Myeliini

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Myeliini on sekä keskushermostossa että ääreishermostossa esiintyvä solukalvon erikoistunut rakenne, joka muodostaa eristekerroksen (myeliini- eli ydintupen) viejähaarakkeiden ympärille. Keskushermostossa myeliiniä tuottavat oligodendrosyytit ja ääreishermostossa Schwannin solut. Jotkin taudit, kuten MS-tauti ja eräät aivojen ja selkäytimen tulehdukset, vaurioittavat myeliiniä ja aiheuttavat oireita sen hermon vaikutusalueella, jonka myeliinikerros on vaurioitunut. Myelinisoituneessa viejähaarakkeessa hermoimpulssit kulkevat nopeammin kuin myelinisoitumattomassa.[1]

Ydintuppi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hermosolu eli neuroni. Solun runko punaisella värillä, 16. viejähaarake eli aksoni, 21. ydin- eli myeliinituppi (Schwannin solu) vaaleansinisellä ja 12. sen Tuma, 22. Ranvierin kuroumat.

Ydin- eli myeliinituppi on rakenteellisesti ja toiminnallisesti erikoistunut solukalvon rakenne, jossa hermotukisolun solukalvo kiertyy hermosolun viejähaarakkeen ympäri rullalle. Myeliinituppi mahdollistaa hermoimpulssin nopeamman kulun toimimalla eristeenä ja keskittämällä viejähaarakkeen solukalvon (aksolemman) jännitteen purkautumisen Ranvierin kuroumiin, joissa jänniteherkkien natriumkanavien tiheys on erityisen suuri. Keskushermostossa myeliinitupen muodostavat oligodendrosyytit ja ääreishermostossa Schwannin solut.lähde?

Myeliinin biokemiallinen koostumus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Myeliini in situselvennä sisältää noin 40 % vettä. Myeliinin kuivapainosta on poikkeuksellisen suuri osuus rasva-aineita (noin 70-85 %), kun taas valkuaisaineita on suhteellisen vähän (15-30 %). Myeliini koostuu pääosin kolesterolista. Yleensä biologisissa kalvoissa valkuaisaineita on suhteessa enemmän kuin rasva-aineita. Matala vesipitoisuus ja erityinen rasva-ainekoostumus ovat keskeisiä myeliinin kyvylle toimia eristeenä.lähde?

Keskushermoston ja ääreishermoston myeliinillä on sama tehtävä, mutta sen lisäksi, että myeliiniä tuottavat eri solut, myös solujen tuottaman myeliinin valkuaisaine- ja rasva-ainekoostumuksissa on eroja.lähde?

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Miten lapsen aivot kehittyvät? Jyväskylän yliopisto

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]