Iso-Valkee
| Iso-Valkee | |
|---|---|
 Iso-Valkee lännestä 23.06.2015 |
|
| Valtiot | Suomi |
| Paikkakunta | Somerniemi, Somero |
| Koordinaatit | |
| Järvinumero | 25.007.1.005 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 108 m |
| Rantaviiva | 3,96 km |
| Pinta-ala | 0,326 km² |
| Tilavuus | 0,002686 km³ |
| Keskisyvyys | 8,2 m |
| Suurin syvyys | 24,7 m |
 Iso-Valkee |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Iso-Valkee[1] (joskus myös Valkee[2], vanhalta nimeltään Mäyrämäen Valkee[3]) on Uskelanjoen vesistöön kuuluva karu, kirkasvetinen harjualueen järvi Somerniemellä Somerolla.[4]
Perustiedot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kolmannen Salpausselän reunamuodostumaan kuuluva järvi sijaitsee Somerniemen Mäyrämäen kylässä. Järven pinta-ala on 32,6 ha, rantaviiva 3 960 metriä, tilavuus 2 686 000 kuutiometriä, keskimääräinen syvyys 8,2 metriä ja suurin syvyys 24,7 metriä. Korkeus merenpinnasta on 108 metriä.[5][6]
Saman alueen muita järviä ovat Karjaanjoen vesistöön kuuluvat Pikku-Valkee eli Moron Valkee, Pikku-Ätämö ja Iso-Ätämö idässä Somerniemen Oinasjärven kylässä. Muut lähijärvet kuuluvat Uskelanjoen vesistöön. Näitä ovat lounaassa Myllyojan kautta Halkjärveen laskevat Tytyjärvi, Iso-Herakas ja Tasku Somerniemen Kaskiston kylässä sekä usean kylän rajapaikkana oleva Herakkaanlähde. Etelässä on laskujoeton Varvaslammi Mäyrämäen kylässä, luoteessa Mustalammi eli Muslammi Somerniemen Kaskiston ja Mäyrämäen kylien rajalla ja pohjoisessa Koirlammi Somerniemen Mäyrämäen kylässä.
Luonnonarvot ja virkistyskäyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Järvi on osa Hyyppärän harjualueen Natura 2000 -suojelualuetta. Järvi rantoineen on pääosin Someron kaupungin omistuksessa, ja sen vesienhoitoa varten on tehty hoitosuunnitelma vuonna 2006.[5][7] Järven ja sen ympäristön luonnonarvot ovat huomattavia, ja vuonna 2014 järven länsirannat käsittävälle Natura-alueen osalle Someron kaupungin maalla muodostettiin Someron kaupungin omistama yksityinen luonnonsuojelualue.[8][5][9][1]
Iso-Valkeella on luontopolku, jonka varrella on kaksi laavua ja uimapaikka.[6] Retkeily on sallittu myös luonnonsuojelualueeksi rauhoitetulla osalla järven rantoja.[9]
Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Järven lasku-uomana on sen luonaispuolella olevaan Taskulampeen laskeva kaivettu oja, joka muistitiedon mukaan kaivettiin läheiseen Halkjärveen laskevassa Myllyojassa toimineen Kaskiston sahan vedensaannin tarpeisiin 1800-luvulla. Asiakirjojen mukaan saha aloitti toimintansa vuonna 1836. Tätä ennen järvi oli laskenut Halkjärveen pohjoisesta laskevan Murrosjoen valuma-alueeseen kuuluvaan Mustalampeen.[10] Vielä nykyäänkin järven länsipäästä ulottuu yhtenäinen suopainanteiden ketju Mustalammin rantaan luoteessa.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Iso-Valkee Kansalaisen karttapaikka. Maanmitauslaitos. Viitattu 15.4.2015.
- ↑ Valkee (25.007.1.005) (Suomen ympäristökeskuksen tietojärjestelmistä peräisin oleva ei-muokattava tieto) Järviwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 29.12.2014. [vanhentunut linkki]
- ↑ Ritala, Hilkka & Toivonen, Tauno: Somerniemen pitäjän kasvisto. Archivum Societatis Zoologicae Botanicae Fennicae 'Vanamo', 1955, nro 10:2, s. 99. Helsinki: Suomalainen eläin- ja kasvitieteellinen seura Vanamo.
- ↑ Iso-Valkee Someron liikunta ry. Arkistoitu 29.12.2014. Viitattu 29.12.2014.
- ↑ a b c Luontokohteet. Järvet, lammet ja saaret Someron kaupunki. Arkistoitu 19.2.2014. Viitattu 29.12.2014.
- ↑ a b Iso-Valkee ja luontopolku Someron kaupunki. Arkistoitu 29.12.2014. Viitattu 29.12.2014.
- ↑ Iso-Valkeen hoitosuunnitelma. Someron kaupunki, 2006. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 29.12.2014). (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Kaipainen, Sauli: Iso-Valkeelle halutaan luonnonsuojelualue. Somero, 1.2.2013, nro 9, s. 6. lehden verkkoversio (maksullinen). Viitattu 29.12.2014.
- ↑ a b Somerniemen Valkeen alueella saa retkeillä ja metsästää. Salon Seudun Sanomat, 2.7.2014. Artikkelin tiivistelmä lehden verkkosivuilla. Viitattu 29.12.2014.
- ↑ Kärki, Manu: Somerniemen vesimyllyt ja -sahat, s. 24-26. Somerniemi-Seuran julkaisuja 4. Somero: Amanita, 1994. ISBN 9519597379.