Wikipedia:Kahvihuone (kysy vapaasti)

↑	Arkisto	Lisää uusi aihe	Kysy vapaasti

Neuvonta

Sekalaista

Käytännöt

Kielenhuolto

Tekniikka

Tekijänoikeudet

Uutiset

Kysy vapaasti

n · k ·

Tervetuloa kahvihuoneeseen Kysy vapaasti!

Kysymykset asioista, jotka eivät liity Wikipediaan. Wikipediaa koskevat keskustelut kuuluvat kahvihuoneen muihin osastoihin. Jos tarvitset apua Wikipedian käyttämiseen, voit pyytää sitä neuvonnasta. Valitse kysymyksellesi mahdollisimman kuvaava otsikko! Keskustelut, joihin ei ole tullut kommentteja 30 vuorokauteen, arkistoidaan automaattisesti.
Vanhat keskustelut löytyvät arkistosta.

Hengityssuoja

Näin korona-aikaan hengityssuojat ovat syystäkin tulleet tarpeellisiksi. Niiden menekin kasvaessa kulutuksen luulisi nousevan miljardeihin. Kysymys: Miten koronavirus reagoi esim. mikroaaltoihin tai otsoniin ? Olisiko mitään hyötyä laittaa käytetty suojain mikroaaltouuniin tai otsonoida ? Näitä laitteita kun tänä päivänä löytyy lähes jka kodista. Terveisin Hans Kurten  –Kommentin jätti 82.203.142.48 (keskustelu)

Otsoni tai tarkemmin siitä irtoava happiradikaali on voimakas pelkistinEDIT hapetin, joten kai se tehoaa, mutta en tiedä onko otsonointilaitteiden teho siihen riittävä. Kuumuus tuhoaa myös virusta, ja mikroaalloissa se kuumuus kai perustuu nesteisiin, joten jos maskissa on räkää niin se toiminee varmemmin. Toivottavasti joku asiantuntija vastaa, en tohdi suositella näitä tarkemman tiedon puutteessa. --Höyhens (keskustelu) 21. elokuuta 2020 kello 21.34 (EEST)

Mikroaaltouuni ei tehoa ja jos maskissa on metalliosia niin se syttyy palamaan. Otsonoinnin tehosta ei ole tutkittua tietoa. Hesarissa oli juttua yleisesti puhdistuksesta: Mikäli kyse on ei-kertakäyttöisestä kangasmaskista, niin perinteinen uuni, peseminen pesuaineella tai keittäminen on tehokas tapa puhdistaa ne. Kertakäyttöiset maskit on kertakäyttöisiä. Lisäksi sellainen huomio, että noiden kertakäyttöisten suojaimien, sekä kertakäyttömaskien, että hengityssuojaimien, suodatus perustuu mm. suodatinmateriaalin sähköiseen varaukseen jonka suurin osa puhdistusmenetelmistä samalla tuhoaa. --Zache (keskustelu) 21. elokuuta 2020 kello 21.57 (EEST)

Hellävaraisempaa unohtaa hengityssuoja hattuhyllylle muutamaksi päiväksi tai asettaa se saunan ylälauteelle saunassa käymisen jälkeen. Ne virukset siis menehtyvät itsekseen, kunhan lämpöä ja aikaa on riittävästi. Pesemiset ja hinkkaamiset ovat ainakin huonoja ideoita. --Hartz (keskustelu) 21. elokuuta 2020 kello 22.51 (EEST)

Tässä on hieman tarkennettavan varaa. Hengityssuojaimen pääasiallinen tehtävä on suojata muita sinulta. Erotellaan 'kansalaisten' ja kirurgiset maskit toisistaan. Kirurgiset ovat ihan oikeasti bakteeri/virus filttereitä. Nämä ovatkin kalliimpia ja tuskin tarkoituksen mukaisia.

Käytännössä uloshengityksen mukana liikkuvat virukset ovat niin pieniä, että normaalin kankaan huokoset ovat mitättömiä. Ne kuitenkin ohjaavat ilmavirtausta sivuille. Eli pärskeesi pysyvät sinun murheenasi. Pusu sitten tämän mukaan. Jos olet kipeä, niin muutaman minuutin keittäminen kiehuvassa vedessä luulisi riittävän. 193.166.253.149 24. elokuuta 2020 kello 09.07 (EEST)

Ruuanvalmistuksesta ja mikroaaltouunin käytön neuvonnasta muistan, että mikroaaltouunissa kuumennus on epätasaista, eikä tämän takia mikrobiologisesti turvallinen ainakaan ruuanlaitossa. Tosin maskit ovat niin heppoisia, että ne varmaan ensin kärventyät niin kuin käy esim. yksittäisille leipäviipaleille hyvin helposti. --Urjanhai (keskustelu) 24. elokuuta 2020 kello 09.58 (EEST)

Onko kaikki kasvien vihreä väri lehtivihreää?

Onko kasveissa oleva vihreä väri aina lehtivihreää, vai onko niissä myös muuta vihreää väriä? Ajattelin esim. vihreitä omenia tai muita hedelmiä, jotka saattavat olla muunkin värisiä. --Sukupuutto (keskustelu) 28. elokuuta 2020 kello 11.49 (EEST)

On se klorofylliä myöys hedelmissä esimerkiksi omenoissa.--Nitraus ^(wikinät) 28. elokuuta 2020 kello 18.50 (EEST)

Tästä herää hassu värinäköön ja värien aistimiseen perustuva kysymys: Onko kaikki yhteyttävää, mikä meistä näyttää vihreältä? Epäilen että esimerkiksi vihreät eläimet eivät välttämättä yhteytä ja ehkä jotkin muunkinväriset eläimet voivat yhteyttää. Kysyn kun en tiedä eli tämä ei ole kompakysymys. --Höyhens (keskustelu) 29. elokuuta 2020 kello 18.20 (EEST)

Luonnontiede pilaa tämänkin pureksinnan. Heijastuvan valon spektri voidaan mitata ja todeta onko piikki on vihreän aallonpituuksilla. Spektrianalysaattori, Näkyvän_valon_spektri Sjmantyl (keskustelu) 14. syyskuuta 2020 kello 12.25 (EEST)

TV-sarja saari

Taannoin, ehkä parikymmentä vuotta sitten, lähetettiin jollain, todennäköisesti Ylen kanavalla suomeksi tekstitetty televisiosarja, joka oli muistaakseni nimetty suomeksi muotoon "Saari", mutta kun en sitä varmaksi muista. Se perustui kaiketi väljästi Bountyn kapinaan. Siinä jäi miehistä henkiin vain tahitilaispäällikkö sekä sekä valkoihoinen ehkä lääkäri tai joku muu ns. sivistynyt. Naisia oli paljon ja raskaanakin olevia. Muistaako joku tällaista ohjelmaa ja jos niin mikä sen nimi mahtoi olla? Miesten välinen sopimus syntyi kai siitä syystä merellä kun rannan naiset pyysivät heitä tulillaan takaisin. Muutoin tahitilainen olisi jäänyt ainoaksi aikuiseksi tässä fiktiossa. --Höyhens (keskustelu) 29. elokuuta 2020 kello 18.15 (EEST)

Ovatko SCPt kiinnostavia?

Luettavaa: SCP-Yhdistys

Ovatko luonnonlakeja rikkovat anomaliat kiinnostavia? Minusta ovat. Sivustolla on monta kiinnostavaa oliota/esinettä/asiaa, jotka kannattaa lukea. Kysyjän mielestä kiinnostavin on tämä SCP-001-variaatio. Kysymyksen asetti Käyttäjä:Account.Markus.17.05. Tämän aiheen palautti --Höyhens (keskustelu) 2. syyskuuta 2020 kello 22.31 (EEST)

Jos sellaisia löytyy, ne on tarkistetava, ja jos niitä ei voida todistaa vääriksi, on muutettava totuutta käsittelevän teorian paikkansapitävyyttä. Yliluonnollisuutta ei mielestäni ole olemassakaan, joskin on paljon asioita, joita ei nykytieteellä voida selittää. --Höyhens (keskustelu) 2. syyskuuta 2020 kello 22.35 (EEST)

Ihan selvyyden vuoksi huomautan, että kyseessä on fiktiivinen huuhaa, jota ei kannattaisi tietosanakirjassa kauheasti mainostaa. Tämä toki selviää yllä ensinnä linkatusta "tietosanakirja-artikkelistakin". Mutta olipa hyvä, että tämä palstalle sinänsä kuulumaton mielipidekysymys sai nyt selkeän ja tyhjentävän vastauksen. -Ochs (keskustelu) 8. syyskuuta 2020 kello 12.39 (EEST)

Aselaji RTR??

Isoisän isä oli Suomen armeijassa 1919-1920. Sk-korttiin on merkitty aselajiksi RTR. Mikähän aselaji tuo mahtaa olla. Erikoiskoulutuksena on mainittu Suunt. tai sinne päin. Ei saa oikein selvää enää. 93.106.82.247 3. syyskuuta 2020 kello 21.36 (EEST)

Rannikkotykistörykmentti ehkä. --Suomalta (keskustelu) 3. syyskuuta 2020 kello 21.54 (EEST)

Tai raskas kenttätykistörykmentti tai raskas tykistörykmentti. Ennenwanhaan oli aselajeja, joita ei enää ole, joten ei lyhennettäkään. Katso täältä uusia tai vanhempia tai täältä.--Htm (keskustelu) 3. syyskuuta 2020 kello 22.29 (EEST)

Arkistolähteen mukaan kyseessä voisi olla Rannikkotykistörykmentti.Sjmantyl (keskustelu) 14. syyskuuta 2020 kello 12.47 (EEST)

Yllä oleva linkki vie siis pdf-tiedostoon, jonka nimi on "Puolustusvoimain joukot 1941-1945 peitelukuina. Koonnut Pentti Kopsa", ja se on Kansallisarkiston sivuilta saatavissa. Asiakirjan sivulla 13 on kohta "54. Rannikkotykistörykmentit.", jonka alla on rykmenttejä lyhenteellä RTR vuosina 1941–1945. --Pxos (keskustelu) 15. syyskuuta 2020 kello 23.41 (EEST)

Tämän keskusteleun isoisän isä oli armeijassa 1919-1920. Palttiarallaa vuosina 1941-1945 RTR:ssä saattoi palvella isoisä.--Htm (keskustelu) 15. syyskuuta 2020 kello 23.52 (EEST)

Niin. Kysyjän isästä emme tiedäkään. Kerroin vain, että arkistolähde ei oikeastaan ole luettelo joukkoyksiköistä minään vuonna vaan se on luettelo peiteluvuista emmekä edes tiedä, ovatko käytetyt lyhenteet Mannerheimin hyväksymiä vai Pentti Kopsan omia keksintöjä. On siis varottava "false friends" -ilmiötä tai sitä, että jos se näyttää ankalta ja ampuu kuin ankka, kyseessä on takuuvarmasti tykkimies. --Pxos (keskustelu) 16. syyskuuta 2020 kello 00.37 (EEST)

Tekstidokumentti vuodelta 1923, ja tuolla R.T.R on Raskas Tykistörykmentti. --Anr (keskustelu) 16. syyskuuta 2020 kello 00.31 (EEST)

Syysloma vuonna 2004

Oliko koulujen tms. syysloma vuonna 2004 11.10.-17.10. eikä 18.10.-24.10. niin kuin se oli esim. vuosina 1999 ja 2010 ja lienee myös vuonna 2021? Ainakin viikko 42 alkoi silloin 11.10. eikä 18.10., koska aina torstailla alkavina karkausvuosina kaikki viikot paitsi ensimmäiset 9 ovat kaikki 7 päivää myöhemmässä. En ollut edes syntynyt silloin, joten en tiedä. --40bus (keskustelu) 4. syyskuuta 2020 kello 17.43 (EEST)

Riippuu missä asuu, syysloma on eri paikkakunnilla eri aikoihin. Stryn (keskustelu) 4. syyskuuta 2020 kello 17.54 (EEST)

Siis esim. Helsingissä. Tarkoitin juuri sitä. --40bus (keskustelu) 4. syyskuuta 2020 kello 18.19 (EEST)

Helsingin koulujen työ- ja loma-ajat lukuvuodelle 2020–2021 päätetty --Linkkerpar™ 4. syyskuuta 2020 kello 18.34 (EEST)

Oliko syysloma siis Helsingissä ja muualla Etelä-Suomessa silloin 11.10. alkavalla viikolla? --40bus (keskustelu) 4. syyskuuta 2020 kello 18.45 (EEST)

Panimoravintola Koulu

Panimoravintola Koulu on ravintola Turussa, joka sijaitsee entisen koulun tiloissa. Milloin paikka lakkasi olemasta koulu ja milloin siitä tuli ravintola? JIP (keskustelu) 6. syyskuuta 2020 kello 00.07 (EEST)

Artikelin lähteen mukaan opetustoiminta päättyi 1970. Kävin lisäämässä vuosiluvun artikkeliin. Ravintolan tarkkaa perustamisvuotta ei lähteessä mainittu. Sen sijaan mainittiin ravintolan toimineen viimeiset kymmenen vuotta. Uutinen julkaistiin 2008, joten ravintola avattiin siis vuoden 1998 paikkeilla.--Puppe100 (keskustelu) 6. syyskuuta 2020 kello 07.19 (EEST)

Tuon luulisin auttavan. --Geohakkeri (keskustelu) 6. syyskuuta 2020 kello 14.09 (EEST)

Kiitos linkistä! Kävin lisäämässä avajaispäivämäärän artikkeliin.--Puppe100 (keskustelu) 6. syyskuuta 2020 kello 17.13 (EEST)

Mitäköhän rakennuksessa on ollut ennen ravintolaa? --Vnnen (keskustelu) 7. syyskuuta 2020 kello 10.54 (EEST)

Sitä minäkin ihmettelen. Jos rakennus on 28 vuotta tyhjillään luulisi sen siinä ajassa rapistuvan. JIP (keskustelu) 7. syyskuuta 2020 kello 14.39 (EEST)

Kauppakamarin mukaan viimeiset oppilaat jättivät koulun kesäkuussa 1997 [1]. --Jmk (keskustelu) 7. syyskuuta 2020 kello 14.46 (EEST)

Suomen ensimmäinen McDonald's

Suomen ensimmäinen McDonald's sijaitsee Tampereella (tämä sanotaan suoraan McDonald'sin omilla sivuilla). Mutta missä siellä? Kävin Tampereella juuri tänä kesänä ja ohitin kuvassa olevan ravintolan Hämeenkadulla. Tämä ravintola tosin sijaitsee Tammerkosken itäpuolella eli Tammerkosken ja rautatieaseman välissä. Onko tämä oikeasti Suomen ensimmäinen McDonald's vai ei? JIP (keskustelu) 6. syyskuuta 2020 kello 00.10 (EEST)

Sijaitsi Commercen talossa, samassa paikassa missä oli ennen tätä Burger King 1980-luvulla ennen kuin ketju poistui Suomesta vuosikymmeniksi. --2001:999:62:D33C:39E6:84B3:836D:691B 6. syyskuuta 2020 kello 00.43 (EEST)

Kiitos tiedosta. Tuon kuvan nimi varmaankin pitäisi siis vaihtaa. JIP (keskustelu) 6. syyskuuta 2020 kello 01.24 (EEST)

Laitoin siirtopyynnön sivulle, mutta minkään tapahtumisessa tapaa kestää melko kauan. Ehdit halutessasi hyvin vielä hienosäätää kuvan muutettavaa nimeä, josta nyt poistin vain sanan ”first”. Kuvaustekstiä en mennyt sörkkimään, mutta sama virhe on siellä. --Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 6. syyskuuta 2020 kello 01.49 (EEST)

Puoluejohtajat, joiden aikana puolue ei ole ollut vaaleissa?

Onko Katri Kulmunin lisäksi ollut muita eduskuntapuolueiden puheenjohtajia (jos ei nykyisiä puoluejohtajia Marin, Saarikko, Ohisalo ja Harkimo lasketa), joiden aikana puolue ei ole osallistunut vaaleihin? --130.232.169.23 8. syyskuuta 2020 kello 14.31 (EEST)

Vaikea kysymys. En osaa suorilta vastata, mutta tarkoitatko vain Suomen eduskuntavaaleja ja mitä tarkoitat Harkimolla tässä yhteydessä? --Höyhens (keskustelu) 9. syyskuuta 2020 kello 08.08 (EEST)

Vaaleilla tarkoitan kaikkia valtiollisia vaaleja, joihin kaikilla äänestysikäisillä kansalaisilla on äänioikeus. Hjallis Harkimo ei ole toistaiseksi ollut puoluejohtaja yksissäkään vaaleissa, koska Liike Nyt rekisteröityi puolueeksi vasta eduskuntavaalien jälkeen. --130.232.224.71 9. syyskuuta 2020 kello 11.20 (EEST)

Tämä ei ole ihan vastaus kysymykseen, mutta kun on ollut kiellettyjä eduskuntapuolueita, niin tsekkaa SSTP ja kaiketi Niilo Wälläri. --Höyhens (keskustelu) 9. syyskuuta 2020 kello 12.52 (EEST)

Kristian Gestrin. Lisäksi Touko Aallon aikana oli vain presidentinvaali ja Ulf Sundqvistin ja Tuija Braxin aikana vain kunnallisvaalit. Muitakin voi löytyä. -Ochs (keskustelu) 10. syyskuuta 2020 kello 23.21 (EEST)

Millä logiikalla ekaluokkalaiset jaetaan luokkiin?

Jos on ala-aste, jossa on useita luokkia (esim. A,B,C ja D), millä logiikalla päätetään, mitkä lapset sijoitetaan mihinkin luokkaan? Ohjaako laki tätä vai saako koulut itse valita? Kuinka paljon asiaan vaikuttaa osoite? Jos vaikkapa Töttöröökadulta on tulossa ekalle luokalle 5 lasta, sijoitetaanko heidät kaikki samalle luokalle?--LCHawk (keskustelu) 9. syyskuuta 2020 kello 13.58 (EEST)

Ei siinä mitään lakia taida olla. Useimmissa paikoissa varmaan ihan summassa. Jako voi mennä esim. ilmoittautumisjärjestyksessä: ensimmäisenä ilmoittautunut A:lle, toinen B:lle jne. Osoite ehkä jossain otetaan huomioon mainitsemallasi tavalla, jossain ei. Sukupuolijakaumaa voidaan katsoa jossain määrin, ettei A-luokalla ole 90 % tytttöjä ja B-luokalla 90 % poikia. Yleensä kaksoset laitetaan samalle luokalle, ja ainakin jossain myös uusperheiden samanikäiset lapset, vaikka eivät ole biologisia sisaruksia. Sitten voi olla, että jos on esimerkiksi muutama ortodoksilapsi, heidät laitetaan samalle luokalle uskonnon opetuksen järjestelyjen helpottamiseksi. --Makevonlake (keskustelu) 10. syyskuuta 2020 kello 11.52 (EEST)

Löytyy myös sellaisia kouluja, joissa luokkajako tehdään vasta muutaman kouluviikon jälkeen.[2]--Puppe100 (keskustelu) 11. syyskuuta 2020 kello 06.28 (EEST)

Tämä kuriositeetti ei oikeastaan taida kuulua itse asiaan, mutta kun aikoinani 1960-luvulla menin oppikouluun, niin niin siellä meitä kauempana asuvia pyrittiin laittamaan alueittain samaan luokkaan, jotta poissaolojen vuoksi voisi käydä kysymässä kaverilta läksyjä. Silloinhan ei joka taloudessa ollut puhelintakaan. --Höyhens (keskustelu) 11. syyskuuta 2020 kello 10.42 (EEST)

Käsittääkseni vielä nykyäänkin on ainakin joissain koulussa käytössä, että samalta suunnalta tulevat menevät samaan luokkaan. Tuen tarve voi myös määrittää lapsen luokan, vaikka opiskeleekin ns. normaaliluokassa.--MAQuire (keskustelu) 11. syyskuuta 2020 kello 17.34 (EEST)

Sointumerkinnät venäjäksi?

Samaa sointua voidaan merkitä eri merkinnöillä, esimerkiksi:

• A♭m6, A♭−6, A♭m6, Asm6, La♭m6
• Amaj7, Ama7, A7M, A△, A△7, Lamaj7, La△7

Venäjäksi juurisävelet ovat kyrillisin kirjaimin "До, Ре, Ми, Фа, Сол, Ла, Си" tai jotakin tuonnepäin. Onko venäjäksi sointumerkeissä joitakin kyrillisillä kirjaimilla kirkoitettuja sointumerkkejä?--Sentree (Walituksia) (^{Tarkkaile minua}) 13. syyskuuta 2020 kello 16.58 (EEST)

Hekin käyttävät meille tuttuja englannin kielestä johdettuja sointumerkkejä latinalaisine kirjaimineen, ks. esim. ru-wiki. Aika harvoin näkee myöskään esimerkeissäsi esittämiä La-alkuisia sointumerkintöjä, vaikka romaanisissa kielissä itse sävelet nimetäänkin noin. Espanjan- ja ranskankielinen vastaava wikiartikkelikaan eivät tuollaisia vaihtoehtoja mainitse. Sointumerkit kehittyivät nimenomaan afroamerikkalaisessa rytmimusiikissa, ja siksi englannin kieli rules. -Ochs (keskustelu) 14. syyskuuta 2020 kello 09.14 (EEST)

Okei, kiitos tiedosta, hyvä tietää. Noihin La-alkuisiin kommentoin sen verran, että minulla on Sibelius 7 -nuotinnusohjelma, jossa saa valita sointumerkintäin kielen seuraavista neljästä(?): englanniksi, saksaksi, skandinaavisesti, solmisaationimistöllä. Ihan siis Sibbe-seiskan ohjelmistosta nuo poimin, mutta ilmeisesti käytössä äärimmäisen harvoin tuo solfeggio-tyyli. Itse suosinkin englantilaisia merkintöjä niiden selkeyden ja yleisyyden vuoksi. Mutta Venäjällä on siis näin ollen ilmeisesti samat kuin englantilaisessa kielimaailmassa.--Sentree (Walituksia) (^{Tarkkaile minua}) 14. syyskuuta 2020 kello 14.48 (EEST)

F1 ratojen piste-ennätys

Kenellä F1-kuljettajalla on nimissään ennätys eniten eri F1-ratoja, joissa on saavuttanut pistesijan uransa aikana sekä vanhalla että nykyisellä pistejärjestelmällä?--2001:14BB:430:401E:619F:7225:ABC:6AD6 13. syyskuuta 2020 kello 20.13 (EEST)

Varmaa tietoa ei ole, mutta veikkaisin Hamiltonia, joka on ajanut pisteille 31 eri radalla (itse asiassa kaikilla, joilla ajanut) ja voittanut niistä 27 radalla. Suurin osa nykyisellä järjestelmällä, mutta olisi ajanut jokaisella radalla pisteille myös vanhalla järjestelmällä. 01miki10 (keskustelu) 13. syyskuuta 2020 kello 20.39 (EEST)

Kondomin oston ikäraja

Artikkelin kondomi mukaan Suomessa kondomien ostamisella ei ole ikärajaa. Onko joissakin muissa maissa? 109.240.170.101 14. syyskuuta 2020 kello 19.21 (EEST)

Nopea haku ei paljasta listoja. WSJ:n mukaan Indonesiassa on jotain rajoitteita [3].Sjmantyl (keskustelu) 15. syyskuuta 2020 kello 12.19 (EEST)

Ymmärtääkseni Irlannissa on edelleen voimassa vuoden 1992 laki, jonka mukaan ehkäisyvälineitä saa myydä vain yli 17-vuotiaille. Ennen tuota lakia meininki oli vieläkin tiukempaa, kondomeja ei muun muassa saanut myydä tavallisissa kaupoissa ollenkaan. -Ochs (keskustelu) 15. syyskuuta 2020 kello 20.33 (EEST)

Mistä ostaa Sillagea 11-20?

Osaisiko joku sanoa mistä ostaa englannin kielellä Sillage-sarjakuvaa osioita 11-20? Piraattina löytyy, joten pitäsi olla olemassa. 193.166.253.150 15. syyskuuta 2020 kello 12.12 (EEST)

Väestörekisterikeskuksen nimipalvelu

Perustuuko Väestörekisterikeskuksen etunimihakujen tulosten aikajaotus syntymäaikoihin vai nimeämisaikoihin? Esim. jos on joulukuussa 1999 syntynyt ja saanut nimensä seuraavan vuoden puolella, niin onko tämä henkilö kohdassa 1980 - 1999 vai 2000 - 2009? 109.240.134.72 19. syyskuuta 2020 kello 01.34 (EEST)

Syntymävuosien mukaan, joka lukee mm. sivulla Etuminitilasto [4], kun teet etunimihaun. Suosituimpien kunakin vuonna annettujen etunimien tilasto on myös syntymävuosien mukaan, kuten siinä lukee.[5]. --Htm (keskustelu) 19. syyskuuta 2020 kello 02.41 (EEST)

"Kultaiset" aurinko- ja silmälasinkehykset

Olen fundeerannut, kun tykkään aika paljon kullan väristä ja minulla on muutamia kullanvärisiä, metallisia tai kullanväristä metallia sisältäviä aurinkolaseja, kuinka paljon niissä loppupeleissä on kultaa? Meinaan lähinnä merkkiaurinkolaseja. Kulta on kuitenkin pirskatin kallista ja kyseisenväristen Ray-Banien (malli on Round metal) lähtöhinta on käyttämässäni optikonliikkeessä runsas 200 euroa, joten kyseisessä mallissa ei voine olla montaa prosenttia kultaa. H&M:n selosteissa yksistä firman kullanvärisissä aurinkolaseista mainittiin, että metallista 5/9 on kuparia ja 4/9 on terästä (prosenttisuhteena noin 57/43), mutta H&M on halpisfirma. Sama pätenee tästä huolimatta kuitenkin ainakin osaan kalliimpain merkkein aurinkolaseihin (Ray-Ban, Saint-Laurent, Dolce & Gabbana et cetera) ja myös silmälasinkehyksiin? Onko loppupeleissä missään aurinko- tai silmälaseissa prosenttiakaan kultaa?--Sentree (Walituksia) (^{Tarkkaile minua}) 19. syyskuuta 2020 kello 17.34 (EEST)

Tuota, onko jossain sanottukaan, että niissä olisi yhtään kultaa? Jos sanotaan että väri on "Gold", se kertoo värin siinä missä "Bronze", "Amber" tai "Rose" (ei se tuote silloinkaan välttämättä sisällä pronssia, meripihkaa tai ruusua). Jos kultaa olisi merkittävästi niin se kyllä näkyisi hinnassa (ja pitoisuusleimassa, voit tietysti etsiä onko laseissa sellaista). --Jmk (keskustelu) 19. syyskuuta 2020 kello 17.43 (EEST)

Ainakin näissä Reiskoissa kerrotaan olevan kultapinnoite. Grammamääristä tuossa ei puhuta. --Jmk (keskustelu) 19. syyskuuta 2020 kello 17.52 (EEST)

Tuolla on juttu kultaamisesta [6], siis sellaisilla ohuilla kultalehdillä ja siellä sanotaan näin: ”Yhden tällaisen äärettömän ohuen lehtikultalehden hinta on noin kolme euroa eli yhden neliömetrin kokoisen alueen kultaamiseen tarvittavan kullan hinta on 300-400 euroa. Painoa tällä neliömetrin peittävällä kultamäärällä olisi kuitenkin vain vähän yli 2 grammaa.”

Tuollainen galvanoitu kulta on varmasti huomattavasti ohuempaa kun tuo kulta jonka paksuus on1/6000 millimetriä, ja silmälaseien pinta-ala todella pieni. --Linkkerpar™ 19. syyskuuta 2020 kello 19.28 (EEST)

Täältä löytyy tietoa. Ennen olivat miehet rautaisempia ja silmälasit kultaisempia kuin nykyään. -Ochs (keskustelu) 20. syyskuuta 2020 kello 16.30 (EEST)

Hukkapastilleja maahan sarjakuvassa

Lehdissä on mainostettu karkkitehtaiden keksimiä hävikkipussukoita, mihin pannaan kakkoslaadun karkit, jotta niitä ei enää heitettäisi hävikkiin eli roskikseen. Muistan lukeneeni lapsena sarjakuvatarinan, jossa jokin karkkitehdas tuotti tonneittain epäonnistuneita pastilleja, jotka haudattiin maahan. Sitten ne valuivat pohjaveteen ja aiheuttivat yllättäviä juttuja ainakin metsän eläimissä ja ihmisissä. He joivat jonkin lammen tai puron vettä ja "hurahtivat". Ei ollut TV-sarja. En muista, oliko kyseessä Aku Ankka vai jokin muu sarjakuva. Muistaako kukaan tätä juttua? --Pxos (keskustelu) 25. syyskuuta 2020 kello 01.12 (EEST)

"Kongon demokraattinen kansantasavalta"

Mihin valtioon viitataan "Kongon demokraattisella kansantasavallalla"? Olisiko näissä mahdollisesti kyse virheestä ja onkin haettu vaihtelevasti joko Kongon kansantasavaltaa tai Kongon demokraattista tasavaltaa? Esimerkkiesiintymisiä:

• Euroopan komissio: [7]
• Euroopan muuttoliikeverkosto: [8]
• WWF: [9]
• Wikipedia: International Women of Courage -palkinto

94.158.245.203 6. lokakuuta 2020 kello 22.29 (EEST)

Kaipa niissä tarkoitetaan Kongon demokraattista tasavaltaa, ainakin tuossa Euroopan komission asiakirjassa on mainittu heti sen jälkeen Kongon tasavalta. 01miki10 (keskustelu) 6. lokakuuta 2020 kello 22.38 (EEST)

supistumaverbien infinitiiveistä

Olen jo muutaman vuoden miettinyt, mistä saa alkunsa supistumaverbien infinitiivimuodot ikään kuin ne olisivat ei-supistumaverbejä? Otetaan esimerkiksi kolme verbiä:

• salata, siivota, lynkata

Noista onkin tullut yhtäkkiä:

• salaa, siivoo, lynkkaa

Käytetäänkö tuollaista joissakin murteissa tai slangeissa, vai onko kyseessä yksinomaan nuorison tyyli puhua? Minua Satakunnan kasvattina tuo "salaa, siivoo, lynkkaa" -infinitiivi häiritsee suunnattomasti, koska t on vähän niin kuin noiden verbien tunnuskirjain. Meillä Satakunnassa saatetaan epämuodollisessa kielessä sanoa:

• salat, siivot, lynkat

Mutta en vain ole koskaan ole oppinut ymmärtämään, miksi joku taivuttaa "salaa, siivoo, lynkkaa" et cetera.--Sentree (Walituksia) (^{Tarkkaile minua}) 9. lokakuuta 2020 kello 23.46 (EEST)

Se on helsinkiläistä slangia, joka valtaa koko ajan maata. En tiedä pitäisikö sille tehdä mitään, koska se on luonnollista kehitystä. Itse en pidä siitä, mutta minua itseäni harmittaa eniten kiintoisan astevaihteluverbin digata-verbin objekti, joka on muuttunut partitiivista illatiiviin. Siis .."mä diggaan susta" eikä "mä diggaan sua". Partitiivi on niin tylsää kuin se onkin, suomen kielen keskeisin piirre joka oikeuttaa kielen eksistenssin eli olemassaolon hän-pronominin sukupuolineutraaliuden ohella. --Höyhens (keskustelu) 10. lokakuuta 2020 kello 00.01 (EEST)

Ilmiö ei ole ihan uusi, Sorsakivi kirjoitti siitä vuonna 1982 (Infinitiivijärjestelmän muutoksia lasten kielessä). Paitsi supistumaverbin infinitiivimuodon morfologista muuttumista (mä meinasin törmää autoon pro törmätä), on havaittu verbin infinitiivisijan vaihtumista (Marja joutu tehä pro tekemään). Analogiastahan nämä yleensä johtuvat eli yksien sanojen taivutusta on tehty toisten sanojen mallin mukaan; kun kerran sanotaan hän antaa ja pitää antaa (samannäköiset muodot), niin saman mallin mukaan vedetään hän törmää : meinasin törmää. Usein tällaiset muutokset leviävät aluksi lasten kielessä, koska lapsi kielenoppimisvaiheessa saattaa ymmärtää kielen rakenteet toisin kuin ne on aiemmin ymmärretty, esim. sen analogian vuoksi, ja näin syntyneet uudet muodot voivat sitten tilanteesta riippuen lähteä leviämään aluksi lasten kesken. Aikuisethan osaavat jo muodot omalla, lapsena oppimallaan tavalla. Leviämisessä voi olla ikä- ja sosiaalikerrostumia, esim. niin että enemmän lukevat lapset pysyvät kirjakielen normeissa, koska saavat sieltä enemmän vahvistusta ja mallia niille kuin vähemmän lukevat kollegansa, jotka saavat kielen mallin toisilta pihan lapsilta. --Jmk (keskustelu) 10. lokakuuta 2020 kello 10.28 (EEST)

Jmk:n argumentti lapsista ja heidän oppimisestaan kuulostaa loogiselta. Sillä ihan täällä Satakunnassa on taas toiseen suuntaan imperfektejä (Mää kertosin johtajalle tosta asiasta. pro kerroin). Siinä mielessä kun on tuota lasten keskeistä oppimista, kun sanotaan "hän tapaa" ja epämuodollisessa imperfektissä "hän tapas" niin samalla logiikalla "hän kertoo" ja epäm. imperf. "hän kertos". Tuosta infinitiivistä voisin kanssa antaa satakuntalaisen esimerkin (Eikai teille kaffetta sais tarjot? pro tarjota).--Sentree (Walituksia) (^{Tarkkaile minua}) 10. lokakuuta 2020 kello 17.26 (EEST)

Eihän se pelkästään minun argumenttini tietysti ole, toki tuo kielen muutosten leviäminen juuri lasten ja nuorten kautta on monessakin yhteydessä esitetty, myös Sorsakiven artikkelissa. --Jmk (keskustelu) 10. lokakuuta 2020 kello 18.07 (EEST)

Iso suomen kielioppi mainitsee ilmiön lyhyesti, mutta aiheesta on tehty tällainen gradukin. Gradun mukaan lyhentyneitä muotoja on käytetty Helsingissä jo ainakin 1970-luvulla, ja käyttö on yleistymään päin. Itselläni nuo muodot särkevät kielikorvaa, enkä käytä niitä huolimattomassakaan puhekielessä, vaikka pääkaupunkiseudulla asun. Vähän samantapainen ilmiö on A-infinitiivin käyttö MA-infinitiivin asemesta: [10]. -Ochs (keskustelu) 10. lokakuuta 2020 kello 20.04 (EEST)

Luukku, josta tippuu pois

Miksi semmoista luukkua, joka on jonkin johtohenkilön tai vastaavan työpöydän edessä, ja josta kuultavana oleva henkilö tippuu ulos rakennuksesta, kutsutaan? Onko sellaisia oikeasti olemassa, vai onko niitä vain sarjakuvissa ym. (kuten tänään Harald Hirmuisessa)? --Sukututkimus (keskustelu) 12. lokakuuta 2020 kello 10.15 (EEST)

Ainakin niitä on myös elokuvissa, tyyliin James Bond tai parodiat tyyliin Austin Powers (en nyt muista oliko noissa kummassakaan, mutta luultavasti ainakin jossain).--Urjanhai (keskustelu) 12. lokakuuta 2020 kello 10.19 (EEST)

Olisiko ansaluukku se tässä haettu sana? --Nitraus ^(wikinät) 12. lokakuuta 2020 kello 10.25 (EEST)

Lonely Planetin matkaoppaiden suomentaminen

Miksi Lonely Planetin matkaoppaita ei ole ikinä suomennettu? Olisi paljon parempaa, jos niitä olisi. --40bus (keskustelu) 12. lokakuuta 2020 kello 15.13 (EEST)

Suomen kielen puhujien määrästä suomenkielisen Wikipedian muokkaajista

Kuinka suuri osa suomalaisista arviolta on muokannut suomenkielistä Wikipediaa? 86.115.191.32 13. lokakuuta 2020 kello 13.11 (EEST)

"There'll Always Be an England"

"There'll Always Be an England" on brittiläinen isänmaallinen laulu, josta tuli Isossa-Britanniassa erittäin suosittu toisen maailmansodan aikana. Tunnetuimman version laulusta on levyttänyt Vera Lynn.

Pari kysymystä:

1.) Miksi laulun nimessä samoin kuin sen sanoituksessakin käytetään artikkelia an maan nimen England edessä?

2.) Miksi Vera Lynn lausuu kappaletta laulaessaan nimen England muodossa [engländ] eikä [ingländ], niin kuin yleensä on tapana? --Juhani Velhonheimo (keskustelu) 13. lokakuuta 2020 kello 23.08 (EEST)

Epämääräinen artikkeli kuulostaa luontevalta, kun viitataan Englantiin käsitteenä tai ihanteena. Jonkinlaisesta Englannin ideasta siis lienee kyse. Ääntämyksestä en osaa sanoa, mutta kuuntelin laulun YouTubesta, ja mielestäni ääntämys vaihteli laulun kuluessa. Vera Lynn sai näköjään sapiskaa BBC:ltä cockneyaksentistaan, mutta ilmeisesti vasta tämän laulun levyttämisen jälkeen. --Silvonen (keskustelu) 14. lokakuuta 2020 kello 19.15 (EEST)

(päällekkäinen muokkaus) Minullakin on ykköskohtaan arveluita, mutta tätä olisi hauska pitkästä aikaa kysyä en-wikin Rehverenssitiski/Länkyäke-alamaailmassa. Siellä ehkä saisi linkin jonnekin hyvään nettisivuun, jossa asiaa käsitellään. Muotoilen lyhyen kysymyksen sinne. Linkin kautta pääsee. --Pxos (keskustelu) 14. lokakuuta 2020 kello 19.18 (EEST)

En-wikiin tuli mielenkiintoinen, kielioppi- ja tyyliseikkojen ulkopuolelle keskittynyt vastaus. Siinä sanotaan, että "an England" on laulun tapa esittää sanojen lukijalle tai kuulijalle kysymys, johon laulu sitten itse vastaa. Itse pohdin sitä, että kysessä on epämääräisen artikkelin asuun puettu erittäin määräävä artikkeli. Kyseessä on oikestaan se tietty Englanti eli monista ihmisten samanlaisista ajatuksista, jopa klišeistä koostuva yhteinen tai yhteiseksi mielletty mielentila. --Pxos (keskustelu) 14. lokakuuta 2020 kello 21.59 (EEST) Kommentista on jälkeenpäin poistettu turha loppuvaeltelu. --Pxos (keskustelu) 14. lokakuuta 2020 kello 23.43 (EEST)

Voisikohan kakkoseen olla vastauksena keinotekoinen hyperkorrektius? Ihminen, jonka puhetapaa Hienot Ihmiset pilkkaavat, saattaa kuvitella, että jokainen vokaali ja konsonantti on jotenkin pielessä. Voihan olla, että Vera Lynn on nuorena kuullut alun perin saksankielisestä suvusta peräisin olevan kuninkaan radiopuheen, jossa tämä saattaa lausua maan nimen "englaend", hieman e:hen kallistuen saksalaiseen tapaan. Saksaksi maa on "Englant". Sitten tyäläistyttöparka on ajatellut, että Ingländ on rumaa kieltä, ja kuvitellut, että Hieno Väki puhuu toisella tavalla. Vaikea sanoa. Enää ei voi kysyäkään, vaikka olisi voinut vielä viime vuonna. Lynn kuoli kesällä 2020. --Pxos (keskustelu) 15. lokakuuta 2020 kello 00.20 (EEST)

Olen aina käsittänyt ykköskohdan niin, että aina on jokin paikka, jota englantilaiset voivat kutsua kotimaakseen Englanniksi. Englanti käsitteenä ja mielikuvana tulee säilymään jatkuvasti, vaikka se ei aina välttämättä olisikaan juuri nykyinen Englannin kuningaskunta (joka ei ole ollut itsenäinen valtio yli 300 vuoteen mutta silti vahva kansallinen yhteisö). JIP (keskustelu) 16. lokakuuta 2020 kello 01.36 (EEST)

Artikkelin mukaan hän on kirjoittanut peräti kolme omaelämäkertaa. Onkohan ne jo tarkistettu?--MAQuire (keskustelu) 16. lokakuuta 2020 kello 01.38 (EEST)

Siis oikoluettu, tarkastettu ja virheet niistä korjattu? Eivät kai omaelämäkerrat ole kovin luotettavia lähteitä eikä niitä yleensä kovin paljoa tarkisteta. Kustannustoimittaja toki niissäkin varmasti on, mutta en oikein ymmärrä, miten niitä voisi joku ulkopuolinen jälkikäteen mitenkään tarkistaa. Miten kirjat tarkistetaan noin yleensä? --Pxos (keskustelu) 17. lokakuuta 2020 kello 01.29 (EEST)

Lukemalla. Lukemalla kirjat tarkistetaan. Tarkastamisesta en tiedä, mutta tuota et tainnut huomatakaan, etten kirjoittanut 'tarkastetaan'. Mutta nämä on näitä. Muistan itsekin, kun nuorena voimieni tunnossa menin kokeneemmalle kuittailemaan juuri samasta asiasta ja sain nenilleni kuten sinä nyt. No, elämä opettaa. Jatketaan.--MAQuire (keskustelu) 17. lokakuuta 2020 kello 01.36 (EEST)

Ahaa, siis kielen väärinkäyttöä. Ei ihme, että nykyään ollaan huolissaan siitä, että monet pojat eivät ole tarkistaneet yhtään kirjaa. No, kielitaju ei ole mielipidekysymys. Hyvää öytä sinnekin. --Pxos (keskustelu) 17. lokakuuta 2020 kello 01.40 (EEST)

Vaikka näinhän se on. Ja kyllä jokaisen kirves joskus ohi lipeää, kun tarpeeksi rankoja karsii.--MAQuire (keskustelu) 17. lokakuuta 2020 kello 01.51 (EEST)

Kuvaa hyvin nykyaikaa ja siinä seikkailevia ihmishahmoja. Mitähän tuosta keksisi? Suomi on onnellinen maa, kun yli 99 % aikuisväestöstä osaa tarkistaa. Tutkimuksissa on vahvistettu, että lapsille tosiaan kannattaa iltaisin tarkistaa ääneen. Tarkistaminenhan on jonkinmoinen suomennelma englanninkielen verbistä "check" tai "check out". Se on jonkinlaista kurkistamista ja tsekkailua. En usko, että ikinä jaksan varsinaisesti lukea Vanhaa Testamenttia, mutta voinhan mä sen tarkistaa joskus. --Pxos (keskustelu) 17. lokakuuta 2020 kello 02.12 (EEST)

En nyt ihan ymmärtänyt, että oletko noiden omaelämäkertojen tarkastamista, tarkistamista vai molempia vastaan.--MAQuire (keskustelu) 17. lokakuuta 2020 kello 02.20 (EEST)

Pxos voisi tarkistaa Wikipedian tarkistettavuuskäytännön kun on tarkka noista sanoista. Tuolla puhutaan sekaisin ”sisällön tarkistamisesta” ja ”sisällön tarkastamisesta” sekä käsketään ”tarkistaa lähteet”.--Fotogurachan (keskustelu) 17. lokakuuta 2020 kello 02.54 (EEST)

Oh la laa, minä olen sen jo kerran käynyt läpi vuonna 2017. Katso miten päin mänttiä teksti oli ennen kuin kävin sitä tarkentamassa. Toki sinne on jäänyt epäjohdonmukaisuuksia varmaan edelleenkin, koska jos lähtötaso on tarpeeksi iso ja huono susi, ei lopputulos ole kuin sekundaa. --Pxos (keskustelu) 17. lokakuuta 2020 kello 03.04 (EEST)

Ei se varmaan todellisuudessa sanoihin liity, koska tuollainen olisi siltikin aika tarpeetonta. Minä en tarkkaa keskustelua muista, Pxos ei varmaankaan muista ja olisi ihme, jos vihanpidon sivuseikka muistaisi tai edes enää seuloisi. Näin nämä kuitenkin jatkuvat alisukupolvisina traumoina. Mutta ei siitä sen enempää, koska on nämä kuitenkin tärkeitä jollekin. Ei näistä kuitenkaan pitäisi ottaa itseensä, ja olen pahoillani, jos mielipiteeni on aiheuttanut mielipahaa.--MAQuire (keskustelu) 17. lokakuuta 2020 kello 03.39 (EEST)

Universumin kolmanneksi yleisin alkuaine

Alkuräjähdyksen ydinsynteesin jälkeen se oli litium, mutta mihin se kului ja mikä on nykyään kolmantena siis noin sanotaan niin lähellä että on tarpeeksi tietoa? --Höyhens (keskustelu) 14. lokakuuta 2020 kello 18.16 (EEST)

Wikipedia (en:Abundance of the chemical elements#Universe) väittää, että kolmantena happi ja neljäntenä hiili, ainakin Linnunradassa. Litium hukattu tähtien ydinreaktioissa. --Jmk (keskustelu) 14. lokakuuta 2020 kello 22.25 (EEST)

Skeida – vanhin lainasanamme?

Onkohan kellään kirjahyllyssä etymologisia (slangi)sanakirjoja? Luin en-wikin artikkelin osiosta Euphemism/Lifespan, että "The word shit appears to have originally been a euphemism for defecation in Pre-Germanic, as the Proto-Indo-European root *sḱeyd-, from which it was derived, meant 'to cut off'." Jotenkin huvittava ajatus, että nykyään slangiin kuuluva sana "skeida" olisi ensimmäinen stadin slangin sana ja peräisin monen tuhannen vuoden takaa ajalta, kun muinaiskantahelsinkiläiset asuivat jossain Volgan skutsissa. --Pxos (keskustelu) 15. lokakuuta 2020 kello 01.30 (EEST)

Varmaan suuri osa niin stadin slangin kuin muidenkin kielten (kuten suomen) sanoista menee yhtä kauas. Ainakin kusi on suoraan kantauralia, ja mahtoiko olla vielä sisiliskokin. @Iivarius: muistatko tarkemmin?--Urjanhai (keskustelu) 16. lokakuuta 2020 kello 08.00 (EEST)

Tässä maisterintutkielmassa (s. 64) skeida mainitaan ruotsista lainatuksi, mikä tietysti on intuitiivisestikin ihan järkeenkäypää. Sanasta skit on ruotsissa myös murteellinen muoto skeit. Lainautuminen lienee myös tapahtunut melko myöhään. Se, että tuo vanha protoindoeurooppalainen sananjuuri sattuu olemaan samanlainen, on luultavasti silkkaa sattumaa. -Ochs (keskustelu) 17. lokakuuta 2020 kello 21.27 (EEST)

Lainautuminen on vähemmän ilmiselvää, kun ottaa huomioon sen, että skit lausutaan suhuässällä. Diftongi on helppo käsittää, mutta sanotaanko tuo tosiaan jossain suomenruotsin murteessa [sk]? On toki useita sellaisia ruotsista lainattuja sanoja, jotka näyttävät otetun suoraan sanakirjasta ääntämykseen katsomatta. --Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 18. lokakuuta 2020 kello 00.08 (EEST)

Stadin slangihan syntyi reilusti yli sata vuotta sitten. Siinä ajassa kieli ehtii muuttua. Jos nykyisessä koulussa opitussa standardiruotsissa on joku ääntämys, niin on ihan eri asia, millainen ääntämys on ollut siinä ruotsin kielen muodossa, josta sana on tullut stadin slangiiin edellisellä vuosisadalla. Lisäksi siirtymä tästä muodosta stadin slangiin tulleeseen muotoon on voinut tapahtua muuten kuin suoraan. Jos vertailee (noin niin kuin stadin slangia hallitsemattomana) niin eikös "sköne" ole "meri" (oli, tarkistin) mutta sitten taas "fogelit sjungaa skutsissa". Kun slangi on alkujaan ollut eräänlainen pidgin toistensa kieliä ymmärtämättömien suomen ja ruotsin (ehkä muidenkin kielten) puhujien välillä, niin tällainen mnahdollinen horjuvuus tai esim. vanhemman, harvinaisemman, rinnakkaisen, murteellisen tai jopa alkukielestä mahdollisesti poikkeavan muodon valinta sanoissa käy ymmärrettäväksi. Ihan samanlaista horjuntaa on suomen murteissakin, esim. "pesofati" (vrt. ruots. "fat" = "vati"), josta edelleen "faarelma" (= "vadelma"). Jo sata vuotta sitten kirjoitetussa ruotsissa (ja suomessa) on yleiskielessäkin erilasisia muotoja ja ääntämyksiä kuin nykykielessä, ja esimerksi raamatun ja virsien ja murteiden kautta ihmiset ovat hallineet arkaaisempiakin muotoja äidinkielensä sanoista yhtä lailla suomessa kuin ruotsissakin. Ja kun on lainattu kielestä toiseen, niin selkeys ja erottuvuus on painanut enemään kuin mahdollinen alkukielen mukaisuus. Esim. aiemmin on ollut "kolaan" = "kuolen", uudemmassa slangissa "delaan" = "kuolen". --Urjanhai (keskustelu) 18. lokakuuta 2020 kello 08.34 (EEST)

Voihan olla, että sananalkuinen sk- tai st-yhtymä vaan on kiva. Ruotsin "tändare" on slangissa "stendari". St-alku on tullut tehokeinoksi siihen ihan itsekseen. Sitten asiantuntijapiireissä puhutaan "skenestä", joka kai tulee englannin sanasta "scene", joka lausutaan suhulla kootta. Ranskassa on sshhamppanjaa ja Suomessa elyseetä, mutta kummankin yleisterminä on "skumppa". Pete Pasanen olisi jäänyt paikallisen leffakerhon höperöksi vetäjäksi, mutta Spedestä tuli kuuluisa. Lapset ovat englannissa kai kid-tyyppejä mutta slangissa pennut on skidejä. Riikinruotsissahan sk-alku lausutaan nykyisin jonkinlaisena hengityksenä (skit, "[chhi:t]"). Skeidaa. --Pxos (keskustelu) 18. lokakuuta 2020 kello 15.14 (EEST) Kommenttia on korjattu myöhemmin. --Pxos (keskustelu) 18. lokakuuta 2020 kello 16.40 (EEST)

Näin varmaan on, mutta englannin murteessa lausutaan "scene" suhulla? --80.220.200.173 18. lokakuuta 2020 kello 15.54 (EEST)

Kappas, tuli ajateltua väärin. Yritin korjata. --Pxos (keskustelu) 18. lokakuuta 2020 kello 16.40 (EEST)

Artikkelin Esso kuva Essosta Tampereella

Artikkelissa Esso on kuva vuodelta 2007 Esson huoltoasemasta Tampereella.

Kun näin kuvan, alkoi kiinostaa missä päin Tamperetta kyseinen huoltoasema on, ja minkä ketjun alla se on nykyään.

Aloin tutkimaan asiaa ja löysin Google Mapsista hyvin samannäköisen ABC:n Viinikasta, sekä artikkelin S-ryhmän Pirkanmaan sivuilta jossa ilmoitettiin Viinikan Esson liitoksesta osaksi ABC-ketjua

En ole aivan 100% varma onko kuvan Esso Viinikan ABC, joten päätin kysyä asiasta.

--Wille100YT (keskustelu) 15. lokakuuta 2020 kello 03.16 (EEST)

Voin paikallisuuden tuomalla varmuudella vahvistaa, että kuvassa on tosiaan entinen Viinikan Esso ja nykyinen ABC Viinikka. Mitään jo löytämääsi parempaa lähdettä en kyllä osaa antaa vahvistukseksi. --Sakramentti-Jaakko (keskustelu) 18. lokakuuta 2020 kello 21.17 (EEST)

Liikenneonnettonuuskuolemat

Kuinka suuri osa kuolemantapauksista Suomessa on liikenneonnettomuuskuolemia? Entä Yhdysvalloissa? 109.240.142.205 16. lokakuuta 2020 kello 20.18 (EEST)

En nyt ole ihan varma, mitä tarkoitat "kuolemantapauksilla", tapaturmaisia kuolemia vai ylipäänsä kaikkia kuolemia. Jos oletetaan, että puhe on kaikista kuolemista, niitä oli Suomessa vuonna 2019 kaikkiaan 53 949. Liikenneonnettomuuksissa kuoli viime vuonna 211, eli nopeasti laskettuna noin 0,39 prosenttia Suomessa vuonna 2019 kuolleista kuoli liikenneonnettomuudessa. Yhdysvalloista tuoreimmat saatavilla olevat luvut löytyvät vuodelta 2018, jolloin liikenneonnettomuuksissa kuoli 36 560 ja kaikkiaan kuolemia oli 2 839 205. Liikennekuolemien osuudeksi siellä tulee siis 1,29 prosenttia kaikista kuolemista. --Lentokonefani asiaa? | syntilista 17. lokakuuta 2020 kello 00.50 (EEST)

Miksi "Nato" kirjoitetaan suomeksi pienellä?

Esimerkiksi EU, USA ja YK kirjoitetaan suomeksi isolla, mutta Nato taas ei ole NATO, vaikka englanniksi onkin. Liittyykö tuohon jotenkin se, että sen voi lausua kuin se olisi sana eikä kirjainyhdistelmä? --Nakkilaiva (keskustelu) 17. lokakuuta 2020 kello 00.43 (EEST)

Tismalleen. STT:n tyylikirja: "Kirjoita ainoastaan alkukirjain isolla, jos lyhenne esiintyy yleisesti uutistekstissä, lausutaan sanana ja siinä on lausuttaessa vähintään kaksi tavua." --Lentokonefani asiaa? | syntilista 17. lokakuuta 2020 kello 00.54 (EEST)

Tosin tätä ohjeistusta ei kyllä aina noudateta. Ohjeen mukaan mm. OPEC ja IATA tulisi kirjoittaa "Opec" ja "Iata", mutta en muista ikinä nähneeni missään näistä käytettävän tätä kirjoitusasua. --Lentokonefani asiaa? | syntilista 17. lokakuuta 2020 kello 00.56 (EEST)

Kyllä Opec osataan kirjoittaa pienelläkin: esim. [11], [12]. Itse asiassa Kotus hyväksyy molemmat tavat, kuten myös Naton kohdalla. IATA:sta se antaa vain isokirjaimisen vaihtoehdon. STT:n tyylikirja on siis ristiriidassa Kielitoimiston ohjepankin kanssa. -Ochs (keskustelu) 17. lokakuuta 2020 kello 15.49 (EEST)

Kotuksen ohje asian suhteen ei varsinaisesti ole tiukka, vaan sanana luettavat lyhennesanat voidaan kirjoittaa sekä isoin että pienin kirjaimin [13]. STT:n ohjekirja tietysti määrittelee asian sisäisesti varmaan siksi, että käytäntö olisi yhtenäinen. En tiedä, miksi Kotus ei anna lyhenneluettelossa kaikille lyhenteille "molempia vaihtoehtoja"; tietenkin tulkintakysymyshän jossain määrin on se, että koska lyhenne luetaan sanana ja koska kirjaimittain. --PtG (keskustelu) 18. lokakuuta 2020 kello 22.15 (EEST)

Naton voi kirjoittaa isottelematta myös englanniksi (ks. esim. Guardian and Observer style guide: N), vaikka amerikaksi se kirjoitetaankin yleensä kokonaan isolla. --Silvonen (keskustelu) 17. lokakuuta 2020 kello 16.05 (EEST)

Mikä fontti?

Mikä on Matkahuollon nettisivuillaan käyttämän fontin nimi? Se muistuttaa etäisesti Century Gothicia, mutta se ei kuitenkaan ole se.--87.95.84.33 18. lokakuuta 2020 kello 14.12 (EEST)

Centra No.2, jos selain osaa näyttää sen oikein. Sivun asetuksissa lukee centra-no-2, system-ui, sans-serif. --Silvonen (keskustelu) 18. lokakuuta 2020 kello 14.31 (EEST)

Flash Playerin seuraaja

Nyt kun tuo Adobe Flash Player lakkaa toimimasta joulukuun 2020 jälkeen niin onko sen tilalle tulossa jokin toinen vastaavaa ohjelma, joka toimii Google Cromessa tai Firefox-selaimessa ja jolla kykenee katsomaan Flash-videoita tai pelaamaan Flash-pelejä?--2001:14BB:420:BB4:C1E9:44A7:16A1:4F91 19. lokakuuta 2020 kello 12.51 (EEST)

Lienee jokaisen verkkosivuston ylläpitäjän harkinnassa miten tekevät jatkossa. HTML5 on kuitenkin hyvä korvaaja. VR:kin vihdoin ja viimein jätti tänä vuonna Flashin taakse, vaikka kauan se aikaa heiltä vei. Stryn (keskustelu) 19. lokakuuta 2020 kello 20.18 (EEST)