei ole kasvanut samaa tahtia kuin esimerkiksi Pirkanmaalla. Yhtenä syynä onkin pidetty juuri alueen kuntien yhteistyön vaikeutta. Kuntien keskinäinen kilpailu kostautuukin alueen kehityksessä. Turun heikon kehityksen vastapainona on naapurikuntien, etenkin Raision ja Kaarinan, reipas kasvu.[9] Turun seutukuntaan kuuluvat Kaarina, Lieto, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Paimio, Raisio, Rusko, Sauvo ja Turku. Seutukunnassa on runsaat 320 000 asukasta[10], ja sen yhteistyöelimenä toimii Turun Seudun Kehittämiskeskus. Alueen kokonaispinta-ala on 3 077 neliökilometriä. Turun seudulla on työpaikkoja lähes 140 000, opiskelijoita 47 000 ja yrityksiä 22 000[11].

Väestöryhmät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupungin asukkaista vuonna 2016 oli 39,7 % Turussa syntyneitä, 18,1 % muuttanut muualta Varsinais-Suomesta, 32,4 % muualta Suomesta ja 9,8 % ulkomailta. Väestöstä runsaat viisi prosenttia oli ruotsinkielisiä. Muita kieliä kuin suomea ja ruotsia puhuvia Turussa asuu noin 20 000. Suurimmat ulkomaalaisryhmät tulevat suuruusjärjestyksessä Virosta, Venäjältä, Irakista, Somaliasta ja Iranista.[12] Turku on laatinut kotouttamisohjelman, jonka tavoitteena on estää Turkuun saapuvien maahanmuuttajien syrjäytyminen ja perehdyttää heitä suomalaiseen yhteiskuntaan.[13]

Alla olevassa taulukossa on suurimmat maahanmuuttajaryhmät kansalaisuuden, syntyperän ja syntymävaltion mukaan.[14]

Valtio Maahanmuuttajat % Turusta
 Neuvostoliitto &&&&&&&&&&&03091.&&&&003 091 1,64
 Irak &&&&&&&&&&&02582.&&&&002 582 1,37
 Viro &&&&&&&&&&&01891.&&&&001 891 1,00
 Jugoslavia &&&&&&&&&&&01736.&&&&001 736 0,92
 Iran &&&&&&&&&&&01460.&&&&001 460 0,77
 Somalia &&&&&&&&&&&01393.&&&&001 393 0,74
 Ruotsi &&&&&&&&&&&01252.&&&&001 252 0,66
 Vietnam &&&&&&&&&&&&0741.&&&&00741 0,39
 Kiina &&&&&&&&&&&&0506.&&&&00506 0,27
 Puola &&&&&&&&&&&&0502.&&&&00502 0,27
 Afganistan &&&&&&&&&&&&0488.&&&&00488 0,26
 Serbia ja Montenegro &&&&&&&&&&&&0458.&&&&00458 0,24
 Romania &&&&&&&&&&&&0426.&&&&00426 0,23
 Thaimaa &&&&&&&&&&&&0348.&&&&00348 0,18
 Saksa &&&&&&&&&&&&0272.&&&&00272 0,14
 Turkki &&&&&&&&&&&&0262.&&&&00262 0,14
 Pakistan &&&&&&&&&&&&0259.&&&&00259 0,14
 Intia &&&&&&&&&&&&0253.&&&&00253 0,13
 Iso-Britannia &&&&&&&&&&&&0243.&&&&00243 0,13
 Bosnia ja Hertsegovina &&&&&&&&&&&&0236.&&&&00236 0,13
 Marokko &&&&&&&&&&&&0234.&&&&00234 0,12
 Syyria &&&&&&&&&&&&0232.&&&&00232 0,12
 Yhdysvallat &&&&&&&&&&&&0200.&&&&00200 0,11
 Nigeria &&&&&&&&&&&&0190.&&&&00190 0,10
 Ukraina &&&&&&&&&&&&0189.&&&&00189 0,10

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Turun kaupunki: Turun väestörakenteen ennakkotiedot turku.fi. Viitattu 17.5.2019.
  2. ↑ a b ”Asukasluku 1.1.1891-1993 ja vuodenvaihteissa 1993/94 - 2012/13”, Turun kaupungin tilastollinen vuosikirja 2013, s. 18. Turun kaupunki, 2013. Teoksen verkkoversio (viitattu 26.7.2016).
  3. ↑ Väestöennuste ikäryhmittäin Turun seutukunnassa 2010–2040 (ppt) 02.10.2009. Tilastokeskus. Arkistoitu 18.11.2010. Viitattu 11.1.2010.
  4. ↑ Laaksonen, Hannu: ”Turkulaiset 1500-luvulla”, Turun historiaa kahdeksalta vuosisadalta, s. 41–42. Turku: Turun historiallinen yhdistys ja Turun historiallinen arkisto, 2007. ISBN 978-952-99637-3-7
  5. ↑ Laaksonen, Hannu: ”Raskaat vuodet 1700-luvun alussa”, Turun historiaa kahdeksalta vuosisadalta, s. 70–73. Turku: Turun historiallinen yhdistys ja Turun historiallinen arkisto, 2007. ISBN 978-952-99637-3-7
  6. ↑ Turun kuntien välinen nettomuutto (kuvio 3.2.) (pdf) Turun kaupungin tilastollinen vuosikirja. 2013. Turun kaupunki. Viitattu 26.7.2016.
  7. ↑ Taloustutkimus. Kaupungit: muuttohalukkuus 2000, 2002 ja 2006.
  8. ↑ Väkiluku suuralueitten (pdf) (s.26) Turun kaupungin tilastollinen vuosikirja 2017. Viitattu 15.5.2018.
  9. ↑ Lounaisessa Suomessa kuntien kilpailu asukkaista heikentää maakunnan voimaa Turun Sanomat. 29.12.2007. Viitattu 29.6.2008.[vanhentunut linkki]
  10. ↑ Turun seutukunta - ennakkoväkiluku Tilastokeskus. Viitattu 29.8.2018.[vanhentunut linkki]
  11. ↑ Turun seutu Turku Science Park. Arkistoitu 29.8.2018. Viitattu 29.8.2018.
  12. ↑ Turun kaupungin tilastollinen vuosikirja (pdf) (s. 28-34) Turun kaupunki. Viitattu 15.5.2018.
  13. ↑ Turkuun muutti viime vuonna 304 pakolaista Turun Sanomat. 5.4.2017. Arkistoitu 15.5.2018. Viitattu 15.5.2018.
  14. ↑ pxdata.stat.fi (Arkistoitu – Internet Archive)
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Turun_väestö&oldid=22740984”