Tämä on lupaava artikkeli.

Ero sivun ”M/S Viking Grace” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
M/S Viking Glory on rakennettu valmiiksi, sillä ajetaan tällä hetkellä testiajoja ennen virallista käyttöönottoa ja neitsytmatkaa
Tokyo20 (keskustelu | muokkaukset)
17 muokkausta
Ei muokkausyhteenvetoa
Merkkaukset: Tämä muokkaus on kumottu Visuaalinen muokkaus
Rivi 2: Rivi 2:
{{Laiva
{{Laiva
| nimi = M/S Viking Grace
| nimi = M/S Viking Grace
| kuva = Viking Grace Ruissalo 4.jpg
| kuva = MS_Viking_Grace.jpeg
| kuvateksti = M/S ''Viking Grace'' matkalla kohti Turun satamaa, Pukinsalmen väylällä Ruissalon ja Hirvensalon välissä.
| laji = [[Autolautta|matkustaja-autolautta]]
| laji = [[Autolautta|matkustaja-autolautta]]
| nykyinen reitti = {{Unbulleted list|[[Turku]]–[[Långnäs (Lumparland)|Långnäs]]–[[Tukholma]]|[[Tukholma]]–[[Maarianhamina]]–[[Turku]]}}
| nykyinen reitti = {{Unbulleted list|[[Turku]]–[[Långnäs (Lumparland)|Långnäs]]–[[Tukholma]]|[[Tukholma]]–[[Maarianhamina]]–[[Turku]]}}

Versio 28. heinäkuuta 2021 kello 08.50

M/S Viking Grace
Tiedosto:MS Viking Grace.jpeg
Tyyppi matkustaja-autolautta
Nykyinen reitti
Lippuvaltio  Suomi
Kotipaikka Maarianhamina
IMO-numero 9606900
MMSI-numero 230629000
Tunnuskirjaimet OJPQ
Omistaja Viking Line
Rakennustelakka STX Finland, Pernon telakka, Turku, Suomi
Tilattu 25. lokakuuta 2010
Kölinlasku 6. maaliskuuta 2012
Vesillelasku 10. elokuuta 2012
Luovutettu 13. tammikuuta 2013
Tekniset tiedot
Kansien määrä 13
Pituus 218 m
Leveys 31,8 m
Korkeus 47 m
Syväys 6,8 m
Bruttovetoisuus (GT) 57 565
Nettovetoisuus (NT) 38 039
Koneisto 4 × Wärtsilä 8L50DF -dieselmoottoria (pääpolttoaine LNG)
Koneteho 30 400 (4 × 7,6 MW) kW
Akseliteho 2 × 10,5 MW
Jääluokitus 1A Super
Nopeus 40,7 km/h
Nopeus 22 kn
Hyttipaikkoja 2 980 henkilölle
Hyttejä 880
Matkustajia 2 800
Miehistö noin 200
Lastikapasiteetti 1 275 m
Lähteet [1][2]

M/S Viking Grace on suomalaisen Viking Line -varustamokonsernin matkustaja-autolautta. Laiva rakennettiin Turussa STX Finlandin (nyk. Meyer Turku) Pernon telakalla. Viking Grace sijoitettiin M/S Isabellan (nyk. M/S Isabelle) tilalle Turusta illalla lähtevälle Turku–Långnäs–Tukholma- ja Tukholmasta aamulla lähtevälle Tukholma–Maarianhamina–Turku-reitille.[3] Viking Gracen suunnitellusti vuonna 2021 aloittava linjapari on testausvaiheessa oleva M/S Viking Glory.

Viking Line ja STX Finland tekivät laivan (telakan projektinumero NB 1376)[4] rakentamisesta aiesopimuksen 25. lokakuuta 2010, ja sopimus astui voimaan 22. joulukuuta 2010. Sopimushinta oli noin 240 miljoonaa euroa, ja laiva toimitettiin tammikuussa 2013. Sopimus sisälsi lisäksi option lisälaivasta.[5][6] Laivan toteuttaminen vaati 2 600 henkilötyövuotta.[6]

Alus

Alus on suurista matkustaja-autolautoista kaikkien aikojen ympäristöystävällisin. Laiva käyttää polttoaineenaan nesteytettyä maakaasua (LNG), jonka päästöt ilmaan ovat vähäiset.[7] LNG:n päästöinä ei synny käytännössä lainkaan rikkidioksidia (SO2) eikä pienhiukkasia. Lisäksi typenoksidipäästöt (NOx) vähenevät noin 90 prosenttia ja hiilidiokdisipäästöt noin 20 prosenttia verrattuna öljystä jalostetun polttoaineen käyttöön.[8] Lisäksi se käyttää uudenlaista meriliikenteen kaasuöljyä (marine gas oil, MGO)[3], kunnes LNG-terminaalit saadaan valmiiksi.[9] Tavoitteena on, että kaasua voisi tankata sekä Turusta että Tukholmasta. Alus pystyy yhdellä tankkauksella kulkemaan kahdesta kolmeen päivää.[3] Myös laivan aallonmuodostus ja äänimelu on minimoitu, koska se on suunniteltu kulkemaan saaristossa.[7]

Viking Linen toimitusjohtaja Mikael Backmanin mukaan Viking Gracessa on Itämeren alusten suurimmat näköalaikkunat. Laivan yleiset tilat ovat laidoilla, ja niistä on laajat näkymät ulos.[3]

Roottoripurje

Viking Grace sai suomalaisen Norsepowerin rakentaman roottoripurjeen, jonka käyttöönotto säästää polttoainetta ja vähentää päästöjä. Viking Grace on maailman ensimmäinen matkustaja-autolautta, joka käyttää mekaanista roottoripurjetta. Roottoripurjetta käytettiin ensimmäistä kertaa matkalla Turusta Tukholmaan 12. huhtikuuta 2018.[10]

Roottoripurjetta pyöritetään sähkömoottorilla, joka saa aikaan työntövoimaa Magnuksen ilmiön seurauksena.lähde?

Roottoripurje poistettiin huollon yhteydessä vuonna 2021. Viking Linen tiedotusjohtajan mukaan purjeen vaikutusta LNG-kaasun kulutukseen on vaikea arvioida, sillä olosuhteet merellä vaihtelevat päivästä toiseen.[11]

Kansikuvaus

  • Kansi 13: Helikopterikansi
  • Kansi 12: aurinkokansi[12], touko–elokuussa avoinna ulkokansibaari.[13]
  • Kansi 11: Oscar á la carte, Seamore Champagne Lounge, Wine Shop, Frank’s Casual Dining, pelejä, leikkihuone, Spa Wellness ja Club Vogue (yläkerta).[12]
  • Kansi 10: Buffet Aurora, Arcade, Sweet & Salty Cafe, Retro Bar & Dancing, Rockmore Bar, pelejä, leikkihuone, kasino, aurinkokansi ja Club Vogue (alakerta).[12]
  • Kansi 9: Shopping World -tax-free, Teens, pelejä, neuvonta, kokoustilat, Victoria’s Secret, komentosilta[12], kahvila, PRM-, ID2-, SH3- ja IP2-luokkien hyttejä.
  • Kansi 8: SU1-, SU2-, PRM-, SD2-, ID2-, S4-, I4-, I2-, IH4- ja IP2-luokkien hyttejä.
  • Kansi 7: SU3-, SU4-, PRM-, SD2-, ID3-, S4-, I4-, I2-, IH4-, S4R- ja I4R-luokkien hyttejä, maihin- ja laivaannousu.[12]
  • Kansi 6: SD2-, ID2-, S4-, I4-, IH4-, DH4-, SH4-, SF6- ja IF6-luokkien hyttejä, maihin- ja laivaannousu.[12]
  • Kansi 5: S4-, I4-, IP2- ja Driver-luokkien hyttejä, autokansi.[12]
  • Kansi 4: autokansi (nostettava henkilöautokansi).[12]
  • Kansi 3: autokansi.[12]
  • Kansi 2: konehuone ja miehistön tiloja.
  • Kansi 1: konehuone ja miehistön tiloja.

Palvelut

Ravintolat ja kahvilat

  • The Buffet: perinteinen buffet-ravintola, kansi 10, 520 istumapaikkaa, vuoteen 2018 asti nimellä Buffet Aurora.
  • Oscar A’la Carte: skandinaavinen a’la carte -ravintola, kansi 11, 230 istumapaikkaa.
  • Sweet & Salty Cafe: konditoriatuotteita, suolaista ja juomia myyvä kahvila, kansi 10, 140 istumapaikkaa.
  • Frank’s Casual Dining: rento pikaruokalan ja a’la carte -ravintolan yhdistelmä, jonka valikoimassa on esimerkiksi hampurilaisia ja salaatteja, kansi 11, 260 istumapaikkaa.
  • Family Terrace Kiosk: ulkokansikahvila, avoinna touko–elokuussa, kansi 12.

Baarit ja yökerhot

  • Club Vogue: kaksikerroksinen pääyökerho, jossa esiintyy muun muassa artisteja ja Ville Viking, kannet 10 ja 11, 600 istumapaikkaa.
  • Retro Bar & Dancing: aluksen olohuone, jossa muun muassa bingoa, karaokea ja yhteislaulua, toimii myös kahvilana, kansi 10, 150 istumapaikkaa.
  • Rock More Bar: rock-musiikin erikoisbaari, kansi 10, 100 istumapaikkaa.
  • Seamore Champagne Bar: viini- ja samppanjabaari, jossa järjestetään myös kahvi- ja teehetket, kansi 11, 58 istumapaikkaa.
  • Summer Vogue Bar: ulkokansibaari, jonka valikoimassa on muun muassa juomia ja jäätelöitä, kansi 10.

Myymälät

  • Shopping World Tax Free: 1 600 neliömetrin kokoinen tax free -myymälä, jonka valikoimassa on muun muassa makeisia, juomia, kosmetiikkaa, asusteita, lahjatavaroita ja leluja, kansi 9.
  • Victoria’s Secret Shop: pieni Victoria’s Secret -kosmetiikkatuotteiden erikoismyymälä, kansi 9.
  • Kiosk: pieni myymälä info-pisteen yhteydessä, avoinna ympäri vuorokauden, kansi 9.
  • Wine Shop: pieni viinien erikoismyymälä, kansi 11.

Lapsille ja nuorille

  • Kids 10: leikkihuone 0–6-vuotiaille lapsille, kansi 10.
  • Kids 11: leikkihuone 7–11-vuotiaille lapsille, kansi 11.
  • Teens: pelihuone 12–17-vuotiaille lapsille, kansi 9.
  • Lisäksi ulkokannella on lasten leikkipaikka ja kokousosasto muuttuu loma-aikoina lasten leikkimaailmaksi.

Hyvinvointi

  • Spa Wellness: laivan spa- ja saunaosasto, tiloissa muun muassa hoitohuoneita, saunoja, porealtaita ja lumiluola, kansi 11.
  • Sauna, kansi 11.

Muuta

  • Info-piste sijaitsee kannella 9.
  • Conference (kokous) -tiloja on kannella 9.
  • PAF Casino sijaitsee kannella 10.
  • Kannella 10 on Video Games -pelihuone.
  • Kannella 9 on säilytyslokeroita.

Hytit

Laivan käytävä.
Aluksen perässä sijaitsee kaksikerroksinen yökerho Club Vogue. Yökerhoon mahtuu yli 1 000 asiakasta, ja alakerroksessa on esiintymislava, jossa on 50 neliömetrin LED-seinä.

Viking Gracen myötä Viking Line on muuttanut hyttiluokkien nimet perinteisistä kirjain-numerolyhenteistä uusiin kuvailevampiin nimiin. Nimet on muutettu hiljalleen myös muilla Viking Linen aluksilla. Kaikissa hyteissä on WC, suihku ja TV. Invahyttien ja sviittien ovileveys on 89 senttiä, muiden hyttien ovileveys on 64 senttiä.[14]

[15]

  • Sviitti (SU1, SU2, SU3, SU4): 4 erilaista sviittiä parivuoteella sekä vuodesohvalla erikoisaamiaisen kera 4 hengelle. Lisäksi jääkaappi virvokkeineen. Joissain sviiteissä myös poreamme. Pinta-ala 41–45 m².
  • Premium (PRM): Tasokkaampi hytti suurella ikkunalla 4 hengelle parivuoteella ja vuodesohvalla. Jääkaappi virvokkeineen ja erikoisaamiainen sisältyvät hintaan. Pinta-ala 13,8 m².
  • Seaside Double (SD2): Tilava ikkunallinen 2 hengen hytti. Parivuode. Pinta-ala 9,7 m².
  • Seaside Four (S4): Ikkunallinen 4 hengen hytti. 2 ala- ja 2 ylävuodetta. Pinta-ala 9,4–9,7 m².
  • Seaside Four R (S4R): Ikkunallinen 4 hengen hytti ilman kokolattiamattoa. 2 ala- ja 2 ylävuodetta. Pinta-ala 9,4 m².
  • Seaside Family (SF6): Kahden erillisen hytin yhdistelmä enintään 6 hengen perheelle (vähintään 1 aik. + 2 lasta). Väliovi. Toisessa hytissä parivuode ja toisessa 2 erillistä alavuodetta ja 2 ylävuodetta. Pinta-ala 19,4 m².
  • Inside Double (ID2): Ikkunaton 2 hengen hytti. Parivuode. Pinta-ala 9,4–9,7 m².
  • Inside Double Three (ID3): Ikkunaton 3 hengen hytti. 1 parivuode ja 1 ylävuode. Pinta-ala 9,7 m².
  • Inside Four (I4): Ikkunaton 4 hengen hytti. 2 ala- ja 2 ylävuodetta. Pinta-ala 9,4–9,7 m².
  • Inside Four R (I4R): Ikkunaton 4 hengen hytti ilman kokolattiamattoa. 2 ala- ja 2 ylävuodetta. Pinta-ala 9,5 m².
  • Inside Two (I2): Ikkunaton 2 hengen hytti. 2 alavuodetta. Pinta-ala 9,4 m².
  • Inside Family (IF6): Kahden erillisen hytin yhdistelmä enintään 6 hengen perheelle (vähintään 1 aik. + 2 lasta). Väliovi. Toisessa hytissä parivuode ja toisessa 2 erillistä alavuodetta ja 2 ylävuodetta. Pinta-ala 19,4 m².
  • Seaside HC Four (SH4): Ikkunallinen 4 hengen hytti. Suunniteltu liikuntarajoitteisille. 2 ala- ja 2 ylävuodetta. Pinta-ala 17,5 m².
  • Inside HC Four (IH4): Ikkunaton 4 hengen hytti. Suunniteltu liikuntarajoitteisille. 2 ala- ja 2 ylävuodetta. Pinta-ala 14 m².
  • Double HC Four (DH4): Ikkunallinen hytti 4 hengelle. Suunniteltu liikuntarajoitteisille. 1 parivuode + 1 ala- ja ylävuode. Pinta-ala 19,1 m².
  • Seaside HC Three (SH3): Ikkunallinen 3 hengen hytti. Suunniteltu liikuntarajoitteisille. 2 alavuodetta ja 1 ylävuode. Pinta-ala 12,2–12,8 m².
  • Inside Piccolo Two (IP2): Pieni ikkunaton hytti 2 hengelle. 1 ylä- ja alavuode. Pinta-ala 5,5 m².
  • Driver: Pieni ikkunaton hytti 2 hengelle. 1 ylä- ja alavuode. Pinta-ala 5,4 m².

Suunnittelusta sopimukseen

Kaksi 200 kuutiometrin LNG-säiliötä sijaitsevat aluksen peräkannella autokannen yläpuolella. Huomaa jää säiliöiden pinnassa.
M/S Viking Grace Pernon telakalla 11. elokuuta 2012.

Viking Line oli jo pitkään suunnitellut uusia aluksia Turun ja Tukholman väliselle reitille.[16] Reitillä olivat liikennöineet 1980-luvun lopulla rakennetut M/S Isabella ja M/S Amorella.

Viking Line kehitteli Turku–Maarianhamina–Tukholma-reitille kehittyneitä teknillisiä ratkaisuja. Teknisen johtajan Kaj Janssonin mukaan tarkoituksena oli suunnitella nopeita kapearunkoisia aluksia, jotka kulkisivat kevyesti vedessä ja joiden ympäristövaikutukset olisivat vähäiset.[17]

Viking Line neuvotteli jo vuonna 2009 suomalaisen maakaasuyhtiö Gasum Oy:n kanssa LNG:n käyttämisestä uuden aluksen polttoaineena. Silloinen Viking Linen toimitusjohtaja Nils-Erik Eklund sanoi, että LNG oli tulevaisuuden polttoaine laivaliikenteessä ja että Viking Line on tutkinut sitä jo kauan. Vielä vuonna 2009 Eklund ei halunnut kommentoida, tuleeko uusi laiva käyttämään LNG:tä, muun muassa sen hintakehityksen takia. Hän kuitenkin painotti, että LNG tarjoaa huomattavat ympäristöystävälliset edut. LNG:tä varten rakennettaisiin LNG-terminaali Naantaliin tai Turun Pansion sataman alueelle.[18]

Tammikuussa 2010 Mikael Backman kertoi Viking Linen käyvän neuvotteluita yhdeksän telakan kanssa. Tarjouspyyntöihin odotettiin vastauksia kevään aikana. Samassa haastattelussa Backman sanoi Viking Linen päättävän tilauksesta vuoden 2010 aikana. Hän kuitenkin korosti, ettei tarkoituksena ole rakentaa M/S Amorellan tyyppistä alusta vaan täysin erilainen ja huomattavasti suurempi. Myös laivojen suurenemisen takia Turun ja Tukholman terminaaleissa tultaisiin tekemään laajennustöitä, jotta ne pystyisivät toimimaan lisääntyneiden matkustajamäärien myötä.[19] Turun terminaalin toista kerrosta laajennettaisiin, matkustajasiltoja nostettaisiin ja satamaan tulisi mahdollisesti uusi pysäköintitalo.[3] Backman myös kertoi Viking Linen valitsevan Turun telakan mielellään, vaikka hinta olisi korkeampi kuin kilpailijamaiden telakoilla. Tosin kilpailijamaiden telakoiden saamat tuet antavat niille etulyöntiaseman hintakilpailussa.[19]

Viking Line tiedotti 3. kesäkuuta 2010, ettei se ollut saanut tyydyttävää tarjousta telakoilta, joille se jätti tarjouspyynnön.[20] Etenkin Turun telakalla tieto otettiin raskaasti, sillä Viking Linellä oli käytännössä kaksi vaihtoehtoa: tilata Turun telakalta tai ei ollenkaan. Arvioiden mukaan Viking Line olisi saanut valtavan imagotappion tilaamalla laivansa ulkomailta. Uusi laivatilaus ei olisi kuitenkaan täyttänyt Turun telakan kapasiteettia sen luovutettua lokakuussa 2010 silloisen viimeisen laivatilauksen, M/S Allure of the Seasin, mutta olisi kuitenkin pitänyt sen toiminnassa ja alihankkijaverkoston kunnossa.[21] Backmanin mukaan alukset tultaisiin yhä hankkimaan, mutta hän sanoi, ettei ollut tietoa siitä, kuinka pitkälle tilaus lykkääntyisi.[22]

Viking Linen mukaan hinta ei kuitenkaan ollut lähelläkään kohdallaan millään telakoista. Telakoiden olemattoman kysynnän takia toimitushintojen piti olla kohtuullisia, ja valtion tukipaketin piti tasata hintaeroja kaupan osapuolien välillä. Viking Line tarvitsi uutta kalustoa vanhan tilalle, ja varustamoiden välisen kilpailutilanteenkin piti suosia laivatilauksia. Tästä huolimatta tilausta ei tuolloin syntynyt.[21]

Mikael Backman kertoi Viking Linen jättäneen uuden tilauksen STX Finlandille hyväksyttäväksi kesäkuussa 2010. Tuolloin mukana oli vielä kaksi telakkaa neuvotteluissa.[23]

Sopimus laivasta

Viking Line ja STX Finland tekivät aiesopimuksen 25. lokakuuta 2010 laivan rakentamisesta. Viking Linen mukaan sopimus oli vielä riippuvainen Suomen valtion ympäristötuesta.[24] 26. lokakuuta 2010 Suomen hallituksen lisäbudjettineuvotteluissa ei tehty tukemispäätöstä Viking Linen alustilauksesta. Pääministeri Mari Kiviniemen mukaan tuen antamisvaltuutta jatkettiin vuoden 2011 puolelle, mutta mahdolliset päätökset tehtiin talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa.[25] STX Finlandin toimitusjohtaja Juha Heikinheimo kertoi, että aluksen konseptisuunnittelutyötä oli tehty jo pitkään. Hänen mukaansa varsinainen suunnittelutyö alkoi heti sopimuksen varmistuttua. Viking Line kävi myös neuvotteluita Gasumin kanssa kaasun toimittamisesta Turkuun ja Tukholmaan. Laivatilaus oli myös kiinni Gasumin kanssa käytävien neuvotteluiden lopputuloksesta.[23]

21. joulukuuta 2010 Suomen hallituksen raha-asiainvaliokunta puolsi liikenne- ja viestintäministeriön ympäristötukipäätöstä. Viking Linelle myönnettiin 28 miljoonan euron tuki alusten ympäristönsuojelua parantaviin investointeihin eli uuden aluksen rakentamiseen.[26] Tukiohjelma vaati kuitenkin vielä Euroopan unionin komission hyväksyntää sille ja Viking Linen tukihakemukselle.[5] Tuki maksettaisiin Viking Linelle, kun alus on luovutettu sille ja merkitty kauppa-alusluetteloon, kuitenkin aikaisintaan vuonna 2012.[26]

Seuraavana päivänä 22. joulukuuta Viking Line ja STX Finland ilmoittivat laivanrakennussopimuksen astuneen voimaan. Sopimusehtoihin kuului muun muassa ympäristötuen saaminen.[5] Backman kertoi myös Viking Linen käyvän neuvotteluja polttoaineen toimittamiseksi uudelle alukselle kolmen suomalaisyhtiön sekä ruotsalaisen AGA:n kanssa.[27]

Rakentaminen

M/S Viking Grace Pernon telakan varustelulaiturissa 11. elokuuta 2012.

Aluksen rungon rakentaminen aloitettiin Turun telakalla 28. syyskuuta 2011, kun Viking Linen toimitusjohtaja Mikael Backman aloitti laivan teräksentuotannon.[28] Aluksen nimestä järjestettiin vuodenvaihteessa 2011–2012 avoin kilpailu, jonka voittajaksi Viking Linen johto valitsi 17. helmikuuta 2012 Viking Gracen. Yhtiön mukaan nimi edustaa tyyliä, designia ja tunnelmaa.[29] 6. maaliskuuta 2012 tapahtui Viking Gracen kölinlasku, jossa aluksen köli laskettiin yhdeksän vuonna 2012 lyödyn kolikon päälle. Kolikot ovat Suomenlinnan juhlasarjaa ja sisältävät koko kolikkosarjan (2 €, 1 €, 50 snt, 20 snt, 10 snt, 5 snt, 2 snt ja 1 snt) sekä Suomenlinnan juhlarahan. Kun runko oli valmis ja alus valmiina vesillelaskuun, kolikot nostettiin ja hitsattiin kiinni aluksen mastoon.[30] 10. toukokuuta 2012 Viking Line ilmoitti, ettei se aio tilata Viking Gracelle sisaralusta, joten Viking Grace jäänee toistaiseksi uniikiksi yhtiön laivastossa.[31] Viking Grace laskettiin vesille Turun telakalla perjantaina 10. elokuuta.[32] Altaan täyttö aloitettiin 10. elokuuta 2012, mutta aluksi vettä laskettiin vain tukipilarien yläpäähän asti ja aluksen vedenpitävyys tarkistettiin. 11. elokuuta 2012 puolenpäivän aikoihin alus siirrettiin varustelulaituriin.

22. ja 23. marraskuuta 2012 välisenä yönä laivalla havaittiin vesivahinko, joka johtui painolastivesiventtiilin pettämisestä. Tämän vuoksi yhteen konehuoneen osastoon pääsi noin metrin korkuinen kerros vettä. Vesi saatiin kuitenkin pumpattua pois aluksesta laivan omien palomiesten havaittua vuodon yöllä, eikä alukselle aiheutunut vaaraa.[33]

Neitsytristeily

Aluksen neitsytristeily järjestettiin 13.–15. tammikuuta 2013. Viking Line myi risteilylle all inclusive -pakettia, joka sisälsi hytin, ruoat, juomat ja erikoisohjelmaa. Ennen risteilyn alkamista järjestettiin laivan kastetilaisuus.[34] Risteily myytiin nopeasti loppuun.[35] Tavallisten asiakkaiden lisäksi risteilylle osallistuivat Viking Linen johtoryhmä ja hallitus sekä kutsuvieraita.

Karilleajo

21. marraskuuta 2020 Viking Grace ajautui karille kovan tuulen vuoksi noin puolen kilometrin päähän Maarianhaminan satamasta. Onnettomuudesta ei aloiteta tutkintaa.[36][37]

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ M/S Viking Grace -esite, s. 19
  2. ↑ Viking Linen uuden aluksen köli laskettiin satama-altaaseen Yle Uutiset. 6.3.2012. Yleisradio Oy. Viitattu 4.7.2016.
  3. ↑ a b c d e Enkvist, Liisa: Ensimmäinen laiva korvaa Isabellan. Turun Sanomat, 26.10.2010, 106. vsk, s. 12. Turku: TS-Yhtymä Oy.
  4. ↑ Viking Linen vuosikertomus 2009–2010 (PDF) Viking Line Abp. Viitattu 4.8.2015.
  5. ↑ a b c Backman, Mikael: Viking Line tilaa uuden laivan (Lehdistötiedote) 22.12.2010. Maarianhamina: Viking Line Abp. Viitattu 23.12.2010.
  6. ↑ a b Viking Line tilaa uuden laivan Suomen ja Ruotsin välille Helsingin Sanomat. 25.10.2010. Viitattu 30.10.2010.
  7. ↑ a b Viking Line tilaa laivan Turusta Turun Sanomat. 25.10.2010. Viitattu 30.10.2010.
  8. ↑ Report Sulphur Requirement (PDF) EMSA. Viitattu 4.8.2015. (englanniksi)
  9. ↑ Hyvönen, Veijo: Gasum rakentaisi LNG-terminaalin parissa vuodessa. Turun Sanomat, 26.10.2010, 106. vsk, s. 12. Turku: TS-Yhtymä Oy.
  10. ↑ Viking Grace muuttuu purjealukseksi 12. huhtikuuta Viking Line Abp. Viitattu 21.4.2018.
  11. ↑ Viking Line luopuu roottoripurjeesta Viking Grace -aluksella ts.fi. 23.4.2021. Viitattu 24.4.2021.
  12. ↑ a b c d e f g h i M/S Viking Gracen pohjapiirros Viking Line. Viitattu 26.9.2015.
  13. ↑ Viking Grace – Kesäkannet Viking Line Abp. Viitattu 6.8.2015.
  14. ↑ M/S Viking Grace – hytit Viking Line Abp. Viitattu 4.8.2015.
  15. ↑ M/S Viking Grace -esite, s. 16–18
  16. ↑ Enkvist, Liisa: Mikael Backman tuo ruotsinlaivoille villejä ideoita Karibian risteilijöiltä Turun Sanomat. 16.6.2009. Viitattu 30.10.2010.
  17. ↑ Sjöström, Pär-Henrik: ”Ensimmäinen uudisrakennus 18 vuoteen”, Tie meren yli – Uranuurtajasta markkinajohtajaksi, s. 197–198. Göteborg: Breakwater Publishing AB, 2009. ISBN 978-91-977697-9-2.
  18. ↑ Gasum hahmottelee terminaalia ruotsinlaivoja varten Turun Sanomat. 19.12.2009. Viitattu 30.10.2010.
  19. ↑ a b Viking Linen laivatilaus jo pitkällä Turun Sanomat. 19.1.2010. Viitattu 30.10.2010.
  20. ↑ Backman, Mikael: Viking Line ei ole saavuttanut tyydyttävää neuvottelutulosta telakoiden kanssa (Lehdistötiedote) 3.6.2010. Maarianhamina: Viking Line Abp. Viitattu 30.10.2010.
  21. ↑ a b Iso pettymys tekakalle Turun Sanomat. 4.6.2010. Viitattu 30.10.2010.
  22. ↑ Viking Line ei tilaakaan uusia aluksia Helsingin Sanomat. 3.6.2010. Viitattu 30.10.2010.
  23. ↑ a b Enkvist, Liisa: Risteilylautan tilaus pelasti Turun telakan. Turun Sanomat, 26.10.2010, 106. vsk, s. 11. Turku: TS-Yhtymä Oy.
  24. ↑ Backman, Mikael: Aiesopimus (Lehdistötiedote) 25.10.2010. Maarianhamina: Viking Line Abp. Viitattu 30.10.2010.
  25. ↑ Työllisyyden parantamiseen lisää 66 miljoonaa euroa Helsingin Sanomat. 26.10.2010. Viitattu 30.10.2010.
  26. ↑ a b Liikenne- ja viestintäministeriö myöntää 30 miljoonaa euroa alusten ympäristönsuojelua parantaviin investointeihin 21.12.2010. Liikenne- ja viestintäministeriö. Viitattu 23.12.2010. (suomeksi, ruotsiksi)
  27. ↑ Risteilylautan tilaus tuo työtä Turun telakalle Turun Sanomat. 22.12.2010. Viitattu 23.12.2010.
  28. ↑ Viking Linen uuden matkustaja-aluksen NB 1376:n rakennustyö alkamassa 28.9.2011. Viking Line Abp. Viitattu 2.8.2012.
  29. ↑ Uuden laivan nimeksi M/S Viking Grace 17.2.2012. Viking Line Abp. Viitattu 2.8.2012.
  30. ↑ Viking Linen uudisrakennuksen M/S Viking Gracen kölinlasku 6.3.2012. Viking Line Abp. Viitattu 2.8.2012.
  31. ↑ Viking Grace ei saa sisaralusta 10.5.2012. Viking Line Abp. Viitattu 2.8.2012.
  32. ↑ Viking Linen uusin laiva laskettiin vesille – matkan varannut jo 75 000 matkustajaa MTV.fi. 10.8.2012. Viitattu 24.10.2012.
  33. ↑ Vikingin uusi risteilijä hörppäsi noin metrin merivettä Ilta-Sanomat. 23.11.2012. Viitattu 25.11.2012.
  34. ↑ M/S Viking Grace Maiden Voyage (PDF) Viking Line Abp. Viitattu 24.10.2012.
  35. ↑ Viking Graceen myyty jo 180 000 matkaa Turun Sanomat. Viitattu 26.10.2012.
  36. ↑ Otkes: Viking Gracen karilleajosta ei aloiteta onnettomuustutkintaa YLE. 27.11.2020. Viitattu 22.4.2021.
  37. ↑ Matkustajat yöpyvät karille ajaneella Viking Gracella – laivaa ei siirretä ennen maihinnousua Yle Uutiset. Viitattu 21.11.2020.

Aiheesta muualla

Viking Line
Nykyiset alukset
Entiset alukset
Tilatut alukset, joita ei koskaan toimitettu
Entiset osakasvarustamot
Muuta

Ville Viking

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=M/S_Viking_Grace&oldid=19903555”