Cornwall

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Englannin kreivikuntaa. Nimen ”Cornwall” muita merkityksiä on täsmennyssivulla.
Cornwall
Kernow
Englannin kreivikunta
Lippu
Lippu
Cornwallin sijainti Englannissa.
Cornwallin sijainti Englannissa.

Motto: One and all / Onen hag oll
(”Joka ikinen”)

Valtio Yhdistynyt kuningaskunta
Maa Englanti
Hallintoalue Lounais-Englanti
Kreivikunnan status Muodollinen kreivikunta
Yhtenäishallintopiiri
Hallinto
 – pääkaupunki Truro
Pinta-ala 3 546 km²
Väkiluku 561 349
 – väestötiheys 158,3 as./km²

Cornwall (korniksi Kernow) on muodollinen ja historiallinen kreivikunta Lounais-Englannissa, Ison-Britannian saaren läntisimmässä kärjessä. Sen kreivikunnanvaltuusto ja kuusi hallintopiiriä lakkautettiin vuonna 2009 ja niiden tilalle muodostettiin yksi yhtenäishallintopiiri, jonka hallinnollisena keskuksena toimii Truron kaupunki.[1] Vuonna 2017 kreivikunnan alueella arvioitiin elävän noin 561 000 ihmistä.[2]

Cornwall on yksi kelttiläisistä maista. Alueella on muusta Englannista erottuva kulttuuri kelttiläisen historiansa johdosta. Cornwallissa toimii autonomiaa ajavia poliittisia liikkeitä.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Land’s End, Britannian läntisin kärki.
Cornwallin kartta.

Sijainti ja piirteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Cornwall ja sen ainoa rajanaapuri Devon sijaitsevat pitkällä, Atlantin valtamereen työntyvällä niemimaalla, jonka läntisin kärki on nimeltään Land’s End.[1][3] Kreivikunnan pinta-ala on noin 3 546 neliökilometriä, ja sillä on rantaviivaa Atlantin kanssa yhteensä 697 kilometriä.[2][4] Cornwallin itärajalta on noin 320 kilometriä Lontooseen, ja sen läntisin kunta Penzance on vielä tätäkin 130 kilometriä kauempana. Avomerellä, 56 kilometriä Penzancesta lounaaseen, sijaitsevat Scillynsaaret, joilla on oma paikallishallintonsa.[1]

Cornwallin etelärannikolla on Ison-Britannian saaren eteläisin kärki, Lizard point.[5] Pisin joki (98 km) on Tamar, joka virtaa Cornwallin ja Devonin rajalla ja laskee Englannin kanaaliin.[4][6] Cornwallin rannikot ovat vaihtelevia ja niihin kuuluu graniittijyrkänteitä, pieniä kallioisia poukamia ja niemimaita, hiekkadyynejä ja -rantoja sekä suojaisia estuaareja. Atlantin tuulet puhaltavat suoraan karulle pohjoisrannikolle, jossa on kalliojyrkänteitä, jyrkkärinteisiä laaksoja ja dyynejä. Englannin kanaalin puoleinen etelärannikko on suojaisempi, ja sille ovat ominaisia hiekkarannat ja metsien reunustamat estuaarit.[7]

Ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Brown Willyn huippu (417 m) hallitsee Bodminin nummen karua maisemaa.

Cornwallin ilmasto on merellinen: vallitsevat tuulet puhaltavat lounaasta, lännestä tai luoteesta, ja sateet ja sumut ovat yleisiä.[1][7] Rannikolla vuosittainen sademäärä on keskimäärin 900–1 000 millimetriä, mutta ylängöillä se voi olla jopa kaksi kertaa enemmän.[8] Kesät ovat lämpimiä ja talvet lauhkeita, minkä ansiosta kasvillisuus on rehevää, etenkin suojaisissa paikoissa rannikolla.[1]

Luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Cornwall on pääosin graniittista nummiylänköä, jossa viihtyvät erilaiset piikkiherneet ja kanervakasvit.[1][9] Yli 200 neliökilometriä laaja Bodminin nummi on maisemallisesti tärkeä, ja sen alueella sijaitsee Cornwallin korkein huippu Brown Willy (417 m).[10] Sisäosien ylänköjä ympäröi maaseutu, joka vaihtuu lähellä etelärannikkoa metsien peittämiksi syviksi laaksoiksi.[11]

Cornwallin linnusto on erityisen rikas rannikoilla – vuorovesilahdissa esiintyy kahlaajia ja hiekkarannoilla ja dyyneillä ruokailee harmaalokkeja ja muita lokkeja. Siellä pesii myös monia lajeja, esimerkiksi kurppia. Sisäosien maaseudulla tavataan pääskyjä ja muita pikkulintuja mutta myös jalohaukkoja ja tornipöllöjä. Nummien kosteissa osissa esiintyy erilaisia suolintuja, jotka ruokailevat tulvatasangoilla ja vuorovesilammikoissa.[12]

Cornwallin rannikoilla ja estuaareissa elää halleja ja pienempiä kirjohylkeitä. Merialueilla tavataan etenkin pullokuonodelfiinejä mutta myös tavallisia delfiinejä ja valkokuonodelfiinejä sekä pyöriäisiä ja miekkavalaita.[13]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Truron kaupunkia. Kuvassa Truron tuomiokirkko.

Cornwalliin tuli ihmisasutusta viime jääkauden jälkeen. Rautakaudella alueen asuttivat mannermaalta tulleet keltit. Roomalaiset hallitsivat aluetta lyhyen ajanjakson ajan, mutta heidän valtansa siirtyi nopeasti useille pienille kelttiruhtinaille muun Englannin pysyessä roomalaisten käsissä.[14]

Keltit hallitsivat aluetta pitkään ja Cornwall oli viimeinen osa Englantia, joka joutui saksien vallan alle.[14] Tämä tapahtui ilmeisesti vuonna 838 kornien ja daanien yhteisen sotajoukon hävittyä Hingston Downin taistelun Wessexin kuninkaan Egbertin armeijalle.[15]

Myös tarut kuningas Arthurin valtakunnasta Camelotista on usein sijoitettu Cornwalliin – legendaan liitetään muun muassa Tintagelin linnanrauniot, Camelfordin markkinakaupunki (mahdollisesti Camelot) ja Bodminin nummella sijaitseva Dozmary Pool, jossa Excaliburin sanotaan lepäävän.[16]

Vuonna 1337 Edvard Musta prinssi, kuningas Edvard III:n poika, sai Cornwallin herttuan arvonimen, joka on sittemmin periytynyt aina Britannian hallitsijan vanhimmalle pojalle.[17] Nykyinen Cornwallin herttua on prinssi Charles ja hänen vaimonsa Camilla on Cornwallin herttuatar.[18]

Cornwallin asukkailla oli aikoinaan oma kielensä, korni, joka kuuluu kelttiläisiin kieliin. Kornin kieltä ei enää 1800-luvulla puhuttu yleisessä käytössä, mutta etenkin Newlynin kalastajat käyttivät sitä merellä ollessaan. 1900-luvulla kieltä alettiin elvyttää.[19] Vuoden 2011 väestönlaskennassa 557 ihmistä ilmoitti puhuvan kornia äidinkielenään.[20] Vuonna 2014 korneille taattiin lainsäädännöllä kansallisen vähemmistön asema. Kornilainen itsenäisyysliike yrittää saada alueelle laajempaa itsehallintoa.[21]

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Cornwallin kuntajako.

Vuonna 2009 Cornwallin kreivikunnanvaltuusto ja kuusi hallintopiiriä lakkautettiin ja niiden tilalle muodostettiin yksi yhtenäishallintopiiri. Scillynsaaret muodostavat oman yhtenäishallintopiirinsä mutta kuuluvat Cornwallin muodolliseen ja historialliseen kreivikuntaan.[1]

Yhtenäishallintopiirin vuonna 2017 valitussa valtuustossa on 123 valtuutettua, joista 46 kuuluu konservatiivipuolueeseen, 37 liberaalidemokraatteihin ja 30 on sitoutumatonta.[22] Yhtenäishallintopiirin vastuulla on tuottaa suurin osa Cornwallin alueen julkisista palveluista, muun muassa sosiaali- ja terveyspalvelut, pelastustoiminta, jätehuolto, asuminen, liikenne, peruskoulutus ja kirjastopalvelut.[23]

Lordiluutnantti Edward Bolitho on edustanut Ison-Britannian kuningatarta Cornwallissa ja Scillynsaarilla syyskuusta 2011 lähtien.[24]

Cornwallin paikallishallinnosta vastaa 213 kuntaa (civil parish), joilla on omat kunnan- tai kaupunginvaltuustonsa. Kuntien tehtävä on lähinnä edustaa asukkaitaan poliittisessa keskustelussa, joka koskee niiden aluetta. Osa kunnista järjestää asukkailleen myös palveluita, kuten leikkipuistoja, bussikatoksia ja viljelypalstoja.[25]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eden Project on yksi suosituimmista matkailunähtävyyksistä Cornwallissa. Jättiläismäisissä kasvihuoneissa jäljitellään sademetsän ja Välimeren elinympäristöjä.

Vuonna 2011 Cornwallin talouskasvu oli vuosikymmenen ajan ollut suurta, mutta se oli yhä Britannian toiseksi köyhin alue.[26] Työikäisestä väestöstä noin 5 prosenttia oli työttömänä loppuvuonna 2011.[27]

Cornwallista louhittiin tinaa yli kolmentuhannen vuoden ajan. Kaivostoiminta säilyi kannattavana 1980-luvulle asti, jolloin lähellä maanpintaa olevat esiintymät oli käytetty loppuun ja viimeiset tinakaivokset suljettiin. St Austellin lähistöllä on vielä yksi kaoliniittikaivos. Vuonna 2006 Cornwallin ja Länsi-Devonin kaivosmaisema lisättiin Unescon maailmanperintöluetteloon.[1]

Nykyään tärkeimpiä elinkeinoja ovat maatalous ja matkailu, jolla on suuri merkitys rannikon pienille kalastajakylille. Laaksoja ja nummia käytetään laidunmaina, ja rannikon suojaisilla alueilla on kauppapuutarhoja.[1] Toinen tärkeä ala, kalastus, on Euroopan unionin asettamien kiintiöiden vuoksi muuttunut luonteeltaan. Vuonna 2009 Cornwallin kalastusalukset pyysivät lähes 12 000 tonnia kalaa ja äyriäisiä, merkittävimpiä saalislajeja olivat isotaskurapu, kampasimpukat, sardiinit ja merikrotit.[28]

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tiestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Cornwallin alueella kulkee kaksi suurta tietä:[29]

  • Lontoosta johtaa Land’s Endiin maantie A30, joka kulkee Cornwallin sisäosien läpi ja ohittaa Bodminin ja Redruthin kaupungit;
  • Nottinghamshirestä ja Länsi-Englannista tuleva maantie A38 kulkee Cornwallin eteläosien läpi ja päättyy Bodminiin.

Rautatiet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Cornwallin päärata kulkee Plymouthista Penzanceen Bodminin ja Truron kautta. Siitä erkanee sivuradat St Ivesiin ja Newquayhyn pohjoisrannikolla ja Falmouthiin ja Looeen etelärannikolla.[30]

Lauttaliikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Isles of Scilly Travelin operoima RMV Scillonian III liikennöi Penzancen ja Scillynsaariin kuuluvan St. Mary’sin välillä. Lauttamatka kestää 2 tuntia ja 45 minuuttia.[31]

Torpoint Ferry liikennöi Tamarjoen suistossa Cornwallissa sijaitsevan Torpointin ja Devonissa sijaitsevan Plymouthin välillä.[32]

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tintagelin raunioitunut linna, jossa kuningas Arthurin uskotaan syntyneen.

Vuonna 2017 Cornwallissa arvioitiin asuvan noin 561 000 ihmistä; sen väestö oli kasvanut yli 12 prosenttia vuodesta 2001.[2] Alkuperäisen väestön määrä vähenee ja väestönkasvu johtuu muuttoliikkeestä erityisesti muualta Englannista sekä maahanmuutosta.[33]

Cornwallin alkuperäistä kelttiläistä väestöä sanotaan korneiksi. Vuoden 2001 väestönlaskennasta lähtien väestönlaskukaavakkeessa on ollut mahdollista ilmoittaa olevansa korni vastaamalla kysymyksiin kansallisesta identiteetistä ja etnisestä ryhmästä kirjoittamalla vapaasti täytettäviin kohtiin ”korni”.[33] Vuoden 2011 väestönlaskennassa 13,8 prosenttia Cornwallissa asuvista luokitteli itsensä korniksi.[34]

Vuonna 2017 Cornwallissa oli kolmetoista yli kymmenentuhannen asukkaan asutuskeskusta:[35]

Asutuskeskus Hallinnollinen alue Väkiluku (2017)
Falmouth Cornwall 23 100
Newquay Cornwall 22 100
Camborne Cornwall 22 000
St Austell Cornwall 21 100
Penzance Cornwall 21 000
Truro Cornwall 20 000
Saltash Cornwall 16 800
Bodmin Cornwall 16 000
Redruth Cornwall 15 200
Helston Cornwall 11 700
St Ives Cornwall 11 100
Bude-Stratton Cornwall 10 500
Launceston Cornwall 10 500

Tunnukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lippu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pyhän Piranin risti Penhale Sandsissa.

Cornwallin lipussa on mustalla pohjalla valkoinen risti. Varhaisin tunnettu maininta lipusta on Davies Gilbertin vuonna 1838 kirjoittamassa teoksessa The Parochial History of Cornwall, jossa sitä kuvataan Pyhän Piranin baneeriksi ja Cornwallin standaariksi. Gilbertin mukaan lipun värit tulevat Cornwallista louhittavista mustasta malmista ja siitä saatavasta valkoisesta tinasta.[36]

Legendan mukaan 500-luvulla elänyt apotti Piran Cornwallilainen valitsi mustan ja valkoisen tunnusväreikseen nähtyään nuotiossa mustan malmilohkareen, josta putoili valkohehkuista tinaa. Piranista tulikin tinankaivajien ja koko Cornwallin suojeluspyhimys. Toisen tulkinnan mukaan valkoinen edustaa Cornwallin rikkaita tinasuonia ja musta sen hedelmällistä maaperää.[36]

Pyhä Piran on kuvattu lippu kädessään lasimaalauksessa Bodminin St Petrocin kirkossa (1886) ja toisessa lasimaalauksessa Lontoon Westminster Abbeyssä (1888). Lipun uskotaan kuitenkin olleen käytössä jo satoja vuosia tätä aikaisemmin. Se muistuttaa hyvin paljon Bretagnen herttuakunnan lippua, jossa on valkoisella pohjalla musta risti, ja onkin arveltu, että kornit olisivat omaksuneet sen käytön kelttiläiseltä veljeskansaltaan.[36]

Pyhän Piranin päivä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Cornwallin kansallispäivää vietetään maaliskuun 5. päivänä Pyhän Piranin muistoksi. Suurin tapahtuma järjestetään Penhale Sandsin alueella Cornwallin pohjoisrannikolla: sadat ihmiset kantavat Cornwallin lippuja kulkueessa, joka etenee hiekkadyyneiltä Pyhän Piranin ristille ja laskee narsisseja sen juurelle.[37]

Nimikkokukka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2004 Cornwallin nimikkokukaksi valittiin kellokanerviin kuuluva Erica vagans Plantlife International -järjestön pitämässä yleisöäänestyksessä.[38] Sitä esiintyy Yhdistyneessä kuningaskunnassa vain Lizardin niemimaalla Cornwallin etelärannikolla, mistä se on saanut nimensä Cornish heath, ’cornwallinkellokanerva’.[39]

Perinneruoat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perinteinen Cornish pasty täytetään naudan kulmapaistilla, perunalla, nauriilla ja sipulilla.

Cornwallin perinneruokia ovat muun muassa:

  • Cornish pasty – naudanlihalla ja vihanneksilla täytetty murotaikinapiirakka;[40]
  • Cream tea – paksulla kermalla (clotted cream) ja hillolla täytettyjä skonsseja, joita syödään yleensä teen kera;[41]
  • Cornish fairingsinkiväärillä maustettuja makeita pikkuleipiä;[42]
  • Cornish junket – brandyllä ja sitruunalla maustettu kermahyytelö, joka tarjoillaan paksun kerman kera;[43]
  • Launceston cake – siirapilla, korinteilla, sukaatilla ja manteleilla höystetty hedelmäkakku;[44]
  • Figgie hobbin – makea rusinaleivonnainen.[45]

Kreivikunnassa valmistettiin aikaisemmin myös suolasardiinia jopa 40 000 tynnyriä vuodessa, mutta sen tuotanto lopetettiin vuonna 2005.[46]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i Cornwall Encyclopaedia Britannica. Viitattu 17.4.2019. (englanniksi)
  2. a b c Brinkhoff, Thomas: Cornwall (Unitary County, South West England, United Kingdom) – Population Statistics, Charts, Map and Location City Population. Viitattu 17.4.2019. (englanniksi)
  3. Jacobs, Frank: 40 Ways to Carve Up England Big Think. Viitattu 17.4.2019. (englanniksi)
  4. a b 10 Interesting Facts and Figures about Cornwall You Might Now Know Anglotopia. Viitattu 17.4.2019. (englanniksi)
  5. Lizard Point is the most southerly place in the UK Ness Point Information. Viitattu 17.4.2019. (englanniksi)
  6. River Tamar Encyclopaedia Britannica. Viitattu 17.4.2019. (englanniksi)
  7. a b Coast and Seas Cornwall Council. Viitattu 17.4.2019. (englanniksi)
  8. South West England: climate Met Office. Viitattu 17.4.2019. (englanniksi)
  9. Heathland Cornwall Trust for Nature Conservation. Viitattu 18.4.2019. (englanniksi)
  10. Bodmin Moor We Are Cornwall. Viitattu 18.4.2019. (englanniksi)
  11. Edgar, Donald: Cornwall UK Map Guide. Viitattu 18.4.2019. (englanniksi)
  12. Birds of Cornwall Cornish Horizons. Viitattu 18.4.2019. (englanniksi)
  13. Seals, turtles and other marine mammals Cornwall Wildlife Trust. Viitattu 18.4.2019. (englanniksi)
  14. a b Daniell, Christopher: Matkaopas historiaan: Englanti. Kuopio: Unipress, 2004. ISBN 951-579-114-6. lähde tarkemmin?
  15. Cannon, John: Hingston Down, battle of. Oxford University Press, 2009. 9780199550371.
  16. King Arthur, Cornwall Visit Cornwall. Viitattu 18.4.2019. (englanniksi)
  17. History of the Duchy Duchy of Cornwall. Viitattu 18.4.2019. (englanniksi)
  18. Frequently Asked Questions Duchy of Cornwall. Viitattu 18.4.2019. (englanniksi)
  19. History Cornish Language Partnership. Viitattu 24.4.2013. (englanniksi)
  20. O'Neill, Ella: A Brief Cornish Guide To Language The Culture Trip. Viitattu 18.4.2019. (englanniksi)
  21. Trelawny, Petroc: Cornwall is far more than just a county – and now it’s official Telegraph. Viitattu 18.4.2019. (englanniksi)
  22. Cornwall Council elections – Thursday, 4th May, 2017 Cornwall Council. Viitattu 17.4.2019. (englanniksi)
  23. Business Plan 2018–2022 (PDF) (sivu 7) Cornwall Council. Viitattu 17.4.2019. (englanniksi)
  24. The Lord Lieutenant Cornwall Council 2019. Viitattu 17.4.2019. (englanniksi)
  25. General information on parish and town councils Cornwall Council. Viitattu 17.4.2019. (englanniksi)
  26. Cornwall's economy at a glance (PDF) (Sivu 1) 2013. Cornwallin valtuusto. Viitattu 23.4.2013. (englanniksi)
  27. Cornwall's economy at a glance (PDF) (Sivu 6) 2013. Cornwallin valtuusto. Viitattu 23.4.2013. (englanniksi)
  28. The Cornish fishing industry today Cornwall Good Seafood Guide. Viitattu 18.4.2019. (englanniksi)
  29. Highways England (PDF) assets.publishing.service.gov.uk. Viitattu 18.4.2019. (englanniksi)
  30. National Rail Route Diagram (PDF) nationalrail.co.uk. Viitattu 18.4.2019. (englanniksi)
  31. Scillonian III Isles of Scilly Travel. Viitattu 18.4.2019. (englanniksi)
  32. Torpoint Ferry Tamar Crossings. Viitattu 18.4.2019. (englanniksi)
  33. a b 2011 Census: Cornish identity 18.2.2013. Cornwallin valtuusto. Viitattu 23.4.2013. (englanniksi)
  34. Ethnicity and National Identity in England and Wales 2011 (PDF) (Sivu 12) 11.12.2012. Office for National Statistics. Viitattu 23.4.2013. (englanniksi)
  35. Brinkhoff, Thomas: Cornwall (Unitary County, United Kingdom) – Population Statistics, Charts, Map and Location City Population. Viitattu 17.4.2019. (englanniksi)
  36. a b c Cornwall Flag British County Flags. Viitattu 16.4.2019. (englanniksi)
  37. Cornwall Day British County Flags. Viitattu 16.4.2019. (englanniksi)
  38. Kirby, Alex: UK counties choose floral emblems 5.5.2014. BBC News. Viitattu 16.4.2019. (englanniksi)
  39. Cornish heath plantlife.org.uk. Viitattu 16.4.2019. (englanniksi)
  40. Cornish Pasty Foods of England. Viitattu 16.4.2019. (englanniksi)
  41. Cream Tea Foods of England. Viitattu 16.4.2019. (englanniksi)
  42. Cornish Fairings Foods of England. Viitattu 16.4.2019. (englanniksi)
  43. Cornish Junket Foods of England. Viitattu 16.4.2019. (englanniksi)
  44. Launceston Cake Foods of England. Viitattu 16.4.2019. (englanniksi)
  45. Figgie Hobbin or Figgyhobbin Foods of England. Viitattu 16.4.2019. (englanniksi)
  46. Salt Pilchards Foods of England. Viitattu 16.4.2019. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]