Ero sivun ”Aakkoslaji” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p siirsi sivun Suuraakkonen uudelle nimelle Aakkoslaji: Suuraakkonen ja pienaakkonen ovat saman kolikon kaksi puolta, joita ei ole mielekästä tarkastella erillisissä artikkeleissa – etenkään kun kumpikin on tynkä. Aloitetaan yhdistämine... |
muokattu uuden otsikon mukaiseksi; artikkeliin sulautettu Pienaakkonen-artikkelin sisältö |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[File:A (capital and small).png|thumb|150px|Suuraakkonen ''A'' ja pienaakkonen ''a'' ovat saman kirjaimen ilmentymiä eri aakkoslajeissa.]] |
|||
[[File:ALLCAPS OIFIG NA bPASANNA.JPG|thumb|200px|Kaksikielinen versaali passitoimiston kyltti [[Dublin]]issa, jossa alempana on irlanninkielen suuraakkosten muunnos eli ''eclipsis''.]] |
|||
'''Suuraakkonen''' eli '''versaali''' eli '''majuskeli''' on muun muassa [[virke|virkkeen]] tai [[erisnimi]]en alussa käytettävä ”iso [[kirjain]]”, esimerkiksi A vastakohtana [[gemena]]kirjain a:lle.<ref>{{kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Kielitoimiston sanakirja | Selite=Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0 | Julkaisija=Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 952-5446-11-5}}</ref> <ref>{{Verkkoviite | Tekijä=Korpela, Jukka K. | Nimeke=Pienehkö sivistyssanakirja | Ajankohta= | Osoite=http://www.cs.tut.fi/cgi-bin/run/~jkorpela/haku.cgi?key=%3Cdfn%3Eversaali%3C/dfn%3E | Julkaisija=Jukka K. Korpela | Luettu=12.5.2007 | Kieli=}}</ref> |
|||
'''Aakkoslaji''' on yläkäsite, joka ilmentää moniin [[äännekirjoitus]]järjestelmiin vakiintunutta tapaa jakaa [[kirjain|kirjaimet]] suuraakkosiin (versaalit eli majuskelit) ja pienaakkosiin (gemenat eli minuskelit). Aakkoslajeista voidaan erottaa toisiinsa kytkeytyviä kirjainpareja, joiden kumpikin jäsen edustaa samaa äännettä mutta erilaisissa tilanteissa. Niinpä esimerkiksi suuraakkonen ''A'' ja pienaakkonen ''a'' ymmärretään yleensä saman kirjaimen vaihtoehtoisiksi muodoiksi. |
|||
Kreikkalaisissa, kyrillisissä ja nykyään laajassa mittakaavassa käytetyissä roomalaisissa aakkosissa käytetään isoja kirjaimia pienien vastineidensa ohella. Esimerkiksi [[arabian kieli|arabiassa]] ei isojen ja pienten kirjainten eroa tunneta. |
|||
{|align=center |
|||
| ⚫ | |||
|'''Suuraakkoset:'''||A||B||C||D||E||F||G||H||I||J||K||L||M||N||O||P||Q||R||S||T||U||V||W||X||Y||Z||Å||Ä||Ö |
|||
|- |
|||
|'''Pienaakkoset:'''||a||b||c||d||e||f||g||h||i||j||k||l||m||n||o||p||q||r||s||t||u||v||w||x||y||z||å||ä||ö |
|||
|} |
|||
Jako suur- ja pienaakkosiin on tapana tehdä useimmissa [[latinalainen kirjaimisto|latinalaista]], [[kreikkalainen kirjaimisto|kreikkalaista]] tai [[kyrillinen kirjaimisto|kyrillistä]] kirjaimistoa käyttävissä kielissä. Sen sijaan esimerkiksi [[arabialainen kirjaimisto|arabialaisessa kirjaimistossa]] ei ole erikseen suur- ja pienaakkosia. |
|||
== Koko ja muoto == |
|||
Aakkoslajien suomenkieliset nimet viittaavat kirjainten kokoeroon, joka esimerkiksi latinalaisten kirjainten [[O|O/o]] ja [[S|S/s]] kohdalla onkin aivan olennainen. Usein kokoeroa merkittävämpi on kuitenkin muotoero, kuten kirjaimissa [[A|A/a]] ja [[G|G/g]], joissa pienaakkonen näyttää aivan erilaiselta kuin vastaava suuraakkonen. Toisinaan pienaakkonen voi (osin ehkä [[kirjasintyyppi|kirjasintyypistä]] riippuen) näyttää kookkaammaltakin kuin vastaava suuraakkonen, kuten [[islannin kieli|islantilaisessa]] kirjaimessa [[Þ|Þ/þ]]. |
|||
Koska etenkin arkikielinen puhe ”isoista” ja ”pienistä” kirjaimista on monitulkintaista (kirjainten isous tai pienuus voi viitata myös [[fontti|fontin]] kokoon), erityisesti [[kirjapaino]]alan ammattikielessä suositaan termejä ''versaali'' ja ''gemena''.<ref name="Korpela" /> |
|||
== Kehitys ja käyttö == |
|||
Aakkoslajeista yleensä suuraakkoset ovat vanhempaa perua. Esimerkiksi [[antiikin Rooma]]ssa kirjoitettiin pelkin suuraakkosin. Saksalaiset [[munkki|munkit]] ja [[kirjuri]]t kehittivät latinalaiset pienaakkoset [[Kaarle Suuri|Kaarle Suuren]] aikana 700- ja 800-luvun vaihteessa.<ref name="Internetix" /> Pienaakkoset suunniteltiin juoksevan tekstin peruskirjaimiksi, ja suuraakkoset jäivät käyttöön erikoistilanteissa – lähinnä sellaisten sanojen alkukirjaimina, joiden haluttiin erottuvan muun tekstin keskellä.<ref name="Korpela" /> |
|||
| ⚫ | |||
* [[virke|virkkeiden]], [[otsikko|otsikoiden]] ja [[erisnimi]]en alkukirjaimina (''Matti Möttönen'') |
* [[virke|virkkeiden]], [[otsikko|otsikoiden]] ja [[erisnimi]]en alkukirjaimina (''Matti Möttönen'') |
||
| ⚫ | |||
| ⚫ | |||
* kunnioituksen osoittamiseen (''Pyydän Teitä lähettämään...'') |
* kunnioituksen osoittamiseen (''Pyydän Teitä lähettämään...'') |
||
| ⚫ | |||
* korostuskeinona |
|||
| ⚫ | |||
* korostuskeinona esimerkiksi [[lihavointi|lihavoinnin]] korvikkeena |
|||
** [[netiketti|netiketissä]] kokonaan versaalilla kirjoitettu teksti vastaa huutamista. |
** [[netiketti|netiketissä]] kokonaan versaalilla kirjoitettu teksti vastaa huutamista. |
||
Yksinomaan |
Yksinomaan suuraakkosin kirjoitetun tekstin lukeminen on noin 13–20 % hitaampaa kuin pienaakkosin kirjoitetun tekstin.<ref name="Schriver" /> |
||
== |
== Gemenanumerot == |
||
[[Kuva:Mediaevalziffern.svg|thumb|Gemenanumerot mukailevat pienaakkosten mittasuhteita eivätkä siksi pistä erityisesti silmään juoksevan tekstin keskeltä.]] |
|||
| ⚫ | |||
Kirjainten ohella myös [[numero]]t voivat joskus esiintyä gemenamuotoisina, vaikka tavallisesti numerot muodoltaan ja kooltaan rinnastuvat pikemmin suuraakkosiin. Toisin kuin pienaakkosille, gemenanumeroille ei yleensä ole [[merkistö]]standardeissa määritetty erillisiä merkkipaikkoja, vaan numeroiden mahdollinen gemenamaisuus on [[fontti|fontin]] ominaisuus. |
|||
| ⚫ | |||
{{Viitteet|viitteet= |
|||
<ref name="Korpela">{{Verkkoviite | Tekijä = Jukka K. Korpela | Nimeke = Aakkoslajit: gemena ja versaali | Ajankohta = 4.4.2004 (täydennetty 4.8.2004) | Osoite = http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/sanat/aakkoslaji.html | Luettu = 1.11.2011 }}</ref> |
|||
<ref name="Internetix">{{Verkkoviite | Osoite = http://opinnot.internetix.fi/fi/materiaalit/hi/hi1/2_keskiajan_eurooppa/0202_pyha_saksalaisroomalainen_keisarikunta?m:Open=1104195&m:selres=1104195| Nimeke = Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta | Julkaisu = HI1 Eurooppalainen ihminen | Julkaisija = Internetix | Viitattu = 19.4.2008 }}</ref> |
|||
<ref name="Schriver">{{Kirjaviite | Tekijä = Karen Schriver | Nimeke = Dynamics in Document Design | Vuosi = 1996 | Sivu = 274 | Julkaisija = Wiley | Tunniste = ISBN 0-471-30636-3 | Kieli = en }}</ref> |
|||
}} |
|||
{{Tynkä/Kirjallisuus}} |
{{Tynkä/Kirjallisuus}} |
||
| ⚫ | |||
| ⚫ | |||
[[Luokka:Typografia]] |
[[Luokka:Typografia]] |
||
Versio 2. marraskuuta 2011 kello 01.04
.png)
Aakkoslaji on yläkäsite, joka ilmentää moniin äännekirjoitusjärjestelmiin vakiintunutta tapaa jakaa kirjaimet suuraakkosiin (versaalit eli majuskelit) ja pienaakkosiin (gemenat eli minuskelit). Aakkoslajeista voidaan erottaa toisiinsa kytkeytyviä kirjainpareja, joiden kumpikin jäsen edustaa samaa äännettä mutta erilaisissa tilanteissa. Niinpä esimerkiksi suuraakkonen A ja pienaakkonen a ymmärretään yleensä saman kirjaimen vaihtoehtoisiksi muodoiksi.
| Suuraakkoset: | A | B | C | D | E | F | G | H | I | J | K | L | M | N | O | P | Q | R | S | T | U | V | W | X | Y | Z | Å | Ä | Ö |
| Pienaakkoset: | a | b | c | d | e | f | g | h | i | j | k | l | m | n | o | p | q | r | s | t | u | v | w | x | y | z | å | ä | ö |
Jako suur- ja pienaakkosiin on tapana tehdä useimmissa latinalaista, kreikkalaista tai kyrillistä kirjaimistoa käyttävissä kielissä. Sen sijaan esimerkiksi arabialaisessa kirjaimistossa ei ole erikseen suur- ja pienaakkosia.
Koko ja muoto
Aakkoslajien suomenkieliset nimet viittaavat kirjainten kokoeroon, joka esimerkiksi latinalaisten kirjainten O/o ja S/s kohdalla onkin aivan olennainen. Usein kokoeroa merkittävämpi on kuitenkin muotoero, kuten kirjaimissa A/a ja G/g, joissa pienaakkonen näyttää aivan erilaiselta kuin vastaava suuraakkonen. Toisinaan pienaakkonen voi (osin ehkä kirjasintyypistä riippuen) näyttää kookkaammaltakin kuin vastaava suuraakkonen, kuten islantilaisessa kirjaimessa Þ/þ.
Koska etenkin arkikielinen puhe ”isoista” ja ”pienistä” kirjaimista on monitulkintaista (kirjainten isous tai pienuus voi viitata myös fontin kokoon), erityisesti kirjapainoalan ammattikielessä suositaan termejä versaali ja gemena.[1]
Kehitys ja käyttö
Aakkoslajeista yleensä suuraakkoset ovat vanhempaa perua. Esimerkiksi antiikin Roomassa kirjoitettiin pelkin suuraakkosin. Saksalaiset munkit ja kirjurit kehittivät latinalaiset pienaakkoset Kaarle Suuren aikana 700- ja 800-luvun vaihteessa.[2] Pienaakkoset suunniteltiin juoksevan tekstin peruskirjaimiksi, ja suuraakkoset jäivät käyttöön erikoistilanteissa – lähinnä sellaisten sanojen alkukirjaimina, joiden haluttiin erottuvan muun tekstin keskellä.[1]
Suuraakkosia käytetään muun muassa
- virkkeiden, otsikoiden ja erisnimien alkukirjaimina (Matti Möttönen)
- kunnioituksen osoittamiseen (Pyydän Teitä lähettämään...)
- kirjainlyhenteissä (HTML)
- opasteissa ja mainoskylteissä huomioarvon vahvistamiseksi (TAMPERE)
- korostuskeinona esimerkiksi lihavoinnin korvikkeena
- netiketissä kokonaan versaalilla kirjoitettu teksti vastaa huutamista.
Yksinomaan suuraakkosin kirjoitetun tekstin lukeminen on noin 13–20 % hitaampaa kuin pienaakkosin kirjoitetun tekstin.[3]
Gemenanumerot
Kirjainten ohella myös numerot voivat joskus esiintyä gemenamuotoisina, vaikka tavallisesti numerot muodoltaan ja kooltaan rinnastuvat pikemmin suuraakkosiin. Toisin kuin pienaakkosille, gemenanumeroille ei yleensä ole merkistöstandardeissa määritetty erillisiä merkkipaikkoja, vaan numeroiden mahdollinen gemenamaisuus on fontin ominaisuus.
Viitteet
- ↑ a b Jukka K. Korpela: Aakkoslajit: gemena ja versaali cs.tut.fi. 4.4.2004 (täydennetty 4.8.2004). Viitattu 1.11.2011.
- ↑ Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta HI1 Eurooppalainen ihminen. Internetix. Viitattu 19.4.2008.
- ↑ Karen Schriver: Dynamics in Document Design, s. 274. Wiley, 1996. ISBN 0-471-30636-3. en