Wikipedia:Kahvihuone (kysy vapaasti)

↑	Arkisto	Lisää uusi aihe	Kysy vapaasti

Neuvonta

Sekalaista

Käytännöt

Kielenhuolto

Tekniikka

Tekijänoikeudet

Uutiset

Kysy vapaasti

n · k ·

Tervetuloa kahvihuoneeseen Kysy vapaasti!

Kysymykset asioista, jotka eivät liity Wikipediaan. Wikipediaa koskevat keskustelut kuuluvat kahvihuoneen muihin osastoihin. Jos tarvitset apua Wikipedian käyttämiseen, voit pyytää sitä neuvonnasta. Valitse kysymyksellesi mahdollisimman kuvaava otsikko! Keskustelut, joihin ei ole tullut kommentteja 30 vuorokauteen, arkistoidaan automaattisesti.
Vanhat keskustelut löytyvät arkistosta.

Tämän osion keskustelujen arkistohakemisto.

Taivutusta

Miten taivutetaan erisnimi " Tuomas "? Kumpi on oikeampi taivutusmuoto "Tuomaalle " vai " Tuomakselle " ? --Epullinen 10. syyskuuta 2010 kello 23.23 (EEST)

Kumpaakin taivutusmuotoa voidaan käyttää. --Kampf 11. syyskuuta 2010 kello 00.13 (EEST)

Ehkä "Tuomakselle" on käytetympi muoto. --EJavanainen ^Kasvihuone 11. syyskuuta 2010 kello 11.08 (EEST)

Tuomas:lta itseltään voi kysyä, kumpaa hän mieluummin kuulee. Joillakin ei ole väliä, ja esim. perhe ja muut läheiset saattavat taivuttaa nimen eri tavoin täysin sujuvasti eri tilanteissa (esim. "Tuomaalle" jos ollaan Tuomas:n suvun luona kylässä, mutta "Tuomakselle" kun ollaan työkaveriporukassa hirveä pyytämässä). Pitke 6. lokakuuta 2010 kello 11.30 (EEST)

Tästä muistuukin mieleen jostain kieliohjelmasta tai -keskustelusta monikon genetiivin moninaiset oikeat muodot. Esimerkkinä käytettiin enkeli-sanaa, josta on myös raamatullinen vanhahtava taivutus nykykielisen lisäksi. Muistankohan kaikki mahdolliset: enkelien, enkeleiden, enkeleitten, enkelten, enkelein. :) Tämä ei tietysti sovi kaikkiin sanoihin, mutta Tuomas-nimestäkin ainakin nämä ovat mahdollisia: Tuomasten, Tuomaiden, Tuomaitten. --WikiCraft 11. syyskuuta 2010 kello 11.20 (EEST)

Muistat aivan oikein enkelten kohdalla. Kaikki viisi taivutusmuotoa ovat yhtä oikein. Muita käytettyjä esimerkkejä ovat esim. kuninkaitten... (jne) ja omenoiden... (jne). Suomen kieli on rikasta. Gopase+f 19. syyskuuta 2010 kello 05.20 (EEST)

Big Brother

Oon siskoni kanssa väitellyt että se Big Brotherin ääni on olevinaan kone, onkohan näin? Ite oon sitä mieltä että on. --93.106.103.115 15. syyskuuta 2010 kello 10.29 (EEST)

BB ei juuri koskaan kerro siitä, mikä on tarkoituksensa, joten kysymys on lähinnä akateeminen. (=Vastausta ei saada koskaan. Esim. leijonan esittäjää ei ole paljastettu.) Mutta asukkaat kyllä tietävät useimmiten kuka on äänessä, joten turhahan se on/olisi leikkiä konetta. Paitsi tyhmimmille katsojille 153.1.14.162 15. syyskuuta 2010 kello 15.41 (EEST)

Näin eilen sattumalta pätkän sitä ohjelmaa, niin onko se big brotherin ääni se hassu joka tulio sieltä linnunpesästä? Minusta se ei vaikuttanut koneelta, pikemminkin pahasuiselta varikselta! =D –Crimson Cherry Blossom™ 17. syyskuuta 2010 kello 09.42 (EEST)

Ei se olekaan kone, vaan Jari Karjalainen. [1] --junafani ^(?!) 18. syyskuuta 2010 kello 01.00 (EEST)

Korjaan väärää tietoa, ainakin 2. tuotantokaudella (2006) leijonan esittäjä oli 1. kauden voittaja Perttu Sirviö; lähteenä 2. kauden virallinen kotisivu: [2] --MikkoK 21. syyskuuta 2010 kello 13.31 (EEST)

Leijonan esittäjä Saria hakiessa oli Perttu, muista leijonan esiintymisistä ei tiedetä. 153.1.56.100 1. lokakuuta 2010 kello 09.00 (EEST)

Pornolaulu

Tervehdys. Tietäisikö joku mikä olisi korrekti englanninkielinen termi "pornolaululle"? Jafeluv 23. syyskuuta 2010 kello 21.56 (EEST)

Dirty song?--Nedergard 25. syyskuuta 2010 kello 07.46 (EEST)

Eikös se ole ihan vain porn song? –Crimson Cherry Blossom™ 25. syyskuuta 2010 kello 08.07 (EEST)

en:Bawdy song. --Pitke 25. syyskuuta 2010 kello 15.50 (EEST)

Kiitos! Jafeluv 26. syyskuuta 2010 kello 15.52 (EEST)

kuinka luotettavana tai puoluettomana voit pitää wikipedian sisältöä?

mietin asiaa, sillä tänne voi kirjoittaa kuka tahansa. kunhan teksti on asiaan liittyvää ja toden mukaista. se, että voit muotoilla sen mieleiseesi muotoon, johdattelevaksi tms., on huolestuttavaa eteenki nuorten lukijoiden kannalta. he eivät osaa erotella faktaa fiktion tai paremmin sanotusti manipulaation sisältämästä teksitstä. tämä on sinäänsä huolestuttavaa, suhteessa siihen, ettei esimerkiksi kirjoja jotka sisältävät "propagandaa" julkaista niiden negatiivisen ja virheellisen kuvan antamisen vuoksi? –Kommentin jätti 89.27.85.148 (keskustelu – muokkaukset)

Puolueellisia ja propagandaa sisältäviä kirjoja julkaistaan jatkuvasti. Wikipedia pyrkii olemaan puolueeton, ja voit vaikuttaa sen sisältöön muokkaamalla propagandaa tai puolueellista tietoa sisältäviä artikkeleita paremmiksi. Vaihtoehto, että wikipediaa ei olisi ja tieto etsittäisiin googlella tai kirjakaupasta, antaisi todennäköisesti asioista vielä yksipuolisemman kuvan, etkä voisi edes vaikuttaa siihen. --Opa1974 27. syyskuuta 2010 kello 06.50 (EEST)

Pitää vain oppia, että, wikipediassa voi olla mitä tahansa (virheitä, epätarkkuuksia, epäluotettavuuksia, värittyneisyyksiä) seassa, niin kuin voi olla googlen hakutuloksissakin. Tätä nimitetään medialukutaidoksi.--Urjanhai 27. syyskuuta 2010 kello 09.32 (EEST)

Kumpi antaa "avaramman" näkökulman, yhden tai muutaman henkiön tuottama sisältö (esimerkiksi kirjat, lehdet, ylipäätään kaikki tiedotusvälineet) vai materiaali joka on kaikkien vapaasti muokattavissa? Suurin ongelma Wikipediassa lienee se että muokkaajia ei ole riittävästi varmistamaan että "propaganda" tulee hoidettua asianmukaisesti. --Harriv 27. syyskuuta 2010 kello 11.06 (EEST)

Moi saksaksi

mitä moi tarkoittaa saksaksi??? Kommentin jätti 80.220.217.197 (keskustelu – muokkaukset) 28. syyskuuta 2010 kello 18.31 (EEST)

Siis miten sanotaan "moi" saksaksi, vai mitä tarkoittaa saksan kielen sana "moi"? Ensimmäiseen vaihtoehtoon vastaus voisi olla vaikka "hallo", toista en tiedä minä eikä MOT-sanakirjakaan. --albval(keskustelu) 28. syyskuuta 2010 kello 18.31 (EEST)

Eräs sanakirja sanoi Albvalin ensimmäiselle vaihtoehdolle seuraavat sanat: hallo, guten tag, servus, grüss Gott (Kirjoitetaan saksalaisella ässällä) tai 'n tag—Aku506  28. syyskuuta 2010 kello 19.43 (EEST)

hallo on se yleisin käytetty, joka myös ymmärretään kaikkialla saksankielisellä alueella. Jos olet Pohjois-Saksassa lisää n perään eli moin (en:Moin, de:Moin), se menee myös.--Nedergard 28. syyskuuta 2010 kello 19.52 (EEST)

Ainakin lähtömoikkauksena käytetään myös Tschüss. Toisin päin eli saksankielistä sanaa 'moi' en löydä minäkään.--WikiCraft 28. syyskuuta 2010 kello 19.56 (EEST)

moita niillä ei ole, tosin tuo moin kuulostaa suomalaisen korvaan kovasti moilta. Jos itse sanoin vain "moi" se meni kyllä ihan täydestä läpi...--Nedergard 28. syyskuuta 2010 kello 20.01 (EEST)

"Tschüss" on nimen omaan lähtömoikkaus, sitä ei voi käyttää tervehtimiseen. Siihen sopii mielestäni parhaiten "hallo", "moin" on lähinnä murreilmaisu. Muodolliseen tervehdykseen sopii paremmin "guten Morgen", "guten Tag" tai "guten Abend". Etelä-Saksassa ja Itävallassa tunnutaan sanovan usein "grüss Gott" mutten tiedä kuinka yleinen se on koko Saksassa. 81.17.198.7 29. syyskuuta 2010 kello 11.26 (EEST)

kysymys treffisivuista

siirretty sivulta Wikipedia:Kahvihuone (sekalaista)

olen ihmetellyt näitä sivuja joissa ei voi vastata,eikä lukea lähetettyjä vastauksia liittymättä maksulliseen valiojoukkoon.onko maksuttomia sivuja olemassakaan?Kommentin jätti Joosua71 (keskustelu – muokkaukset)

Ainakin Suomi24:ssa pitäisi pystyä jättämään perusilmoitus, vastaamaan ilmoituksiin ja lukemaan vastaukset ilmaiseksi. Ilmoitusten korostaminen taitaa maksaa. City-lehden Deitti.net ei ole ihan ilmainen, mutta muistaakseni ei maksa jotain kymmentä euroa enempää per vuosi. 81.17.198.7 29. syyskuuta 2010 kello 17.02 (EEST)

bottia

voinko käyttää tavallista tunnustani awb'n käyttöön esim: lippukuvat mallineiksi ja serveri -> palvelin? sellaisia pikku-bottiajoja – EJavanainen (keskustelu · muokkaukset) 29. syyskuuta 2010 kello 18.30 (EEST)

»AWB tarvitsee toimintaansa bottilipun mikäli AWB:llä tehdään satunnaista useammin muokkauksia (yli 50 muokkausta päivittäin tai säännöllisesti toistuvia muokkaussarjoja)»
(Bottikäytäntö—Aku506  30. syyskuuta 2010 kello 16.43 (EEST))

Kuten myös AWB tarvitsee aina erillisen tunnuksen.. Eli ei onnistu.-Henswick~^{Lautakuntavaalit} 30. syyskuuta 2010 kello 19.33 (EEST)

Onko Wikipediaan mahdollista päästä ylläpitäjäksi?

Hei. Olen käyttänyt muutaman päivän wikipediaa, ja huomannut paljon ylimääräistä moskaa ja sen semmoista. Olen itse todella tyytyväinen wikipedian käyttöliittymään ja toimivuuteen, mutta hakeeko wikipedia ylläpitäjiä? Olisin halukas tarjoutumaan ilmaiseksi ylläpitoonne, ja auttamaan kaikessa missä pyydätte.

- Einoxre  –Kommentin jätti Einoxre (keskustelu – muokkaukset)

Ei tarvitse olla ylläpitäjä korjatakseen epäkohtia, täällähän nimenomaan kuka vain voi korjata niitä oli sitten IP, käyttäjätunnus tai ylläpitäjä. Ja eipä uudet käyttäjät pääse varmaankaan koskaan ylläpitäjiksi oletuksena, täytyy olla pitkäaikaista näyttöä toiminnasta ensin ja sitten voi halutessaan laittaa itsensä äänestykseen, ellei joku muu jo laita. Eli ihan pienillä näytöillä ei kannattane ylläpitäjäksi edes pyrkiä. --62.142.117.62 30. syyskuuta 2010 kello 18.01 (EEST)

Katso: Wikipedia:Ylläpitäjät#Uusien ylläpitäjien valitseminen --Kampf 30. syyskuuta 2010 kello 18.07 (EEST)

Onhan meiläkin päässyt todella vähäisellä kokomuksella vaikka kuinka korkealle Wikipedian hiearkiassa. Tosin pitää olla "lipevä" eikä uida paljon vasta virtaan niin ylläpitäjyys on suhtkot helposti saavutettavissa. D100a 30. syyskuuta 2010 kello 18.09 (EEST)

Jospa yrittäisit olla sotkematta uusia käyttäjiä omiin antipatioihisi ylläpitäjiä kohtaan. --Otrfan 30. syyskuuta 2010 kello 18.12 (EEST)

Miten niin? Suurin osa nykyisistä ylläpitäjistä on tehtäviensä tasolla mutta joidenkin nimeltä mainitsemattomien ylläpitäjien tekemisiä joutudaan mielipidettä täältä D100a 30. syyskuuta 2010 kello 18.23 (EEST)

Eikös nuo tuolla ole nimeltä mainittu? Mutta vaikka itse kerrot saaneesi pahat traumat ylläpitäjyysäänestyksestäsi[3], niin yritetään olla esittelemättä niitä traumoja uusille käyttäjille. Jookosta? --Otrfan 30. syyskuuta 2010 kello 18.29 (EEST)

Kait sitä saa traumoja kun 5 käyytäjää kannatti ja 100 käyttäjää ei halunut minua ylläpitäjäksi ja eräs nimeltä mainitsematon ylläpitäjä syytti sukkanukkailusta joka johti kommenttipyyntöön.. Ei kiitos enään sellaista käsittelyaä kukaan kaipaa ainakaan niin kauan kun ylläpitäjyys on määräaikainen D100a 30. syyskuuta 2010 kello 18.33 (EEST)

Einoxre: Kannattaa aloittaa Wikipediaan tutustuminen ihan rauhassa lukemalla ohjeita, muokkailemalla artikkeleita ja tutustumalla yhteisön toimintatapoihin. Jos yrität heti kärkeen esimerkiksi saada joitakin artikkeleita poistoon tutustumatta tarkemmin yhteisön käytänteisiin, artikkeleiden merkittävyyskriteereihin ja sen sellaisiin, voin melko varmaksi sanoa, että tulet kohtaamaan yhteisön taholta vastarintaa, ja motivaatiosi laskee nopeasti kuin lehmän häntä. Vaikka Wikipedia pyrkii olemaan mahdollisimman avoin kaikille, fakta on, että asiansaosaavaksi wikipedistiksi tulemisessa ei ole oikotietä onneen.

Kuten edellä jo sanottiin, tavallinen muokkaaja pystyy tekemään lähes kaiken sen, minkä ylläpitäjäkin. Wikipedia-yhteisön kivijalka ovat juuri tavalliset muokkaajat, jotka kirjoittavat ja korjailevat artikkeleita ja osallistuvat yhteisön päätöksentekoon siinä missä ylläpitäjätkin. Ylläpitäjille on varattu vain muutama ylimääräinen työkalu, joilla he (me) suorittavat tiettyjä rutiinitoimenpiteitä, kuten poistavat artikkeleita, estävät sotkijoita ja suojaavat sivuja sotkemiselta. Kuten sanottu, tärkeintä, mitä voit tehdä Wikipediaa auttaaksesi, on kirjoittaa ja korjata artikkeleita sekä tutustua yhteisön toimintatapoihin siten, että pystyt tuomaan panoksesi myös yhteisön päätöksentekoon. Ehkä myöhemmin – vähintään kuukausien kuluttua – joku laittaa sinut ylläpitäjä-äänestykseen; pari päivää sitten muokkaamisen aloittaneelle käyttäjälle se ei ole ajankohtaista. Voit kuitenkin auttaa Wikipediaa ilman ylläpitäjänoikeuksiakin elintärkeillä tavoilla. Ystävällisin terveisin Herra Maka 30. syyskuuta 2010 kello 18.55 (EEST)

Saahan sitä koittaa aina ryhtyä ylläpitäjäksi, äänestämällä se tosin tapahtuu. Voithan sä pyrkiä vaikkapa eduskuntataloon eduskuntavaaleissa, tosin enemmän tai vähemmän hyvällä menestyksellä. --Viginti 30. syyskuuta 2010 kello 18.59 (EEST)

Mutta ihan ensin tarvii muokata Wikipediaa ja tutustua käytäntöihin. Juuri rekisteröitynyttä ja käytäntöjä tuntematonta ei oteta edes äänestykseen. --Aulis Eskola 30. syyskuuta 2010 kello 19.08 (EEST)

Eihän sitä ketätahansa jolla ei ole tarpeeksi "kunnioitusta" äänestetä, jotta pääse läpi niin sehän vaatiikin jo 75% kannatuksen. --Viginti 30. syyskuuta 2010 kello 19.16 (EEST)

Viiksistä kysyttävää

Minulla kasvaa sellaista vaaleaa viiksi- ja partakarvoitusta, eli ei sellaista tummaa sänkeä, "oikeaa" partaa. Miksi joillakin kasvaa nopeatahtista sänkeä ja joillakin hidastahtista "maitohaiventa"? Entä voiko kasvun nopeuteen vaikuttaa jotenkin/voiko kasvu jossain vaiheessa loppua? Missä myydään tekoviiksiä? En tarkoita siis mitään naamiaisasupaskaa vaan ihan aidonnäköisiä? Kommentin jätti 109.240.165.50 (keskustelu – muokkaukset) 30. syyskuuta 2010 kello 18.56

Ainakin ongelmalla on tapana korjaantua iän myötä. Joillakin ehkä viiksi- ja partakarvoja on vanhemmiten tiheämmässä ja isommalla alalla, joillain ehkä harvemmassa ja pienemmällä alalla, mutta vaikka olisi harvemmassakin ja pienemmällä alalla, niin kyllä niistä vanhemmiten komeat viikset tai parran saa.--Urjanhai 30. syyskuuta 2010 kello 19.10 (EEST)

Geenit ja hormonit (testosteroni & -johdannaiset). Siinäpä ne tärkeimmät parrankasvuun vaikuttavat tekijät. Ensimmäiseen ei pysty vaikuttamaan, ellei pysty valitsemaan isäänsä ja äitiään. Toiseen pystyy vaikuttamaan odottamalla, vanhemmiten parta ja muutkin karvat kasvavat paremmin. Ihokarvojen määrä on muuten aina suhtkoht vakio ihmisten välilläkin, se mikä vaihtelee on karvan paksuus ja pituuskasvun nopeus. Lech Walesalla ja sinulla on kuitenkin yksittäisiä viiksikarvoja suurin piirtein yhtä paljon. --albval(keskustelu) 1. lokakuuta 2010 kello 08.00 (EEST)

Kutsu/kirje/tervehdys ja siihen vastaaminen.

Onko olemassa koodi, jolla viestitetään, että kutsuun tai lähetettyyn kirjeeseen ei tarvitse vastata, siis ei odoteta vastausta ? Että kyseessä on vain tervehdys. Vai ilmoitetaanko vain silloin erikseen kun halutaan vastaus ? Minulla on hienoinen mielikuva, että englantilaisissa piireissä käytetään jotain lyhyttä ja kätevää koodia, haluaisin tietää sen. Kommentin jätti 90.233.163.25 (keskustelu – muokkaukset) 1. lokakuuta 2010 kello 01.11

Ainakin sellainen tuli netissä vastaan kuin NNTR = No Need To Reply. --Otrfan 1. lokakuuta 2010 kello 01.21 (EEST)

Porraskäytävähuumori.

Porraskäytävähuumori. Mikä on se hieno sivistyssana, joka tarkoittaa porraskäytävähuumoria eli siis sitä kun esim.kutsuista poistuttuaan yhtäkkiä keksii mitä hauskaa olisi voinut sanoa, siis keksii jälkeenpäin ? Se on ihan tavallinen sivistyssana, ranskaa tai englantia tai mahdollisesti latinaa, mutta en muista sitä. Kommentin jätti 90.233.163.25 (keskustelu – muokkaukset) 1. lokakuuta 2010 kello 01.19

l'Esprit de Escalier (tosin oikeinkirjoitusasu voi olla tasan tuo tai sinne päin). Eikä se sinänsä tarkoita nimenomaan huumoria, vaan tarkemmin ottaen nokkeluutta, erityisesti vastauksena jonkun muun puoliherjaavaan lohkaisuun. Mutta käsitteen pätevyysalue on luontaisesti laventunut. "Olisi pitänyt sanoa *** silloin." -- 88.114.224.101 5. lokakuuta 2010 kello 23.09 (EEST)

L'esprit de l'escalier--Nedergard 6. lokakuuta 2010 kello 07.40 (EEST)

käytetyt koneet

mistäpä kannattaisi katsella käytettyjä tietokoneita ja mitä niistä kannattaisi maksaa.nyt tilaisuus mainostaa-romuja en kaipaile,harmeja on muutenkin. Kommentin jätti Joosua71 (keskustelu – muokkaukset) 1. lokakuuta 2010 kello 08.04 (EEST)

Oman kokemukseni mukaan: suhteilla firmoista/virastoista ja maksaa ei kannata mitään. Käytetty kone on aina riski ja yleensä niistä pyydetään järkyttävää ylihintaa. Marketista saa sen kaikkein halvimman koneen muutamalla satasella ja se on tehokkaampi, halvempi (!) ja/tai luotettavampi kuin 95% käytetyistä --albval(keskustelu) 1. lokakuuta 2010 kello 08.04 (EEST)

Kotelon, virtalähteen, emolevyn, prosessorin, muistin ja ehkä näytönohjaimenkin voi mielestäni ostaa käytettynä kunhan varmistaa toimivuuden - jos ne toimivat ostohetkellä, on ihan uskottavaa että ne toimivat jatkossakin. Kovalevy sen sijaan voi hajota seuraavana päivänä ja muuta tuskin kannattaa käytettynä ostaa. --ML 1. lokakuuta 2010 kello 17.58 (EEST)

Kovalevy voi hajota seuraavana päivänä, vaikka sen ostaisi uutenakin. Melko epäluotettavia laitteita. Tosin jos ostaa uuden, niin ainakin takuu on kunnossa. Itse ostan koneeni yleensä aina käytettynä, ja päivitän niitä sitten käytetyillä osilla, kunnes jossain vaiheessa on sitten parempi ostaa uusi käytetty kone. Huuto.net on hyvä paikka ostaa käytettyjä koneita ja vertailla hintoja. --Otrfan 1. lokakuuta 2010 kello 18.26 (EEST)

Mjoo, mä saatan olla jäänyt ajastani jälkeen kun seuraan vain lehti-ilmoituksia syrjäsilmällä, ja niissä kyllä mökinmummo pyytää Pentium II:aan aika kovaa hintaa. Vakiintuneena läppärinkäyttäjänä tuo osa kerrallaan ostaminen ei tietenkään käynyt edes mielessä:-) Käytetyissä läppäreissä on ollut IMO vielä kovempi hinta ja kuollut akku, minkä uusiminen maksaa enemmän kuin kone. --albval(keskustelu) 1. lokakuuta 2010 kello 22.08 (EEST)

Läppärit ovat tosiaan sellaisia, että kannattaa ostaa uutena, ellei sitten ole tarkoitus käyttää pöytäkoneen korvikkeena aina kiinni pistorasiassa. Tavallisin syy läppärin myymiselle taitaa nimenomaan olla entinen akku. Uuden pöytäkoneen ostamisessa marketista paras puoli on se, että mahdollisten ongelmien tullessa eteen, takuu on kunnossa. Käytetty kone on melko turvallinen ostos, ainakin jos sen ostaa kotipaikkakunnalta, ja pääsee oston yhteydessä testaamaan. Huuto.netissä hinnat asettuvat yleensä aika kohdalleen, kunhan myyjä ei ole laittanut jotain älytöntä lähtöhintaa, kuten joskus näkee. Itse parhaillaan kirjoittelen huuto.netistä ostetulla koneella. Alkujaan HP:n pöytäkone, jonka prossuna AMD 64 X2 5000+. Ostin keskusyksikön asemineen kaikkineen emolevyviallisena hintaan 60 euroa ja uusi emolevy maksoi 50 euroa. Vieressä kakkoskoneena AMD 64 3700+, jonka ostin joskus viime vuonna satasella (tosin nykyisestä prosessorista maksoin myöhemmin vielä parikymppiä). Monitoreina 23-tuumainen laajakuvanäyttö hintaa 90 euroa ja 17 tuumainen littunäyttö, joka maksoi 20 euroa. Eli jos ei itselleen pelikonetta halua, niin melko halvalla selviää. Halvemmallakin selviäisi, jos jaksaisi huutokohteita tarpeeksi kytätä. --Otrfan 1. lokakuuta 2010 kello 22.32 (EEST)

Itselläni on erään tukkurin( käytössäni on y-tunnus) kautta mahdollisuus saada "edullisia" kannettavia jotka ovat olleet yritysten käytössä ja ovat asillisessa kunnossa jne.. Toisaalta kannettavat ovat tällähetkellä halpoja muutenkin kunhan osaa ostaa oikeaa merkkiä niin saa myös laatua Itse olen tällä hetkellä uudistamassa omaa pöytäkonettani laitan siihen noin 600-900 euroa niin saan viimesen päälle olevan pelikoneen :D käy Wikipedian päivittäminen helpoksi(Toisin poikani tarvitsee Wowin pyörittämisen parempaa)D100a 1. lokakuuta 2010 kello 22.43 (EEST)

Yrityksiltä tai sellaisissa työskenteleviltä voi tosiaan kysellä käytettyjä läppäreitä/pöytäkoneita. Joissain paikoissa takuun umpeutumisen vuoksi vaihtoon menevät parin vuoden ikäisen koneen voi saada ihan edullisesti itselleen. Pitke 6. lokakuuta 2010 kello 11.22 (EEST)

Onko laitonta?

Onko laitonta ostaa "ylläri-Lego" -pusseja käyttäen apuna tämäntapaista?--Honeywell 1. lokakuuta 2010 kello 17.48 (EEST)

Mikä on ylläri-lego -pussi, mitä nuo ovat, miten aioit ostaa? Selvennä :p – EJavanainen (keskustelu · muokkaukset) 1. lokakuuta 2010 kello 20.35 (EEST)

Keräilysarja, pussista ei näy minkä ukon saa. Pitke 6. lokakuuta 2010 kello 11.20 (EEST)

No ei tosiaan laitonta. Tuotteen valmistajaa tai myyjää tosin saattaa harmittaa, ja saatat saada ystävällisen opastuksen ovelle mikäli menet liian ilmeisesti skannailemaan ylläripussien viivakoodeja. Pitke 6. lokakuuta 2010 kello 11.20 (EEST)

Joo kiitos. Siis idea on, että pussien takaosassa on hintaviidakoovin lisäksi toinen viivakoodi, jotka on tietynlaisia kuten linkistä näkyy. Ja en siis skannaisi, vaan ottaisin etukäteen puhelimella kuvat jokaisesta haluamastani hahmokohtaisesta viivakoodista ja sitten kaupassa etsin sitä vastaavaa pussia, kuvat nimeän hahmohen mukaan. Alkaa olla kiire,, tammikuussa julkaitsaan kolmas sarja ja pikkulintujen mukaan niistä ei enää löydykään sitä toista viivakoodia. Shhh! --Honeywell 13. lokakuuta 2010 kello 11.37 (EEST)

Kymppilinja: Minä

Esiintyyko Mariska Kymppilinjan videossa Minä http://www.youtube.com/watch?v=He5rbLPB8ng ja jos niin kuka noista? 153.1.30.160 1. lokakuuta 2010 kello 23.56 (EEST)

Se, jolla on vähiten sänkeä, eli esim. autossa pelkääjän paikalla. --J. Sketter 2. lokakuuta 2010 kello 01.53 (EEST)

Thanks! Onkin kaunein noista ja näköjään tulossa keikalle T:reelle ♥ 153.1.14.162 2. lokakuuta 2010 kello 08.42 (EEST)

AutoCorrect

Esimerkiksi Microsoft Wordin Tools-valikossa on toiminto AutoCorrect ja siellä Replace: With:. Tätä voidaan käyttää kehitettäessä tavallisiin kirjoitusmerkkeihin perustuvaa pikakirjoitusta tyyliin Replace: 6ko With: kuusikko ja Replace: 6kk With: kuusi kuukautta. Onkohan tällaista pyritty kehittämään systemaattisesti? Onko AutoCorrectin käyttämä tiedosto editoitavissa suoraan ja jos on, niin minkä niminen se on? --Jarmo Turunen 2. lokakuuta 2010 kello 12.59 (EEST)

veikkaus

mitähän en ymmärrä kun en saa rekisteröityä itseäni ko.sivuille?aina kun laitan varmunnuskoodin(monasti lattanut.uudestaan ja uudestaan)kone ei sitä hyväksy.olenko jotain ymmärtänyt väärin vai onko siinä jokin "juju"? Kommentin jätti Joosua71 (keskustelu – muokkaukset)

Binäärinen valkoinen kohina

Pyritään tekemään nollista ja ykkösistä koostuva jono, joka on mahdollisimman ennustamaton, kun kaksi ensimmäistä lukua ovat nollia: 00.

Nyt meillä on kokemus, että nollaa seuraa nolla. Toimitaan odotuksen vastaisesti ja valitaan ykkönen: 001.

Ykkösestä meillä ei ole vielä kokemusta, mutta vaikuttaa siltä, että nolla on yleisempi. Valitaan siis seuraavaksi harvinaisempi (epätodennäköisempi) eli ykkönen: 0011.

Nyt meillä on kokemus, että ykköstä seuraa ykkönen, joten valitaan seuraavaksi nolla: 00110.

Nyt meillä on kokemus, että nollaa voi seurata joko nolla tai ykkönen mutta nollia näyttäisi taas olevan enemmän. Valitaan siis ykkönen: 001101.

Nyt meillä on kokemus, että paria 01 seuraa ykkönen. Valitaan siis nolla: 0011010.

Binäärinen jono 0011010 on sikäli erikoinen, että sen autokorrelaatiofunktio on tasainen: 3111111.

Jonon autokorrelaatio lasketaan siten, että jonosta tehdään kopio, kerrotaan vastinparit keskenään ja summataan tulokset. Tämä on autokorrelaatio viiveen arvolla nolla. Sitten kopion arvoja siirretään pykälä oikealle ja oikeanpuoleinen arvo laitetaan vasemmalle jonon alkuun. (Tämä tarkoittaa sitä, että jono oletetaan jaksolliseksi). Näin saadaan autokorrelaatio viiveen arvolla yksi. Prosessia jatketaan, kunnes ollaan lähtötilanteessa.

Tasainen autokorrelaatio on ominainen ns. valkoiselle kohinalle, joka sisältää periaatteessa kaikkia taajuuksia. Eli yllä esitetty jono on mahdollisimman vaihteleva sellainen signaali, jossa on kolme ykköstä ja neljä nollaa. (Sivumennen sanoen sen perusteella voitaisiin tehdä mielenkiintoinen sävellys, elokuva tai kirja, kun esim. 1 vastaa toimintajaksoa ja 0 rauhallista).

Voidaankohan vastaava signaali aina tehdä ykkösten määrän kasvaessa, kunhan jonon pituus ja ykkösten paikka valitaan sopivasti?

Jono antaa mielestäni myös ohjeen näytteenotosta. Esimerkiksi jos tutkitaan ilmiötä, jonka perustaajuus on viikko ja ilmiöstä pystytään ottamaan näytteitä vain kolme kertaa työviikon kuluessa, niin mielestäni näytteenotto esim. maanantaisin, tiistaisin ja torstaisin olisi tehokkaampi tapa kuin tasavälinen näytteenotto maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin. Koska jos näytteenottoväliä vaihdellaan, niin saadaan paremmin talteen sellaiset signaalikomponentit, jotka ovat perusjaksoa lyhyempiä. Onkohan tässä päättelyssä järkeä? --Jarmo Turunen 2. lokakuuta 2010 kello 22.01 (EEST)

Säännöt, joilla seuraavaa lukua ennustat, vaikuttavat hieman mielivaltaisilta. Binääriluvun ennustamattomuus/satunnaisuus on sinänsä mielekäs käsite ja sitä voidaan mitata ainakin kolmogorov-kompleksisuudella. --ML 3. lokakuuta 2010 kello 21.26 (EEST)

Ennustamaton bittijono on yhtä kuin jono riippumattomia satunnaisbittejä. Jos aitoa satunnaisuuslähdettä (esim. kolikko, radioaktiivinen hajoaminen tms) ei ole kätevästi saatavilla, voidaan sitä kyllä simuloida algoritmisesti, jolloin kyse on pseudosatunnaisluvuista. Niiden generoimiseen on olemassa leegio enemmän tai vähemmän hyviä algoritmeja. Kovin äkkiseltään itse sävelletty algoritmi ei useinkaan pärjää tunnetuille algoritmeille, vaan onkin yllättäen hyvin ennustettavissa. Eri juttu sitten on, jos bittijonon ei halutakaan olevan "mahdollisimman ennustamaton", vaan jotain muuta, esim. "mahdollisimman tasaisesti jakautunut" tavalla tai toisella. (Jollakin tasaisuuden määritelmällä optimijono on esim. vuorotellen 0,1,0,1,...) --Jmk 4. lokakuuta 2010 kello 03.04 (EEST)

Niin tosiaan, tuo laatimani bittijonohan ei ole todella satunnainen, koska sen tekemiseen on käytetty sääntöä. Mutta laaditulla jonolla on sama ominaisuus kuin mahdollisimman satunnaisella jonolla. Ylipäätään lyhin tapa esittää satunnainen jono on jono itse, ts. sille ei voi esittää mitään ennustavaa mallia. Oikeastaan halusin tietää onko joku törmännyt vastaavanlaisiin jonoihin ja millä nimellä niitä kutsutaan. Mutta tässä vielä muutamia vastaavanlaisia (sinänsä hämmästyttäviä) jonoja, joiden autokorrelaation arvo on 1:

110
1101000
1101000001000
110010000000001010000
1101000010001000001000000000000
???
110100000000010000000000000000001000100000010000000010000
1101000100000001000000000000000100001000000000000000001000000001000000000

Jostain syystä tapaus 7 ykköstä ei tunnu onnistuvan, mutta muuten jonon pituus on 1+n(n-1), missä n on ykkösten määrä. --Jarmo Turunen 9. lokakuuta 2010 kello 11.35 (EEST)

PS. Kun laitoin jonon 110010000000001010000 Google-hakuun, niin törmäsin tämmöiseen käsitteeseen kuin Hadamard S sequence. --Jarmo Turunen 9. lokakuuta 2010 kello 14.32 (EEST)

Windows tuhosi kuvan

Osaako joku sanoa miten Windowsini (XP) on onnistunut sotkemaan paint-kuvan totaalisesti (Osa kuvasta värjätty keltaisella, ruskealla ja harmaalla, kuva on ajoittain täysin sekaisin jne.)? Tottapuhuen vituttaa ihan saatanasti kun oli tärkeä kuva ja viimeisin varmuuskopiokin turhan vanha... :/-Henswick~^{Lautakuntavaalit} 4. lokakuuta 2010 kello 17.38 (EEST)

Kannattaa käyttää gimppiä ja kokeilla mahdollista paintin kumoa -toimintoa, tai vaihtaa pois windowsista....—Aku506  4. lokakuuta 2010 kello 20.16 (EEST)

Itsellänikin on käynyt joskus samanlailla, syynä siihen on tietääkseni Paint-ohjelma. Voi riippua myös siitä missä muodossa kuvan tallentaa. Itse kuitenkin käytän tärkeimmissä kuvissa mieluummin Gimpiä, koska Paint huonontaa aina kuvien laatua. --Djlordi ^(talk) 4. lokakuuta 2010 kello 20.45 (EEST)

Kumoa-toimintoa ei luonnollisesti pysty käyttämään kun Windows on tuhonnut kuvan itsekseen silloin, kun tiedostoa ei ole edes avattu. Nykyistä kuvaa tuskin saa palautettua mitenkään?-Henswick 5. lokakuuta 2010 kello 16.41 (EEST)

Tod näk tallennettaessa vaihdettu tiedostomuoto toiseen (kuin muokattu), jolloin paint vain kysyy, että "haluatko tallentaa tässä muodossa. Jos jatkat joitakin tietoja saatetaan menettää." tjsp. Esim. jos tallentaa .gif tiedostona Gopase+f 5. lokakuuta 2010 kello 16.45 (EEST)

Taas yksi syy olla käyttämättä Windowsia. Asenna Ubuntu koneellesi, se on mainio distro linuxiin tutustuessasi, eikä vaadi säätöäkään. --Viginti 9. lokakuuta 2010 kello 19.20 (EEST)

Limapallot järvissä

Mitä eliöitä ovat pienet, läpinäkyvästä "limasta" koostuvat, noin puolesta kahteen senttimetriä halkaisijaltaan olevat kiinteähköt "pallot", joita näkee toisinaan järvien vedessä? Jos niitä johonkin voisi ulkonäöltä verrata, niin superpalloon. Kaikki eivät ole pyöreähköjä. Osa niistä on soikeita, ja soikeat ovat usein vihertäviä. Pyöreät ovat yleensä "värittömiä", mutta joissain niistä on pieniä vihreitä, tummia tai punaisia pisteitä sisällä, joita voisi luulla tumaksi, jos kyseessä olisi solu. Pisteet ovat usein symmetrisesti asettautuneina, kuten kehäksi tai tähden kaltaiseksi kuvioksi.

Rakenteeltaan "pallot" ovat kiinteähköjä ja melko joustavia. Ne eivät hajoa varovaisesta kosketuksesta ja palautuvat melko säännölliseen muotoonsa, mutta ovat kyllä paljon hauraampia kuin ulkonäöllisesti näitä muistuttavat superpallot.

Olen joskus nähnyt näihin tiukasti kiinnittyneenä vesihyönteisten raatoja. Voisiko "pallo" syödä niitä?

Valitettavasti en ole tajunnut ottaa valokuvia näistä "palloista". Aion kuitenkin kuvata "pallon" ensi kerralla tavatessani, ja laittaa kuvan tänne, jos se auttaisi "pallojen" tunnistamisessa. Tuohirulla 5. lokakuuta 2010 kello 11.32 (EEST)

Arvelisin jonkin vedenelävän jälkikasvua vrt. sammakonkutu. Limaista putkea/palluraa olen tavannut ulpukanlehden alapinnalla, sellaisesta turvapaikasta voinee olosuhteiden ankaroituessa jotain irrotakin järveen kellumaan.Pitke 6. lokakuuta 2010 kello 11.28 (EEST)

Kiitos vastauksesta! Sammakonkutua ne eivät ole, ja kalan kudun voisin uskaltaa sulkea pois yleisten kokemusteni perusteella. En ole nähnyt jokaisen paikallisen kalalajin kutua, mutta nämä eivät ole luonnossa tai kuvissa näkemieni kalankutujen kaltaisia, ja ovat väärässä paikassakin, lähinnä kellumassa pinnalla tai johonkin kiinnittyneenä, yksittäin. Hyönteisten muniksi nämä ovat kai liian suuria. Lisäksi näissä ei oikein vaikuta olevan munien piirteitä, kuten pintakalvoa, ravinnepusseja, tummempaa alkiota "hyytelön" keskellä, tai kehittyvää eläintä. "Liman" keskellä en ole nähnyt muuta kuin mainitsemiani hyvin pieniä pisteitä.

Lisäksi tuli nyt mieleeni, että olen nähnyt näitä myöhään syksylläkin. Ne eivät siis vaikuta "kehittyvän" kesän aikana. Vielä se, että jotkut tuntuvat "sulaneen kiinni" kuolleisiin vesihyönteisiin ja "imeneen" osan näistä sisäänsä, kertoisi, että kyseessä eivät ole munat.

Lisäksi, mitä nämä ovatkaan, ne eivät ole yksittäinen laji, koska niitä on niin erilaisia. Silti ne vaikuttavat olevan samaa "sarjaa" jollakin tavalla, ainakin kokonsa, muotonsa, sisäisen rakenteensa (pelkkiä pisteitä limassa jos niitäkään) ja aineensa (mitä se lima sitten onkaan) puolesta. Tuohirulla 12. lokakuuta 2010 kello 01.04 (EEST)

Näistähän kannattaa toki kysyä Luontoillasta http://www.yle.fi/radiosuomi/luontoilta 153.1.56.100 14. lokakuuta 2010 kello 09.54 (EEST)

Ravintoloiden nimet

Varsinkin maalaispaikkakunnilla ravintoloilla oli ennen vanhaan paikalliseen perinteeseen liittyviä kansallisromanttisia nimiä, kuten Hämeenportti Somerolla (päässyt lauluunkin) ja Karrinpuomi Ypäjällä. Nykyään ensinmainittu on nimeltään Drunk'n Monkey ja jälkimmäinen Pollys Bar. Osaatteko mahdollisesti jatkaa listaa vastaavilla esimerkeillä?--Urjanhai 7. lokakuuta 2010 kello 17.52 (EEST)

Hallin Janne. Mutta on siis edelleen se. 153.1.56.100 14. lokakuuta 2010 kello 09.55 (EEST)

Muikkuravintola Sampo, ennen pelkkä Sampo.--Opa 14. lokakuuta 2010 kello 10.03 (EEST)

Ongelma näytönohjaimen kanssa

Moro. Tusosa laittelin kaverin koneelle uutta näytönohjainta. Laitoin ohjaimen kiinni ja asensin ajurit koneelle (vanhan näytönohjaimen ollessa kiinni). Yrittäessäni käynnistää konetta uuden näytönohjaimen kanssa, ruutuun tulee vain ilmoitus "no signal input" ja menee sitten säästötilaan. Vanhan näytönohjaimen kanssa kone käynnistyy moitteettomasti. Mitä tehdä? --Lakritsa 7. lokakuuta 2010 kello 20.42 (EEST)

Ilmeisesti edes BIOSin POST-tekstit eivät näy näytöllä? Ihan ensimmäisenä tulee mieleen, että jos näytönohjaimessa on liitäntä kahdelle monitorille, niin oletko kokeillut molempia liittimiä? Edit: ja BIOSissa kannattaa laittaa kaikki näytönohjaimeen liittyvät asetukset oletusarvoihinsa. Ja jos näytönohjaimessa on tuuletin, niin varmista että se pyörii. --Otrfan 7. lokakuuta 2010 kello 20.49 (EEST)

Microsoft streets and trips 2010

Tietäisikö kukaan mistä voisi tilata yylä mainitun ohjelman? Jotain latauspuljuja löytyy, mutta luottokorttitietoja ei antaisi mielellään satunnaiselle amerikkalaiselle pikkupuljulle. PayPal kävisi kyllä. Postitustakaan Suomeen ei tarjota missään. Toki luottokorttitiedotkin voisi antaa tarvittaessa isolle ja tunnetulle puljulle, jos muuta vaihtoehtoa ei ole.—Aku506  8. lokakuuta 2010 kello 18.37 (EEST)

Veikkaan että Euroopasta aika hankala löytää, kun siinä on vain Yhdysvallat ja Kanada karttoina. --Harriv 9. lokakuuta 2010 kello 18.38 (EEST)

Ebayn kautta löytyi, ja Yhdysvaltain lomaa varten etsinkin. Euroopan kartoilla vastaava (Autoroute) löytyy jo.—Aku506  9. lokakuuta 2010 kello 21.50 (EEST)

kysymyksiä kopioinnista ja kirloitttamisesta

olen ihan pihalla tämän koneen kanssa.nyt ihmettelen kuinka voin kopioida levylle esim.musiikkia,youtubesta ?ja toinen ihmetykse aihe on;kuinka saan sp.viestini kirjoitettua ns.kappale muotoon-ja miten voin aloittaa uuden rivin ?nyt kirjoitukseni tulee yhtenä liuskana,ja on varmaan ikävä lukea.jos saisin mahd.selkeitä ohjeita olisin kiitoöllinen ja kiitänkin jo etukäteen neuvoista. Kommentin jätti Joosua71 (keskustelu – muokkaukset)

Wikipedian muokkaamisesta katso Ohje:Kuinka sivuja muokataan ja Ohje:Koodiopas. --Anr 9. lokakuuta 2010 kello 09.46 (EEST)

Youtuben videotiedostoista voi irroittaa musiikin (eli "ripata") joko omien teknisten viritelmien tai helpommin erilaisten nettisovellusten avulla (esim. [4], [5]). Näihin annetaan videon osoite, ja jonkin ajan päästä selain sitten tarjoaa talletettavaksi musiikkitiedostoa, jonka voit tallentaa tietokoneellesi ja edcelleen polttaa CD- tai DVD-levylle tai kopioida kannettavaan musiikkisoittimeen. Pitke 11. lokakuuta 2010 kello 09.39 (EEST)

Sanojen rakenne

Suomenkielisistä sanoista voi tehdä seuraavia havaintoja:

• vokaalia voi seurata vokaali: v-v (esim. tai)
• vokaalia voi seurata konsonantti: v-k (aro)
• konsonanttia voi seurata vokaali: k-v (ja)
• konsonanttia voi seurata konsonantti: k-k (arpa)
• kahta vokaalia seuraa konsonantti: v-v-k vaaka (poikkeus: vaa'an)
• kahta samanlaista konsonanttia seuraa vokaali: k1-k1-v (tarra)
• kahta erilaista konsonanttia voi seurata vokaali: k1-k2-v (arpa)
• kahta erilaista konsonanttia voi seurata konsonantti, joka on sama kuin edellinen: k1-k2-k2 (esim. arkku)
• kolmea konsonanttia seuraa vokaali k1-k2-k2-v (arkku)
• sanan päättyessä konsonanttiin se voi olla n, r, s, t (en, kuningatar, taas, et)

Onkohan näiden lisäksi muita sääntöjä tai voitaisiinko niitä tarkentaa esim. hyväksymällä vain sellaiset kirjainyhdistelmät joita todella esiintyy? Mitkähän ovat esim. neljän kirjaimen yhdistelmät? --Jarmo Turunen 9. lokakuuta 2010 kello 14.59 (EEST)

Tuosta viimeisestä tuli mieleen tuttu tietokilpailukysymys: Mainitse mahdollisimman monta l-kirjaimeen päättyvää suomenkielistä sanaa... --Lax 9. lokakuuta 2010 kello 15.17 (EEST)

Tai r-, Wikt:Liite:Suomen kielen likvidakonsonanttiin päättyvät sanat. --Anr 9. lokakuuta 2010 kello 17.28 (EEST)

Ainakin löytyy runsaasti esimerkkejä, että kahta vokaalia ei seuraa konsonantti: jaa, saa, taa, kutoo, sanoo, tekee, menee. Ja l-päätteisiä sanoja: askel, sävel, nivel. Luulisin kyllä että kielentutkimuksen kirjallisuudesta löytyy monista noista tarkkojakin sääntöjä.--Urjanhai 9. lokakuuta 2010 kello 17.13 (EEST)

Ja vokaaleita voi olla enemmänkin kuin kaksi peräkkäin: liuos,laueta, riiuu, (klassikko "riiuuyöaie"). --Tappinen 9. lokakuuta 2010 kello 18.18 (EEST)

Oli tosiaan jäänyt muutama selvä sääntö huomaamatta. Kahteen konsonanttiin päättyvät sanat taitavat myös olla olemattomia? Lisäksi suomen kieli kertoo, että omaperäiset sanat alkavat korkeintaan yhdellä konsonantilla ja omaperäisiä sellaisia ovat d, g, h, j, k, l, m, n, p, r, s, t ja v. Ks. myös Puheentunnistus / Kielimalli. Tulinpahan ajatelleeksi, että jos tietokoneelle pitäisi antaa ohje sanojen muodostamiseksi, niin mitä sääntöjä ohjeeseen sisältyisi. --Jarmo Turunen 9. lokakuuta 2010 kello 20.39 (EEST)

Kun on olemassa sääntö, että kolmea vokaalia seuraa konsonantti, niin ehkä pitäisi tarkastella vähintään neljän kirjaimen yhdistelmiä. Sattui olemaan Chandlerin Nainen järvessä tekstitiedostona, joten etsin tietokoneella siitä kaikki merkkinelikot ja lasketin niiden lukumäärät. Sitten jos nelikko on esimerkiksi neli, niin seuraavaksi katsotaan kaikki nelikot, jotka alkavat kolmikolla eli ja valitaan niistä yksi satunnaisesti painottaen valintaa lukumääräsuhteella. Eli mitä enemmän sitä todennäköisemmin valitaan. Joten yhdistämällä esimerkiksi neli ja elik saadaan nelik jne. Chandlerin kirja päättyi lauseeseen:

Jotakin joka oli ollut mies.

Tälle tietokone teki jatkoa:

es. Luulle. Hän nuksi eriin sen oveteliisingsleyn katseän olisi taiseen maan nappi hiteta lähti mutaan hänellessa oliselinen sanoi. "Kaikovia?" "Hän hiukastavallainen hänetteen, mistänyt sältä riistuaisi takion näyttä hyvin toisti, ja reunantakaikka helppaljonkadulle hettu tapanaata tullulokerttei olisi sani. Koholaani vaimolla." "Pahuulukos kan aika minun katsoiseessilkki. "Se näytti haa sytyi kuului puoli köynnähdistoisempiä kuuksen naisi helin kietoaa. Hän saan minä sanoi mökisti aiven jatukkai voinen temään. Kävellään kulun enne. Hän niitte empi himattavalkanssa olisettäänella, rouvat kiriöt perätten, ja niin", häneljä ja tytte hätääni sen te oli olen lään. Puumiina ole miesten aikoskan jo siitä mökistä, muutenvärille silmistoisi naan ja neitä ajatelta läpi: "Jonahkaa se oliisi uimmetaapulla sen ven niin murhasti. --Jarmo Turunen 11. lokakuuta 2010 kello 09.04 (EEST)

Probleema

Niin, tällaista ongelmaa CS 1.6-pelissä. Vastausta kiitos! – EJavanainen (keskustelu · muokkaukset) 9. lokakuuta 2010 kello 18.13 (EEST)

Ei tämä ole mikään tekninen tuki, joten vastauksen vaatiminen on vähän turhaa. Kokeile Googlella, ilmeisesti aika yleinen virhe. --Harriv 9. lokakuuta 2010 kello 18.33 (EEST)

Tuhannet kiitos Harriv! Siellä olikin että pitää vain käynnistää steam uudelleen, hehe – EJavanainen (keskustelu · muokkaukset) 9. lokakuuta 2010 kello 19.16 (EEST)

Yhdysvaltain hallituksen kyseenalainen terrorismintorjunta

Törmäsinpä tälläiseen uutiseen pari päivää sitten (Tiivistettynä: Opiskelija löysi autostaan FBI:n salaa asentaman GPS-paikantimen). Sattuuko joku muistamaan muita samankaltaisia tapauksia, joissa joku Yhdysvaltain hallituksen terrorismintorjuntaoperaatioista on päättynyt siihen, että kohde on tajunnut tämän (esim. salakuuntelu, GPS-paikannus jne.)?-Henswick 9. lokakuuta 2010 kello 21.38 (EEST)

Miten päästä Rajavartiostoon?

Mistä kannattaisi kysellä vinkkejä pääsyyn rajavartiostoon ja rajavartijaksi. Kohteena olisi Lapin rajavartiosto ja Ivalon jaos, myös erikoisrajajääkäri- tai sissikoulutus kiinnostaisi. Varuskunnaksi mietin Sodankylän varuskuntaa ja tällä hetkellä käyn lukiota eli yo-paperit olisivat tulossa. Ja haluaisin nimenomaan rajalle eli luontoon, en mitään päällystön paperihommia. – EtäKärppä¹³ 10. lokakuuta 2010 kello 00.47 (EEST)

Armeija pitää käydä ensin. Jos kerran olet lukiossa, niin sinulla on varmaan kohta kutsunnat ja siellä kannattaa kertoa, että on rajahommista kiinnostunut. Tuossakin on jotain vinkkejä.--Tanár 10. lokakuuta 2010 kello 11.49 (EEST)

Varusmiespalveluksen suorittamisesta rajajoukoissa löytyy juttua täältä:[6]. Eli halustaan tulee ilmoittaa ennakkokyselyssä ja kutsunnoissa. --Otrfan 10. lokakuuta 2010 kello 13.38 (EEST)

Kannattaa noteerata nuo fyysiset ja terveydelliset vaatimukset, jotka on mainittu käyttäjän Tanár antamassa linkissä. Itse hain aikoinaan varusmiespalvelukseen Ivalon rajajääkärikomppaniaan, mutta homma kariutui lopulta liian huonoon näköön (lähinnä toisessa silmässä). --Mikko J. Putkonen 11. lokakuuta 2010 kello 13.53 (EEST)

Väinö Linna

Pitäisikö tuolta artikkelilta poistaa hyvä status, kun näyttää hieman oudolta, että wikipediassa suosittaisiin tekijänoikeiksiltaan arveluttavia artikkeleita.Vesteri 10. lokakuuta 2010 kello 16.07 (EEST)

Näyttäisi olevan vain yksi kappale Crashilta,[7] pitäisikö mieluummin poistaa suoraan tuo kappale?-Henswick 10. lokakuuta 2010 kello 16.10 (EEST)

Katsotaankohan me samaa artikkelia. Nähdäkseni Crash on muokannut kolmen vuoden aikana artikkelia n. 30k tavun verran, eli siinä mielessä artikkeli jäisi melko tyngäksi.Vesteri 10. lokakuuta 2010 kello 16.22 (EEST)

Toisaalta Tanár on muokannut noita Crashin tekstejä uusiksi, joku jolla on tuo kirja voisi tarkistaa. --MiPe ^(wikinät) 10. lokakuuta 2010 kello 16.34 (EEST)

Tarkistamisen kannalta nämä diffit lienee oleellisa [8], 2, 3, 4, 5 ja suurimmaksi osaksi siksi että ne on kaikki samasta kirjasta (Väpi: Linnan Väinöstä kerrottua,) lähteistettyä. Pituuden puolesta nuo lähteistetyt lauseet on jotain lauseen pätkiä per viite niin minusta tässä riittäisi aika lailla sekin että muokataan pisimmät lainaukset omin sanoin kerrotuksi ja kielenhuolletaan teksti muuten. --Zache 10. lokakuuta 2010 kello 16.42 (EEST)

Mutta näin suomalaisen kirjallisuuden päivänä ei ole artikkelille kunniaksi jos siinä on saman aikaisesti kaksi noinkin toisiaan korville lyövää mallinetta. Poistetaan tuo hyvä status sitten väliaikaisesti, kunnes artikkeli on korjattu.Vesteri 10. lokakuuta 2010 kello 16.52 (EEST)

Ei kannata ruveta hätäisiin toimiin, ennen kuin nähdään, saisiko joku ne nopeasti korjatuksi. Äänestäminen takaisin suositelluksi on niin iso projekti, että kun tässä nyt on yksi ja toinen näitä tarkistelemassa, kannattaa odotella hetki. Minulla ei ole Linna-kirjallisuutta, mutta voisin muuten ehtiessäni katsoa, osaanko tehdä jotakin. --Ulrika 10. lokakuuta 2010 kello 16.56 (EEST)

Samaa mieltä kuin Ulrika. Näyttäähän se malline pahalta, mutta minkäs teet. Korjailin Crashin muutoksia aluksi, mutta annoin sitten periksi kun huomasin, että ne suurilta osin perustuvat tuohon Väpi-kirjaan, ja lätkäisin sen luokkaan "tarkemmin arvioitavat". Ajattelin että vähimmällä päästäisiin jos joku sellainen tarkistaisi artikkelin, jolla on kirja kädessä. En kannata artikkelin statuksen väliaikaista poistamista, koska se olisi uusi käytäntö.--Tanár 10. lokakuuta 2010 kello 20.48 (EEST)

Piirianalyysi

Olin laskevinani, että alla kuvattu äärettömän pitkä sähkövastuksista koostuva piiri voidaan korvata yhdellä vastuksella ja vastauksessa esiintyy matematiikassa yleinen vakio. Laskenta aloitetaan piirin loppupäästä siten, että ensin viimeinen vastus on sarjassa toisen samanlaisen kanssa. Tämä yhdistelmä on rinnakkain R:n kanssa jne. Mahdatko saada saman tuloksen tai tiedätkö asian jo ennestään? Entä jos "jalat maassa" olevat vastukset korvataan kapasitoreilla, niin mikä piirin impedanssi eli vaihtovirtavastus silloin on?

Ui •--- R ---•--- R ---•- ... -•--- R ---•---•
             |         |                 |
             R         R  ...            R
             |         |                 |
 0 •---------•---------•- ... -•---------•---• 0

Muuten, jos tarkastellaan yhtä elementtiä

             U
Ui •--- R ---•-- R ---• Uo
             |
             R
             |
 0 •---------•--------• 0

ja kirjoitetaan sille virtayhtälö

Ui – U   U - 0   U - Uo
------ = ----- + ------
   R       R       R

Ui – U = U + U – Uo

Uo – 2U + Ui = U

niin vasemmalla puolella oleva termi on toisen derivaatan approksimaatio. Eli rajatapauksessa saadaan differentiaaliyhtälö

 d dU
-- -- = U(x)
dx dx

jonka ratkaisuna saadaan hyperbolinen funktio eli ketjukäyrä (päistään kiinnitetyn ja muuten vapaasti riippuvan ketjun muodostama kuvio). Sähköpiireillä voidaan siis ratkaista (ainakin approksimatiivisesti) matemaattisia yhtälöitä. Tähän ajatukseen perustuu niin sanottu analogialaskin tai analogiatietokone. --Jarmo Turunen 11. lokakuuta 2010 kello 23.11 (EEST)

Jaahas! Tässä oma ajatukseni tehtävän ratkaisusta. Oletetaan, että ketjun loppupäästä on jo laskettu laskukerralla n impedanssi Z(n) ja nyt olisi laskettava Z(n+1) piiristä:

             
•--- R ---•-- Z(n) --•
          |          |
          R          |
          |          |
•---------•----------•

eli

              R Z(n)
Z(n+1) = R + --------
             R + Z(n)

Mutta jos impedanssi lähestyy jotain arvoa, niin lopulta Z(n+1) = Z(n) = Z ja tuosta Z voidaan ratkaista R:n funktiona. Että näinkö yksinkertaista? --Jarmo Turunen 16. lokakuuta 2010 kello 19.32 (EEST)

Parkissonin taudista

- - Huomenta!

- - haluaisin tietaa vaikuttaako parkissonin,

- - muistiin.voiko tautia sairastava tunnistaa,

- - ja muistaa omaisensa,lapsensa ja vaimonsa.

- - syyspaivia. Kommentin jätti 88.195.113.29 (keskustelu – muokkaukset)

Parkinssonin tauti vaikuttaa tahdonalaisten lihasten toimintaan. Kyseessä taitaa olla Alzheimerin tauti--RicHard-59 13. lokakuuta 2010 kello 20.01 (EEST)

Parkinsonin tautiin voi kyllä liittyä muistihäiriöitä etenkin myöhäisvaiheessa. Parkinson-liiton sivuilta löytyy suomenkielistä tietoa, tai voi yrittää googlata termillä "Parkinsonin taudin dementia". Toki muistihäiriön yleisempi syy on juuri mainittu Alzheimerin tauti. --Hehkuviini 20. lokakuuta 2010 kello 22.10 (EEST)

Ongelmia MediaWiki-ohjelmistossa

Siirretty sivulta Wikipedia:Kahvihuone (tekniikka). --Silvonen 12. lokakuuta 2010 kello 20.24 (EEST)

Warning: call_user_func(wfSpecialUserlogin) [function.call-user-func]: First argument is expected to be a valid callback in /home/a5078527/public_html/mediawiki-1.15.0/includes/SpecialPage.php on line 771

Tuollainen virheilmoitus siis tulee, a5078527 on siis käyttäjätunnus..

Tässä ihan livenä, help? http://eino.comuf.com/mediawiki-1.15.0/index.php?title=Toiminnot:Kirjaudu_sisään&returnto=Etusivu Kommentin jätti 80.186.216.149 (keskustelu – muokkaukset) 12. lokakuuta 2010 kello 17.37 (EEST)

Malagan-reissu

Mitkä olisisivat halvimmat lentoyhtiöt ja hotellit malagan reissulleni espanjaan ? Kommentin jätti 80.220.67.218 (keskustelu – muokkaukset) 13. lokakuuta 2010 kello 13.04 (EEST)

-Googleta "halvat lennot malaga". Hotellit löytyy usein samasta paikasta. --RicHard-59 17. lokakuuta 2010 kello 17.50 (EEST)

Lentoja kannattaa etsiä Ebookersista ja Supersaverista. Nämä etsivät useilta eri yhtiöiltä, joten hintavertailu on helppoa. Lisäksi kannattaa katsoa Ryanairilta, josko niillä olisi sopivia lentoja. Itsekin sain lennot skotlantiin 27 /hlö/suunta. Ryanairilla tarvii olla tarkkana varausajan kanssa. Ei liian aikaisin, muttei liian myöhään. Kannattaa myös huomioida, ettei alkuvaiheessa kerrotut hinnat sisällä kuluja, veroja, lähtöselvityksiä yms.—Aku506  23. lokakuuta 2010 kello 19.59 (EEST)edit: Ryanair lentää malagaan suoraan tampereelta, joten se on aivan varmasti halvin yhtiö... Tänne vaan ja kyttäämään halpoja hintoja.

Psykologiaa

Minulla on psykologiaan liittyvä ongelma. Toivon, että otatte minut vakavasti, vaikka tämä saattaa kuulostaa naurettavalta.

Olen ihastunut erääseen tyttöön, joka on tässä tekstissä M. Hänen kavereitaan ovat A ja R. Päätäni vaivaa, saanko vastakaikua tunteilleni. Itse olen tavallisen näköinen, kuitenkin melko älykäs ja lihaksikas poika. Tämä M on nk. "fiksu tyttö" eli sellainen, joka ei liiku pissisporukoissa. Hän on ujo, mutta käyttäytyy mielestäni erikoisesti, mikäli olen läsnä. M siis tietää tunteistani. Seuraavassa esimerkkejä minusta erikoisesta käyttäytymisestä:

• M, A ja R liikkuvat välitunnilla ympäri koulua, tulen "vahingossa" heitä vastaan. Aiemmin he olivat hiljaa, mutta minun kohdallani M repeää äänekkääseen nauruun ilman kunnollista syytä.
• Menen keskustelemaan erään opettajan kanssa. M ja A ilmestyvät paikalle kuin tyhjästä ja jäävät pyörimään lähistölle. A naureskelee, M katselee vaivaantuneen oloisena muualle. Uskon, että näytti, etten kiinnittänyt huomiota kyseiseen kaksikkoon tilanteen aikana.
• Eräs kaverini toteaa, että minä ja M olemme kuin kopioita toisistamme. M tuntee olonsa vaivautuneeksi ja punastuu.
• Eri tilanteessa toinen kaverini toteaa, että sopisimme hyvin yhteen. M punastuu jälleen ja vaikuttaa siltä, että hän olisi voinut suolestaa kaverini. Normaalissa olotilassa M ei tekisi pahaa kärpäsellekään.
• Koulussa on disco. Itse yritän olla olematta millään tavalla hyökkäävä, mutta kaverini tönivät minua kohti M:ää. Kun olen alle metrin päässä hänestä, hän on suorastaan paniikissa.
• M on äärimmäisen vaivaantunut aina, jos joutuu keskustelemaan kanssani kaksin ja välttelee sellaisia tilanteita viimeiseen asti. A rohkaisee häntä usein, mutta M kykenee olemaan seurassani jokseenkin normaalisti vain, mikäli A on läsnä.
• Kun olen tivannut M:ltä, tunteeko hän mitään minua kohtaan, hän lähes lyyhistyy kasaan. Vastaus on ollut aina kieltävä.

Välillä järki käskee minun luovuttaa, mutta joskus minusta tuntuu, ettei tuollainen käytös ole sattumaa. Mitä sanovat Wikipedian älyköt? Kommentin jätti Uzma (keskustelu – muokkaukset)

Seuraava minulta jäi aiemmin mainitsematta: Kun olen sanonut M:lle, että hänen tulisi todistaa "tunteettomuutensa" olemalla normaali lähistölläni, hän on mielestäni yrittänyt olla sitä. Menestys on tosin ollut heikohko. Kommentin jätti Uzma (keskustelu – muokkaukset)

Jos ihastuksesi ei ole ennen seurustellut, niin hänen käytöksensä tuntuisi melko normaalilta. Varsinkin jos hänellä ei ole veljiä. Onko M luonnollinen ollessaan puheissa toisten poikien kanssa? Ja ei kai A rohkaisisi ystäväänsä, jos tämä itse olisi vastentahtoinen. Voithan keskustella asiasta A:n kanssa. Toisena vaihtoehtona tulisi mieleen, että kun nyt olet itse ollut aloitteellinen, niin voisit antaa tilanteen rauhoittua ottamalla etäisyyttä, vaikka se vaikealta tuntuukin. Yleensä ottaen kannattaisi uskoa ihmisten puheisiin. Vaikka kielsihän se Pietarikin kolme kertaa. ${\heartsuit }$ :--84.231.46.11 16. lokakuuta 2010 kello 17.56 (EEST)

Kiitos neuvoista. A yrittää välillä uskotella, että M suorastaan palaisi halusta hyökätä kimppuuni. Välillä hän taas sanoo, että minun pitäisi lopettaa ajoissa. Olen yrittänyt saada M:stä esiin mustasukkaisuuden tunteita. Kerran A sanoi, että käyttäydyn ristiriitaisesti, en kylläkään ole varma, puhuiko hän silloin omalla vaiko M:n suulla. Kommentin jätti Uzma (keskustelu – muokkaukset)

Tähän en vielä vastannut: M kykenee puhumaan normaalisti muille pojille. (Yritän kavalasti kerätä huomiota omalle ongelmalleni tekemällä aiheeseen useita muokkauksia) Kommentin jätti Uzma (keskustelu – muokkaukset)

Tammerkoski

Tiedä häntä, onnistunko kenellekään kysymystä asettamaan vai päädynkö bittiavaruuteen. Olin Pyynikillä ihailemassa Tampereen maata, vettä, ilmaa aurinkoisena, tyynenä päivänä. Opin, että Näsijärven ja Pyhäjärven korkeusero on 18 metriä. Jäi kuitenkin ihmetyttämään, että koko pitkän juoksennan nimi on Tammerkoski. Kun kai sitä vettä joessa, kanaalissa ennen koskeakin juoksee. Eikö jokin joen tai kanavan nimi olisi paikallaan? Tamperelaiset kai tuhahtavat. Turistina kelpuuttaisin ennen ja jälkeen Tammerkoskea joelle nimen.Kommentin jätti 84.249.7.116 (keskustelu – muokkaukset)

Onhan siinä suvanto ja hiljempaa virtaavia kohtia, mutta myös monta koskea (jotka on padottu). Kun on kyseessä lyhyt joki, joka koostuu enimmäkseen koskista, niin siksi sen nimeksi varmaan on tullut Tammerkoski. Etenkin silloin kun nimi annettiin, se on ollut lähes yhtä koskea ilmeisesti. Ja tervetuloa toistekin, täällä on kyllä ihailtavaa  :) 153.1.14.162 16. lokakuuta 2010 kello 13.06 (EEST)

onko

Siirretty ylläpitäjien ilmoitustaululta--Urjanhai 17. lokakuuta 2010 kello 10.57 (EEST)

keravanjoki 60 vai 65km pitkä? –Kommentin jätti 88.112.84.223 (keskustelu – muokkaukset)

Fraktaaleja käsittelevistä tv-dokumenteista saadun tiedon mukaan jokien pituudet eivät itse asiassa ole yksikäsitteisiä vaan riippuvat olennaisesti mittaustarkkuudesta. Jos siis jokin mittaus on antanut Keravanjoen pituudeksi vaikkapa juuri 60 km, niin tämän mukaan on mahdollista tarkentaa mittausta siten, että pituudeksi saadaan vaikkapa juuri 65 km tai enemmänkin. --Vocatio 17. lokakuuta 2010 kello 15.25 (EEST)

Kansalaisen karttapaikka sisältää työkalun, jolla voi itsekin mittailla ainakin karkeasti. Äskeiseen kommenttiin liittyen voi myös todeta, että eri mittakaavaisissa kartoissa, johtuen erilaisesta yleistysasteesta, samallekin joelle voi tulla eri pituuksia. Ja voi myös tutkia artikkelista Keravanjoki löytyykö siellä annetuista lähteistä millaisia tietoja, ja mikä lähde vaikuttaa uskottavimmalta.--Urjanhai 17. lokakuuta 2010 kello 16.50 (EEST)

Niin, tuo Keravanjoki-artikkeli näköjään ilmoittaa molemmat em. pituudet (65 km tekstissä, 60 km tietolaatikossa). Tämä lienee antanut alun perin aiheen kysymykseen. Onhan se kieltämättä oudoksuttava tapa ilmoittaa joen pituus tietosanakirja-artikkelissa. --Vocatio 17. lokakuuta 2010 kello 17.02 (EEST)

Itä-Suomen yliopiston kirjastoon menijöitä?

Kirjasta Skou, Peder (1984): Nordens Målere ISBN 87-88757-00-5 on Suomessa ilmeisesti tasan yksi kirjastokappale. Se sijaitsee näin Varsinais-Suomesta katsoen ikävästi Itä-Suomen yliopistossa, ja on vieläpä ei-lainattava. Sijainti ilmeisesti biotieteiden kirjastossa Natura (Y7), Yliopistokatu 7, jos tulkitsen nettiä oikein. Löytyisiköhän täältä joku sellainen henkilö, joka voisi käydä siitä lukemassa yhden sivun puolestani? Jos kyllä, niin yksityiskohdista voidaan sopia tarkemmin. --albval(keskustelu) 17. lokakuuta 2010 kello 13.50 (EEST)

Kyse taitaa olla tässä tapauksessa Joensuusta. Olen itse valitettavasti Kuopion päässä. --Ras 17. lokakuuta 2010 kello 20.16 (EEST)

Meillä on varmaan ensi viikonloppuna mökkeilyä saarella Pielisellä, onko kaukana sieltä (Nurmeksen puolelta)? –Crimson Cherry Blossom™ 17. lokakuuta 2010 kello 20.21 (EEST)

Ei mitään aavistusta. En ole koskaan käynyt Joensuussa ja Nurmeksestakin olen ajanut vain läpi (vai olikos siellä joku grilli, josta ostettiin Lapista tullessa makkaraperunat...) --albval(keskustelu) 18. lokakuuta 2010 kello 12.46 (EEST)

Yksi aktiivinen ylläpitäjä on ilmoittanut asuvansa Joensuussa. Kysäisepä häneltä. --Ulrika 18. lokakuuta 2010 kello 09.06 (EEST)

Joo, Joensuusta on kyse. Kuka siellä asuu? --albval(keskustelu) 18. lokakuuta 2010 kello 10.07 (EEST)

Otrfan on sanonut asuvansa. Lähdettä en tähän hätään löydä, mutta hän voinee itse kieltää tai vahvistaa. --Ulrika 18. lokakuuta 2010 kello 10.09 (EEST)

Uusi ulkonäkö ärsyttää wikittäjää

Tässä uudessa wikiversiossa (joka onkin jo aika vanha) tuossa ylhäällä (Palaa vanhaan versioon, Uudet ominaisuudet, *käyttäjänimi*, Keskustelusivu yms.) kaikki alkaa isolla. Olisiko näiden kirjainten pieniksi laittamiseen joku skripti kenties? – EJavanainen (keskustelu · muokkaukset) 18. lokakuuta 2010 kello 16.53 (EEST)

/* Make all of the links lowercase */
div#p-personal li { text-transform: lowercase; }
/* Override the lowercasing for the username */
li#pt-userpage { text-transform: none !important; }

Siinä olisi. Lisää tuo sivulle vector.css. --Crt 18. lokakuuta 2010 kello 21.25 (EEST)

Paljon kiitoksia vaivannäöstä! – EJavanainen (keskustelu · muokkaukset) 23. lokakuuta 2010 kello 14.50 (EEST)

Irtoviikset ja laki

Eli onko irtoviiksien päivittäinen pitäminen julkisella paikalla "sallittua" vai luetaanko se kasvojen peittämiseksi? --109.240.184.47 19. lokakuuta 2010 kello 11.54 (EEST)

Kasvojensa peittämiskielto taitaa koskea (toivottavasti) vain mielenosoituksia tai jotain sinnepäin (vai meniks se laki silloin läpi?). Olisi huolestuttavaa jos ei saisi edes irtoviiksiä pitää julkisella paikalla. --Anr 19. lokakuuta 2010 kello 12.06 (EEST)

Entä haluaisin mielipiteitä onko se noloa?--109.240.184.47 19. lokakuuta 2010 kello 12.35 (EEST)

Lain läpi meneminen tai menemättömyys tuskin on noloa. Viiksien käytön nolouden taas joudut ratkaisemaan itse, tämä ei ole mielipiteiden kyselypalsta. --albval(keskustelu) 19. lokakuuta 2010 kello 12.52 (EEST)

Big Broterh

Entä missä voi katsoa eilisen big Brotherin uusinnan? Kommentin jätti 109.240.184.47 (keskustelu – muokkaukset)

Kynsien kasvu

- Vaikuttaako vedellä lutraaminen oikeasti kynsien kasvuun? Jos vaikuttaa, koskeeko se myös hiuksia? Edesauttaako pii-valmisteiden käyttö oikeasti hiusten ja kynsien parempaa laatua ja nopeutta?

T:--88.194.222.121 20. lokakuuta 2010 kello 16.09 (EEST)--88.194.222.121 20. lokakuuta 2010 kello 16.09 (EEST)

Tuskinpa. --—ToTi ✉ 20. lokakuuta 2010 kello 16.11 (EEST)

Avoimen proxyn käyttö Windowsissa (7)

Voinko käyttää Windowsissa(7) avointa proxyä mitenkään niin, että se kattaisi kaiken verkkoliikenteen, ei vain selaimen suorittamaa. Olisi tarvetta siihen erästä ohjelmaa (Täysin laillinen) asentaessa. Jos joku ajattelee minun käyttävän sitä vandalismiin, se on väärässä. (Omalla koneella (linux) proxyt toimii helposti....)—Aku506  20. lokakuuta 2010 kello 18.56 (EEST) Selvis—Aku506  20. lokakuuta 2010 kello 19.35 (EEST)

Missä ohjelmassa Irwin oli?

Mikä oli se tv ohjelma jossa Irwin oli. Siinä oli myös Kikka ja se esitettiin vuonna 1990. Lauantai-illan huuma se ei ainakaan ollut koska sitä tuli kai vasta v. 92 ja Irwin oli silloin jo mullan alla.Kommentin jätti Raimo Sirén (keskustelu – muokkaukset)

Olisiko Sabatti? Löytyy Youtubesta vähän leikeltynä versiona. --Otrfan 21. lokakuuta 2010 kello 00.08 (EEST)

No juuri se. Kiitän. Mulla on noin kuusi staa kasettia ja nimen tietäminen helpottaa kummasti etsimistä. Raimo Sirén

TV:n ja radion katsoja- ja kuuntelijaluvut

Hei ! Haluaisin tietää, mistä saadaan selville tv:n eri ohjelmien ja radio-ohjelmien katsoja- ja kuuntelijaluvut? Markku Laaksonen Kommentin jätti 91.155.21.150 (keskustelu – muokkaukset) 21. lokakuuta 2010 kello 14.12

Tietääkseni seuraamalla pidemmän aikaa jotenkin (satunnaisesti tai ei) valittua, isohkoa määrää talouksia jonkinlaisella kotona olevalla laitteella. Nämä taloudet sitten ikäänkuin edustavat koko kansaa. --J. Sketter 21. lokakuuta 2010 kello 14.43 (EEST)

[9], [10] --ML 21. lokakuuta 2010 kello 18.14 (EEST)

Pikalaina

Jos ottaa pikalainaa esim. 300 € ja maksuaijan 6 kk, niin saako halutessaan maksaa heti kerralla kokonaan pois jäljellä olevan velan? [jos tietää paljonko se on kokonaiskuluineen]. T: Riitta Kommentin jätti 88.194.217.63 (keskustelu – muokkaukset)

Suosittelen kysymään pikalainafirman asiakaspalvelusta. Jos ei saa vastausta kannattaa vaihtaa firmaa. --Harriv 21. lokakuuta 2010 kello 18.13 (EEST)

Ainakin tavallisissa kulutusluotoissa yleensä saa, mutta maksusuunnitelman muutoksen liittyy usein lisämaksu. Lainan maksamiseen liittyvät ehdot kannattaa aina selvittää ennen lainanottoa. -- Piisamson 21. lokakuuta 2010 kello 18.27 (EEST)

Kiitos! T:Riitta Kommentin jätti 88.194.217.63 (keskustelu – muokkaukset)

Firefox ei joskus näytä ääkkösiä

Joskus törmään Firefoxilla sivuille (esim. [11]), jossa ääkköset on korvattu ?-merkillä. IE ja Opera näyttävät kuitenkin sivun normaalisti. Tietääkö joku miten tämän saisi korjattua?--Nedergard 25. lokakuuta 2010 kello 13.26 (EEST)

Kokeile valita Näytä-valikosta toinen merkistökoodaus? Jafeluv 25. lokakuuta 2010 kello 13.32 (EEST)

Todennäköisesti merkistön koodauksessa tai sen tulkinnassa on jotain hämminkiä. Englanninkielisissä valikoissa View -> Character encoding valikosta löytyy vaihtoehtoja. Tuo sivu näkyy itselläni oikein kun (oletusasetus) Auto detect -> Universal valinnalla. --Harriv 25. lokakuuta 2010 kello 13.33 (EEST)

Kiitos! Nuo tepsivät. Nyt näkyy kaikki oikein.--Nedergard 25. lokakuuta 2010 kello 13.37 (EEST)

Liikennemerkki

Ei ole virallinen liikennemerkki, mutta kiinnostaisi tietää mistä päin Suomea tuollainen löytyy? --Ville Siliämaa 25. lokakuuta 2010 kello 17.23 (EEST)

Tankavaaran kultakylästä (per lähde) --albval(keskustelu) 25. lokakuuta 2010 kello 17.43 (EEST)

Kiitoksia, se oli nopeaa toimintaa... --Ville Siliämaa 25. lokakuuta 2010 kello 17.45 (EEST)

Kuukkeli on nopea, ja heti toinen osuma tärppää --albval(keskustelu) 25. lokakuuta 2010 kello 17.47 (EEST)

pelaus läppärilläni

Mitä pelejä HP Compaq Presario CQ62-202SO pyörittää? – EJavanainen (keskustelu · muokkaukset) 25. lokakuuta 2010 kello 20.10 (EEST)

Yleensähän se selviää kokeilemalla. Mutta kannattaa yleensä katsoa prosessorin tietoja. Tuossa näyttäisi olevan alkuperäisenä ainakin Intel® Celeron® 900 2,2 GHz. Mitä nyt nopeasti noita tietoja selasin koneesta, niin pitäisi siinä ainakin aika monet pelit toimia. Uusimmista peleistä en sitten tiedä, että paljonko ne vaativat tehoja toimiakseen... --Stryn ^(talk) 25. lokakuuta 2010 kello 20.15 (EEST)

Tässä [12] hyödyllinen sivu jos haluat kokeilla jonkin pelin toimivuutta koneellesi. --Topy 25. lokakuuta 2010 kello 22.48 (EEST)