MM-rallikausi 1993

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
MM-rallikausi 1993
Sarja rallin MM-sarja
Järjestyksessä oleva kausi 21.
Kilpailuja 13
Kuljettajien mestari Suomi Juha Kankkunen
Valmistajien mestari Toyota
← MM-rallikausi 1992 MM-rallikausi 1994 →
Toyota Celica, jollaisella Kankkunen voitti kuljettajien mestaruuden.

MM-rallikausi 1993 oli järjestyksessään rallin maailmanmestaruussarjan 21. kausi. Norsunluurannikon ralli jätettiin pois vuoden 1993 kilpailukalenterista, joten nyt ajettiin 13 kilpailua kauden aikana.

Mestaruuden vei neljännen kerran urallaan Juha Kankkunen, nyt Toyota Celicalla.[1][2][3] Toiseksi ajoi Ford Escortilla ranskalainen François Delecour ja kolmanneksi Kankkusen tallikaveri Didier Auriol. Valmistajien mestaruuden vei Toyota, ennen Fordia. Kolmanneksi sijoittui Subaru, joka loppukaudesta esitteli uuden Imprezan. Martini Racing jättäytyi pois sarjasta täksi kaudeksi, mutta Lancia Delta Integralella ajoi vielä italialainen Jolly Club, jonka kausi oli pettymys.

Kaudella 1993 aloitettiin tukisarjana FIA:n kaksilitraisten maailmancup valmistajille, jossa ajettiin etuvetoisilla autoilla vapaasti hengittävillä moottoreilla.[4]

Onnettomuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kartanlukija Rodger Freeth kuoli Australian rallissa tapahtuneen ulosajon seurauksena.[5]

Kilpailukalenteri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kauden 1993 kilpailut kartalla.
Nro Päivä Kilpailu Raportti
1 21.–27. tammikuuta Monaco Monte Carlo -ralli Raportti
2 12.–14. helmikuuta Ruotsi Ruotsin ralli Raportti
3 3.–6. maaliskuuta Portugali Portugalin ralli Raportti
4 8.–12. huhtikuuta Kenia Safari-ralli Raportti
5 2.–4. toukokuuta Ranska Korsikan ralli Raportti
6 30. toukokuuta–3. kesäkuuta Kreikka Akropolis-ralli Raportti
7 14.–17. heinäkuuta Argentiina Argentiinan ralli Raportti
8 5.–8. elokuuta Uusi-Seelanti Uuden-Seelannin ralli Raportti
9 27.–29. elokuuta Suomi Suomen ralli Raportti
10 18.–21. syyskuuta Australia Australian ralli Raportti
11 11.–13. lokakuuta Italia Sanremon ralli Raportti
12 2.–4. marraskuuta Espanja Katalonian ralli Raportti
13 21.–24. marraskuuta Iso-Britannia RAC-ralli Raportti
Lähde: [6]

Tulokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pistejärjestelmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sija 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
Pisteet 20 15 12 10 8 6 4 3 2 1

Kuljettajien mestaruus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Väri Tulos
Kulta Voittaja
Hopea Toinen sija
Pronssi Kolmas sija
Vihreä Pistesijoitus
Sininen Maaliin pistesijojen ulkopuolella
Ei sijoittunut (NC)
Violetti Keskeytti (Kesk.)
Punainen Karsiutui (DNQ)
Esikarsiutui (DNPQ)
Musta Hylättiin (DSQ)
Valkoinen Ei startannut (DNS)
Vaaleansininen Vain harjoituksissa (PO)
Perjantain testikuljettaja (TD)
Tyhjä Kilpailu peruttiin (C)
Ei harjoituksissa (DNP)
Loukkaantunut tai sairas (Louk.)
Kilpailukiellossa (EX)
Ei saapunut (DNA)
Vetäytyi (WD)
Lihavoitu Paalupaikka
Kursivoitu Nopein kierros
† – keskeytys
ajoi yli 90 % kilpailupituudesta ja sai tuloksen.
Yläindeksi numero – Pistesijoitus sprinttikilpailussa
Power Stage -erikoiskokeella.
* – Fanboost
G – Nopein aika-ajon lohkovaiheessa
Sija Kuljettaja MON
Monaco
SWE
Ruotsi
POR
Portugali
KEN
Kenia
FRA
Ranska
GRE
Kreikka
ARG
Argentiina
NZL
Uusi-Seelanti
FIN
Suomi
AUS
Australia
ITA
Italia
ESP
Espanja
GBR
Iso-Britannia
Pisteet
1. Suomi Juha Kankkunen 5 2 1 Kesk. 1 5 1 1 3 1 135
2. Ranska François Delecour 2 1 1 Kesk. 2 3 Kesk. 1 4 112
3 Ranska Didier Auriol 1 Kesk. 2 Kesk. 3 3 3 Kesk. 2 6 92
4 Italia Miki Biasion 3 2 7 1 2 Kesk. Kesk. Kesk. 4 76
5 Iso-Britannia Colin McRae 3 7 Kesk. 5 Kesk. 1 6 Kesk. 50
6 Ruotsi Kenneth Eriksson 4 5 Kesk. 5 2 41
7 Suomi Ari Vatanen Kesk. Kesk. 2 2 5 38
8 Espanja Carlos Sainz 14 Kesk. 4 2 Kesk. 4 Kesk. DSQ Kesk. 35
9 Uruguay Gustavo Trelles 5 4 7 6 28
10 Suomi Tommi Mäkinen 4 6 4 26
11 Suomi Markku Alén 4 2 Kesk. 25
12 Saksa Armin Schwarz 6 Kesk. 3 9 8 23
13 Ruotsi Mats Jonsson 1 9 22
14 Italia Andrea Aghini Kesk. 3 Kesk. 4 Kesk. 22
15 Italia Franco Cunico 1 20
16 Italia Alex Fiorio 6 7 Kesk. 5 18
17 Belgia Bruno Thiry 8 10 Kesk. Kesk. 18 5 7 16
18 Belgia Patrick Snijers 2 15
19 Kenia Ian Duncan 3 12
Ranska François Chatriot 3 12
Italia Gilberto Pianezzola 3 Kesk. 12
Iso-Britannia Malcolm Wilson Kesk. Kesk. 3 12
23 Itävalta Sepp Haider 7 Kesk. 5 12
24 Japani Yasuhiro Iwase 4 10
Australia Ross Dunkerton Kesk. 4 10
Italia Piero Liatti 4 10
27 Ruotsi Björn Johansson 5 8
Kenia Guy Jack 5 8
Argentiina Carlos Saúl Facundo Menem Kesk. 5 8
30 Itävalta Rudi Stohl 8 Kesk. 7 7
31 Ruotsi Per Eklund 6 6
Kenia Ashok Pattni 6 6
Ranska Bernard Béguin 6 6
Arabiemiraatit Mohammed Bin Sulayem Kesk. Kesk. Kesk. 6 17 Kesk. 6
Uusi-Seelanti Possum Bourne 6 Kesk. 6
Suomi Sebastian Lindholm Kesk. 6 Kesk. 6
Italia Renato Travaglia 6 6
38 Sveitsi Olivier Burri 7 4
Kenia Marco Brighetti 7 4
Suomi Hannu Mikkola Kesk. 7 4
Australia Ed Ordynski 7 4
Italia Andrea Dallavilla Kesk. 7 4
Iso-Britannia Richard Burns 7 4
44 Italia Alex Fassina 9 10 11 10 14 4
45 Ruotsi Kenneth Bäcklund 8 3
Portugali Jorge Bica 8 3
Ranska Jean Ragnotti 8 3
Kreikka Kóstas Apostolou 8 3
Portugali António Coutinho 12 15 8 15 Kesk. 3
Uusi-Seelanti Neil Allport 8 3
Suomi Lasse Lampi 8 3
Australia Neal Bates 8 3
Italia Angelo Medeghini 8 3
Espanja Luís Climent 8 3
55 Monaco Christophe Spiliotis 9 Kesk. Kesk. 2
Suomi Jarmo Kytölehto 9 2
Kenia Basmat Shamji 9 2
Ranska Alain Oreille 9 2
Kreikka Níkos Tsadaris 9 2
Argentiina Gabriel Raies 9 2
Uusi-Seelanti Joe McAndrew 9 2
Japani Kiyoshi Inoue 9 2
Belgia Freddy Loix 9 2
Espanja Mia Bardolet 9 2
65 Ranska Jean-Baptiste Serpaggi 10 Kesk. 1
Ruotsi Per Svan 10 1
Itävalta Manfred Stohl 10 12 1
Italia Giovanni Manfrinato 10 Kesk. 1
Argentiina José Ceccheto 10 1
Japani Yoshio Fujimoto 10 Kesk. 1
Suomi Marcus Grönholm 10 1
Australia David Officer 10 1
Espanja Oriol Gómez 10 1
Iso-Britannia Alister McRae Kesk. 10 1

Valmistajien mestaruus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valmistajien pisteet
Sija Valmistaja MON
Monaco
SWE
Ruotsi
POR
Portugali
KEN
Kenia
FRA
Ranska
GRE
Kreikka
ARG
Argentiina
NZL
Uusi-Seelanti
FIN
Suomi
AUS
Australia
ITA
Italia
ESP
Espanja
GBR
Iso-Britannia
Yhteensä
1 Japani Toyota 20 20 20 17 20 (14) 20 20 20 157
2 Yhdysvallat Ford 17 20 20 20 17 17 (14) 20 14 145
3 Japani Subaru 14 12 10 20 17 17 10 10 112
4 Japani Mitsubishi 12 11 10 14 10 12 17 86
5 Italia Lancia 14 12 17 12 12 17 8 75

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Rallin maailmanmestari Juha Kankkunen ei koskaan ajanut rallin SM-sarjaa Uutiset. 4.7.2017. Autotoday. Viitattu 29.7.2018.
  2. Juha Kankkunen Hall of Fame. Moottoriurheilu.tv. Arkistoitu 29.7.2018. Viitattu 29.7.2018.
  3. Tässä ovat kaikki rallin maailmanmestarit Ralli - Uutiset. 3.10.2010. MTV Sport. Arkistoitu 29.7.2018. Viitattu 29.7.2018.
  4. WRC Calendar History V: 1989-1993 itgetsfasternow.com. 26.3.2021. Viitattu 29.8.2023. (englanniksi)
  5. 25 years on: Rodger Freeth rallysportmag.com. 18.9.2018. Viitattu 31.1.2023. (englanniksi)
  6. WRC Calendar juwra.com. Viitattu 2.2.2023. (englanniksi)