Raclette

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Raclette (suomeksi myös rakletti) on sekä juustotyyppi että siitä valmistettu fonduen kaltainen ruokalaji.

Juusto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perinteinen raclette on puolikova, sisältä kypsytetty ja täysrasvainen lehmänmaidosta tehty juusto. Se on muodoltaan pyöreä kiekko, painoltaan noin 6 kg. Valmistukseen käytettävä maito voi olla pastöroimatonta tai pastöroitua. Juuston kypsytys kestää 3–6 kuukautta. Raclettea valmistetaan myös savustettuna sekä valkoviinillä, pippurilla tai yrteillä maustettuna.

Raclette on lähtöisin Sveitsistä Valais’n kantonista, mutta sitä valmistetaan nykyään myös Ranskassa Savoijin, Franche-Comtén ja Bretagnen alueilla sekä Kanadan Québecissä. Valais’lainen raclette on nimisuojattu tuote (ransk. Raclette du Valais AOP, saks. Walliser Raclette AOP)[1].

Ruokalaji[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raclette on ominainen Sveitsin ja lähellä Sveitsin rajaa sijaitsevien Ranskan alueiden ruokalaji. Juustokiekkoa lämmitetään joko avotulen edessä tai grillillä. Tämän jälkeen osittain pehmennyt juusto kaavitaan ruokailijoiden lautasille. Sana raclette tuleekin ranskan ilmaisusta racler, tarkoittaen "raapia/kaapia". Perinteisiä lisukkeita ovat pienet, kiinteät perunat, hillosipulit, etikkakurkut, kuivattu liha (kuten ilmakuivattu kinkku), viipaloidut paprikat, tomaatit, sipulit, sienet sekä mustapippuri. Raclette valmistetaan nykyisin usein erityisellä sähkökäyttöisellä raclette-pöytägrillillä. Grillin yhteydessä on jokaiselle ruokailijalle pieni pannu, jossa hän voi sulattaa juustopaloja.

Sveitsin Vaud’ssa racletten kanssa juodaan usein teetä tai muuta lämmintä juomaa taikka fendant-valkoviiniä. Ranskassa racletten kanssa nautitaan yleensä valkoviiniä kuten rieslingiä tai pinot gris’tä. Sanotaan, että veden juominen raclette-aterialla häiritsisi ruoansulatusta, mutta väitteelle ei ole tieteellistä näyttöä.

Raclette on mainittu keskiaikaisissa kirjoituksissa erityisen ravitsevana ateriana, jota sveitsiläiset talonpojat söivät. Tuolloin se tunnettiin saksankielisellä alueella nimellä Bratchäs (paistettu juusto). Perinteisesti sveitsiläiset lehmäpaimenet ottivat juustoa mukaansa kulkiessaan karjan mukana. Iltaisin leirinuotion äärellä he sulattivat juustoa ja kaapivat sitä leivän päälle.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Walliser Raclette (Racletten tietoja Sveitsin nimisuojayhdistyksen verkkosivuilla) Schweizerische Vereinigung der AOP-IGP. Viitattu 3.11.2018. (saksaksi), (ranskaksi), (italiaksi), (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]