Myeliini

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Myeliini on sekä keskushermostossa että ääreishermostossa esiintyvä solukalvon erikoistunut rakenne, joka muodostaa eristekerroksen (myeliinitupen) aksonien ympärille. Keskushermostossa myeliiniä tuottavat oligodendrosyytit ja ääreishermostossa Schwannin solut. Jotkin taudit, kuten MS-tauti ja eräät aivojen ja selkäytimen tulehdukset vaurioittavat myeliiniä ja aiheuttavat oireita sen hermon vaikutusalueella, jonka myeliinikerros on vaurioitunut. Myelinisoituneessa aksonissa hermoimpulssit kulkevat nopeammin kuin myelinisoitumattomassa.lähde?

Myeliinituppi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hermosolu eli neuroni. Solun runko punaisella värillä, 16. viejähaarake eli aksoni, 21. myeliinituppi (Schwannin solu) vaaleansinisellä ja 12. sen tuma, 22. Ranvierin kuroumat.

Myeliinituppi on rakenteellisesti ja toiminnallisesti erikoistunut solukalvon rakenne, jossa gliasolun solukalvo kiertyy hermosolun aksonin (viejähaarakkeen) ympäri rullalle. Myeliinituppi mahdollistaa hermoimpulssin nopeamman kulun toimimalla eristeenä ja keskittämällä aksonin solukalvon (aksolemman) depolarisaation Ranvierin kuroumiin, joissa jänniteherkkien natriumkanavien tiheys on erityisen suuri. Keskushermostossa myeliinitupen muodostavat oligodendrosyytit ja ääreishermostossa Schwannin solut.lähde?

Myeliinin biokemiallinen koostumus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Myeliini in situ sisältää noin 40% vettä. Myeliinissä on poikkeuksellisen suuri osuus lipidejä (noin 70-85%), kun taas proteiineja on suhteellisen vähän (15-30%). Yleensä biologisissa kalvoissa proteiineja on suhteessa enemmän lipideihin verrattuna. Matala vesipitoisuus ja erityinen lipidikoostumus ovat keskeisiä myeliinin kyvylle toimia eristeenä. Keskushermoston ja ääreishermoston myeliinillä on sama funktio, mutta sen lisäksi, että myeliiniä tuottavat eri solut, myös solujen tuottaman myeliinin proteiini- ja lipidikoostumuksissa on eroja.lähde?