Ero sivun ”Mäyrämäki” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Nenoniel (keskustelu | muokkaukset)
13 639 muokkausta
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 18: Rivi 18:


Yhdessä naapurikyliensä Kaskiston ja Suojoen kanssa Mäyrämäki kuuluu alueeseen, joka alkujaan oli osa [[Varsinais-Suomen historiallinen maakunta|varsinaissuomalaista]] [[Uskela]]n seurakuntaa, mutta tuli liitetyiksi osaksi [[Häme|hämäläistä]] Someron seurakuntaa vuonna 1492.<ref>Alanen et al. 1999: 21-24.</ref> Kun Somerniemestä tuli Someron [[kappeliseurakunta]] 1600-luvun lopulla<ref>Alanen et al. 1999: 83-92.</ref>, Suojoki, Kaskisto ja Mäyrämäki luettiin Someron emäseurakuntaan, vaikka kylien asukkaat käyttivätkin tai alkoivat viimeistään tuolloin käyttää Somerniemen kappelikirkkoa<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Aaltonen, Esko | Nimeke =Somerniemen historia | Vuosi =1945 | Julkaisupaikka =[Somerniemi] | Julkaisija =Somerniemen kunta ja seurakunta | }}</ref><ref>Alanen et al. 1999: 192-194.</ref>
Yhdessä naapurikyliensä Kaskiston ja Suojoen kanssa Mäyrämäki kuuluu alueeseen, joka alkujaan oli osa [[Varsinais-Suomen historiallinen maakunta|varsinaissuomalaista]] [[Uskela]]n seurakuntaa, mutta tuli liitetyiksi osaksi [[Häme|hämäläistä]] Someron seurakuntaa vuonna 1492.<ref>Alanen et al. 1999: 21-24.</ref> Kun Somerniemestä tuli Someron [[kappeliseurakunta]] 1600-luvun lopulla<ref>Alanen et al. 1999: 83-92.</ref>, Suojoki, Kaskisto ja Mäyrämäki luettiin Someron emäseurakuntaan, vaikka kylien asukkaat käyttivätkin tai alkoivat viimeistään tuolloin käyttää Somerniemen kappelikirkkoa<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Aaltonen, Esko | Nimeke =Somerniemen historia | Vuosi =1945 | Julkaisupaikka =[Somerniemi] | Julkaisija =Somerniemen kunta ja seurakunta | }}</ref><ref>Alanen et al. 1999: 192-194.</ref>

Kun Etelä-Someron kylät vuonna 1492 oli siirretty osaksi Someron seurakuntaa, jäivät ne edelleen maallisessa hallinnossa kuulumaan samoihin hallinnollisiin kokonaisuuksiin Uskelan puoleisten naapurikyliensä kanssa ja olivat näin osa [[Turun ja Porin lääni]]ä kun Somero ja koko Somerniemen kappeli kuuluivat [[Hämeen lääni]]in. Vasta kun lääninrajat vuonna 1870 koko Suomessa yhtenäistettiin seurakuntarajojen kanssa, näistä kylistä tuli myös hallinnollisesti osa [[Hämeen lääni]]ä muun Someron tavoin.<ref>Koskimies, Y. S. Kruunun hallinto. ''Teoksessa:'' {{Kirjaviite | Tekijä = Aaltonen, Esko (toim.) | Nimeke =Someron historia I | Vuosi =1949 | Luku = | Sivu =303 | Selite = | Julkaisupaikka =Forssa | Julkaisija =[Someron seurakunta] | Tunniste = | Kieli = }}</ref>


Somerniemen seurakunnan itsenäistyessä 1901 Mäyrämäki, Suojoki ja Kaskisto tulivat osaksi Somerniemeä, mutta liitos toteutui Suojoen ja Kaskiston osalta vasta Someron kirkkoherran vaihtuessa vuonna 1927, vaikka Somerniemi oli muodostettu itsenäiseksi seurakunnaksi jo vuonna 1917. Mäyrämäen [[yksinäistalo]], jonka Somerniemen kunta oli hankkinut omistukseensa vuonna 1922, sen sijaan liitettiin Somerniemeen jo vähän tätä ennen vuonna 1924.<ref>Alanen et al. 1999: 192-196.</ref>
Somerniemen seurakunnan itsenäistyessä 1901 Mäyrämäki, Suojoki ja Kaskisto tulivat osaksi Somerniemeä, mutta liitos toteutui Suojoen ja Kaskiston osalta vasta Someron kirkkoherran vaihtuessa vuonna 1927, vaikka Somerniemi oli muodostettu itsenäiseksi seurakunnaksi jo vuonna 1917. Mäyrämäen [[yksinäistalo]], jonka Somerniemen kunta oli hankkinut omistukseensa vuonna 1922, sen sijaan liitettiin Somerniemeen jo vähän tätä ennen vuonna 1924.<ref>Alanen et al. 1999: 192-196.</ref>

Versio 3. toukokuuta 2015 kello 19.46

Tämä artikkeli käsittelee Somerniemen kylää. Jyväskylän samannimisestä alueesta ks. Mäyrämäki (Jyväskylä).

Mäyrämäki on kylä Somerniemellä Somerolla.

Kylä

Kylä sijaitsee Somerniemen Oinasjärveltä Someron Terttilään johtavan yhdystien 2801 varrella ja sen lähimpiä naapurikyliä ovat saman tien varressa sijaitsevat Somerniemen Suojoki ja Kaskisto. Idässä naapurina on Somerniemen Oinasjärvi.[1]

Kylän väkiluku vuonna 2011 oli 16, mikä teki siitä Someron 47 varsinaisesta kylästä väkiluvultaan kolmanneksi pienimmän.[2]

Kaskiston, Suojoen ja Mäyrämäen kylissä toimii kyläyhdistys, joka järjestää juhlia ja tapahtumia ja omistaa entisen Kaskiston koulurakennuksen, jota käytetään juhla- ja harrastustilana.[3]

Luonnonympäristö

Kylän alueelle ulottuu Kolmanteen Salpausselkään liittyvä Hyyppärän harjualueen Natura 2000 -alue.[4] Harjualueella sijaitsevalla kirkasvetisellä Iso-Valkeen järvellä Mäyrämäen kylässä on vuonna 2013 avattu luontopolku.[5] Pienempiä harjujärviä ja -lampia kylän alueella ovat Iso-Eläte, Pikku-Eläte, Koirlammi, Mustalammi, Taskulammi ja Varvaslammi.[6][7] Kylän eteläisenä rajapaikkana on Hyyppärän Natura-alueeseen kuuluva Herakkaanlähde, jonka rannoilta löydettyihin kasveihin kuuluvat muiden muassa röyhysara, suovalkku, nevaimarre ja harsosammal.[6][7][8] Mäyrämäen kylässä Hyyppärän harjualueella sijaitsee Someron korkein kohta, 159,1 metrin korkeuteen kohoava, Natura 2000 -ohjelmassa luonnonsuojelulailla suojeltavaksi merkitty Murjumäki, joka on luokiteltu arvokkaaksi moreenimuodostumaksi.[9][10]

Historia

Mäyrämäen kylä on alkujaan vuonna 1596 perustettu yksinäistalo. Talo muodostui kun Someron Harjun kartanoa omistanut Perniön Paarskylän kartanon herra Jaakko Niilonpoika Gyllenhjerta vaihtoi Someron Suojoen kylässä omistamansa metsäpalstan yhteen Someron Harjun kylän taloista, jonka isäntä perusti vaihdossa saamalleen metsäpalstalle Mäyrämäen eli Mettämiehen uudistalon. Talo säilyi jakamattomana aina 1920-luvulle.[11]

Yhdessä naapurikyliensä Kaskiston ja Suojoen kanssa Mäyrämäki kuuluu alueeseen, joka alkujaan oli osa varsinaissuomalaista Uskelan seurakuntaa, mutta tuli liitetyiksi osaksi hämäläistä Someron seurakuntaa vuonna 1492.[12] Kun Somerniemestä tuli Someron kappeliseurakunta 1600-luvun lopulla[13], Suojoki, Kaskisto ja Mäyrämäki luettiin Someron emäseurakuntaan, vaikka kylien asukkaat käyttivätkin tai alkoivat viimeistään tuolloin käyttää Somerniemen kappelikirkkoa[14][15]

Kun Etelä-Someron kylät vuonna 1492 oli siirretty osaksi Someron seurakuntaa, jäivät ne edelleen maallisessa hallinnossa kuulumaan samoihin hallinnollisiin kokonaisuuksiin Uskelan puoleisten naapurikyliensä kanssa ja olivat näin osa Turun ja Porin lääniä kun Somero ja koko Somerniemen kappeli kuuluivat Hämeen lääniin. Vasta kun lääninrajat vuonna 1870 koko Suomessa yhtenäistettiin seurakuntarajojen kanssa, näistä kylistä tuli myös hallinnollisesti osa Hämeen lääniä muun Someron tavoin.[16]

Somerniemen seurakunnan itsenäistyessä 1901 Mäyrämäki, Suojoki ja Kaskisto tulivat osaksi Somerniemeä, mutta liitos toteutui Suojoen ja Kaskiston osalta vasta Someron kirkkoherran vaihtuessa vuonna 1927, vaikka Somerniemi oli muodostettu itsenäiseksi seurakunnaksi jo vuonna 1917. Mäyrämäen yksinäistalo, jonka Somerniemen kunta oli hankkinut omistukseensa vuonna 1922, sen sijaan liitettiin Somerniemeen jo vähän tätä ennen vuonna 1924.[17]

Lähteet

  • Timo Alanen, Markus Hiekkanen, Jussi Härme, Manu Kärki, Osmo Turkki: Somero ja Somerniemi 1449-1999. Someron seurakunta ja Somerniemen seurakunta, 1999. ISBN 952-91-1221-1.
  • Lehtonen, Kaarin: Someron ja Somerniemen kulttuurimaisema ja vanha rakennuskanta. Turku: Turun maakuntamuseo, 1990. ISBN 951-9125-77-9.

Viitteet

  1. ↑ Lehtonen 1990: 505.
  2. ↑ Kaipainen, Sauli: Somero on 48 kylän muodostama kaupunki. Somero, 10.6.2011, 86. vsk, nro 43, s. 17.
  3. ↑ Tul kyllään Somerol (Esite) Varsinais-Suomen kylät ry. Viitattu 15.9.2013.
  4. ↑ Hyyppärän harjualue 24.9.2008. Lounais-Suomen ympäristökeskus. Viitattu 30.3.2010.
  5. ↑ Iso-Valkee ja luontopolku Someron kaupunki. Viitattu 15.9.2013.
  6. ↑ a b Peruskartta 1:20 000. 2024 07 Somerniemi. Helsinki: Maanmittaushallitus, 1980.
  7. ↑ a b Peruskartta 1:20 000. 2023 09 Johannislund. Helsinki: Maanmittaushallitus, 1981.
  8. ↑ Lehtoja, lähteikköjä ja puronvarsia Someron luontokohteet. Someron kaupunki. Viitattu 15.9.2013.
  9. ↑ Palmunen, Lauri (toim.): Varsinais-Suomen käsikirja, s. 145. Turku: Varsinais-Suomen liitto, 2009. ISBN 952-5599-43-4. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 12.8.2009).
  10. ↑ Murjumäki, Somero (pdf) Arvokkaat moreenimuodostumat. Ympäristöhallinto (tallennettu Archive.org -palveluun 17.8.2011). Viitattu 18.3.2014.
  11. ↑ Lehtonen 1990: 104.
  12. ↑ Alanen et al. 1999: 21-24.
  13. ↑ Alanen et al. 1999: 83-92.
  14. ↑ Aaltonen, Esko: Somerniemen historia. [Somerniemi]: Somerniemen kunta ja seurakunta, 1945.
  15. ↑ Alanen et al. 1999: 192-194.
  16. ↑ Koskimies, Y. S. Kruunun hallinto. Teoksessa: Aaltonen, Esko (toim.): Someron historia I, s. 303. Forssa: [Someron seurakunta], 1949.
  17. ↑ Alanen et al. 1999: 192-196.


Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Mäyrämäki&oldid=14921458”