Ero sivun ”Meijerikoulu” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
p Täsmennystä botin avulla: Liperi korvattiin link(e)illä Liperi (kunta) |
Kokemäenkartano ja Vuojoen kartano |
||
| Rivi 36: | Rivi 36: | ||
* Klaresund, [[Närpiö]] (ruotsinkielinen)<ref name =hakemisto/> |
* Klaresund, [[Närpiö]] (ruotsinkielinen)<ref name =hakemisto/> |
||
* Koivikko, [[Kitee]]<ref name =hakemisto/> |
* Koivikko, [[Kitee]]<ref name =hakemisto/> |
||
* [[Kokemäenkartano]], [[Kokemäki]] 1875–1890<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Kaisa Kyläkoski | Nimeke = Kamariherra, Herrassöörinki ja Kokemäenkartanon torpparit | Vuosi = 2009 | Luku = | Sivu = 71–79 | Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Books on Demand GmbH | Suomentaja = | Tunniste = | Isbn = 978-952-498-167-5 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 3.9.2020 | Kieli = }}</ref> |
|||
* [[Kokemäen kartano]], [[Kokemäki]] 1875– |
|||
* Kokemäen tietopuolinen meijerikoulu 1909–1968<ref>[http://www.kokemaki.fi/@Bin/413285/selvitys_historia_1996asti_kasinpaivitetty.pdf Kokemäen koulut], Kokemäki.fi. Viitattu 14.7.2014.</ref><ref name = narchml/> |
* Kokemäen tietopuolinen meijerikoulu 1909–1968<ref>[http://www.kokemaki.fi/@Bin/413285/selvitys_historia_1996asti_kasinpaivitetty.pdf Kokemäen koulut], Kokemäki.fi. Viitattu 14.7.2014.</ref><ref name = narchml/> |
||
* Korhola, [[Rautalammi]]<ref name =hakemisto/> |
* Korhola, [[Rautalammi]]<ref name =hakemisto/> |
||
| Rivi 62: | Rivi 62: | ||
* [[Träskändan kartano]], Espoo, 1871–1875<ref>[http://www.espoo.fi/fi-FI/Kulttuuri_ja_liikunta/Kulttuuri/Kulttuurikeskukset_ja_talot/Taidetalo_PikkuAurora/Taidetalo_eilen_ja_tanaan/Auroran_ajasta_nykypaivaan Auroran ajasta nykypäivään], Espoon kaupunki. Viitattu 14.7.2014.</ref> |
* [[Träskändan kartano]], Espoo, 1871–1875<ref>[http://www.espoo.fi/fi-FI/Kulttuuri_ja_liikunta/Kulttuuri/Kulttuurikeskukset_ja_talot/Taidetalo_PikkuAurora/Taidetalo_eilen_ja_tanaan/Auroran_ajasta_nykypaivaan Auroran ajasta nykypäivään], Espoon kaupunki. Viitattu 14.7.2014.</ref> |
||
* Vilakkala, [[Sakkola]]<ref name =hakemisto/> |
* Vilakkala, [[Sakkola]]<ref name =hakemisto/> |
||
* [[ |
* [[Vuojoen kartano]], [[Eurajoki]] 1896–1908<ref>[http://www.eurajoki.fi/html/fi/Historiaa.html Historiaa], Eurajoen kunta. Viitattu 14.7.2014.</ref><ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Marja Ylönen / Erkki Valli-Jaakola | Nimeke = Vuojoen kartano | Vuosi = 2004 | Luku = | Sivu = 64–66 | Selite = | Julkaisupaikka = Forssa | Julkaisija = Eurajoen kunta | Suomentaja = | Tunniste = | Isbn = 951-97309-6-6 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 3.9.2020 | Kieli = }}</ref> |
||
* Yliskylä, [[Perniö]]<ref name =hakemisto/> |
* Yliskylä, [[Perniö]]<ref name =hakemisto/> |
||
* [[Ängeslevä (Tyrnävä)]], [[Tyrnävä]]<ref name =hakemisto/> |
* [[Ängeslevä (Tyrnävä)]], [[Tyrnävä]]<ref name =hakemisto/> |
||
Versio 3. syyskuuta 2020 kello 19.30
Meijerikoulu oli aiemmin Suomessa oppilaitos, joka koulutti voinvalmistajia meijereihin. Voista tuli 1800-luvun loppupuolella Suomelle hyvin menestyvä vientituote, joka perinteisesti valmistettiin maatiloilla vaihtelevissa oloissa. Laadun varmistamiseksi ja parantamiseksi Suomeen alettiin perustaa meijereitä tuottamaan voita suurempina erinä valvotuissa prosesseissa.[1]
Vuonna 1898 Suomessa toimi 27 meijerikoulua, jotka olivat nykyisiin ammattioppilaitoksiin verrattuna hyvin pieniä. Opiskelijoita oli tyypillisesti kymmenkunta kerrallaan ja opettajia yksi tai kaksi.[2] 1950-luvun lopulla meijerikouluja oli toiminnassa enää kolme: Kokemäen ja Kuopion tietopuoliset meijerikoulut sekä Vaasan ruotsinkielinen meijerikoulu. Lisäksi toimi Jokioisissa valtion maitotalousopisto.[3]
Toiminta
Tietopuolisista meijerikouluista vuonna 1927 annetun asetuksen[L 1] mukaan tietopuolisen meijerikoulun tarkoituksena oli antaa voinvalmistajiksi aikoville henkilöille käytännöllistä harjaantumista ja tietopuolista opetusta maitotaloudessa. Tietopuoliset meijerikoulut olivat maataloushallituksen valvonnan alaisia.[4]
Opetus
Tietopuolisen meijerikoulun oppijakso jakautui harjoittelujaksoon ja tietopuoliseen oppijaksoon. Sen lisäksi järjestettiin erikoiskursseja, joilla annettiin täydentävää tietopuolista ammattiopetusta.[4]
Harjoittelujakso
Harjoittelujaksolla opastettiin nais- ja miespuolisia henkilöitä meijeritalouteen kuuluviin töihin maataloushallituksen tarkoitukseen hyväksymissä meijereissä. Meijeriharjoittelu kesti vähintään kaksi vuotta, joista ensimmäinen vuosi oli koeaikaa.
Päästäkseen harjoittelijaksi hakijan tuli olla vähintään 18 vuotta täyttänyt ja esittää todistukset siitä, että hän on hyvämaineinen, että hänellä on terve ruumiinrakenne ja terveet aistimet, ettei häntä vaivannut tarttuva tauti, että hän oli suorittanut ylemmän kansakoulun oppikurssin tai että hänellä oli sitä vastaavat tiedot ja että hänellä oli holhoojan suostumus, jos hän oli vajaavaltainen.[4]
Harjoittelija sai harjoittelumeijeriltä meijeriliiton johtokunnan määräämän palkkion ja tarkoituksenmukaisen vapaan asunnon lämpöineen ja valoineen sekä lyhyemmissä sairaustapauksissa lääkärinhoidon ja lääkkeet.[4]
Tietopuolinen oppijakso
Tietopuolisella oppijaksolla annettiin voinvalmistajiksi aikoville nais- ja miespuolisille henkilöille ohjausta ja tietopuolista opetusta maitotaloudessa niiden tietojen täydentämiseksi, joita harjoittelijat aikaisemman harjoittelun kautta olivat saavuttaneet. Tietopuolinen oppijakso alkoi syyskuun alussa ja kesti noin yhdeksän kuukautta.
Tietopuolisen oppijakson oppiaineina olivat: meijerioppi, maitotalousbakteriologia, yleinen koneoppi ja meijerikoneoppi, meijerikirjanpito, kotieläinhoito-oppi, yhteiskunta- ja osuustoimintaoppi ja kansantalous, kotieläinten terveys- ja sairashoito-oppi, yleinen terveysoppi, kemia ja fysiikka, laskento, piirustus sekä äidinkieli ja asioimiskirjoitus.[4]
Päästäkseen tietopuoliselle oppijaksolle hakijan tuli näyttää harjoittelupaikasta saamallaan todistuksella suorittaneensa meijeriharjoittelun.[4]
Erikoiskurssit
Erikoiskurssien tarkoituksena oli antaa voinvalmistajille tilaisuus täydentää ammattitietojaan. Erikoiskurssien opetusohjelman vahvisti maataloushallitus koulun johtokunnan ehdotuksesta.[4]
Meijerikouluja
- Haga, Saltvik (ruotsinkielinen)[5]
- Hakoisten kartano, Janakkala 1869–[5]
- Hovila, Sysmä[5]
- Hämeenlinnan meijerioppilaitos, alun perin Kuopion tietopuolinen meijerikoulu 1908, muutti Saloon 1951 ja Hämeenlinnaan 1953. Nyt osa Hämeen ammattikorkeakoulua ja Hämeen ammatti-instituuttia[6]
- Inkere (Katrinebergin kartano), Pertteli 1875–1882
- Järvikylä, Joroinen[7][8][9]
- Klaresund, Närpiö (ruotsinkielinen)[5]
- Koivikko, Kitee[5]
- Kokemäenkartano, Kokemäki 1875–1890[10]
- Kokemäen tietopuolinen meijerikoulu 1909–1968[11][6]
- Korhola, Rautalammi[5]
- Kuopion tietopuolinen meijerikoulu 1908–1951, ks. yllä Hämeenlinnan meijerioppilaitos
- Kurkijoen meijeri, Kurkijoen maamiesopisto[5]
- Kärsämäen meijeri, Kärsämäki[5]
- Liikkala, Sippola[5]
- Limingan meijeri, Liminka 1875–[12]
- Mustiala 1881–1896
- Myrans, Siuntio (ruotsinkielinen)[5]
- Niemelä, Jyväskylän maalaiskunta[5]
- Orismala, Isokyrö[5]
- Otava, ainakin 1800-luvun loppupuolella
- Peltosalmi, Iisalmi 1875–[13]
- Pukinniemi, Hiitola[5]
- Mattila, Maaninka[5]
- Petäjäkangas, Pudasjärvi[5]
- Pekkala, Ruovesi[5]
- Ruona, Tervola[5]
- Saarela, Muhos[5]
- Salon meijerikoulu 1951–1953, ks. yllä Hämeenlinnan meijerioppilaitos
- Seppälä, Kajaani[5]
- Simananniemi, Liperi 1875–[5]
- Tertin kartanon meijeri, Mikkeli 1896–[14]
- Träskändan kartano, Espoo, 1871–1875[15]
- Vilakkala, Sakkola[5]
- Vuojoen kartano, Eurajoki 1896–1908[16][17]
- Yliskylä, Perniö[5]
- Ängeslevä (Tyrnävä), Tyrnävä[5]
- Östermyran kartano, Seinäjoki, 1876–1882[18]
Katso myös
Lähteet
- ↑ Maatalousoppilaitokset, Arkistojen portti, Arkistolaitos. Viitattu 15.7.2014.
- ↑ Suomen tilastollinen vuosikirja 1898, sivu 156.
- ↑ Maija Suova (toim.): Emännän tietokirja I–II, 4. uudistettu laitos, s. 825. WSOY, 1958.
- ↑ a b c d e f g Hakkila, Esko (toim.): ”Meijerikoulu”, Lakiasiain käsikirja, s. 630. Porvoo: Werner Söderström Oy, 1938.
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w Ivan Uschakoff: Hakemisto seuraava L. Uschakoffin toimittamaa Suomenmaan karttaa, Weilin + Göös 1898. Digitoinut Harvardin yliopisto.
- ↑ a b Arkistonmuodostaja: Hämeenlinnan meijerioppilaitos, Arkistolaitos. Viitattu 14.7.2014.
- ↑ Joroinen, Pieni tietosanakirja 1925-1928,
- ↑ Joroinen, Mikkelin kirjasto. Viitattu 13.7.2014.
- ↑ Antti Aho: Härkää sarvista, Warkauden lehti 10.7.2011. Viitattu 13.7.2014.
- ↑ Kaisa Kyläkoski: Kamariherra, Herrassöörinki ja Kokemäenkartanon torpparit, s. 71–79. Helsinki: Books on Demand GmbH, 2009. ISBN 978-952-498-167-5.
- ↑ Kokemäen koulut, Kokemäki.fi. Viitattu 14.7.2014.
- ↑ Karjanhoito ja meijeritoimi, ProAgria Oulu. Viitattu 14.7.2014.
- ↑ Arkistonmuodostaja: Peltosalmen kotitalouskoulu, Arkistolaitos. Viitattu 14.7.2014.
- ↑ Historiaa, Tertin kartano. Viitattu 14.7.2014.
- ↑ Auroran ajasta nykypäivään, Espoon kaupunki. Viitattu 14.7.2014.
- ↑ Historiaa, Eurajoen kunta. Viitattu 14.7.2014.
- ↑ Marja Ylönen / Erkki Valli-Jaakola: Vuojoen kartano, s. 64–66. Forssa: Eurajoen kunta, 2004. ISBN 951-97309-6-6.
- ↑ Raimo Hieta: Östermyran kartanon karjanhoito- ja meijerikoulu 1876-82, Seinäjoen Joulu 1998, s. 27-29. Viitattu 14.7.2014.
Lakiviitteet
- ↑ Asetus tietopuolisista meijerikouluista (30.12.1927).