Kymrit

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kymrit
Cymry
Owain Glyndŵrin lippu, joka on suosittu Walesin itsenäisyyttä ajavien liikkeiden keskuudessa
Owain Glyndŵrin lippu, joka on suosittu Walesin itsenäisyyttä ajavien liikkeiden keskuudessa
Merkittävät asuinalueet
 Wales3 miljoonaa[1]
 Skotlanti16 623[2]
 Englanti609 711[3]
 Yhdysvallat1 959 794[4]
 Kanada440 965[5]
 Australia84 246[6]
 Argentiina20 000[7]
Kielet kymri, englanti
Uskonnot anglikaanisuus, presbyteerisyys, katolilaisuus
Sukulaiskansat kornit, bretonit, skotit, iiriläiset, manksit

Kymrit eli walesilaiset ovat kelttiläisiä Walesin asukkaita. Noin 35 %:lla Walesin asukkaista on kymriläistaustaiset nimet. Vastaava osuus on Englannissa 4,7 % ja Australiassa 3,8 %. Yhdysvalloissa 16,3 miljoonalla ihmisellä on jonkinlaiset kymriläiset sukujuuret.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kymrien kielelliset esivanhemmat saapuivat Britanniaan todennäköisesti rautakaudella. Roomalaisten hallitessa Britanniaa he tunsivat nykyisen Walesin alueella neljä heimoa nimeltä ordovices, demetae, silure ja deceangli. 300–600-luvuilla Britanniaan saapui Irlannista goideelisia kelttikieliä puhuneita asukkaita, joiden kieli korvasi Skotlannin ja Mansaaren kielet. Goideelisia kieliä puhuneiden muuttoaallot eivät kohdistuneet eteläisempään Englantiin ja kymrit jatkoivat oman britannialaisen kielensä puhumista. Kymrit kuuluvat geneettisesti samaan ryhmään kelttiläisten brittien kanssa, jotka anglosaksit hävittivät nykyisen Englannin alueelta[8].

Käsitystä kymriläisen identiteetin syntymisen tarkasta ajankohdasta ei ole. Nimitys kymrit mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 633 muodossa kymry, mutta sillä ei kuitenkaan luultavasti viitattu nykyisiin kymriläisiin vaan Pohjois-Englantiin. Normannivalloituksen aikana Pembrokeshireen Walesin eteläosiin muutti paljon asukkaita ja englanti korvasi siellä kymrin. Kielirajat Pembrokeshiressä ovat vieläkin havaittavissa.

Nykypäivä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kukaan ei tiedä tarkasti, kuinka moni walesilainen identifioi itsensä kymriläiseksi. Vuoden 2001 väestönlaskennassa kymriläinen ei ollut valmiina vaihtoehtona, vaan se piti täyttää vastauslomakkeessa erikseen. Tässä väestönlaskennassa 96 % alueen asukkaista ilmoitti etnisyydekseen ”valkoinen britti”. 14 % ilmoitti erikseen etnisyydekseen ”Welsh” eli kymri (useamman etnisyyden valitseminen oli mahdollista).[9] Vuonna 2001 Walesin asukkaista 87 % ilmoittautui kymreiksi tuolloin tehdyn otoskyselyn mukaan.[10]

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiinnostus walesilaiseen kulttuuriin on kymrien keskuudessa kasvanut, ja kymrin puhujien lukumäärä nousi vuonna 2001 ensimmäistä kertaa sataan vuoteen. Eräät poliittiset liikkeet, kuten Plaid Cymru, ajavat Walesille suurempaa itsehallintoa.

Uskonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suurin osa kirkkoon kuuluvista walesilaisista kuuluu joko Walesin anglikaaniseen kirkkoon (Eglwys yng Nghymru), katoliseen kirkkoon (Eglwys Gatholig Rufeinig) tai presbyteerikirkkoon (Eglwys Bresbyteraidd Cymru). 10 % walesilaisista käy säännöllisesti kirkossa ja 70 % on kristittyjä.[11] Walesissa on syntynyt uuspakanallinen druidiliike, jota harjoittaa alle 7 000 henkilöä.

Tunnukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kymrien ja Walesin kansallistunnus on Y Ddraig Goch eli punainen lohikäärme, joka esiintyy Walesin lipussa. Tunnusta käytti tarun mukaan kuningas Arthur. Toinen usein käytetty tunnus on Owain Glyndŵrin lippu, jossa on neljä keltaista ja punaista neliötä joissa on kuvattu leijona.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kulttuuriin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.