K2-vitamiinit

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

K2-vitamiinit eli menakinonit (MK) kuuluvat rasvaliukoisten K-vitamiinien ryhmään.[1] Vihreistä kasveista ja kasviöljyistä[2] saatavasta K1-vitamiinista eli fenokinonista poiketen K2-vitamiinien alkuperänä on bakteeritoiminta suolistossa, fermentointi elintarviketuotannossa[3] tai kehonsisäinen biosynteesi K1-vitamiinista K2-vitamiiniksi.[4]

Vitamiiniluokituksessa K-vitamiinit eivät noudata normaalia aakkosjärjestystä, koska aluksi kiinnitettiin huomiota vain niiden osuuteen veren hyytymisessä. Tuon ilmiön saksankielisestä termistä – Koagulation – saivat nämä K-vitamiinit nimensä. Sittemmin on oivallettu menakinoneiden monivaikutteisuus. Tuoreissa tutkimuksissa on saatu viitteitä K2-vitamiinin roolista muun muassa sydän- ja verisuonitautien sekä osteoporoosin ehkäisyssä.[5][6]

Vaikutuksia kehossa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

K2-vitamiini osallistuu aivojen myeliinituotantoon

K2-vitamiineja on löydetty monista elimistä: sylkirauhasista,[7] aivoista, munuaisista, haimasta ,[8] sydämestä[9] ja maksasta.[10] Noin 90 % maksaan varastoituneesta K-vitamiinista on K2-vitamiineja.[7] Maksasta menakinoneja leviää lähinnä LDL-kolesterolin mukana verisuonia pitkin kaikkialle elimistöön.[11]

K2-vitamiinien yhtenä tehtävänä on toimia koentsyyminä koko kehon Gla-proteiinien synteesissä, jossa ne tulevat toimintakykyisiksi. Tähän mennessä on löydetty 17 erilaista Gla-proteiinia, mutta kaikkien niiden tarkoitusta ei vielä ole pystytty selvittämään.[12]

Maksassa menakinonit aktivoivat tarvittaessa veren hyytymistä valvovaa seitsemää erilaista proteiinia,[12] johon ryhmään kuuluvat hyytymistekijät II ,VII, IX,X, antitrombiiniproteiinit C ja S sekä antigeeninä toimiva proteiini Z.[13][14][15]

Muista Gla-proteiinista tunnetuin lienee luun Gla-proteiini eli osteokalsiini (OC),[16] jota tarvitaan kalsiumin sitoutumiseen luustoon ja hampaisiin .[17] Verisuonten kalkkeutumista ehkäisee matriisi-Gla-proteiini (MGP) ja solujen kasvua rajoittaa Gas6.[12] Gla-rich-proteiinin (GRP) puolestaan on todettu sitovan kalsiumia pehmytkudosissa.[18] K-vitamineista riippuvaisia proteiineja ovat myös PRGP1, PRGP2, TMG3, TMG3 ,[19] periostin sekä Tgfbi.[4]

K2-vitamiini vaikuttaa myös aivoissa ainakin myeliinin tuotantoon.[13]

Kemiallinen rakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

K2-vitamiinin kemiallinen rakenne selvisi jo vuonna 1929.[20] Metyloity naftokinonirengas on kaikkien K-vitamiinien yhteinen rakenneosa.[17] Menakinoneissa siihen liittyy n-määrä isopreeniyksiköitä 3-asennossa, jotka muodostavat erimittaisia polyisopreeni-sivuketjuja.[3]

Menakinonimuodot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

K2-vitamiineja tiedetään olevan 10 erilaista elimistössä toimivaa muotoa. Niistä tunnetuimmat ovat MK-4 ja MK-7.[7][3]
Vitamin K structures

MK-4[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kasviperäisen fyllokinonin muuntuminen MK-4:ksi elimistössä oli pitkään selvittämätön prosessi.[9] Tuoreimman tutkimustiedon mukaan menakinoni-4:ää syntyy biosynteesissä eri puolilla kehoa, etenkin aivoissa, luustossa ja rasvakudoksessa MenA- ja UBIAD1-entsyymien avulla.[4][8][21][22] Muut menakinonit sen sijaan ovat bakteeritoiminnan tulosta .[12] Menakinoni-4:n merkitys ihmisruumiissa on vielä suurelta osin arvoitus.[17] Sen vaikutus verenkierrossa on kuitenkin hyvin lyhytaikainen – korkeintaan kahdeksan tuntia.

Ravinnosta MK-4:ää saa eniten kananlihasta, kananmunista, voista,[23] kalasta sekä lihasta.[7]

MK-5 ja MK-6[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

MK-5:n alkuperä on suoliston Bacillus lentus-bakteerikannassa [24] kun MK-6 taas on kehon Eubacterium lentum- bakteerien valmistamaa vitamiinia.[21] Niitä molempia löytyy hieman hapankaalista.[23]

MK-7[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kehon oma Veillonella-bakteeristo tuottaa MK-7:ää ruuansulatuselimistössä.[21] Tämän pitkäketjuisen menakinonin puoliintumisaika verenkierrossa on yli kolme vuorokautta.[11]

Menakinoni-7:n runsain lähde elintarvikkeiden joukossa on Bacillus subtilus natto –bakteerikannalla hapatettu soijavalmiste, natto, joka kuuluu monien japanilaisten aamiaisruokavalioon.[17] Siitä eristettyä MK-7-vitamiinia käytetään ravintolisissä.[7]

Länsimaisessa ruokavaliossa sitä löytyy joissain juustoissa sekä hapatetuissa maitotuotteissa.[6][23]

MK-8 ja MK-9[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kehon oma MK-8-vitamiini on Enterobacteria-kannan tuotantoa suolistossa.[21] MK-9-muotoja syntyy ruuansulatuselimistössä Mycobacterium phlei -bakteerien toiminnan tuloksena. Niidenkin vaikutus elimistössä kestää useita päiviä.[12][25]

Ruuasta saatavat MK-8 ja MK-9 -vitamiinit ovat maitohappo- ja propionihappobakteerikäymisen tulosta.[12] Niinpä monet hapatetut elintarvikkeet ja varsinkin maitotuotteet sisältävätkin runsaasti K2-vitamiinia. Suomalaisessa ruokavaliossa parhaiksi lähteiksi on todettu Edam-juusto ja normaalirasvainen viili.[26]

MK-10, MK-11, MK-12 ja MK-13[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähinnä Bacteroides-suvun bakteerit tuottavat näitä hyvin pitkäketjuisia menakinoneja suolistossa. Sieltä ne varastoituvat maksaan.

Elintarvikkeista niitä ei juurikaan löydy.[17] Tosin joistain juustoista on mitattu myös MK-10 -pitoisuuksia.[12]

Saanti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kasvikunnasta saatavaan fyllokinoniin pohjautuva entsyymiperäinen menakinonin valmistus täydentää kehonsisäistä bakteerituotantoa,[4][8][9] joka vanhemmalla iällä supistuu merkittävästi.[27] Ravintona nautittu K2-vitamiini imeytyy suolistossa lähes täydellisesti, kun taas kasviperäisestä K1-vitamiinista saatu hyöty on vain 10 % luokkaa. Niinpä K-vitamiinin todellisesta kokonaissaannista K1- ja K2-vitamiineilla lienee yhtä merkittävä osuus.[12] K-vitamiinin laskennallinen kokonaissaanti, joka sisältää siis sekä K1- että K2-vitamiinit, oli Suomessa vuonna 2007 keskimäärin 91 µg/vrk.[6][28] Tuo määrä on riittävä veren hyytymisen varmistamiseen, mutta K2-vitamiineilla on todettu olevan muitakin tehtäviä. Niinpä aikuisväestöllä, joka ei käytä K2-ravintolisiä, on löydetty 20–30 % aktivoitumatta jäänyttä osteokalsiinia ja MGP:tä.[12] Se viittaa vahvasti K2-vitamiinin saannin riittämättömyyteen.[29] Tosin myös K1-vitamiini aktivoi osteokalsiinia, joten tutkimustulos voi merkitä myös tuon vitamiinin puutetta.[6]

Parhaat ravintolähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Natto on japanilainen aamiaisruoka

Elinikätilastoa johtavassa Japanissa[30] syödään runsaasti K2-vitamiinipitoisuudeltaan ainutlaatuista nattoa. Niinpä MK-7 vitamiinin saanti ravinnosta saattaa siellä olla 70–100 mikrogrammaa (µg) vuorokaudessa.[7]

Parhaita K2-vitamiinin lähteitä: [31]

Juusto on mainio K2-vitamiinin lähde
Elintarvike Pitoisuus
µg/100 g
Muoto Lähde
natto &&&&&&&&&&&&0900.&&&&00900–&&&&&&&&&&&01200.&&&&001 200 [4]
broileri &&&&&&&&&&&&&085.&&&&0085 100 % MK-4
Edam-juusto &&&&&&&&&&&&&049.040000049,4
voi 18,4 100 % MK-4
3,5 % viili &&&&&&&&&&&&&014.070000014,7
maksa &&&&&&&&&&&&&&09.01100009,11
Emmental-juusto &&&&&&&&&&&&&&09.01000009,1
Polar-juusto &&&&&&&&&&&&&&09.01000009,1
2 % kevytviiili &&&&&&&&&&&&&&08.04000008,4
hapankaali &&&&&&&&&&&&&&05.06000005,6 [32]

Mittaustulokset ovat vain suuntaa-antavia.[6]

Puutostilat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Terveellä aikuisella arvellaan suolistobakteerien riittävän tyydyttämään kehon välttämättömän K-vitamiinitarpeen. Jos bakteerikanta syystä tai toisesta tuhoutuu, niin puutosoireita alkaa näkyä 3-4 viikon jälkeen.[33] Ripuli ja antibioottien pitkäaikainen käyttö ovat ruuansulatuskanavan bakteeristolle tuhoisia.[17]

K-vitamiinin puutostila ilmenee nenäverenvuotona, mustelmaherkkyytenä, suoliston verenvuotona, alttiutena luunmurtumiin, ruuansulatusongelmina tai anemiana.[34] Jalkojen ja käsien kylmäherkkyys saattaa viitata myös K2-vajeeseen. [35] Kivulias luupiikkikin voi johtua samasta syystä.[36]

Raskauden loppuvaiheessa K2-vitamiinia on elimistössä vähemmän kuin normaalisti.[12] Vastasyntyneille voidaan antaa K-vitamiinipistos synteettisen K1-vitamiinin muodossa verenvuotovaaran vuoksi.[37] Nuorillakin on todettu K-vitamiinin vajausta.[38] Tähän voi olla syynä pikaruuan myötä vähentynyt K-vitamiinin saanti. On myös pidettävä mielessä, että osteokalsiini, joka kiinnittää kalsiumia luustoon, on jopa kymmenen kertaa aktiivisempi kasvuiässä kuin aikuisena. Sen toiminta edellyttää runsasta K2-vitamiinin saantia.[12] Yli 40-vuotiailla aktivoitumattoman osteokalsiinin määrä veressä vähenee, mitä pidetään merkkinä K-vitamiinin puutteesta. Sitä voidaan kompensoida K2-vitamiinivalmisteilla.[38][6] Merkittävää tämän vitamiinin vajetta on todettu Crohnin taudissa[12] ja Alzheimerin taudissakin.[36]

Ravintolisät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vain harvoista elintarvikkeista löytyy runsaasti K2-vitamiinia. Sen takia on alettu valmistaa menakinonia sisältäviä ravintolisiä (B5). Markkinoilta löytyy sekä MK-4 että MK-7 -muodossa olevaa K2-vitamiinia. [5] Menakinoni-7 on niistä pitkävaikutteisempi ja sen imeytyminen tableteista on noin 78 % luokkaa. [7]

MK-7[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pakkauksissa suositeltu MK-7:n päiväannos on 45 µg .[5]Kuitenkin vasta noin 200 µg päiväannoksella K2-vitamiinista riippuvien Gla-proteiinien arvellaan pääsevän lähelle aktiivisuuden maksimitasoa.[12] Joillekin suuremmat annokset ovat aiheuttaneet sydämen tykytystä.[39] Annosmäärän optimointiin kaivataan lisätutkimuksia.[29] Ilmeisesti tarvittavaan K2-vitamiiniannoksen määrään vaikuttavat myös geneettiset tekijät, koska luunmurtumariski sekä verisuonten kalkkeutuminenkin riippuvat perimästä.[17]

Verisuonten kalkkeutumisen hoidossa ja ehkäisyssä MK-7-valmisteiden ohella käytettävä omega-3 vähentää suonten seinämiin tarttunutta kolesterolia ja C- sekä E-vitamiini hillitsevät verisuonten tulehdustilaa.[40] D3-vitamiinin kohtuullinen saanti lisää MGP:n määrää verisuonten seinämissä,[41] jolloin kalsiumia poistuu tehokkaammin verisuonten seinämien plakista.[11] Luuston rakennetta vahvistaa K2-vitamiinin lisäksi saatu kalsium ja D-vitamiini, joilla on siis selvä yhteisvaikutus.[42]

MK-4[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

MK-4-muotoisen K2-vitamiinin vaikuttavat annoskoot liikkuvat 1,5 milligrammasta ylöspäin.[21] Sen lyhyestä bioaktiviteetista johtuen MK-4-ravintolisiä on käytettävä kolmasti päivässä.

Vitaminoidut elintarvikkeet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Leuconostoc lactis-bakteerien sekä neljän muun bakteerikannan on tutkittu kohottavan merkittävästi hapanmaitotuotteiden menakinonipitoisuutta.[43] Niiden hyödyntäminen meijeriteollisuudessa tai muidenkin hapatteiden valmistuksessa toisi markkinoilla lisää K2-vitamiinipitoisia elintarvikkeita.[17] Pohjois-Irlannissa Linwoods toi runsaasti K2- vitamiinia sisältävän maidon myyntiin marraskuussa 2012.[44] Norjalainen NattoPharma puolestaan on kehitettänyt K2-vitamiinia sisältävän öljyvalmisteen, jolla voidaan nostaa virvoitusjuomien, vilja- ja maitotuotteiden ja monien muidenkin elintarvikkeiden K2-pitoisuutta huomattavasti.[7]

Kalsium-paradoksi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kalsium-paradoksilla tarkoitetaan sitä ilmiötä, jossa vanhemmiten luut haurastuvat ja niiden kalsiumpitoisuus vähenee, mutta kalsiumia kuitenkin ilmestyy plakkina verisuonten seinämiin ja pehmytkudoksiin, mikä aiheuttaa sydän- ja verisuonisairauksia.[3]

Plakki koostuu tulehtuneeseen verisuoneen kertyneestä kolesterolista sekä kalsiumista.

Tähän arvoitukseen voi K2-vitamiini antaa ratkaisun: entsymaattisen gamma-karboksylaation kautta K2-vitamiinit aktivoivat sekä matriisi-Gla-proteiinia (MGP), joka poistaa kalkkeutumia verisuonistosta, että osteokalsiinia, jonka tehtävänä on kiinnittää kalsium lujasti luukudokseen. Niinpä K2-vitamiinin riittävällä saannilla lienee mahdollista sekä tervehdyttää jossain määrin verisuonistoa että myös vähentää luukatoa. Teorian tueksi on saatu muutamia lupaavia tutkimustuloksia, mutta lisänäyttöä kaivataan.[11]

Tutkimuksia terveysvaikutuksista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hollannissa on tehty laajoja kansalaistutkimuksia K2-vitamiinin saannin suhteesta sydän- ja verisuonitautien yleisyyteen. Japanissa taas mielenkiinto suuntautuu luuston lujuuden kasvattamiseen MK-4 vitamiinituotteilla. Tutkimusraporttien yhteenvedosta saa laajemman yleiskuvan K2-vitamiinitutkimuksesta.

Sydän- ja verisuonitautien ehkäisy[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa sydän- ja verisuonitaudit ovat yleisin kuolinsyy. Vuonna 2012 niiden osuus kokonaiskuolleisuudesta oli 39%.[45] Muutamissa tutkimuksissa on saatu viitteitä näiden sairauksien ja K2-vitamiinin saannin välisestä yhteydestä.

K2-vitamiini vähentää aortan kalkkeutumista ja riskiä kuolla sydänsairauksiin


Geleijns 2004[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Osana hyvin laajaa vanhemman väestön terveystutkimusta, joka tunnetaan nimellä Rotterdam study julkaistiin Hollannissa K2-vitamiinin ja sydänsairauksien yhteyttä koskeva tutkimusraportti. Tuossa hankkeessa 4807 yli 55-vuotiaan terveen naisen ja miehen ruokavalio analysoitiin tarkasti seitsemän vuoden ajan ja seurattiin samalla heidän sairastavuuttaan. Tutkimuksessa huomattiin vahva käänteinen syy-seuraussuhde K2-vitamiinin runsaan saannin ja vakavan verisuonten kalkkiutumisen kanssa. Tulokseksi saatiin myös, että eniten ravinnostaan K2-vitamiinia saaneen kolmanneksen riski kuolla sydänsairauksiin oli 57 % pienempi kuin alhaisimman kolmanneksen keskuudessa.[46]

Gast 2008[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Neljä vuotta myöhemmin ilmestyi Wageningenin yliopiston ja kahden muun tahon raportti tutkimuksesta, jossa 16 057 tervettä naista iältään 49-70 vuotta oli kahdeksan vuoden seurannassa ruokavalion ja terveyden suhteen. Huomattiin, että jokainen lisääntynyt 10 µg annos ruuasta saatua K2-vitamiinia pienensi aina yhdeksällä prosentilla riskiä saada jokin sydänsairaus.[47]

Beulens 2009[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toisessa hollantilaisessa tutkimuksessa tarkkailtiin 564 terveen, vanhemman naisen ruokavaliota ja verisuonten kalkkeutumista. Selvisi, että 45 µg päiväannoksella ravitsemuksellista K2-vitamiinia sepelvaltimoiden kalkkeutuminen väheni 20 %.[48]

Knapen 2015[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maastrichtin yliopiston 244 vanhemman naisen otoksessa todettiin kolmen vuoden mittaisen tarkkailujakson aikana nautitun 180 µg vuorokautisen K2(MK-7)-vitamiinilisän lisäävän verisuonten joustavuutta.[49]

Luunmurtumien ennaltaehkäisy[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luunmurtumariski kasvaa luuston heiketessä. Japanissa, jossa K2-vitamiinin saanti on runsasta, on havaittu yllättävän vähän luunmurtumia.

Cockayne 2006[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laajassa 13 tutkimuksen yhteenvedossa todettiin menakinonilla ja etenkin sen lääketieteellisinä annoksina saadulla MK-4 -muodolla olevan selvä yhteys luun vahvuuteen.[50]

Knapen 2013[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tutkimuksessa huomattiin, että kahden tai kolmen vuoden päivittäisen 180 µg lisäravinneannoksen jälkeen MK-7 alkaa vahvistaa luustoa.[51]

Yhteiskäyttö Marevanin kanssa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yleisesti K2-vitamiinin ja Marevan-tuotenimellä markkinoitavan varfariinin yhteiskäyttöä on totuttu varomaan, koska K-vitamiini toimii varfariinin vastavaikuttajana. Kuitenkin hollantilaisen Maastrichtin yliopiston CARIM-instituutissa K-vitamiinin tieteellistä tutkimusta johtavan Leon Schugersin[52] mukaan 45 µg vuorokausiannos ei häiritse merkittävästi verenohennuslääkitystä. Sen sijaan se voi hoitohenkilökunnan tarkkailussa ajan mittaan tasata mitattavia [53], sillä niiden vaihtelut ovat suurempia niukasti K-vitamiinia saavilla.[13][4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Eränen, Johanna: Rasvat tutuiksi, osa 1 .Rasvaliukoiset vitamiinit Vegaia. 16.8.2008. Viitattu 19.3.2014.
  2. K-vitamiini, menadioni + Tohtori. 30.5.2008. Viitattu 19.3.2014.
  3. a b c d Passwater, Richard A.: Vitamin K2 Puts Calcium in Bones and Removes Calcium From Arteries, Part 1:An interview with Dr. Leon Schurgers helmikuu 2001. Viitattu 22.2.2014. (englanniksi)
  4. a b c d e f Pizzorno, Lara: Vitamin K2.Essential for Prevention of Age Associated Chronic Disease Longevity Medicine Review. elokuu 2011. Viitattu 14.3.2014. (englanniksi)
  5. a b c Harju, Juhana: Vitamiini joka estää verisuonten kalkkiutumista Aamiainen ruohikolla. 22.9.2007. Viitattu 24.2.2014.
  6. a b c d e f Harju, Juhana: K-vitamiini – unohdettu ravintoaine osteoporoosin ehkäisyssä ja hoidossa (vieraskirjoitus) Pronutrionist. 15.2.2011. Viitattu 24.2.2014.
  7. a b c d e f g h European Food Safety Authority: Scientific opinion 2.10.2008. Viitattu 1.3.2014. (englanniksi)
  8. a b c Nakaqawa,K et al.: Identification of UBIAD1 as a novel human menaquinone-4 biosynthetic enzyme Nature. 4.11.2010. Viitattu 22.2.2014. (englanniksi)
  9. a b c Shearer, Martin J. & Newman, Paul: Metabolism and cell biology of vitamin K Thrombosis and Haemostasis. lokakuu 2008. Viitattu 22.2.2014. (englanniksi)
  10. Thijissen, HH & Drittij-Reijnders, MJ: Vitamin K status in human tissues:tissue-specific accumulation of phylloquinone and menaquinone-4 British Journal of Nutrition. tammikuu 1996. Viitattu 22.2.2014. (englanniksi)
  11. a b c d Passwater, Richard A: Vitamin K2 Puts Calcium in Bones and Removes Calcium from Arteries, Part 2: A Look at the Data An Interview with Dr. Leon Schurgers Whole Foods Magazine. maaliskuu 2009. Viitattu 22.2.2014. (englanniksi)
  12. a b c d e f g h i j k l m Vermeer, Cees: Vitamin K: the effect on health beyond coagulation – an interview Food&Nutrition Research. 2.4.2012. Viitattu 22.2.2014. (englanniksi)
  13. a b c Pizzorno, Lara: Vitamin D and Vitamin K Team Up to Lower CVD Risk: Part II Longevity Medicine Review. Viitattu 17.3.2014. (englanniksi)
  14. Rasi, Vesa: Tukostaipumus Therapia Fennica. Viitattu 15.3.2014.
  15. Miletich JP,Broze GJ Jr.: Human plasma protein Z antigen:range in normal subjects and effect of warfarin therapy Blood. kesäkuu 1987. Viitattu 17.3.2014. (englanniksi)
  16. Aulio, Kai: Säännöllinen oliiviöljyn käyttö näyttää turvaavan luuston kuntoa Tiedebasaari-blogi. 30.8.2012. Viitattu 17.3.2014.
  17. a b c d e f g h jimmywho: K-vitamiinit Terveesti-blogi. 14.8.2008. Viitattu 1.3.2012.
  18. Viegas, Carla S.B. et al: Gla-rich protein is a novel vitamin K-dependent protein present in serum that accumulates at sites of pathological calcifications The American Journal of Pathology. joulukuu 2009. Viitattu 15.3.2014. (englanniksi)
  19. Stipanuk, Martha H, Caudill, Marie A: Biochemical, Physiological, and Molecular Aspects of Human Nutrition Viitattu 15.3.2014. (englanniksi)
  20. Dam, Henrik: Nobel-luento The discovery of vitamin K, its biological functions and therapeutical application Nobel-luento. 12.12.1946. Viitattu 1.3.2014. (englanniksi)
  21. a b c d e Vitamin K examine.com -sivusto. Viitattu 20.3.2014. (englanniksi)
  22. Hegart Jm et al: UBIAD1-mediated vitamin K2 synthesis is required for vascular endothelial cell survival and development Development. huhtikuu 2013. Viitattu 15.3.2014. (englanniksi)
  23. a b c Schurgers, Leon J, Vermeer, Cees: Determination of phylloquinone and menaquinones in food. Effect of food matrix on circulating vitamin K concentrations Haemostasis. tammikuu 2000. Viitattu 15.3.2014. (englanniksi)
  24. National collection of dairy culture National dairy research institute. (englanniksi)
  25. Bentley, Ronald & Meganathan, R: Biosynthesis of vitamin K (menaquinone) in bacteria Microbiological Reviews. syyskuu 1982. Viitattu 15.3.2014. (englanniksi)
  26. Harju, Juhana: Edam-juusto on sydämelle terveellistä Aamiainen ruohikolla -blogi. 12.2.2009. Viitattu 22.2.2014.
  27. ”The world is paying attention to ”Natto”, which contributes to Japanese longevity” . An interview with Dr.Hiroyulki Sumi Japan functional food research association. Viitattu 22.2.2014. (englanniksi)
  28. Finravinto 2007 -tutkimus Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B 23 / 2008, sivu 66. 2008. Viitattu 15.3.2014.
  29. a b Dalmeijer G.W. et al: The effect of menaquinone-7 supplementation on circulating species of matrix Gla protein Atheroscleroris. joulukuu 2012. Viitattu 22.2.2014. (englanniksi)
  30. Elinikä, odotettavissa oleva 2010. Suomen YK-liitto. Viitattu 20.3.2014. (englanniksi)
  31. Fineli
  32. Dalby, M.: Menaquinones-k2-and-phylloquinone-k1-content-of-animal-products-and-fermented-foods The call of the Honeyguide. maaliskuu 2014. Viitattu 27.2.2014. (englanniksi)
  33. Himberg, J-J: Vitamiinit www.medicina.fi -sivusto. 2001. Viitattu 15.3.2014.
  34. Vitamin K- assay -serum Metametrix Clinical Laboratory. 2013. Viitattu 1.3.2014. (englanniksi)
  35. Pellinen, Petri: Kädet ja jalat lämpimiksi Suur-Jyväskylän lehti. 22.1.2014. Viitattu 22.2.2014.
  36. a b Howenstein, James: Vitamin K2 controls removal of calcium from arteries News with Views. 5.6.2007. Viitattu 22.2.2014. (englanniksi)
  37. Konakion Fimea. Viitattu 1.3.2014.
  38. a b Theuwissen, E et al.: Vitamin K status in healthy volunteers Food & Function. marraskuu 2013. Viitattu 15.3.2014. (englanniksi)
  39. Posts about vitamin K2 and palpitations www.treato.com -sivusto. 21.1.2014. Viitattu 4.4.2014. (englanniksi)
  40. Morgan, Raene: Natural supplements, inflammation and lipids – Video (Leon Schurgesin haastattelu myös tekstinä) www.ihealthtube.com -sivusto. 24.9.2009. Viitattu 22.2.2014. (englanniksi)
  41. Fraser, James D. et al.: 1,25-dihydroxyvitamin D3 stimulates the synthesis of matrix gamma-carboxyglutamatic acid protein by osteosarcoma cells The journal of biological chemistry. tammikuu 1988. Viitattu 15.3.2014. (englanniksi)
  42. Morgan, Raena: Preventing osteoporosis with witamin K-2 – Video (Leon Schurgersin haastattelu myös tekstinä) www.ihealthtube.com. 15.5.2009. Viitattu 22.2.2014. (englanniksi)
  43. Morishita, Takashi et al: Production of menaquinones by lactic acid bacteria Journal of dairy science. syyskuu 1999. Viitattu 1.3.2014. (englanniksi)
  44. Linwoods Dairy Northern Ireland naturally. Viitattu 3.3.2014. (englanniksi)
  45. Nämä ovat suomalaisten yleisimmät kuolinsyyt MTV uutiset. 30.12.2013. Viitattu 20.3.2014.
  46. Geleinse, Johanna M. et al.: Dietary intake of menaquinone is associated with a reduced risk of coronary heart disease The journal of nutrition. marraskuu 2004. Viitattu 22.2.2014. (englanniksi)
  47. Gast, G. C. M. et al.: A high menaquinone intake reduces the incidence of coronary heart disease ScienceDirect. lokakuu 2008. Viitattu 22.2.2014. (englanniksi)
  48. Beulens, Joline W. J.: High dietary menaquinone intake is associated with reduced coronary calcification Atheroscleroris. huhtikuu 2009. Viitattu 22.2.2014. (englanniksi)
  49. Knapen, M. H.: Menaquinone-7 supplementation improves arterial stiffness in healthy postmenopausal women: double-blind randomised clinical trial Tromb Haemost. helmikuu 2015. Viitattu 1.3.2015. (englanniksi)
  50. Cockayne, Sarah et al.: Vitamin K and the prevention of fractures JAMA Internal Medicine. kesäkuu 2006. Viitattu 3.3.2014. (englanniksi)
  51. Knapen, MH et al.: Three-year low-dose menaquinone-7 supplementation helps decrease bone loss in healthy postmenopausal women Osteoporos International. syyskuu 2013. Viitattu 15.3.2014. (englanniksi)
  52. Leon Schugers
  53. INR-arvoja

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]