Ero sivun ”Lähderanta” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Hylättiin viimeisin tekstimuutos (tehnyt 91.152.176.135) ja palautettiin versio 18938476, jonka on tehnyt Msaynevirta Merkkaus: Palautettu manuaalisesti aiempaan versioon |
Linkki; pelkkä "kokoluokka" voi tarkoittaa aivan mitä tahansa kokoa. |
||
| Rivi 3: | Rivi 3: | ||
== Historia == |
== Historia == |
||
Laaksolahden päiväkodin ja hammashoitolan paikalla oli vuoteen 1973 purkuun saakka Dalsvikin kartano maineen. Jalkapallokentän, tennishallin, parkkipaikkojen ja jäähallien paikalla oli peltoa. Kuntoradan sisäpuolelta, läheltä hammashoitolaa ja tennishallia löytyy edelleen kartanon kaivo, Lähderanta 20:n vierestä umpeen muurattu maakellari, näkötornin kivijalan raunio Lähdevuoren päältä, puutarhurin asunto (nykyään yksityiskäytössä) niemestä ja Pitkäjärventien vierestä navetta, eli nykyinen Laaksolahden monitoimitalo. Lähdepurontie, Lähdesuoni ja Lähderanta 5:n sisäpihatie olivat ennen kartanolle johtavia teitä. Myös Lähderanta 20:n (kuva) paikalla oli pesutupa ja eräs toinen kartanon rakennus. Alueen vierestä meni myös Suuri Rantatie toiselta nimeltään Kuninkaantie, eli nykyinen Pitkäjärventie.{{Lähde||7. toukokuuta 2020|vuosi=2020}} |
Laaksolahden päiväkodin ja hammashoitolan paikalla oli vuoteen 1973 purkuun saakka [[Dalsvikin kartano]] maineen. Jalkapallokentän, tennishallin, parkkipaikkojen ja jäähallien paikalla oli peltoa. Kuntoradan sisäpuolelta, läheltä hammashoitolaa ja tennishallia löytyy edelleen kartanon kaivo, Lähderanta 20:n vierestä umpeen muurattu maakellari, näkötornin kivijalan raunio Lähdevuoren päältä, puutarhurin asunto (nykyään yksityiskäytössä) niemestä ja Pitkäjärventien vierestä navetta, eli nykyinen Laaksolahden monitoimitalo. Lähdepurontie, Lähdesuoni ja Lähderanta 5:n sisäpihatie olivat ennen kartanolle johtavia teitä. Myös Lähderanta 20:n (kuva) paikalla oli pesutupa ja eräs toinen kartanon rakennus. Alueen vierestä meni myös Suuri Rantatie toiselta nimeltään Kuninkaantie, eli nykyinen Pitkäjärventie.{{Lähde||7. toukokuuta 2020|vuosi=2020}} |
||
== Rakennukset == |
== Rakennukset == |
||
Yhdestä [[asunto-osakeyhtiö]]stä koostuva Lähderanta on merkittävä kokonaisuus yhtenäisen arkkitehtuurinsa ja |
Yhdestä [[asunto-osakeyhtiö]]stä koostuva Lähderanta on merkittävä kokonaisuus yhtenäisen arkkitehtuurinsa ja suuren kokonsa vuoksi. Asuinhuoneistojen lukumäärän perusteella se on Suomen kolmanneksi suurin taloyhtiö. Arkkitehtien [[Erik Kråkström]]in ja [[Ahti Korhonen|Ahti Korhosen]] suunnittelema Lähderanta on alun perin valmistunut vaiheittain vuosina 1962-1965. Liikerakennuksen sekä 576 asuinhuoneistoa käsittävä Asunto Oy Lähderanta - Källstrand Bostads Ab on yhä yksi Suomen suurimmista [[asunto-osakeyhtiö]]istä. Asuinrakennukset ovat kerros-, pienkerros- ja rivitaloja. Yhtiössä on tehty mittava talotekniikan saneerausprojekti, jonka viimeinen vaihe valmistui kesäkuussa 2014.<ref name="viite1" /><ref name="viite2" /><ref name="viite3" /> |
||
Vanhan ostoskeskuksen paikalle |
Vanhan ostoskeskuksen paikalle rakennettiin As Oy Lähdeaukio, nelikerroksinen asuin- ja palvelutalo, joka on niin sanottu senioritalo.{{Lähde||7. toukokuuta 2020|vuosi=2020}} |
||
== Palvelut == |
== Palvelut == |
||
Versio 20. marraskuuta 2020 kello 20.58
Lähderanta (ruots. Källstrand) on osa-alue Espoon Laaksolahden kaupunginosassa ja se sijaitsee Pitkäjärven rannalla. Lähderannassa toimii asukasyhdistys Lähderannan Kilta.
Historia
Laaksolahden päiväkodin ja hammashoitolan paikalla oli vuoteen 1973 purkuun saakka Dalsvikin kartano maineen. Jalkapallokentän, tennishallin, parkkipaikkojen ja jäähallien paikalla oli peltoa. Kuntoradan sisäpuolelta, läheltä hammashoitolaa ja tennishallia löytyy edelleen kartanon kaivo, Lähderanta 20:n vierestä umpeen muurattu maakellari, näkötornin kivijalan raunio Lähdevuoren päältä, puutarhurin asunto (nykyään yksityiskäytössä) niemestä ja Pitkäjärventien vierestä navetta, eli nykyinen Laaksolahden monitoimitalo. Lähdepurontie, Lähdesuoni ja Lähderanta 5:n sisäpihatie olivat ennen kartanolle johtavia teitä. Myös Lähderanta 20:n (kuva) paikalla oli pesutupa ja eräs toinen kartanon rakennus. Alueen vierestä meni myös Suuri Rantatie toiselta nimeltään Kuninkaantie, eli nykyinen Pitkäjärventie.
Rakennukset
Yhdestä asunto-osakeyhtiöstä koostuva Lähderanta on merkittävä kokonaisuus yhtenäisen arkkitehtuurinsa ja suuren kokonsa vuoksi. Asuinhuoneistojen lukumäärän perusteella se on Suomen kolmanneksi suurin taloyhtiö. Arkkitehtien Erik Kråkströmin ja Ahti Korhosen suunnittelema Lähderanta on alun perin valmistunut vaiheittain vuosina 1962-1965. Liikerakennuksen sekä 576 asuinhuoneistoa käsittävä Asunto Oy Lähderanta - Källstrand Bostads Ab on yhä yksi Suomen suurimmista asunto-osakeyhtiöistä. Asuinrakennukset ovat kerros-, pienkerros- ja rivitaloja. Yhtiössä on tehty mittava talotekniikan saneerausprojekti, jonka viimeinen vaihe valmistui kesäkuussa 2014.[1][2][3]
Vanhan ostoskeskuksen paikalle rakennettiin As Oy Lähdeaukio, nelikerroksinen asuin- ja palvelutalo, joka on niin sanottu senioritalo.
Palvelut
Lähderannassa on toiminut vuodensa 2011 ostoskeskus, joka on rakennettu vanhan liikerakennuksen vierestä purettujen lämpökeskuksen ja Shell-huoltoaseman tilalle. Nykyinen ostoskeskusrakennus on vuokrattu pitkäaikaisella sopimuksella HOK-Elannolle ja sen tiloissa toimii S-market, Alko, Parturi-kampaamo Hiuslinna ja sen ulkona Nosto-automaatti.
Lähderannan palvelut paranivat entuudestaan, kun alueen uusi kauppakeskus, Lähdekeskus aukesi tammikuun lopussa vuonna 2013. Lähdekeskuksen veturina toimii K-supermarket. Lähdekeskuksessa on myös kolme ravintolaa, R-kioski, Kiinteistömaailma sekä sisällä Otto-automaatti.
Ostoskeskuksen läheisyydessä Pitkäjärventien eteläpuolella on St1-kylmäasema jossa on Parturi-kampaamo Lähde. Lähderannassa on myös päiväkoti, peruskoulun alaluokat kattava Lähderannan koulu, hammashoitola ja neuvola. Aivan koulun naapurissa sijaitsee Laaksolahden monitoimitalo jota hallinnoi Laaksolahden huvilayhdistys ry, joka järjestää joka vuosi Laaksolahden venerannassa Juhannusjuhlan.
Urheilutarjonta
Lähderannassa sijaitsee Laaksolahden urheilupuisto, jossa on jalkapallohalli, harjoitusjäähalli,[4] vuonna 1971 avattu[5] yleisurheilukenttä, tekonurmikenttä, 3×3 koripallokenttä, uimaranta ja talviuintipaikka. Kentän päässä on ulkokuntolaitteet. Urheilupuistosta lähtee kahden ja 1,4 kilometrin mittaiset kuntoradat.[4] Alueella on myös Laaksolahden Tenniskeskus, jossa on tennis- ja sulkapallokenttiä. Harjoitusjäähallin itä-päätyyn rakennetaan lasten leikkipaikkaa kiipeilytelineineen.
Urheilukeskuksessa ollut aikaisempi vuoden 1976 jäähalli purettiin 2019-2020, mutta sen kuntosalin sisältävä 1-kerroksinen, vuonna 1989 rakennettu[6] siipirakennus säilytettiin.
Lähteet
- ↑ Maija Kasvio, Aura Kivilaakso (toim.): Arkkitehtuurimuseo - Erik Kråkström, yhdyskuntasuunnittelu 2009. Suomen rakennustaiteen museo. Viitattu 16.01.2012.
- ↑ Erik Francke: Lähderanta syntyy 1/2004. Lähderanta Kilta - Lähderantalainen. Viitattu 16.01.2012.
- ↑ As Oy Lähderanta - Källstrand Bostads Ab lahderanta.fi. Viitattu 16.01.2012.
- ↑ a b Urheilupuistot espoo.fi. Espoon kaupunki. Viitattu 7.5.2020.
- ↑ Tiina Lillak – Esbo IF. Viitattu 15.5.2020.
- ↑ Espoon karttapalvelu :: Tulostussivu kartat.espoo.fi. Viitattu 2.4.2020.
Aiheesta muualla
- Kuvia Lähderannasta, kesä 2007 Tony Hagerlund.
- As Oy Lähderanta Paikallisportaali.
- Liikekeskushanke Espoon kaupunki.
| Pohjois-Espoo |
Bodom · Kalajärvi · Lahnus · Lakisto · Luukki · Niipperi · Perusmäki · Röylä · Vanhakartano · Velskola |
|---|---|
| Suur-Espoonlahti |
Espoonlahti · Kaitaa · Latokaski · Nöykkiö · Saunalahti · Soukka · Suvisaaristo |
| Suur-Kauklahti | |
| Suur-Leppävaara |
Karakallio · Kilo · Laaksolahti · Leppävaara · Lintuvaara · Lippajärvi · Sepänkylä · Viherlaakso |
| Suur-Matinkylä | |
| Suur-Tapiola |
Haukilahti · Laajalahti · Mankkaa · Niittykumpu · Otaniemi · Pohjois-Tapiola · Tapiola · Westend |
| Vanha-Espoo |
Espoon keskus · Gumböle · Högnäs · Järvenperä · Karhusuo · Karvasmäki · Kaupunginkallio · Kolmperä · Kuurinniitty · Muurala · Nupuri · Kunnarla · Nuuksio · Siikajärvi · Vanha-Nuuksio · Ämmässuo |