K2-vitamiinit

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

K2-vitamiinit eli menakinonit (MK) kuuluvat rasvaliukoisten K-vitamiinien ryhmään. [1] Vihreistä kasveista ja kasviöljyistä [2] saatavasta K1-vitamiinista eli fenokinonista poiketen K2-vitamiinien alkuperänä on bakteeritoiminta suolistossa, fermentointi elintarviketuotannossa[3] tai kehonsisäinen biosynteesi K1-vitamiinista K2-vitamiiniksi.[4]

Vitamiiniluokituksessa K-vitamiinit eivät noudata normaalia aakkosjärjestystä, koska aluksi kiinnitettiin huomiota vain niiden osuuteen verenhyytymisessä. Tuon ilmiön saksankielisestä termistä – Koagulation – saivat nämä K-vitamiinit nimensä. Sittemmin on oivallettu menakinoneiden monivaikutteisuus. Tuoreissa tutkimuksissa on saatu viitteitä K2-vitamiinin roolista muun muassa sydän- ja verisuonitautien sekä osteoporoosin ehkäisyssä.[5][6]



Vaikutuksia kehossa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

K2-vitamiini osallistuu aivojen myeliinituotantoon

K2-vitamiineja on löydetty monista elimistä : sylkirauhasista,[7] aivoista, munuaisista, haimasta ,[8] sydämestä[9] ja maksasta.[10] Noin 90 % maksaan varastoituneesta K-vitamiinista on K2-vitamiineja.[7] Maksasta menakinoneja leviää lähinnä LDL-kolesterolin mukana verisuonia pitkin kaikkialle elimistöön.[11]

K2-vitamiinien yhtenä tehtävänä on toimia koentsyyminä koko kehon Gla-proteiinien synteesissä, jossa ne tulevat toimintakykyisiksi. Tähän mennessä on löydetty 17 erilaista Gla-proteiinia, mutta kaikkien niiden tarkoitusta ei vielä ole pystytty selvittämään.[12]

Maksassa menakinonit aktivoivat tarvittaessa veren hyytymistä valvovaa seitsemää erilaista proteiinia,[12] johon ryhmään kuuluvat hyytymistekijät II ,VII, IX,X, antitrombiiniproteiinit C ja S sekä antigeeninä toimiva proteiini Z.[13] [14][15]

Muista Gla-proteiinista tunnetuin lienee luun Gla proteiini eli osteokalsiini(OC),[16] jota tarvitaan kalsiumin sitoutumiseen luustoon ja hampaisiin .[17] Verisuonten kalkkeutumista ehkäisee matriisi Gla-proteiini (MGP) ja solujen kasvua rajoittaa Gas6.[12] Gla-rich proteiinin (GRP)puolestaan on todettu sitovan kalsiumia pehmytkudosissa.[18] K-vitamineista riippuvaisia proteiineja ovat myös PRGP1,PRGP2,TMG3,TMG3 ,[19] periostin sekä Tgfbi.[4]

K2-vitamiini vaikuttaa myös aivoissa ainakin myeliinin tuotantoon.[13]

Kemiallinen rakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

K2-vitamiinin kemiallinen rakenne selvisi jo vuonna 1929.[20] Metyloity naftokinonirengas on kaikkien K-vitamiinien yhteinen rakenneosa .[17] Menakinoneissa siihen liittyy n-määrä isopreeniyksiköitä 3-asennossa, jotka muodostavat erimittaisia polyisopreeni-sivuketjuja.[3]

Menakinonimuodot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

K2-vitamiineja tiedetään olevan 10 erilaista elimistössä toimivaa muotoa. Niistä tunnetuimmat ovat MK-4 ja MK-7.[7][3]



Vitamin K structures


MK-4[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kasviperäisen fyllokinonin muuntuminen MK-4:ksi elimistössä oli pitkään selvittämätön prosessi.[9] Tuoreimman tutkimustiedon mukaan menakinoni-4:ää syntyy biosynteesissä eri puolilla kehoa, etenkin aivoissa, luustossa ja rasvakudoksessa MenA ja UBIAD1-entsyymien avulla.[4][8][21][22] Muut menakinonit sen sijaan ovat bakteeritoiminnan tulosta .[12] Menakinoni-4:n merkitys ihmisruumiissa on vielä suurelta osin arvoitus.[17]Sen vaikutus verenkierrossa on kuitenkin hyvin lyhytaikainen – korkeintaan kahdeksan tuntia.

Ravinnosta MK4:ää saa eniten kananlihasta, kananmunista, voista,[23] kalasta sekä lihasta.[7]

MK5 ja MK6[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

MK-5:n alkuperä on suoliston Bacillus lentus-bakteerikannassa [24] kun MK- 6 taas on kehon Eubacterium lentum- bakteerien valmistamaa vitamiinia.[21]

Niitä molempia löytyy hieman hapankaalista. [23]

MK7[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kehon oma Veillonella -bakteeristo tuottaa MK7:ää ruuansulatuselimistössä.[21] Tämän pitkäketjuisen menakinonin puoliintumisaika verenkierrossa on yli kolme vuorokautta.[11]

Menakinoni-7: n runsain lähde elintarvikkeiden joukossa on Bacillus subtilus natto – bakteerikannalla hapatettu soijavalmiste , natto, joka kuuluu monien japanilaisten aamiaisruokavalioon[17] Siitä eristettyä MK7 -vitamiinia käytetään ravintolisissä .[7]

Länsimaisessa ruokavaliossa sitä löytyy jossain juustoissa sekä hapatetuissa maitotuotteissa. [6] [23]

MK-8 ja MK-9[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kehon oma MK-8- vitamiini on Enterobacteria -kannan tuotantoa suolistossa.[21] MK-9 -muotoja syntyy ruuansulatuselimistössä Mycobacterium phlei-bakteerien toiminnan tuloksena.Niidenkin vaiku[25] tus elimistössä kestää useita päiviä.[12]

Ruuasta saatavat MK-8 ja MK-9 -vitamiinit ovat maitohappo- ja propionihappobakteerikäymisen tulosta.[12] Niinpä monet hapatetut elintarvikkeet ja varsinkin maitotuotteet sisältävätkin runsaasti K2-vitamiinia. Suomalaisessa ruokavaliossa parhaiksi lähteiksi on todettu Edam-juusto ja normaalirasvainen viili.[26]

MK-10, MK-11, MK-12 ja MK-13[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähinnä Bacteroides-suvun bakteerit tuottavat näitä hyvin pitkäketjuisia menakinoneja suolistossa. Sieltä ne varastoituvat maksaan.

Elintarvikkeista niitä ei juurikaan löydy.[17] Tosin joistain juustoista on mitattu myös MK-10 -pitoisuuksia.[12]

Saanti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kasvikunnasta saatavaan fyllokinoniin pohjautuva entsyymiperäinen menakinonin valmistus täydentää kehonsisäistä bakteerituotantoa,[4][8][9] , joka vanhemmalla iällä supistuu merkittävästi. [27] Ravintona nautittu K2-vitamiini imeytyy suolistossa lähes täydellisesti, kun taas kasviperäisestä K1-vitamiinista saatu hyöty on vain 10 % luokkaa. Niinpä K-vitamiinin todellisesta kokonaissaannista K1- ja K2-vitamiineilla lienee yhtä merkittävä osuus.[12] K-vitamiinin laskennallinen kokonaissaanti, joka sisältää siis sekä K1- että K2-vitamiinit, oli Suomessa vuonna 2007 keskimäärin 91 µg/vrk.[6][28] Tuo määrä on riittävä veren hyytymisen varmistamiseen, mutta K2-vitamiineilla on todettu olevan muitakin tehtäviä. Niinpä aikuisväestöllä, joka ei käytä K2-ravintolisiä, on löydetty 20–30 % aktivoitumatta jäänyttä osteokalsiinia ja MGPtä.[12] Se viittaa vahvasti K2-vitamiinin saannin riittämättömyyteen.[29] Tosin myös K1-vitamiini aktivoi osteokalsiinia, joten tutkimustulos voi merkitä myös tuon vitamiinin puutetta.[6]


Parhaat ravintolähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]



Natto on japanilainen aamiaisruoka

Elinikätilastoa johtavassa Japanissa[30] syödään runsaasti K2-vitamiinipitoisuudeltaan ainutlaatuista nattoa. Niinpä MK-7 vitamiinin saanti ravinnosta saattaa siellä olla luokkaa 70–100 µg/vrk.[7]


Parhaita K2-vitamiinin lähteitä :Fineli

Juusto on mainio K2-vitamiinin lähde
Elintarvike K2-vitamiinia Muoto
natto 900-1200 µg/100g [4]
broileri n. 85 µg/100g 100% MK-4
Edam-juusto 49,4 µg/100g
voi 18,4 µg/100g 100% MK-4
3,5% viili 14,7 µg/100g
maksa 9,11 µg/100g
Emmental –juusto 9,1 µg/100g
Polar-juusto 9,1 µg/100g
2% kevytviiili 8,4 µg/100g
hapankaali 5,6 µg/100g [31]

Mittaustulokset ovat vain suuntaa-antavia.[6]


Puutostilat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Terveellä aikuisella arvellaan suolistobakteerien riittävän tyydyttämään kehon välttämättömän K-vitamiinitarpeen. Jos bakteerikanta syystä tai toisesta tuhoutuu, niin puutosoireita alkaa näkyä 3-4 viikon jälkeen.[32] Ripuli ja antibioottien pitkäaikainen käyttö ovat ruuansulatuskanavan bakteeristolle tuhoisia.[17]

K2-vitamiinin puutostila voi ilmetä alttiutena luunmurtumiin. [33] Jalkojen ja käsien kylmäherkkyys saattaa viitata myös K2-vajeeseen. [34] Kivulias luupiikkikin voi johtua samasta syystä.[35]

Raskauden loppuvaiheessa K2-vitamiinia on elimistössä vähemmän kuin normaalisti.[12] Nuorillakin on todettu K-vitamiinin vajausta.[36] Tähän voi olla syynä pikaruuan myötä vähentynyt K-vitamiinin saanti. On myös pidettävä mielessä, että osteokalsiini, joka kiinnittää kalsiumia luustoon, on jopa kymmenen kertaa aktiivisempi kasvuiässä kuin aikuisena. Sen toiminta edellyttää runsasta K2-vitamiinin saantia.[12] Yli 40-vuotiailla aktivoitumattoman osteokalsiinin määrä veressä vähenee, mitä pidetään merkkinä K-vitamiinin puutteesta. Sitä voidaan kompensoida K2-vitamiinivalmisteilla.[36] [6] Merkittävää tämän vitamiinin vajetta on todettu Crohnin taudissa[12] ja Alzheimerin taudissakin.[35]

Ravintolisät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vain harvoista elintarvikkeista löytyy runsaasti K2-vitamiinia. Markkinoilta löytyy sekä MK-4 että MK-7-muodossa olevaa K2-vitamiinia. [5] Menakinoni-7 on niistä pitkävaikutteisempi ja sen imeytyminen tableteista on noin 78 % luokkaa. [7]

MK-7[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pakkauksissa suositeltu MK-7:n päiväannos oli aikaisemmin 45 µg .[5]Kuitenkin vasta noin 200 µg päiväannoksella K2-vitamiinista riippuvien Gla-proteiinien arvellaan pääsevän lähelle aktiivisuuden maksimitasoa.[12] Joillekin suuremmat annokset ovat aiheuttaneet sydämen tykytystä.[37] Annosmäärän optimointiin kaivataan lisätutkimuksia.[29] Ilmeisesti tarvittavaan K2-vitamiiniannoksen määrään vaikuttavat myös geneettiset tekijät, koska luunmurtumariski sekä verisuonten kalkkeutuminenkin riippuvat perimästä.[17]

Verisuonten kalkkeutumisen hoidossa ja ehkäisyssä MK-7- valmisteiden ohella käytettävä omega-3 vähentää suonten seinämiin tarttunutta kolesterolia ja C- sekä E-vitamiini hillitsevät verisuonten tulehdustilaa.[38] D3-vitamiinin kohtuullinen saanti lisää MGP:n määrää verisuonten seinämissä,[39] jolloin kalsiumia poistuu tehokkaammin verisuonten seinämien plakista.[11] Luuston rakennetta vahvistaa K2-vitamiinin lisäksi saatu kalsium ja D-vitamiini, joilla on siis selvä yhteisvaikutus.[40]

MK-4[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

MK-4-muotoisen K2-vitamiinin vaikuttavat annoskoot liikkuvat 1,5 milligrammasta ylöspäin.[21] Sen lyhyestä bioaktiviteetista johtuen MK-4 -ravintolisiä on käytettävä kolmasti päivässä.

Vitaminoidut elintarvikkeet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Leuconostoc lactis-bakteerien sekä neljän muun bakteerikannan on tutkittu kohottavan merkittävästi hapanmaitotuotteiden menakinonipitoisuutta.[41] Niiden hyödyntäminen meijeriteollisuudessa tai muidenkin hapatteiden valmistuksessa toisi markkinoilla lisää K2-vitamiinipitoisia elintarvikkeita.[17] Pohjois-Irlannissa Linwoods toi runsaasti K2- vitamiinia sisältävän maidon myyntiin marraskuussa 2012.[42] Norjalainen NattoPharma puolestaan on kehitettänyt K2-vitamiinia sisältävän öljyvalmisteen, jolla voidaan nostaa virvoitusjuomien, vilja- ja maitotuotteiden ja monien muidenkin elintarvikkeiden K2-pitoisuutta huomattavasti.[7]

Kalsium-paradoksi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kalsium-paradoksilla tarkoitetaan sitä ilmiötä, jossa vanhemmiten luut haurastuvat ja niiden kalsiumpitoisuus vähenee, mutta kalsiumia kuitenkin ilmestyy plakkina verisuonten seinämiin ja pehmytkudoksiin, mikä aiheuttaa sydän- ja verisuonisairauksia.[3]


Plakki koostuu tulehtuneeseen verisuoneen kertyneestä kolesterolista sekä kalsiumista.


Tähän arvoitukseen voi K2-vitamiini antaa ratkaisun : entsymaattisen gamma-karboksylaation kautta K2-vitamiinit aktivoivat sekä matriisi Gla proteiinia (MGP), joka poistaa kalkkeutumia verisuonistosta, että osteokalsiinia, jonka tehtävänä on kiinnittää kalsium lujasti luukudokseen. Niinpä K2-vitamiinin riittävällä saannilla lienee mahdollista sekä tervehdyttää jossain määrin verisuonistoa että myös vähentää luukatoa. Teorian tueksi on saatu muutamia lupaavia tutkimustuloksia, mutta lisänäyttöä kaivataan.[11]

Tutkimuksia terveysvaikutuksista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hollannissa on tehty laajoja kansalaistutkimuksia K2-vitamiinin saannin suhteesta sydän- ja verisuonitautien yleisyyteen. Japanissa taas mielenkiinto suuntautuu luuston lujuuden kasvattamiseen MK-4 vitamiinituotteilla. Tutkimusraporttien yhteenvedosta saa laajemman yleiskuvan K2-vitamiinitutkimuksesta.


Sydän- ja verisuonitautien ehkäisy[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa sydän- ja verisuonitaudit ovat yleisin kuolinsyy. Vuonna 2012 niiden osuus kokonaiskuolleisuudesta oli 39%.[43] Muutamissa tutkimuksissa on saatu viitteitä näiden sairauksien ja K2-vitamiinin saannin välisestä yhteydestä.

K2-vitamiini vähentää aortan kalkkeutumista ja riskiä kuolla sydänsairauksiin


Geleijns 2004[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Osana hyvin laajaa vanhemman väestön terveystutkimusta , joka tunnetaan nimellä Rotterdam study julkaistiin Hollannissa K2-vitamiinin ja sydänsairauksien yhteyttä koskeva tutkimusraportti. Tuossa hankkeessa 4807 yli 55-vuotiaan terveen naisen ja miehen ruokavalio analysoitiin tarkasti seitsemän vuoden ajan ja seurattiin samalla heidän sairastavuuttaan. Tutkimuksessa huomattiin vahva käänteinen syy-seuraussuhde K2-vitamiinin runsaan saannin ja vakavan verisuonten kalkkiutumisen kanssa. Tulokseksi saatiin myös, että eniten ravinnostaan K2-vitamiinia saaneen kolmanneksen riski kuolla sydänsairauksiin oli 57 % pienempi kuin alhaisimman kolmanneksen keskuudessa.[44]

Gast 2008[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Neljä vuotta myöhemmin ilmestyi Wageningenin yliopiston ja kahden muun tahon raportti tutkimuksesta, jossa 16 057 tervettä naista iältään 49-70 vuotta oli 8 vuoden seurannassa ruokavalion ja terveyden suhteen. Huomattiin, että jokainen lisääntynyt 10 µg annos ruuasta saatua K2-vitamiinia pienensi aina 9 %:lla riskiä saada jokin sydänsairaus.[45]

Beulens 2009[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toisessa hollantilaisessa tutkimuksessa tarkkailtiin 564 terveen, vanhemman naisen ruokavaliota ja verisuonten kalkkeutumista. Selvisi, että 45 µg päiväannoksella ravitsemuksellista K2-vitamiinia sepelvaltimoiden kalkkeutuminen väheni 20 %.[46]

Knapen 2015[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maastrichtin yliopiston 244 vanhemman naisen otoksessa todettiin kolmen vuoden mittaisen tarkkailujakson aikana nautitun 180 µg vuorokautisen K2-vitamiinilisän lisäävän verisuonten joustavuutta. [47]


Luunmurtumien ennaltaehkäisy[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luunmurtumariski kasvaa luuston heiketessä. Japanissa, jossa K2-vitamiinin saanti on runsasta, on havaittu yllättävän vähän luunmurtumia.

Cockayne 2006[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laajassa 13 tutkimuksen yhteenvedossa todettiin menakinonilla ja etenkin sen lääketieteellisinä annoksina saadulla MK-4 -muodolla olevan selvä yhteys luun vahvuuteen. [48]

Knapen 2013[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tutkimuksessa huomattiin, että kahden tai kolmen vuoden päivittäisen 180 µg lisäravinneannoksen jälkeen MK-7 alkaa vahvistaa luustoa.[49]

Yhteiskäyttö Marevanin kanssa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yleisesti K2-vitamiinin ja Marevan-tuotenimellä markkinoitavan varfariinin yhteiskäyttöä on totuttu varomaan, koska K-vitamiini toimii varfariinin vastavaikuttajana. Kuitenkin hollantilaisen Maastrichtin yliopiston CARIM-instituutissa K-vitamiinin tieteellistä tutkimusta johtavan Leon Schugersin mukaan 45 µg vuorokausiannos ei häiritse merkittävästi verenohennuslääkitystä. Sen sijaan se voi hoitohenkilökunnan tarkkailussa ajan mittaan tasata mitattavia INR-arvojaja, sillä niiden vaihtelut ovat suurempia niukasti K-vitamiinia saavilla.[13][4]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]




Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Eränen, Johanna: Rasvat tutuiksi, osa 1 .Rasvaliukoiset vitamiinit Vegaia. 16.8.2008. Viitattu 19.3.2014.
  2. K-vitamiini, menadioni + Tohtori. 30.5.2008. Viitattu 19.3.2014.
  3. a b c d Passwater, Richard A.: Vitamin K2 Puts Calcium in Bones and Removes Calcium From Arteries, Part 1:An interview with Dr. Leon Schurgers drpasswater.com. helmikuu 2001. Viitattu 22.2.2014. (englanniksi)
  4. a b c d e f Pizzorno, Lara: Vitamin K2.Essential for Prevention of Age Associated Chronic Disease Longevity Medicine Review. elokuu 2011. Viitattu 14.3.2014. (englanniksi)
  5. a b c Harju, Juhana: Vitamiini joka estää verisuonten kalkkiutumista Aamiainen ruohikolla. 22.9.2007. Viitattu 24.2.2014.
  6. a b c d e f Harju, Juhana: K-vitamiini – unohdettu ravintoaine osteoporoosin ehkäisyssä ja hoidossa (vieraskirjoitus) Pronutrionist. 15.2.2011. Viitattu 24.2.2014.
  7. a b c d e f g h European Food Safety Authority: Scientific opinion efsa.europa.eu. 2.10.2008. Viitattu 1.3.2014. (englanniksi)
  8. a b c Nakaqawa,K et al: Identification of UBIAD1 as a novel human menaquinone-4 biosynthetic enzyme Nature. 4.11.2010. Viitattu 22.2.2014. (englanniksi)
  9. a b c Shearer, Martin J.,Newman, Paul: Metabolism and cell biology of vitamin K Thrombosis and Haemostasis. lokakuu 2008. Viitattu 22.2.2014. (englanniksi)
  10. Thijissen HH, Drittij-Reijnders MJ: Vitamin K status in human tissues:tissue-specific accumulation of phylloquinone and menaquinone-4 British Journal of Nutrition. tammikuu 1996. Viitattu 22.2.2014. (englanniksi)
  11. a b c d Passwater, Richard A: Vitamin K2 Puts Calcium in Bones and Removes Calcium from Arteries, Part 2: A Look at the Data An Interview with Dr. Leon Schurgers Whole Foods Magazine. maaliskuu 2009. Viitattu 22.2.2014. (englanniksi)
  12. a b c d e f g h i j k l m n Vermeer,Cees: Vitamin K: the effect on health beyond coagulation – an interview Food&Nutrition Research. 2.4.2012. Viitattu 22.2.2014. (englanniksi)
  13. a b c Pizzorno, Lara: Vitamin D and Vitamin K Team Up to Lower CVD Risk: Part II Longevity Medicine Review. Viitattu 17.3.2014. (englanniksi)
  14. Rasi, Vesa: Tukostaipumus Therapia Fennica.fi. Viitattu 15.3.2014.
  15. Miletich JP,Broze GJ Jr.: Human plasma protein Z antigen:range in normal subjects and effect of warfarin therapy Blood. kesäkuu 1987. Viitattu 17.3.2014. (englanniksi)
  16. Aulio, Kai: Säännöllinen oliiviöljyn käyttö näyttää turvaavan luuston kuntoa Tiedebasaari-blogi. 30.8.2012. Viitattu 17.3.2014.
  17. a b c d e f g h jimmywho: K-vitamiinit Terveesti-blogi. 14.8.2008. Viitattu 1.3.2012.
  18. Viegas, Carla S.B. et al: Gla-rich protein is a novel vitamin K-dependent protein present in serum that accumulates at sites of pathological calcifications The American Journal of Pathology. joulukuu 2009. Viitattu 15.3.2014. (englanniksi)
  19. Stipanuk, Martha H, Caudill, Marie A: Biochemical, Physiological, and Molecular Aspects of Human Nutrition books.google.fi. Viitattu 15.3.2014. (englanniksi)
  20. Dam, Henrik: Nobel-luento The discovery of vitamin K, its biological functions and therapeutical application Nobel-luento. 12.12.1946. Viitattu 1.3.2014. (englanniksi)
  21. a b c d e Vitamin K examine.com -sivusto. Viitattu 20.3.2014. (englanniksi)
  22. Hegart Jm et al: UBIAD1-mediated vitamin K2 synthesis is required for vascular endothelial cell survival and development Development. huhtikuu 2013. Viitattu 15.3.2014. (englanniksi)
  23. a b c Schurgers, Leon J, Vermeer, Cees: Determination of phylloquinone and menaquinones in food. Effect of food matrix on circulating vitamin K concentrations Haemostasis. tammikuu 2000. Viitattu 15.3.2014. (englanniksi)
  24. National dairy research institute: National collection of dairy culture www.ndri.res.in - sivusto. (englanniksi)
  25. Bentley, Ronald & Meganathan, R: Biosynthesis of vitamin K (menaquinone) in bacteria Microbiological Reviews. syyskuu 1982. Viitattu 15.3.2014. (englanniksi)
  26. Harju, Juhana: Edam-juusto on sydämelle terveellistä Aamiainen ruohikolla -blogi. 12.2.2009. Viitattu 22.2.2014.
  27. Japan functional food research association: ”The world is paying attention to ”Natto”, which contributes to Japanese longevity” . An interview with Dr.Hiroyulki Sumi www.jafra.gr.jp -sivusto. Viitattu 22.2.2014. (englanniksi)
  28. Kansanterveyslaitos: Finravinto 2007 -tutkimus Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B 23 / 2008, sivu 66. 2008. Viitattu 15.3.2014.
  29. a b Dalmeijer G.W. et al: The effect of menaquinone-7 supplementation on circulating species of matrix Gla protein Atheroscleroris. joulukuu 2012. Viitattu 22.2.2014. (englanniksi)
  30. Suomen YK-liitto: Elinikä, odotettavissa oleva www.globalis.fi -sivusto. 2010. Viitattu 20.3.2014. (englanniksi)
  31. Dalby, M.: Menaquinones-k2-and-phylloquinone-k1-content-of-animal-products-and-fermented-foods The call of the Honeyguide. maaliskuu 2014. Viitattu 27.2.2014. (englanniksi)
  32. Himberg, J-J: Vitamiinit www.medicina.fi -sivusto. 2001. Viitattu 15.3.2014.
  33. Metametrix Clinical Laboratory: Vitamin K- assay -serum www.metametrix.com -sivusto. 2013. Viitattu 1.3.2014. (englanniksi)
  34. Pellinen, Petri: Kädet ja jalat lämpimiksi Suur-Jyväskylän lehti. 22.1.2014. Viitattu 22.2.2014.
  35. a b Howenstein, James: Vitamin K2 controls removal of calcium from arteries… NewsWithViews.com -sivusto. 5.6.2007. Viitattu 22.2.2014. (englanniksi)
  36. a b Theuwissen, E et al: Vitamin K status in healthy volunteers Food&Function. marraskuu 2013. Viitattu 15.3.2014. (englanniksi)
  37. Posts about vitamin K2 and palpitations www.treato.com -sivusto. 21.1.2014. Viitattu 4.4.2014. (englanniksi)
  38. Morgan, Raene: Natural supplements, inflammation and lipids – Video (Leon Schurgesin haastattelu myös tekstinä) www.ihealthtube.com -sivusto. 24.9.2009. Viitattu 22.2.2014. (englanniksi)
  39. Fraser, James D. et al: 1,25-dihydroxyvitamin D3 stimulates the synthesis of matrix gamma-carboxyglutamatic acid protein by osteosarcoma cells The journal of biological chemistry. tammikuu 1988. Viitattu 15.3.2014. (englanniksi)
  40. Morgan, Raena: Preventing osteoporosis with witamin K-2 – Video (Leon Schurgersin haastattelu myös tekstinä) www.ihealthtube.com. 15.5.2009. Viitattu 22.2.2014. (englanniksi)
  41. Morishita, Takashi et al: Production of menaquinones by lactic acid bacteria Journal of dairy science. syyskuu 1999. Viitattu 1.3.2014. (englanniksi)
  42. Northern Ireland naturally: Linwoods Dairy www.buyifood.com -sivusto. Viitattu 3.3.2014. (englanniksi)
  43. MTV uutiset: Nämä ovat suomalaisten yleisimmät kuolinsyyt www.mtv.fi -sivusto. 30.12.2013. Viitattu 20.3.2014.
  44. Geleinse, Johanna M. et al: Dietary intake of menaquinone is associated with a reduced risk of coronary heart disease The journal of nutrition. marraskuu 2004. Viitattu 22.2.2014. (englanniksi)
  45. Gast, G.C.M et al: A high menaquinone intake reduces the incidence of coronary heart disease ScienceDirect. lokakuu 2008. Viitattu 22.2.2014. (englanniksi)
  46. Beulens, Joline W. J.: High dietary menaquinone intake is associated with reduced coronary calcification Atheroscleroris. huhtikuu 2009. Viitattu 22.2.2014. (englanniksi)
  47. Knapen, M. H..: Menaquinone-7 supplementation improves arterial stiffness in healthy postmenopausal women: double-blind randomised clinical trial. Tromb Haemost. helmikuu 2015. Viitattu 1.3.2015. (englanniksi)
  48. Cockayne, Sarah et al: Vitamin K and the prevention of fractures JAMA Internal Medicine. kesäkuu 2006. Viitattu 3.3.2014. (englanniksi)
  49. Knapen, MH et al: Three-year low-dose menaquinone-7 supplementation helps decrease bone loss in healthy postmenopausal women. Osteoporos International. syyskuu 2013. Viitattu 15.3.2014. (englanniksi)