Ero sivun ”K2-vitamiinit” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
p stilisointia |
kh |
||
Rivi 89: | Rivi 89: | ||
| hapankaali || align="right"| {{nts|5.6}} || || <ref name ="matthew">{{Verkkoviite | Osoite = http://honey-guide.com/2014/03/10/menaquinones-k2-and-phylloquinone-k1-content-of-animal-products-and-fermented-foods/ | Nimeke = Menaquinones-k2-and-phylloquinone-k1-content-of-animal-products-and-fermented-foods | Tekijä = Dalby, M. | Julkaisu = The call of the Honeyguide | Ajankohta =maaliskuu 2014 | Viitattu = 27.2.2014| Kieli = {{en}} }}</ref> |
| hapankaali || align="right"| {{nts|5.6}} || || <ref name ="matthew">{{Verkkoviite | Osoite = http://honey-guide.com/2014/03/10/menaquinones-k2-and-phylloquinone-k1-content-of-animal-products-and-fermented-foods/ | Nimeke = Menaquinones-k2-and-phylloquinone-k1-content-of-animal-products-and-fermented-foods | Tekijä = Dalby, M. | Julkaisu = The call of the Honeyguide | Ajankohta =maaliskuu 2014 | Viitattu = 27.2.2014| Kieli = {{en}} }}</ref> |
||
|} |
|} |
||
Mittaustulokset ovat vain suuntaa |
Mittaustulokset ovat vain suuntaa antavia.<ref name ="NUTRIONIST"/> |
||
{{clear}} |
{{clear}} |
||
===Puutostilat=== |
===Puutostilat=== |
Versio 24. marraskuuta 2018 kello 11.13
K2-vitamiinit eli menakinonit (MK) kuuluvat rasvaliukoisten K-vitamiinien ryhmään.[1] Vihreistä kasveista ja kasviöljyistä[2] saatavasta K1-vitamiinista eli fenokinonista poiketen K2-vitamiinien alkuperänä on bakteeritoiminta suolistossa, fermentointi elintarviketuotannossa[3] tai kehonsisäinen biosynteesi K1-vitamiinista K2-vitamiiniksi.[4]
Vitamiiniluokituksessa K-vitamiinit eivät noudata normaalia aakkosjärjestystä, koska aluksi kiinnitettiin huomiota vain niiden osuuteen veren hyytymisessä. Tuon ilmiön saksankielisestä termistä – Koagulation – saivat nämä K-vitamiinit nimensä. Sittemmin on oivallettu menakinoneiden monivaikutteisuus. Tuoreissa tutkimuksissa on saatu viitteitä K2-vitamiinin roolista muun muassa sydän- ja verisuonitautien sekä osteoporoosin ehkäisyssä.[5][6]
Vaikutuksia kehossa
K2-vitamiineja on löydetty monista elimistä: sylkirauhasista,[7] aivoista, munuaisista, haimasta ,[8] sydämestä[9] ja maksasta.[10] Noin 90 % maksaan varastoituneesta K-vitamiinista on K2-vitamiineja.[7] Maksasta menakinoneja leviää lähinnä LDL-kolesterolin mukana verisuonia pitkin kaikkialle elimistöön.[11]
K2-vitamiinien yhtenä tehtävänä on toimia koentsyyminä koko kehon Gla-proteiinien synteesissä, jossa ne tulevat toimintakykyisiksi. Tähän mennessä on löydetty 17 erilaista Gla-proteiinia, mutta kaikkien niiden tarkoitusta ei vielä ole pystytty selvittämään.[12]
Maksassa menakinonit aktivoivat tarvittaessa veren hyytymistä valvovaa seitsemää erilaista proteiinia,[12] johon ryhmään kuuluvat hyytymistekijät II ,VII, IX,X, antitrombiiniproteiinit C ja S sekä antigeeninä toimiva proteiini Z.[13][14][15]
Muista Gla-proteiinista tunnetuin lienee luun Gla-proteiini eli osteokalsiini (OC),[16] jota tarvitaan kalsiumin sitoutumiseen luustoon ja hampaisiin .[17] Verisuonten kalkkeutumista ehkäisee matriisi-Gla-proteiini (MGP) ja solujen kasvua rajoittaa Gas6.[12] Gla-rich-proteiinin (GRP) puolestaan on todettu sitovan kalsiumia pehmytkudosissa.[18] K-vitamineista riippuvaisia proteiineja ovat myös PRGP1, PRGP2, TMG3, TMG3 ,[19] periostin sekä Tgfbi.[4]
K2-vitamiini vaikuttaa myös aivoissa ainakin myeliinin tuotantoon.[13]
Kemiallinen rakenne
K2-vitamiinin kemiallinen rakenne selvisi jo vuonna 1929.[20] Metyloity naftokinonirengas on kaikkien K-vitamiinien yhteinen rakenneosa.[17] Menakinoneissa siihen liittyy n-määrä isopreeniyksiköitä 3-asennossa, jotka muodostavat erimittaisia polyisopreeni-sivuketjuja.[3]
Menakinonimuodot
K2-vitamiineja tiedetään olevan 10 erilaista elimistössä toimivaa muotoa. Niistä tunnetuimmat ovat MK-4 ja MK-7.[7][3]
MK-4
Kasviperäisen fyllokinonin muuntuminen MK-4:ksi elimistössä oli pitkään selvittämätön prosessi.[9] Tuoreimman tutkimustiedon mukaan menakinoni-4:ää syntyy biosynteesissä eri puolilla kehoa, etenkin aivoissa, luustossa ja rasvakudoksessa MenA- ja UBIAD1-entsyymien avulla.[4][8][21][22] Muut menakinonit sen sijaan ovat bakteeritoiminnan tulosta .[12] Menakinoni-4:n merkitys ihmisruumiissa on vielä suurelta osin arvoitus.[17] Sen vaikutus verenkierrossa on kuitenkin hyvin lyhytaikainen – korkeintaan kahdeksan tuntia.
Ravinnosta MK-4:ää saa eniten kananlihasta, kananmunista, voista,[23] kalasta sekä lihasta.[7]
MK-5 ja MK-6
MK-5:n alkuperä on suoliston Bacillus lentus-bakteerikannassa [24] kun MK-6 taas on kehon Eubacterium lentum- bakteerien valmistamaa vitamiinia.[21] Niitä molempia löytyy hieman hapankaalista.[23]
MK-7
Kehon oma Veillonella-bakteeristo tuottaa MK-7:ää ruuansulatuselimistössä.[21] Tämän pitkäketjuisen menakinonin puoliintumisaika verenkierrossa on yli kolme vuorokautta.[11]
Menakinoni-7:n runsain lähde elintarvikkeiden joukossa on Bacillus subtilus natto –bakteerikannalla hapatettu soijavalmiste, natto, joka kuuluu monien japanilaisten aamiaisruokavalioon.[17] Siitä eristettyä MK-7-vitamiinia käytetään ravintolisissä.[7]
Länsimaisessa ruokavaliossa sitä löytyy joissain juustoissa sekä hapatetuissa maitotuotteissa.[6][23]
MK-8 ja MK-9
Kehon oma MK-8-vitamiini on Enterobacteria-kannan tuotantoa suolistossa.[21] MK-9-muotoja syntyy ruuansulatuselimistössä Mycobacterium phlei -bakteerien toiminnan tuloksena. Niidenkin vaikutus elimistössä kestää useita päiviä.[12][25]
Ruuasta saatavat MK-8 ja MK-9 -vitamiinit ovat maitohappo- ja propionihappobakteerikäymisen tulosta.[12] Niinpä monet hapatetut elintarvikkeet ja varsinkin maitotuotteet sisältävätkin runsaasti K2-vitamiinia. Suomalaisessa ruokavaliossa parhaiksi lähteiksi on todettu Edam-juusto ja normaalirasvainen viili.[26]
MK-10, MK-11, MK-12 ja MK-13
Lähinnä Bacteroides-suvun bakteerit tuottavat näitä hyvin pitkäketjuisia menakinoneja suolistossa. Sieltä ne varastoituvat maksaan.
Elintarvikkeista niitä ei juurikaan löydy.[17] Tosin joistain juustoista on mitattu myös MK-10 -pitoisuuksia.[12]
Saanti
Kasvikunnasta saatavaan fyllokinoniin pohjautuva entsyymiperäinen menakinonin valmistus täydentää kehonsisäistä bakteerituotantoa,[4][8][9] joka vanhemmalla iällä supistuu merkittävästi.[27] Ravintona nautittu K2-vitamiini imeytyy suolistossa lähes täydellisesti, kun taas kasviperäisestä K1-vitamiinista saatu hyöty on vain 10 % luokkaa. Niinpä K-vitamiinin todellisesta kokonaissaannista K1- ja K2-vitamiineilla lienee yhtä merkittävä osuus.[12] K-vitamiinin laskennallinen kokonaissaanti, joka sisältää siis sekä K1- että K2-vitamiinit, oli Suomessa vuonna 2007 keskimäärin 91 µg/vrk.[6][28] Tuo määrä on riittävä veren hyytymisen varmistamiseen, mutta K2-vitamiineilla on todettu olevan muitakin tehtäviä. Niinpä aikuisväestöllä, joka ei käytä K2-ravintolisiä, on löydetty 20–30 % aktivoitumatta jäänyttä osteokalsiinia ja MGP:tä.[12] Se viittaa vahvasti K2-vitamiinin saannin riittämättömyyteen.[29] Tosin myös K1-vitamiini aktivoi osteokalsiinia, joten tutkimustulos voi merkitä myös tuon vitamiinin puutetta.[6]
Parhaat ravintolähteet
Elinikätilastoa johtavassa Japanissa[30] syödään runsaasti K2-vitamiinipitoisuudeltaan ainutlaatuista nattoa. Niinpä MK-7 vitamiinin saanti ravinnosta saattaa siellä olla 70–100 mikrogrammaa (µg) vuorokaudessa.[7]
Parhaita K2-vitamiinin lähteitä: [31]
Elintarvike | Pitoisuus µg/100 g |
Muoto | Lähde |
---|---|---|---|
natto | 900– 1 200 | [4] | |
broileri | 85 | 100 % MK-4 | |
Edam-juusto | 49,4 | ||
voi | 18,4 | 100 % MK-4 | |
3,5 % viili | 14,7 | ||
maksa | 9,11 | ||
Emmental-juusto | 9,1 | ||
Polar-juusto | 9,1 | ||
2 % kevytviiili | 8,4 | ||
hapankaali | 5,6 | [32] |
Mittaustulokset ovat vain suuntaa antavia.[6]
Puutostilat
Terveellä aikuisella arvellaan suolistobakteerien riittävän tyydyttämään kehon välttämättömän K-vitamiinitarpeen. Jos bakteerikanta syystä tai toisesta tuhoutuu, niin puutosoireita alkaa näkyä 3-4 viikon jälkeen.[33] Ripuli ja antibioottien pitkäaikainen käyttö ovat ruuansulatuskanavan bakteeristolle tuhoisia.[17]
K-vitamiinin puutostila ilmenee nenäverenvuotona, mustelmaherkkyytenä, suoliston verenvuotona, alttiutena luunmurtumiin, ruuansulatusongelmina tai anemiana.[34] Jalkojen ja käsien kylmäherkkyys saattaa viitata myös K2-vajeeseen. [35] Kivulias luupiikkikin voi johtua samasta syystä.[36]
Raskauden loppuvaiheessa K2-vitamiinia on elimistössä vähemmän kuin normaalisti.[12] Vastasyntyneille voidaan antaa K-vitamiinipistos synteettisen K1-vitamiinin muodossa verenvuotovaaran vuoksi.[37] Nuorillakin on todettu K-vitamiinin vajausta.[38] Tähän voi olla syynä pikaruuan myötä vähentynyt K-vitamiinin saanti. On myös pidettävä mielessä, että osteokalsiini, joka kiinnittää kalsiumia luustoon, on jopa kymmenen kertaa aktiivisempi kasvuiässä kuin aikuisena. Sen toiminta edellyttää runsasta K2-vitamiinin saantia.[12] Yli 40-vuotiailla aktivoitumattoman osteokalsiinin määrä veressä vähenee, mitä pidetään merkkinä K-vitamiinin puutteesta. Sitä voidaan kompensoida K2-vitamiinivalmisteilla.[38][6] Merkittävää tämän vitamiinin vajetta on todettu Crohnin taudissa[12] ja Alzheimerin taudissakin.[36]
Ravintolisät
Vain harvoista elintarvikkeista löytyy runsaasti K2-vitamiinia. Sen takia on alettu valmistaa menakinonia sisältäviä ravintolisiä (B5). Markkinoilta löytyy sekä MK-4 että MK-7 -muodossa olevaa K2-vitamiinia. [5] Menakinoni-7 on niistä pitkävaikutteisempi ja sen imeytyminen tableteista on noin 78 % luokkaa. [7]
MK-7
Pakkauksissa suositeltu MK-7:n päiväannos on 45 µg .[5]Kuitenkin vasta noin 200 µg päiväannoksella K2-vitamiinista riippuvien Gla-proteiinien arvellaan pääsevän lähelle aktiivisuuden maksimitasoa.[12] Joillekin suuremmat annokset ovat aiheuttaneet sydämen tykytystä.[39] Annosmäärän optimointiin kaivataan lisätutkimuksia.[29] Ilmeisesti tarvittavaan K2-vitamiiniannoksen määrään vaikuttavat myös geneettiset tekijät, koska luunmurtumariski sekä verisuonten kalkkeutuminenkin riippuvat perimästä.[17]
Verisuonten kalkkeutumisen hoidossa ja ehkäisyssä MK-7-valmisteiden ohella käytettävä omega-3 vähentää suonten seinämiin tarttunutta kolesterolia ja C- sekä E-vitamiini hillitsevät verisuonten tulehdustilaa.[40] D3-vitamiinin kohtuullinen saanti lisää MGP:n määrää verisuonten seinämissä,[41] jolloin kalsiumia poistuu tehokkaammin verisuonten seinämien plakista.[11] Luuston rakennetta vahvistaa K2-vitamiinin lisäksi saatu kalsium ja D-vitamiini, joilla on siis selvä yhteisvaikutus.[42]
MK-4
MK-4-muotoisen K2-vitamiinin vaikuttavat annoskoot liikkuvat 1,5 milligrammasta ylöspäin.[21] Sen lyhyestä bioaktiviteetista johtuen MK-4-ravintolisiä on käytettävä kolmasti päivässä.
Vitaminoidut elintarvikkeet
Leuconostoc lactis-bakteerien sekä neljän muun bakteerikannan on tutkittu kohottavan merkittävästi hapanmaitotuotteiden menakinonipitoisuutta.[43] Niiden hyödyntäminen meijeriteollisuudessa tai muidenkin hapatteiden valmistuksessa toisi markkinoilla lisää K2-vitamiinipitoisia elintarvikkeita.[17] Pohjois-Irlannissa Linwoods toi runsaasti K2- vitamiinia sisältävän maidon myyntiin marraskuussa 2012.[44] Norjalainen NattoPharma puolestaan on kehitettänyt K2-vitamiinia sisältävän öljyvalmisteen, jolla voidaan nostaa virvoitusjuomien, vilja- ja maitotuotteiden ja monien muidenkin elintarvikkeiden K2-pitoisuutta huomattavasti.[7]
Kalsium-paradoksi
Kalsium-paradoksilla tarkoitetaan sitä ilmiötä, jossa vanhemmiten luut haurastuvat ja niiden kalsiumpitoisuus vähenee, mutta kalsiumia kuitenkin ilmestyy plakkina verisuonten seinämiin ja pehmytkudoksiin, mikä aiheuttaa sydän- ja verisuonisairauksia.[3]
Tähän arvoitukseen voi K2-vitamiini antaa ratkaisun: entsymaattisen gamma-karboksylaation kautta K2-vitamiinit aktivoivat sekä matriisi-Gla-proteiinia (MGP), joka poistaa kalkkeutumia verisuonistosta, että osteokalsiinia, jonka tehtävänä on kiinnittää kalsium lujasti luukudokseen. Niinpä K2-vitamiinin riittävällä saannilla lienee mahdollista sekä tervehdyttää jossain määrin verisuonistoa että myös vähentää luukatoa. Teorian tueksi on saatu muutamia lupaavia tutkimustuloksia, mutta lisänäyttöä kaivataan.[11]
Tutkimuksia terveysvaikutuksista
Hollannissa on tehty laajoja kansalaistutkimuksia K2-vitamiinin saannin suhteesta sydän- ja verisuonitautien yleisyyteen. Japanissa taas mielenkiinto suuntautuu luuston lujuuden kasvattamiseen MK-4 vitamiinituotteilla. Tutkimusraporttien yhteenvedosta saa laajemman yleiskuvan K2-vitamiinitutkimuksesta.
Sydän- ja verisuonitautien ehkäisy
Suomessa sydän- ja verisuonitaudit ovat yleisin kuolinsyy. Vuonna 2012 niiden osuus kokonaiskuolleisuudesta oli 39%.[45] Muutamissa tutkimuksissa on saatu viitteitä näiden sairauksien ja K2-vitamiinin saannin välisestä yhteydestä.
Geleijns 2004
Osana hyvin laajaa vanhemman väestön terveystutkimusta, joka tunnetaan nimellä Rotterdam study julkaistiin Hollannissa K2-vitamiinin ja sydänsairauksien yhteyttä koskeva tutkimusraportti. Tuossa hankkeessa 4807 yli 55-vuotiaan terveen naisen ja miehen ruokavalio analysoitiin tarkasti seitsemän vuoden ajan ja seurattiin samalla heidän sairastavuuttaan. Tutkimuksessa huomattiin vahva käänteinen syy-seuraussuhde K2-vitamiinin runsaan saannin ja vakavan verisuonten kalkkiutumisen kanssa. Tulokseksi saatiin myös, että eniten ravinnostaan K2-vitamiinia saaneen kolmanneksen riski kuolla sydänsairauksiin oli 57 % pienempi kuin alhaisimman kolmanneksen keskuudessa.[46]
Gast 2008
Neljä vuotta myöhemmin ilmestyi Wageningenin yliopiston ja kahden muun tahon raportti tutkimuksesta, jossa 16 057 tervettä naista iältään 49-70 vuotta oli kahdeksan vuoden seurannassa ruokavalion ja terveyden suhteen. Huomattiin, että jokainen lisääntynyt 10 µg annos ruuasta saatua K2-vitamiinia pienensi aina yhdeksällä prosentilla riskiä saada jokin sydänsairaus.[47]
Beulens 2009
Toisessa hollantilaisessa tutkimuksessa tarkkailtiin 564 terveen, vanhemman naisen ruokavaliota ja verisuonten kalkkeutumista. Selvisi, että 45 µg päiväannoksella ravitsemuksellista K2-vitamiinia sepelvaltimoiden kalkkeutuminen väheni 20 %.[48]
Knapen 2015
Maastrichtin yliopiston 244 vanhemman naisen otoksessa todettiin kolmen vuoden mittaisen tarkkailujakson aikana nautitun 180 µg vuorokautisen K2(MK-7)-vitamiinilisän lisäävän verisuonten joustavuutta.[49]
Luunmurtumien ennaltaehkäisy
Luunmurtumariski kasvaa luuston heiketessä. Japanissa, jossa K2-vitamiinin saanti on runsasta, on havaittu yllättävän vähän luunmurtumia.
Cockayne 2006
Laajassa 13 tutkimuksen yhteenvedossa todettiin menakinonilla ja etenkin sen lääketieteellisinä annoksina saadulla MK-4 -muodolla olevan selvä yhteys luun vahvuuteen.[50]
Knapen 2013
Tutkimuksessa huomattiin, että kahden tai kolmen vuoden päivittäisen 180 µg lisäravinneannoksen jälkeen MK-7 alkaa vahvistaa luustoa.[51]
Yhteiskäyttö Marevanin kanssa
Yleisesti K2-vitamiinin ja Marevan-tuotenimellä markkinoitavan varfariinin yhteiskäyttöä on totuttu varomaan, koska K-vitamiini toimii varfariinin vastavaikuttajana. Kuitenkin hollantilaisen Maastrichtin yliopiston CARIM-instituutissa K-vitamiinin tieteellistä tutkimusta johtavan Leon Schugersin[52] mukaan 45 µg vuorokausiannos ei häiritse merkittävästi verenohennuslääkitystä. Sen sijaan se voi hoitohenkilökunnan tarkkailussa ajan mittaan tasata mitattavia [53], sillä niiden vaihtelut ovat suurempia niukasti K-vitamiinia saavilla.[13][4]
Lähteet
- ↑ Eränen, Johanna: Rasvat tutuiksi, osa 1 .Rasvaliukoiset vitamiinit Vegaia. 16.8.2008. Viitattu 19.3.2014.
- ↑ K-vitamiini, menadioni + Tohtori. 30.5.2008. Viitattu 19.3.2014.
- ↑ a b c d Passwater, Richard A.: Vitamin K2 Puts Calcium in Bones and Removes Calcium From Arteries, Part 1:An interview with Dr. Leon Schurgers drpasswater.com. helmikuu 2001. Viitattu 22.2.2014. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f Pizzorno, Lara: Vitamin K2.Essential for Prevention of Age Associated Chronic Disease Longevity Medicine Review. elokuu 2011. Viitattu 14.3.2014. (englanniksi)
- ↑ a b c Harju, Juhana: Vitamiini joka estää verisuonten kalkkiutumista Aamiainen ruohikolla. 22.9.2007. Viitattu 24.2.2014.
- ↑ a b c d e f Harju, Juhana: K-vitamiini – unohdettu ravintoaine osteoporoosin ehkäisyssä ja hoidossa (vieraskirjoitus) Pronutrionist. 15.2.2011. Viitattu 24.2.2014.
- ↑ a b c d e f g h European Food Safety Authority: Scientific opinion efsa.europa.eu. 2.10.2008. Viitattu 1.3.2014. (englanniksi)
- ↑ a b c Nakaqawa,K et al.: Identification of UBIAD1 as a novel human menaquinone-4 biosynthetic enzyme Nature. 4.11.2010. Viitattu 22.2.2014. (englanniksi)
- ↑ a b c Shearer, Martin J. & Newman, Paul: Metabolism and cell biology of vitamin K Thrombosis and Haemostasis. lokakuu 2008. Viitattu 22.2.2014. (englanniksi)
- ↑ Thijissen, HH & Drittij-Reijnders, MJ: Vitamin K status in human tissues:tissue-specific accumulation of phylloquinone and menaquinone-4 British Journal of Nutrition. tammikuu 1996. Viitattu 22.2.2014. (englanniksi)
- ↑ a b c d Passwater, Richard A: Vitamin K2 Puts Calcium in Bones and Removes Calcium from Arteries, Part 2: A Look at the Data An Interview with Dr. Leon Schurgers Whole Foods Magazine. maaliskuu 2009. Viitattu 22.2.2014. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h i j k l m Vermeer, Cees: Vitamin K: the effect on health beyond coagulation – an interview Food&Nutrition Research. 2.4.2012. Viitattu 22.2.2014. (englanniksi)
- ↑ a b c Pizzorno, Lara: Vitamin D and Vitamin K Team Up to Lower CVD Risk: Part II Longevity Medicine Review. Viitattu 17.3.2014. (englanniksi)
- ↑ Rasi, Vesa: Tukostaipumus Therapia Fennica. Viitattu 15.3.2014.
- ↑ Miletich JP,Broze GJ Jr.: Human plasma protein Z antigen:range in normal subjects and effect of warfarin therapy Blood. kesäkuu 1987. Viitattu 17.3.2014. (englanniksi)
- ↑ Aulio, Kai: Säännöllinen oliiviöljyn käyttö näyttää turvaavan luuston kuntoa Tiedebasaari-blogi. 30.8.2012. Viitattu 17.3.2014.
- ↑ a b c d e f g h jimmywho: K-vitamiinit Terveesti-blogi. 14.8.2008. Viitattu 1.3.2012.
- ↑ Viegas, Carla S.B. et al: Gla-rich protein is a novel vitamin K-dependent protein present in serum that accumulates at sites of pathological calcifications The American Journal of Pathology. joulukuu 2009. Viitattu 15.3.2014. (englanniksi)
- ↑ Stipanuk, Martha H, Caudill, Marie A: Biochemical, Physiological, and Molecular Aspects of Human Nutrition books.google.fi. Viitattu 15.3.2014. (englanniksi)
- ↑ Dam, Henrik: Nobel-luento The discovery of vitamin K, its biological functions and therapeutical application Nobel-luento. 12.12.1946. Viitattu 1.3.2014. (englanniksi)
- ↑ a b c d e Vitamin K examine.com -sivusto. Viitattu 20.3.2014. (englanniksi)
- ↑ Hegart Jm et al: UBIAD1-mediated vitamin K2 synthesis is required for vascular endothelial cell survival and development Development. huhtikuu 2013. Viitattu 15.3.2014. (englanniksi)
- ↑ a b c Schurgers, Leon J, Vermeer, Cees: Determination of phylloquinone and menaquinones in food. Effect of food matrix on circulating vitamin K concentrations Haemostasis. tammikuu 2000. Viitattu 15.3.2014. (englanniksi)
- ↑ National collection of dairy culture National dairy research institute. (englanniksi)
- ↑ Bentley, Ronald & Meganathan, R: Biosynthesis of vitamin K (menaquinone) in bacteria Microbiological Reviews. syyskuu 1982. Viitattu 15.3.2014. (englanniksi)
- ↑ Harju, Juhana: Edam-juusto on sydämelle terveellistä Aamiainen ruohikolla -blogi. 12.2.2009. Viitattu 22.2.2014.
- ↑ ”The world is paying attention to ”Natto”, which contributes to Japanese longevity” . An interview with Dr.Hiroyulki Sumi Japan functional food research association. Viitattu 22.2.2014. (englanniksi)
- ↑ Finravinto 2007 -tutkimus Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B 23 / 2008, sivu 66. 2008. Viitattu 15.3.2014.
- ↑ a b Dalmeijer G.W. et al: The effect of menaquinone-7 supplementation on circulating species of matrix Gla protein Atheroscleroris. joulukuu 2012. Viitattu 22.2.2014. (englanniksi)
- ↑ Elinikä, odotettavissa oleva 2010. Suomen YK-liitto. Viitattu 20.3.2014. (englanniksi)
- ↑ Fineli
- ↑ Dalby, M.: Menaquinones-k2-and-phylloquinone-k1-content-of-animal-products-and-fermented-foods The call of the Honeyguide. maaliskuu 2014. Viitattu 27.2.2014. (englanniksi)
- ↑ Himberg, J-J: Vitamiinit www.medicina.fi -sivusto. 2001. Viitattu 15.3.2014.
- ↑ Vitamin K- assay -serum Metametrix Clinical Laboratory. 2013. Viitattu 1.3.2014. (englanniksi)
- ↑ Pellinen, Petri: Kädet ja jalat lämpimiksi Suur-Jyväskylän lehti. 22.1.2014. Viitattu 22.2.2014.
- ↑ a b Howenstein, James: Vitamin K2 controls removal of calcium from arteries News with Views. 5.6.2007. Viitattu 22.2.2014. (englanniksi)
- ↑ Konakion Fimea. Viitattu 1.3.2014.
- ↑ a b Theuwissen, E et al.: Vitamin K status in healthy volunteers Food & Function. marraskuu 2013. Viitattu 15.3.2014. (englanniksi)
- ↑ Posts about vitamin K2 and palpitations www.treato.com -sivusto. 21.1.2014. Viitattu 4.4.2014. (englanniksi)
- ↑ Morgan, Raene: Natural supplements, inflammation and lipids – Video (Leon Schurgesin haastattelu myös tekstinä) www.ihealthtube.com -sivusto. 24.9.2009. Viitattu 22.2.2014. (englanniksi)
- ↑ Fraser, James D. et al.: 1,25-dihydroxyvitamin D3 stimulates the synthesis of matrix gamma-carboxyglutamatic acid protein by osteosarcoma cells The journal of biological chemistry. tammikuu 1988. Viitattu 15.3.2014. (englanniksi)
- ↑ Morgan, Raena: Preventing osteoporosis with witamin K-2 – Video (Leon Schurgersin haastattelu myös tekstinä) www.ihealthtube.com. 15.5.2009. Viitattu 22.2.2014. (englanniksi)
- ↑ Morishita, Takashi et al: Production of menaquinones by lactic acid bacteria Journal of dairy science. syyskuu 1999. Viitattu 1.3.2014. (englanniksi)
- ↑ Linwoods Dairy Northern Ireland naturally. Viitattu 3.3.2014. (englanniksi)
- ↑ Nämä ovat suomalaisten yleisimmät kuolinsyyt MTV uutiset. 30.12.2013. Viitattu 20.3.2014.
- ↑ Geleinse, Johanna M. et al.: Dietary intake of menaquinone is associated with a reduced risk of coronary heart disease The journal of nutrition. marraskuu 2004. Viitattu 22.2.2014. (englanniksi)
- ↑ Gast, G. C. M. et al.: A high menaquinone intake reduces the incidence of coronary heart disease ScienceDirect. lokakuu 2008. Viitattu 22.2.2014. (englanniksi)
- ↑ Beulens, Joline W. J.: High dietary menaquinone intake is associated with reduced coronary calcification Atheroscleroris. huhtikuu 2009. Viitattu 22.2.2014. (englanniksi)
- ↑ Knapen, M. H.: Menaquinone-7 supplementation improves arterial stiffness in healthy postmenopausal women: double-blind randomised clinical trial Tromb Haemost. helmikuu 2015. Viitattu 1.3.2015. (englanniksi)
- ↑ Cockayne, Sarah et al.: Vitamin K and the prevention of fractures JAMA Internal Medicine. kesäkuu 2006. Viitattu 3.3.2014. (englanniksi)
- ↑ Knapen, MH et al.: Three-year low-dose menaquinone-7 supplementation helps decrease bone loss in healthy postmenopausal women Osteoporos International. syyskuu 2013. Viitattu 15.3.2014. (englanniksi)
- ↑ Leon Schugers
- ↑ INR-arvoja