Ero sivun ”Wales” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
→‎Sijainti ja fyysinen maantiede: Fyysisessä maantieteessä lienee pikemmin saaren niemimaa kuin kuningaskunnan niemimaa.
lisää
Rivi 56: Rivi 56:
== Maantiede ==
== Maantiede ==
=== Sijainti ja fyysinen maantiede ===
=== Sijainti ja fyysinen maantiede ===
Wales on [[Iso-Britannia (saari)|Ison-Britannian]] niemimaa. Englanti on sen rajanaapuri idässä, Irlanninmeri lännessä ja pohjoisessa. Etelässä [[Bristolin kanaali]] erottaa Walesin Englantiin kuuluvasta [[Cornwall]]in niemimaasta. Maan tiheimmin asutut ja teollistuneimmat alueet ovat Etelä-Walesissa, mukaan lukien pääkaupunki [[Cardiff]] ja kaksi muuta suurinta kaupunkia, [[Swansea]] ja [[Newport]].
Wales on [[Iso-Britannia (saari)|Ison-Britannian]] niemimaa. Englanti on sen rajanaapuri idässä, Irlanninmeri lännessä ja pohjoisessa. Etelässä [[Bristolin kanaali]] ja [[Severnin estuaari]] erottavat Walesin Englantiin kuuluvasta [[Cornwall]]in niemimaasta, ja pohjoisessa Walesia rajoittavat [[Liverpoolinlahti]] ja [[Deen estuaari]].<ref name="britannica">''Encyclopædia Britannica''.</ref> Pohjois- ja etelärannikoilla on muutamia saaria, joista [[Anglesey]] on suurin.


Maan tiheimmin asutut ja teollistuneimmat alueet ovat Etelä-Walesissa, mukaan lukien pääkaupunki [[Cardiff]] ja kaksi muuta suurinta kaupunkia, [[Swansea]] ja [[Newport]].
⚫
Walesin maasto on melko vaihtelevaa. Eteläosissa on tasaisia rannikkotasankoja, ja maan keski- ja pohjoisosissa on kukkula- ja vuoristoketjuja.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.bbc.co.uk/wales/culture/sites/aboutwales/pages/geography.shtml| Nimeke = The geography of Wales | Julkaisija = BBC| Viitattu = 11.5.2013 | Kieli = {{en}}}}</ref> Maan korkeimmat huiput ovat [[Snowdonia]]n alueella pohjoisessa. Korkein niistä on 1&nbsp;085&nbsp;metrin korkuinen [[Snowdon]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.visitwales.co.uk/about-wales-guide-to-wales-culture-people-and-language/welsh-geography/| Nimeke = Geography| Julkaisu = Visit Wales| Julkaisija = Welsh Government| Viitattu = 11.5.2013 | Kieli = {{en}}}}</ref> Pohjois- ja etelärannikoilla on muutamia saaria, joista [[Anglesey]] on suurin.


⚫
Walesin maasto on melko vaihtelevaa. Eteläosissa on tasaisia rannikkotasankoja, ja maan keski- ja pohjoisosissa on kukkula- ja vuoristoketjuja.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.bbc.co.uk/wales/culture/sites/aboutwales/pages/geography.shtml| Nimeke = The geography of Wales | Julkaisija = BBC| Viitattu = 25.12.2017| Kieli = {{en}}}}</ref> Walesin selkärangan muodostaa pohjois–etelä-suuntainen ylätasanko. Siitä työntyy etelään [[Brecon Beacons]], jonka korkein kohta [[Pen y Fan]] on 886 metriä korkea, ja luoteeseen [[Snowdonia]], jonka korkein huippu [[Snowdon]] (1&nbsp;085 metriä) on myös koko Walesin korkein kohta.<ref name="britannica"/>

Walesin keskiylänköä pitkin kulkee [[vedenjakaja]], josta myös saa alkunsa maan suurimmat joet. [[Severn]] ja [[Wye]] ovat Britannian pisimpiä jokia, ja ne virtaavat osittain walesin keski- ja itäosissa ja laskevat Severnin estuaariin. Pohjoisosien suurin joki on [[Dee (joki Walesissa)|Dee]]. Walesin luonnonjärvet ovat pieniä ja pääosin jääkaudella muodostuneita.<ref name="britannica"/>
=== Ilmasto ===
=== Ilmasto ===
Walesin ilmasto on [[Meri-ilmasto|merellinen]], ja sää on usein pilvinen, kostea ja tuulinen. Rikkonaisen rannikon ja vuoristojen takia ilmasto vaihtelee paikallisesti. Joillain ylänköalueilla ilmasto voi olla todella ankara, mutta rannikolla miellyttävä. Vuoden keskilämpötila alankoalueilla on 9,5–10,5 astetta. Rannikolla helmikuu on yleensä kylmin kuukausi, mutta sisämaassa tammi- ja helmikuu ovat suurin piirtein yhtä kylmiä. Tammikuun keskimääräinen minimilämpötila vaihtelee hieman nollan alapuolelta kolmeen asteeseen. Heinäkuu on vuoden lämpimin kuukausi. Silloin päivän ylin lämpötila on keskimäärin 17–21 astetta.<ref name="climate">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.metoffice.gov.uk/climate/uk/wl/print.html| Nimeke = Wales: climate | Julkaisija = Met Office| Viitattu = 11.5.2013 | Kieli = {{en}}}}</ref>
Walesin ilmasto on [[Meri-ilmasto|merellinen]], ja sää on usein pilvinen, kostea ja tuulinen. Rikkonaisen rannikon ja vuoristojen takia ilmasto vaihtelee paikallisesti. Joillain ylänköalueilla ilmasto voi olla todella ankara, mutta rannikolla miellyttävä. Vuoden keskilämpötila alankoalueilla on 9,5–10,5 astetta. Rannikolla helmikuu on yleensä kylmin kuukausi, mutta sisämaassa tammi- ja helmikuu ovat suurin piirtein yhtä kylmiä. Tammikuun keskimääräinen minimilämpötila vaihtelee hieman nollan alapuolelta kolmeen asteeseen. Heinäkuu on vuoden lämpimin kuukausi. Silloin päivän ylin lämpötila on keskimäärin 17–21 astetta.<ref name="climate">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.metoffice.gov.uk/climate/uk/wl/print.html| Nimeke = Wales: climate | Julkaisija = Met Office| Viitattu = 11.5.2013 | Kieli = {{en}}}}</ref>
Rivi 66: Rivi 70:


[[kuva:Wales from ISS.jpg|thumb|260px|Wales kuvattuna [[Kansainvälinen avaruusasema|Kansainväliseltä avaruusasemalta]].]]
[[kuva:Wales from ISS.jpg|thumb|260px|Wales kuvattuna [[Kansainvälinen avaruusasema|Kansainväliseltä avaruusasemalta]].]]

=== Elävä luonto ===
Olosuhteiden ja ihmistoiminnan seurauksena erilaiset ruohomaat, vuoristoniityistä alankojen [[laidun]]maihin. Istutusmetsiäkin on jonkun verran. Walesin syrjäisimmillä alueilla on eläimistöä, joka on harvinaista Britannian muissa osissa. Tällaisiin lajeihin kuuluvat muun muassa [[hilleri]], [[näätä]], [[isohaarahaukka]] ja [[alppivaris]].<ref name="britannica"/>

Walesissa on kolme kansallispuistoa, [[Snowdonian kansallispuisto|Snowdonia]], [[Pembrokeshiren rannikon kansallispuisto|Pembrokeshiren rannikko]] ja [[Brecon Beaconsin kansallispuisto|Brecon Beacons]].<ref name="britannica"/>


== Historia ==
== Historia ==
Rivi 81: Rivi 90:


Walesilla on ollut vuodesta 1999 oma parlamenttinsa, [[Walesin kansalliskokous|kansalliskokous]]. Vuonna 2006 hyväksytyn lain perusteella kansalliskokouksella on myös oikeus muodostaa omia lakejaan, tosin ne pitää hyväksyttää Britannian parlamentissa.<ref>Atkinson, s. 28.</ref> Walesin kansalliskokouksessa on 60 jäsentä, ja lainsäädännöllisen vallan lisäksi sen tehtäviin kuuluvat Walesin hallituksen päätösten tutkiminen ja ”Walesin äänenä” toimiminen. Hallitusta johtaa [[Walesin pääministeri|pääministeri]], ja hallituksen tehtäviin kuuluvat budjetin ja yleisen politiikan muodostaminen ja julkisten virastojen hallinnoiminen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.rcn.org.uk/aboutus/wales/news_events/how_the_assembly_works| Nimeke = Politics in Wales| Julkaisija = Royal College of Nursing| Viitattu = 11.5.2013 | Kieli = {{en}}}}</ref>
Walesilla on ollut vuodesta 1999 oma parlamenttinsa, [[Walesin kansalliskokous|kansalliskokous]]. Vuonna 2006 hyväksytyn lain perusteella kansalliskokouksella on myös oikeus muodostaa omia lakejaan, tosin ne pitää hyväksyttää Britannian parlamentissa.<ref>Atkinson, s. 28.</ref> Walesin kansalliskokouksessa on 60 jäsentä, ja lainsäädännöllisen vallan lisäksi sen tehtäviin kuuluvat Walesin hallituksen päätösten tutkiminen ja ”Walesin äänenä” toimiminen. Hallitusta johtaa [[Walesin pääministeri|pääministeri]], ja hallituksen tehtäviin kuuluvat budjetin ja yleisen politiikan muodostaminen ja julkisten virastojen hallinnoiminen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.rcn.org.uk/aboutus/wales/news_events/how_the_assembly_works| Nimeke = Politics in Wales| Julkaisija = Royal College of Nursing| Viitattu = 11.5.2013 | Kieli = {{en}}}}</ref>

Walesissa on perinteisesti ollut korkeampi äänestysprosentti kuin keskimäärin Britanniassa. [[Työväenpuolue (Yhdistynyt kuningaskunta)|Työväenpuolueeseen]] kuuluva [[Walesin työväenpuolue]] on Walesin suurin puolue. Muita merkittäviä puolueita ovat muun muassa [[Plaid Cymru]], [[Walesin liberaalidemokraatit]] ja [[Walesin konservatiivipuolue]]. Plaid Cymru perustettiin vuonna 1925 edistämään Walesin parlamentin pedustamista ja maan suoraa kansainvälistä edustusta. Sitä kannatetaan erityisesti alueilla, joilla kymriä puhutaan yleisesti. Walesissa on vielä Plaid Cymrua nationalistisempia ja separistisempia järjestöjä, kuten [[Cymdeithas yr Iaith Gymraeg]].<ref name="britannica"/>


Brittimonarkian kruununperilliselle annetaan edelleen [[Walesin prinssi]]n arvonimi, mutta hänellä ei ole mitään tekemistä alueen hallinnon kanssa, ja arvonimi on ainoastaan symbolinen. [[Walesin prinssi Charles]]in arvoon asettaminen tapahtui vuonna 1969 Caernarfonin linnassa Pohjois-Walesissa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.walesonline.co.uk/incoming/gallery/prince-charless-investiture-caernarfon-1969-7353393 | Nimeke = Prince Charles's investiture at Caernarfon in 1969 | Tekijä = | Ajankohta = 2014 | Julkaisu = Wales Online | Viitattu = 11.3.2017 }}</ref>
Brittimonarkian kruununperilliselle annetaan edelleen [[Walesin prinssi]]n arvonimi, mutta hänellä ei ole mitään tekemistä alueen hallinnon kanssa, ja arvonimi on ainoastaan symbolinen. [[Walesin prinssi Charles]]in arvoon asettaminen tapahtui vuonna 1969 Caernarfonin linnassa Pohjois-Walesissa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.walesonline.co.uk/incoming/gallery/prince-charless-investiture-caernarfon-1969-7353393 | Nimeke = Prince Charles's investiture at Caernarfon in 1969 | Tekijä = | Ajankohta = 2014 | Julkaisu = Wales Online | Viitattu = 11.3.2017 }}</ref>
Rivi 110: Rivi 121:


==Kulttuuri==
==Kulttuuri==

⚫
=== Urheilu ===
⚫
[[Rugby]] ja [[jalkapallo]] ovat Walesin suosituimmat urheilulajit. Rugby on kansallislaji, ja sitä seurataan erityisesti maan eteläosissa. Walesilla on myös oma [[Walesin jalkapallomaajoukkue|jalkapallomaajoukkue]] ja oma jalkapallosarjansa, puoliammattilainen [[Walesin valioliiga]]. Parhaat walesilaisjoukkueet pelaavat kuitenkin [[Englannin jalkapallon sarjajärjestelmä|Englannin sarjoissa]]. [[Cardiff City FC]] on ainoana ei-englantilaisena joukkueena voittanut arvostetun [[FA Cup]]in.<ref>Atkinson, s. 40–41.</ref> Walesin kansallisstadion on [[Cardiff]]issa sijaitseva [[Millennium Stadium]], jonne mahtuu peräti 74&nbsp;500 katsojaa ja jossa on järjestetty useita kansainvälisiä tapahtumia. Walesissa on järjestetty myös esimerkiksi [[golf]]in [[Ryder Cup]], ja [[Celtic Manor Resort]] on yksi Euroopan arvostetuimpia golfkeskuksia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.wales.com/en/content/cms/english/about_wales/sport/sport.aspx| Nimeke = Sport| Julkaisu = Wales.com| Julkaisija = Welsh Government| Viitattu = 11.5.2013 | Kieli = {{en}}}}</ref>


===Ruoka===
===Ruoka===
Rivi 118: Rivi 126:
[[Walesilainen keittiö]] tunnetaan erityisesti [[lampaanliha]]sta. Perinteiseen ''cawl''-keittoon käytetään [[purjo]]a, [[keräkaali]]a, lampaanlihaa ja [[pekoni]]a. Toinen walesilainen kansallisruoka on merileväleipä ''bara lawr''.<ref name="historic">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.historic-uk.com/CultureUK/Traditional-Welsh-Food/ | Nimeke =Traditional Welsh Food | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija =Historic UK | Viitattu = 16.7.2013 }}</ref>
[[Walesilainen keittiö]] tunnetaan erityisesti [[lampaanliha]]sta. Perinteiseen ''cawl''-keittoon käytetään [[purjo]]a, [[keräkaali]]a, lampaanlihaa ja [[pekoni]]a. Toinen walesilainen kansallisruoka on merileväleipä ''bara lawr''.<ref name="historic">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.historic-uk.com/CultureUK/Traditional-Welsh-Food/ | Nimeke =Traditional Welsh Food | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija =Historic UK | Viitattu = 16.7.2013 }}</ref>


===Musiikki===
=== Musiikki ===
[[File:Welsh triple harp.jpg|thumb|Walesilainen harppu]]
[[File:Welsh triple harp.jpg|thumb|Walesilainen harppu]]
Perinteisiä walesilaisia instrumenttejä ovat elyn deires (kolmerivinen harppu), viulu, [[crwth]] ja [[pibgorn]] (puhallinsoitin).<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.bbc.co.uk/wales/music/sites/folk-traditional/pages/about_traditional.shtml | Nimeke = Traditional musical instruments of Wales | Julkaisu = Wales Music | Julkaisija =BBC | Viitattu = 11.3.2017 }}</ref> Kuorolaululla, varsinkin kirkkokuoroilla, on pitkät perinteet.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.bbc.co.uk/wales/music/sites/choirs-brass/pages/about_choirs.shtml | Nimeke = The choral tradition of Wales - part one | Julkaisu = Wales Music | Julkaisija =BBC | Viitattu =11.3.2017 }}</ref>
Walesin perinteiseen kulttuuriin on kuulunut olennaisena osana erilaiset suulliset taiteenmuodot, kuten [[laulumusiikki]]. [[Kansanperinne|Kansanperinteeseen]] kuului 1700-luvun alkuun asti olennaisena osana ''[[cerdd dant]]'' -laulut, joita säestettiin [[Kolmirivinen harppu|kolmirivisellä harpulla]]. Sen lisäksi perinteisiä walesilaisia instrumenttejä ovat viulu, [[crwth]] ja [[pibgorn]] (puhallinsoitin).<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.bbc.co.uk/wales/music/sites/folk-traditional/pages/about_traditional.shtml | Nimeke = Traditional musical instruments of Wales | Julkaisu = Wales Music | Julkaisija =BBC | Viitattu = 11.3.2017 }}</ref> Kuorolaululla, varsinkin kirkkokuoroilla, on pitkät perinteet.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.bbc.co.uk/wales/music/sites/choirs-brass/pages/about_choirs.shtml | Nimeke = The choral tradition of Wales - part one | Julkaisu = Wales Music | Julkaisija =BBC | Viitattu =11.3.2017 }}</ref>

Walesin maailmanlaajuisesti tunnetuin populaarimuusikko on [[Tom Jones]], joka on levyttänyt vain englanniksi. Muita tunnettuja walesilaisia muusikoita ovat [[Shirley Bassey]], [[The Velvet Underground]]in perustaja [[John Cale]], [[Dave Edmunds]] ja [[Duffy]].<ref name="britannica"/>

=== Kirjallisuus ===
Walesilainen kirjallisuusperinteellä on alkanut jo 500-luvulla eaa. Keskiajalta tunnetaan muun muassa [[Aneirin]]in ja [[Taliesin]]in runoutta sekä [[Geoffrey Monmouthilainen|Geoffrey Monmouthilaisen keräämä]] ''[[Historia regum Britanniae]]''. Kymrinkielinen kirjallisuus eli renessanssikauttansa, kun anglikaanipiispa [[William Morgan (piispa)|William Morganin]] kymrinkielinen Raamattu ilmestyi vuonn 1588. Englannista oli kuitenkin tullut 1700-luvun alkuun mennessä walesilaisen kirjallisuuden kieli.<ref name="britannica"/>

Walesilainen nykykirjallisuus on jakautunut kymrin- ja englanninkielisiin kirjallisuuteen. Kymriksi kirjoitetut kielet eivät ole juurikaan saaneet kansainvälistä huomiota, vaikka muun muassa [[Saunders Lewis]]in näytelmiä sekä [[Gwyn Thomas]]in, [[Kate Roberts (kirjailija)|Kate Robertsin]], [[T. Rowland Hughes]]in ja [[Caradog Prichard]]in novelleja ja romaaneja on käännetty myös muille kielille. Englanniksi, Walesista kirjoittavia kirjailijoita ovat muun muassa runoilijat [[R. S. Thomas]] ja [[Glyn Jones]] sekä runoilija-näytelmäkirjailija [[Dylan Thomas]]. Etelä-Walesin teollisuusalueiden oloista ovat kirjoittaneet muun muassa [[Richard Llewellyn]] ja [[Rhys Davies]].<ref name="britannica"/>

⚫
== Urheilu ==
[[Rugby]] ja [[jalkapallo]] ovat Walesin suosituimmat urheilulajit. Rugby on kansallislaji, ja sitä seurataan erityisesti maan eteläosissa. Walesilla on myös oma [[Walesin jalkapallomaajoukkue|jalkapallomaajoukkue]] ja oma jalkapallosarjansa, puoliammattilainen [[Walesin valioliiga]]. Parhaat walesilaisjoukkueet pelaavat kuitenkin [[Englannin jalkapallon sarjajärjestelmä|Englannin sarjoissa]]. [[Cardiff City FC]] on ainoana ei-englantilaisena joukkueena voittanut arvostetun [[FA Cup]]in.<ref>Atkinson, s. 40–41.</ref>


⚫
Walesin kansallisstadion on [[Cardiff]]issa sijaitseva [[Millennium Stadium]], jonne mahtuu peräti 74&nbsp;500 katsojaa ja jossa on järjestetty useita kansainvälisiä tapahtumia. Walesissa on järjestetty myös esimerkiksi [[golf]]in [[Ryder Cup]], ja [[Celtic Manor Resort]] on yksi Euroopan arvostetuimpia golfkeskuksia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.wales.com/en/content/cms/english/about_wales/sport/sport.aspx| Nimeke = Sport| Julkaisu = Wales.com| Julkaisija = Welsh Government| Viitattu = 11.5.2013 | Kieli = {{en}}}}</ref>
Yksi Walesin suosituimmista nykyaikaisista muusikoista on laulaja-lauluntekijä [[Marina and the Diamonds]].


== Lähteet ==
== Lähteet ==
*{{Kirjaviite | Tekijä = Atkinson, David & Wilson, Neil| Nimeke = Wales| Vuosi = 2007 | Julkaisija = Lonely Planet| Isbn = 9781741045383| www = https://books.google.fi/books?id=YYYscZYSpJEC| www-teksti = Google-kirjat| Viitattu = 11.3.2017}}
*{{Kirjaviite | Tekijä = Atkinson, David & Wilson, Neil| Nimeke = Wales| Vuosi = 2007 | Julkaisija = Lonely Planet| Isbn = 9781741045383| www = https://books.google.fi/books?id=YYYscZYSpJEC| www-teksti = Google-kirjat| Viitattu = 11.3.2017}}
*{{Verkkoviite | Osoite = https://www.britannica.com/place/Wale| Nimeke = Wales| Julkaisu = Encyclopædia Britannica| Ajankohta = 2017| Julkaisija = Encyclopædia Britannica, Inc| Viitattu = 25.12.2017 | Kieli = {{en}}}}</ref>


=== Viitteet ===
=== Viitteet ===

Versio 25. joulukuuta 2017 kello 14.25

Wales
Cymru
lippu vaakuna

Valtiomuoto itsehallinnollinen perustuslaillinen monarkia
Yhdistyneen kuningaskunnan kuningatar Elisabet II
Walesin pääministeri Carwyn Jones
Pääkaupunki Cardiff (Caerdydd)
Muita kaupunkeja Swansea
Pinta-ala
– yhteensä 20 779 (sijalla )
Väkiluku (2013) 3 082 412[1] (sijalla )
– väestötiheys 148,3
Viralliset kielet englanti, kymri
Valuutta Englannin punta (GBP)
BKT (2010)
– yhteensä 85,4 miljardia
– per asukas 30,546
Aikavyöhyke +0
– kesäaika UTC+1
Itsenäisyys
itsehallintolaki
1998
Lyhenne GB
Kansainvälinen
suuntanumero		 +44
Tunnuslause Cymru am byth
Kansallislaulu ”Hen Wlad Fy Nhadau”

Wales (kymriksi Cymru, lat. Cambria) on maa Ison-Britannian saaren länsiosassa ja yksi Yhdistyneen kuningaskunnan neljästä osasta.

Maantiede

Sijainti ja fyysinen maantiede

Wales on Ison-Britannian niemimaa. Englanti on sen rajanaapuri idässä, Irlanninmeri lännessä ja pohjoisessa. Etelässä Bristolin kanaali ja Severnin estuaari erottavat Walesin Englantiin kuuluvasta Cornwallin niemimaasta, ja pohjoisessa Walesia rajoittavat Liverpoolinlahti ja Deen estuaari.[2] Pohjois- ja etelärannikoilla on muutamia saaria, joista Anglesey on suurin.

Maan tiheimmin asutut ja teollistuneimmat alueet ovat Etelä-Walesissa, mukaan lukien pääkaupunki Cardiff ja kaksi muuta suurinta kaupunkia, Swansea ja Newport.

Walesin maasto on melko vaihtelevaa. Eteläosissa on tasaisia rannikkotasankoja, ja maan keski- ja pohjoisosissa on kukkula- ja vuoristoketjuja.[3] Walesin selkärangan muodostaa pohjois–etelä-suuntainen ylätasanko. Siitä työntyy etelään Brecon Beacons, jonka korkein kohta Pen y Fan on 886 metriä korkea, ja luoteeseen Snowdonia, jonka korkein huippu Snowdon (1 085 metriä) on myös koko Walesin korkein kohta.[2]

Walesin keskiylänköä pitkin kulkee vedenjakaja, josta myös saa alkunsa maan suurimmat joet. Severn ja Wye ovat Britannian pisimpiä jokia, ja ne virtaavat osittain walesin keski- ja itäosissa ja laskevat Severnin estuaariin. Pohjoisosien suurin joki on Dee. Walesin luonnonjärvet ovat pieniä ja pääosin jääkaudella muodostuneita.[2]

Ilmasto

Walesin ilmasto on merellinen, ja sää on usein pilvinen, kostea ja tuulinen. Rikkonaisen rannikon ja vuoristojen takia ilmasto vaihtelee paikallisesti. Joillain ylänköalueilla ilmasto voi olla todella ankara, mutta rannikolla miellyttävä. Vuoden keskilämpötila alankoalueilla on 9,5–10,5 astetta. Rannikolla helmikuu on yleensä kylmin kuukausi, mutta sisämaassa tammi- ja helmikuu ovat suurin piirtein yhtä kylmiä. Tammikuun keskimääräinen minimilämpötila vaihtelee hieman nollan alapuolelta kolmeen asteeseen. Heinäkuu on vuoden lämpimin kuukausi. Silloin päivän ylin lämpötila on keskimäärin 17–21 astetta.[4]

Sademäärän suhteen vuosi jakautuu kahteen osaan: lokakuulta tammikuulle on selvästi sateisempaa kuin helmikuulta syyskuulle. Vuotuinen sademäärä vaihtelee alueittain: Snowdonian vuoristossa sataa yli 3 000 millimetriä vuodessa, kun etelärannikolla lähellä Englannin rajaa alle 1 000 millimetriä. Lumi on rannikolla melko harvinaista, ja lounaisrannikolla sataa lunta alle kymmenenä päivänä vuodessa. Snowdoniassa sen sijaan lumisateita tulee yli 40 päivänä vuodessa.[4]

Wales kuvattuna Kansainväliseltä avaruusasemalta.

Elävä luonto

Olosuhteiden ja ihmistoiminnan seurauksena erilaiset ruohomaat, vuoristoniityistä alankojen laidunmaihin. Istutusmetsiäkin on jonkun verran. Walesin syrjäisimmillä alueilla on eläimistöä, joka on harvinaista Britannian muissa osissa. Tällaisiin lajeihin kuuluvat muun muassa hilleri, näätä, isohaarahaukka ja alppivaris.[2]

Walesissa on kolme kansallispuistoa, Snowdonia, Pembrokeshiren rannikko ja Brecon Beacons.[2]

Historia

Rooman valta levittäytyi myös Britannian länsiosaan, jossa kelttiheimoista, combrogii, muotoutui provinssi Cambria. Roomalainen kulttuuri levittäytyi Cambriaan, ja 300-luvulla myös kristinusko. Roomalaiset rakensivat sarjan linnoituksia maan eteläosaan, aina Carmartheniin (Maridunum) asti. Roomalaisten muistoa on myös Caerleonin (Isca) linnoitus, jonka amfiteatteri on Britannian parhaiten säilynyt. Roomalaisten vaikutus ulottui myös maan pohjoisosaan. Tarinan mukaan Magnus Maximus (335–388), yksi Rooman viimeisistä keisareista, nai Helenin (tai Elenin tai Selenin), segontiumilaisen heimopäällikön tyttären.

Saksit eivät koskaan valloittaneet Walesia tiukan vastarinnan ja vuoristoisen maaston vuoksi. Saksikuningas Offa (757–796) rakennutti maansa rajalle vallin (Offa's Dyke) merkitsemään valtakuntansa rajaa. Osa 130 kilometriä pitkästä vallista on edelleen näkyvissä.[5]

Wales säilyi kelttien asuttamana alueena, vaikka kelttikansat hävisivät Englannista ja osittain Skotlannistakin. Wales säilyi myös kristittynä germaaniheimojen valloittaessa Englannin. Englannin normannit valloittivat Walesin 1066, mutta se jäi omien ruhtinaidensa hallitsemaksi vuoteen 1282, jolloin Englannin kuningas Edvard I löi Walesin viimeisen ruhtinaan, Llywelyn viimeisen (1228–1282, Llywelyn ap Gruffydd tai Llywelyn Ein Llyw Olaf). Edvard I pystytti monia linnoja pitääkseen Walesin hallinnassaan.[6] Walesilaiset nousivat kapinaan monia kertoja ja 1400-luvun alussa Englannin parlamentti lakkautti Walesin parlamentin. Wales liitettiin lopullisesti Englantiin 1536 kuningas Henrik VIII:n aikana, englannista tehtiin virallinen kieli ja Englannin lait ulotettiin koskemaan walesilaisia.[7]

Nimi Wales tulee anglinkielisestä, ulkomaalaista tai muukalaista merkitsevästä wylisc-sanasta, joka myöhemmissä englannin kielen vaiheissa sai muodokseen Welsh, walesilainen. Muukalaisten maa taas oli anglosaksiksi Wealas. Normannit kutsuivat maan asukkaita nimellä galles, gallit (keltit). Omakielinen nimi Cymru puolestaan pohjautuu latinan nimeen Cambria, [kelttiläisten] combrogien maa.

Politiikka

Kansalliskokouksen rakennus, Pierhead Building, Cardiffissa.

Wales on yksi Yhdistyneen kuningaskunnan neljästä maasta.[8] Walesista valitaan 40 edustajaa Britannian parlamentin alahuoneeseen, House of Commonsiin.[9]

Walesilla on ollut vuodesta 1999 oma parlamenttinsa, kansalliskokous. Vuonna 2006 hyväksytyn lain perusteella kansalliskokouksella on myös oikeus muodostaa omia lakejaan, tosin ne pitää hyväksyttää Britannian parlamentissa.[10] Walesin kansalliskokouksessa on 60 jäsentä, ja lainsäädännöllisen vallan lisäksi sen tehtäviin kuuluvat Walesin hallituksen päätösten tutkiminen ja ”Walesin äänenä” toimiminen. Hallitusta johtaa pääministeri, ja hallituksen tehtäviin kuuluvat budjetin ja yleisen politiikan muodostaminen ja julkisten virastojen hallinnoiminen.[11]

Walesissa on perinteisesti ollut korkeampi äänestysprosentti kuin keskimäärin Britanniassa. Työväenpuolueeseen kuuluva Walesin työväenpuolue on Walesin suurin puolue. Muita merkittäviä puolueita ovat muun muassa Plaid Cymru, Walesin liberaalidemokraatit ja Walesin konservatiivipuolue. Plaid Cymru perustettiin vuonna 1925 edistämään Walesin parlamentin pedustamista ja maan suoraa kansainvälistä edustusta. Sitä kannatetaan erityisesti alueilla, joilla kymriä puhutaan yleisesti. Walesissa on vielä Plaid Cymrua nationalistisempia ja separistisempia järjestöjä, kuten Cymdeithas yr Iaith Gymraeg.[2]

Brittimonarkian kruununperilliselle annetaan edelleen Walesin prinssin arvonimi, mutta hänellä ei ole mitään tekemistä alueen hallinnon kanssa, ja arvonimi on ainoastaan symbolinen. Walesin prinssi Charlesin arvoon asettaminen tapahtui vuonna 1969 Caernarfonin linnassa Pohjois-Walesissa.[12]

Hallinnollinen jako

Pääartikkeli: Walesin hallintoalueet

Wales jaettiin 1996 hallinnollisesti yhdeksään kreivikuntaan (county), 10 maaseutupiiriin (county borough) ja viiteen kaupunkiin (city).

Alueiden johdossa on vaaleilla valittu valtuusto, ja sen vastuulla ovat peruspalvelut kuten koulutus, vanhustenhoito ja katuvalaistus. Vuodeksi 2017 suunnitellaan paikallishallinnon uudistusta.[13]

Talous

Osa Walesista teollistui jo 1700-luvulla. Walesissa on louhittu hiiltä, kuparia, rautaa, lyijyä, kultaa ja liuskekiveä. Teollisuus houkutteli runsaasti maahanmuuttajia 1800-luvulla etenkin Cardiffin pohjoispuolisiin laaksoihin.

Walesissa on vähän todella suuria, yli tuhannen työntekijän yrityksiä. Suurimmat yksityiset työllistäjät vuoden 2017 alussa olivat vakuutusyhtiö Admiral (yli 7000 työpaikkaa), teräsyhtiö Tata Steel (noin 7000), lentokoneyhtiö Airbus (6000) ja vesiyhtiö Dwr Cymru (3000).[14]

Vuoden 2016 alkupuolella työttömiä oli 4,7 %, eli hiukan vähemmän kuin koko Britanniassa (4,9 %).[15]

Väestö

Liikennepoliisin kaksikielinen kyltti.

Walesin väestöstä on syntynyt Walesissa 75,39 % (vuoden 2001 väestönlaskenta) ja 20,32 % Englannissa.

Väestöstä 14,42 % ilmoitti itsensä kansalliselta identiteetiltään walesilaisiksi, mutta tulos on kiistanalainen, koska väestönlaskentalomakkeessa ei annettu suoraan tätä vaihtoehtoa, vaan se piti itse kirjoittaa.

Kymrin kieli on virallinen kieli, ja sitä ja englannin kieltä pitää kohdella tasavertaisesti. Viranomaiset tuottavat palveluita myös kymriksi, ja esimerkiksi tienviitat ovat kahdella kielellä. Walesin englanninkielisissä kouluissa kymri on pakollinen aine 16 vuoden ikään asti, kymrinkielisissä kouluissa se on opetuskieli. Kymrin puhujia on kaikkiaan noin puoli miljoonaa eli noin 19 prosenttia väestöstä.[16]

16,32 % Walesin yli kolmivuotiaasta väestöstä osaa puhua, lukea ja kirjoittaa kymrin kieltä. Heidän lisäkseen 1,37 % samanikäisestä väestöstä osaa puhua ja lukea muttei kirjoittaa kieltä. 2,83 % osaa puhua muttei lukea tai kirjoittaa sitä. Lisäksi vielä 4,93 % saa selvää puhutusta kymrin kielestä. 71,57 % ei osaa kieltä ollenkaan.lähde?

Walesissa on esiintynyt voimakkaita herätysliikkeitä. Vuonna 1735 oli laaja metodistiherätys, vuonna 1859 satatuhatta henkeä eli lähes kymmenesosa silloisesta väestöstä tuli uskoon. Kuuluisin herätysliike oli aktiivisin vuosina 1904-1905. Silloinkin uskoon tuli yli satatuhatta walesilaista.[17][18]

Kulttuuri

Ruoka

Walesilainen keittiö tunnetaan erityisesti lampaanlihasta. Perinteiseen cawl-keittoon käytetään purjoa, keräkaalia, lampaanlihaa ja pekonia. Toinen walesilainen kansallisruoka on merileväleipä bara lawr.[19]

Musiikki

Walesilainen harppu

Walesin perinteiseen kulttuuriin on kuulunut olennaisena osana erilaiset suulliset taiteenmuodot, kuten laulumusiikki. Kansanperinteeseen kuului 1700-luvun alkuun asti olennaisena osana cerdd dant -laulut, joita säestettiin kolmirivisellä harpulla. Sen lisäksi perinteisiä walesilaisia instrumenttejä ovat viulu, crwth ja pibgorn (puhallinsoitin).[20] Kuorolaululla, varsinkin kirkkokuoroilla, on pitkät perinteet.[21]

Walesin maailmanlaajuisesti tunnetuin populaarimuusikko on Tom Jones, joka on levyttänyt vain englanniksi. Muita tunnettuja walesilaisia muusikoita ovat Shirley Bassey, The Velvet Undergroundin perustaja John Cale, Dave Edmunds ja Duffy.[2]

Kirjallisuus

Walesilainen kirjallisuusperinteellä on alkanut jo 500-luvulla eaa. Keskiajalta tunnetaan muun muassa Aneirinin ja Taliesinin runoutta sekä Geoffrey Monmouthilaisen keräämä Historia regum Britanniae. Kymrinkielinen kirjallisuus eli renessanssikauttansa, kun anglikaanipiispa William Morganin kymrinkielinen Raamattu ilmestyi vuonn 1588. Englannista oli kuitenkin tullut 1700-luvun alkuun mennessä walesilaisen kirjallisuuden kieli.[2]

Walesilainen nykykirjallisuus on jakautunut kymrin- ja englanninkielisiin kirjallisuuteen. Kymriksi kirjoitetut kielet eivät ole juurikaan saaneet kansainvälistä huomiota, vaikka muun muassa Saunders Lewisin näytelmiä sekä Gwyn Thomasin, Kate Robertsin, T. Rowland Hughesin ja Caradog Prichardin novelleja ja romaaneja on käännetty myös muille kielille. Englanniksi, Walesista kirjoittavia kirjailijoita ovat muun muassa runoilijat R. S. Thomas ja Glyn Jones sekä runoilija-näytelmäkirjailija Dylan Thomas. Etelä-Walesin teollisuusalueiden oloista ovat kirjoittaneet muun muassa Richard Llewellyn ja Rhys Davies.[2]

Urheilu

Rugby ja jalkapallo ovat Walesin suosituimmat urheilulajit. Rugby on kansallislaji, ja sitä seurataan erityisesti maan eteläosissa. Walesilla on myös oma jalkapallomaajoukkue ja oma jalkapallosarjansa, puoliammattilainen Walesin valioliiga. Parhaat walesilaisjoukkueet pelaavat kuitenkin Englannin sarjoissa. Cardiff City FC on ainoana ei-englantilaisena joukkueena voittanut arvostetun FA Cupin.[22]

Walesin kansallisstadion on Cardiffissa sijaitseva Millennium Stadium, jonne mahtuu peräti 74 500 katsojaa ja jossa on järjestetty useita kansainvälisiä tapahtumia. Walesissa on järjestetty myös esimerkiksi golfin Ryder Cup, ja Celtic Manor Resort on yksi Euroopan arvostetuimpia golfkeskuksia.[23]

Lähteet

  • Atkinson, David & Wilson, Neil: Wales. Lonely Planet, 2007. ISBN 9781741045383. Google-kirjat (viitattu 11.3.2017).
  • Wales Encyclopædia Britannica. 2017. Encyclopædia Britannica, Inc. Viitattu 25.12.2017. (englanniksi)</ref>

Viitteet

  1. ↑ UK population estimates Office for National Statistics. Viitattu 31.1.2015. (englanniksi)
  2. ↑ a b c d e f g h i Encyclopædia Britannica.
  3. ↑ The geography of Wales BBC. Viitattu 25.12.2017. (englanniksi)
  4. ↑ a b Wales: climate Met Office. Viitattu 11.5.2013. (englanniksi)
  5. ↑ Emma Mason: A brief history of Offa’s Dyke History Extra. 2016. Viitattu 11.3.2017.
  6. ↑ Ben Johnson: The English conquest of Wales History UK. Viitattu 11.3.2017.
  7. ↑ John Davies: The 1536 Act of Union BBC. Viitattu 11.3.2017.
  8. ↑ The countries of the UK Office of National Statistics. Viitattu 11.5.2013. (englanniksi)
  9. ↑ Westminster Parliamentary Constituencies Office of National Statistics. Viitattu 11.5.2013. (englanniksi)
  10. ↑ Atkinson, s. 28.
  11. ↑ Politics in Wales Royal College of Nursing. Viitattu 11.5.2013. (englanniksi)
  12. ↑ Prince Charles's investiture at Caernarfon in 1969 Wales Online. 2014. Viitattu 11.3.2017.
  13. ↑ Local government reform Welsh government. 2016. Viitattu 11.3.2017.
  14. ↑ The 10 biggest private sector employers in Wales and what they do Wales Online. 9.1.2017. Viitattu 11.3.2017.
  15. ↑ Labour Market Profile - Flintshire Nomis Web. Viitattu 11.3.2017.
  16. ↑ Welsh Language (Cymraeg) Wales.com. Viitattu 11.3.2017.
  17. ↑ Jules Evans: The Welsh revival: mass hysteria or outpouring of grace? Philosophy for Life. 2013. Viitattu 11.3.2017.
  18. ↑ Roy Jenkins: The Welsh Revival BBC. 2009. Viitattu 11.3.2017.
  19. ↑ Traditional Welsh Food Historic UK. Viitattu 16.7.2013.
  20. ↑ Traditional musical instruments of Wales Wales Music. BBC. Viitattu 11.3.2017.
  21. ↑ The choral tradition of Wales - part one Wales Music. BBC. Viitattu 11.3.2017.
  22. ↑ Atkinson, s. 40–41.
  23. ↑ Sport Wales.com. Welsh Government. Viitattu 11.5.2013. (englanniksi)

Kirjallisuutta

  • Charles-Edwards, T. M.: Wales and the Britons 350–1064. The History of Wales. Oxford: Oxford University Press, 2013. ISBN 978-0-19-821731-2.

Aiheesta muualla

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Wales.
  • Matkaopas aiheesta Wales Wikivoyagessa (englanniksi)

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Wales&oldid=16981426”