Kornit

Kornit Kernowyon
Pyhän Piranin lippu, Cornwallin tunnus
Merkittävät asuinalueet Cornwall 34 000¹  Yhdistynyt kuningaskunta 3 500²  Kanada 1 550³  Yhdysvallat  Australia 271 000  Uusi-Seelanti  Meksiko  Etelä-Afrikka
Kielet	korni, englanti
Uskonnot	protestanttisuus, katolilaisuus
Sukulaiskansat	bretonit, kymrit, skotit, iiriläiset, manksit
Huomautukset ¹ ² Britannian vuoden 2001 väestönlaskennan mukaan ³ Kanadan vuoden 2006 väestönlaskennan mukaan
Infobox OK

Kornit ovat Englannin Cornwallissa asuva kelttiläinen kansa. Korneina pitää kuitenkin itseään osa niistäkin cornwallilaisista, jotka eivät ole etnisesti kelttiläistä alkuperää. Suurin osa korneista puhuu englantia, mutta kornin kieltä elvytetään parhaillaan. Cornwallissa oli vuoden 2000 arvion mukaan 420 000 kornia, eli noin 89% alueen väestöstä.^lähde?

Määrittely

Korneiksi voidaan mieltää sekä kelttiläisten jälkeläiset että Cornwalliin samaistuvat henkilöt. Kornien asema etnisenä ryhmänä on hämärtynyt, sillä suuri osa Cornwallin asukkaista on tullut muualta Englannista, eivätkä Cornwallissa syntyneet aina tunne juuriaan. Yhdistyneen kuningaskunnan vuoden 2001 väestönlaskennassa 34 000 henkilöä (7,5 % Cornwallin väestöstä) ilmoitti etniseksi ryhmäkseen "korni", vaikka se ei ollut valmiina valintavaihtoehtona vaan piti kirjoittaa erikseen. Tästä syystä tulosta ei pidetä luotettavana ja kornia yritetään saada valmiiksi vaihtoehdoksi vuoden 2011 väestönlaskentaan. Monet kornit mieltävät itsensä kuuluvaksi useampaan eri ryhmään, kuten esimerkiksi korneihin ja britteihin tai korneihin ja englantilaisiin.^lähde?

Historia

Kornit periytyvät Britteinsaarien kelttiläisiä kieliä puhuneista kansoista, mutta heihin on sekoittunut myös roomalaisia ja anglosaksisia aineksia. Rooman vallan aikana Cornwallin alue pysyi käytännössä vapaana roomalaisten vaikutuksesta. Roomalaisten lähdettyä 400-luvulla saksit, anglit ja juutit alkoivat saapua Englannin länsirannikolle, mikä johti monien kelttien pakenemiseen Britannian syrjäisemmille alueille kuten Walesiin ja Cornwalliin. Osa heistä muutti edelleen Cornwallista Bretagneen jossa heistä polveutuvat bretonit edelleen elävät. Ensimmäisiä erityisesti Cornwallissa asuvia kelttejä tarkoittava nimitys oli saksien käyttämä westwalas joka tarkoitti länsikymrejä. Myöhemmin alettiin käyttää nimitystä cornwalas.

Cornwall säilyi itsenäisenä aina 1000-luvun alkupuolelle, jolloin saksilainen Wessex liitti sen lopulta kokonaan itseensä. 1000-luvun aikana kornit omaksuivat englanninkieliset nimet. Korni oli pitkään Cornwallin puhutuin kieli, kunnes 1300-luvulla englanti alkoi vallata sen alaa. Englannin uskonpuhdistuksen aikana vuonna 1547 englanti määrättiin käyttöön kaikissa uskonnollisissa toimissa koko Englannin alueella.

Teollinen vallankumous vaikutti suuresti Cornwallin asukkaisiin. Noin 30 % Cornwallin väestöstä työskenteli kaivoksissa, joissa tuotettiin raaka-aineita kasvavalle teollisuudelle. Tänä aikana monet englantilaiset muuttivat alueelle ja osa heistä omaksui kornilaisen identiteetin, esimerkkinä Richard Trevithick. 1800-luvulla tapahtui suuri teollisuuden alasajo Cornwallissa ja monet kaivokset suljettiin, mikä johti 7000 kornilaisen perheen muuttoon muualle. Joka vuosikymmen välillä 1861-1901 noin 20 % Cornwallin miesväestöstä muutti ulkomaille, kun vastaava suhde Englannissa ja Walesissa oli kolme kertaa pienempi. 1800-luvun lopussa alettiin kansallisuusaatteen myötä elvyttää kornin kieltä. 1928 perustettiin Gorseth Kernow -järjestö edistämään kornilaista kulttuuria ja vuonna 1958 syntyi nationalistinen Mebyon Kernow -puolue.

Nykypäivä

Paraati St. Piranin päivänä 5. maaliskuuta

Viimeiset Cornwallin tinakaivokset suljettiin vuoden 1995 kriisin jälkeen. Tämä on johtanut monen kornin huolestumiseen heidän kulttuurinsa vähittäisestä katoamisesta. Kaivosteollisuuden alasajon myötä Cornwallista tuli Englannin köyhimpiä alueita ja työttöminä on joillakin alueilla jopa 35 % väestöstä. Kornilaisen identiteetin elpyminen on ollut nopeimpia kaikista kelttiläisistä kansoista. Korneille ajetaan laillista asemaa erillisenä kansana ja kornin kieltä yritetään saada laajaan käyttöön hallinnossa.

Cornwallin vahvin puolue on perinteisesti ollut liberaalipuolue. 1900-luvun alussa syntyi nationalistisia liikkeitä, jotka ovat vaatineet Cornwallille eritasoista autonomista asemaa ja tunnustamista Yhdistyneen kuningaskunnan viidenneksi maaksi (nykyiset neljä ovat Skotlanti, Pohjois-Irlanti, Wales ja Englanti). Nationalistiset liikkeet eivät kuitenkaan ole menestyneet merkittävästi vaaleissa; esimerkiksi Mebyon Kernow sai vuoden 2009 maakuntavaaleissa 4 %:n kannatuksen ja oli siten neljänneksi suurin puolue Cornwallissa.

Ulkomailla

Korneja on muiden brittien tapaan muuttanut Ison-Britannian entisiin siirtomaihin, sekä Etelä- ja Keski-Amerikkaan. Tietoja kornien määrästä näistä maista ei kuitenkaan ole tarjolla, sillä Yhdistyneen kuningaskunnan ulkopuolella vain Kanadassa Kornit tunnustetaan omaksi etniseksi ryhmäkseen. Korneja muutti etenkin työskentelemään kaivoksiin, sillä heillä oli tämän alan osaamista jo kotimaassaan. Kornien maahanmuutto vaikutti vastaanottavien maiden kulttuuriin merkittävästi. Esimerkiksi rugby siirtyi Australiaan, Uuteen-Seelantiin ja Etelä-Afrikkaan paljolti kornilaisten maahanmuuttajien ansiosta.

Kulttuuri

Kornilainen tartaani.

Vaikka monet kelttiläiset piirteet ovatkin hävinneet kornilaisesta kulttuurista, sillä on silti selvästi englantilaisesta kulttuurista erottuvia piirteitä. Cornwallin historia kaivosalueena on vaikuttanut kornilaiseen kulttuuriin paljon. Cornwallin ja tinanlouhijoiden suojeluspyhimys Pyhä Piran on tärkeä hahmo kornilaisessa kulttuurissa. Pyhän Piranin lippu on omaksuttu korneja ja Cornwallia edustavaksi lipuksi. Urheilulajeista suosittuja ovat Cornwallissa kriketti ja rugby. Lisäksi Cornwallissa harrastetaan cornwallilaista painia ja hurlingia.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kornit Wikimedia Commonsissa