Tiberias
Tiberias (طبرية ,טְבֶרְיָה) |
|
---|---|
Tiberias elokuussa 2011. |
|
vaakuna |
|
Tiberias |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio | Israel |
Hallintoalue | Pohjoinen hallintoalue |
Perustettu | 18 |
Väkiluku (2017) | 43 664 |
Lempinimi: | The City Of The Strong |
Tiberias (hepr. טְבֶרְיָה, arab. طبرية) on kaupunki Galileassa Israelissa, Genesaretinjärven länsirannalla. Se nimettiin keisari Tiberiuksen mukaan. Kaupungin asukasluku vuoden 2017 lopussa oli 43 664. Kaupunki on yksi juutalaisuuden neljästä pyhästä kaupungista Jerusalemin, Hebronin ja Safedin ohella. Nykyään Tiberias on Israelissa suosittu matkailukaupunki ja se on tunnettu etenkin kuumista lähteistä hieman kaupungin eteläpuolella.
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tiberias sijaitsee Genesaretinjärven rannalla. Matkaa kaupungista järven eteläkärkeen on noin 10 kilometriä ja pohjoiskärkeen 13,5 kilometriä. Lähistöllä on jyrkkärinteisiä kukkuloita. Tiberiaksen vanhakaupunki sijaitsee 210 metriä merenpinnan alapuolella ja sen uudemmat kukkuloille rakennetut osat 249 metriä sen yläpuolella. Korkeuserojen takia kaupungin eri osien ilmasto ja kasvillisuus vaihtelevat merkittävästi.[1]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Antiikki
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Antiikin Tiberias
Herodes Suuren poika Herodes Antipas rakennutti Tiberiaan raamatullisen Rakkathin paikalle vuosien 14 ja 18 jaa. välillä. Vuonna 18 valmistunut kaupunki nimettiin tuolloin hallinneen Rooman keisari Tiberiuksen mukaan ja siitä tuli Galilean pääkaupunki. Kaupunki rakennettiin hellenistisen mallin mukaisesti ja sen varhaiset asukkaat olivat pääasiassa juutalaisia kalastajia. Kaupungin ympärillä oli suhteellisen vähän viljelykelpoista maata, mikä teki sen riippuvaiseksi kalastuksesta ja erilaisista käsityöammateista.[1]
Vuonna 39 kaupunki sai uuden nimen Tiberias Claudiopolis keisari Claudiuksen mukaan. 100-luvun toisella puoliskolla kaupunkiin asettui juutalainen patriarkka ja sanhedrin, mikä teki siitä käytännössä alueen juutalaisten pääkaupungin. Suuri osa niin sanotusta jerusalemilaisesta Talmudista (ks. Talmud) koottiin itse asiassa Tiberiaksessa ja kaupungissa toimi tunnettu rabbien opisto. Kaupunki kapinoi epäonnistuneesti Constantius Gallusta vastaan vuonna 351, mutta ei kärsinyt huomattavia tuhoja kapinan kukistamisen yhteydessä. Kaupungin kristitty yhteisö alkoi muodostua 400-luvulla ja kaupungilla oli myös piispa.[1]
Myöhempi historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tiberiaan juutalaiset kapinoivat Bysantin valtakuntaa vastaan vuonna 614 ja vuonna 636 kaupungin valtasivat islaminuskoiset arabit.[1] Arabit tekivät Tiberiaksesta al-Urdunnin maakunnan pääkaupungin. Ristiretkien johdosta kaupunki annettiin aluksi läänityksenä Tankredille ja myöhemmin Tripolin kreivi Raimundille. Saladin valtasi kaupungin ristiretkeläisiltä vuonna 1187 ja ristiretkeläisten vastahyökkäys kohti Tiberiasta johti tuhoisaan Hattinin taisteluun ja ristiretkeläisten vallan luhistumiseen suurissa osissa aluetta.[2] Maimonides vieraili kaupungissa ja hänet haudattiin Tiberiakseen vuonna 1206.[1] Ristiretkeläiset valtasivat kaupungin takaisin vuonna 1240 menettäen sen uudelleen vuonna 1247. Seuraavan vuosisadan puolella vuonna 1325 matkailija Ibn Battuta kuvaili kaupungin olevan raunioina.[2] Kaupunki päätyi lopulta Osmanien valtakunnalle, jonka sulttaani Suleiman I läänitti sen dom Joosef Nasille. Nasi yritti elvyttää kaupunkia juutalaisena keskuksena, mutta hanke epäonnistui ja kaupunki oli jälleen raunioina 1600-luvulla.[1] Nykyisen kaupungin perusti sittemmin Akkon kuvernöörinä toiminut šeikki Zahir al-Amr vuonna 1740, jolloin rakennettiin nykypäiviin saakka osittain säilynyt kaupunginmuuri. Kaupunki kärsi mittavia tuhoja maanjäristyksissä vuosina 1759 ja 1837.[2]
Palestiinaan saapuvat juutalaiset siirtolaiset alkoivat perustaa lähialueelle siirtokuntiaan, joiden keskuksena Tiberias toimi. Vuonna 1920 perustettiin Kiryat Shemu’elin juutalainen kaupunginosa Tiberiaksen vanhankaupungin yläpuolella sijaitsevalle kukkulalle. Vuonna 1922 kaupungissa oli 6 950 asukasta ja heistä 4 427 oli juutalaisia. Israelin itsenäisyyssodan alkaessa vuonna 1948 kaupungin juutalaisten ja arabien välillä vallitsi ensin epävirallinen aselepo, mutta se rikkoutui arabien hyökätessä juutalaisia vastaan huhtikuussa. Kaikki kaupungin arabiasukkaat pakenivat juutalaisten Haganah-järjestön vastahyökkäyksen seurauksena. Sodan jälkeen kaupungin asukasluku kasvoi Kaakkois-Euroopasta, Jemenistä, Irakista ja Marokosta saapuvien juutalaisten siirtolaisten myötä.[1]
Talous
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tiberiaksessa on jonkin verran tekstiiliteollisuutta ja jauhomyllyjä. Myös pitkään paikalla harjoitetulla kalastuksella on edelleen merkitystä.[3] Kaupungin tärkein talouden ala on kuitenkin turismi. Tiberiaksen kuumille lähteille saapuu matkailijoita etenkin talvikuukausina.[1] Tiberiaksen kuumat lähteet sijaitsevat hieman kaupungin eteläpuolella ja ne on tunnettu ainakin viimeisten 2 000 vuoden ajan. Lähteillä uskotaan olevan lääkinnällisiä vaikutuksia. Kaupungin suosioon matkailukohteena ovat vaikuttaneet myös näkymät kukkuloille ja Genesaretinjärvelle.[3]
Väestö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tiberiaksen asukasluku vuoden 2017 lopussa oli 43 664.[4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h Fred Skolnik ja Michael Berenbaum: Encyclopaedia Judaica Volume 19 Som-Tn, s. 714–716. Thomson Gale, 2007. ISBN 978-0-02-865928-2 (englanniksi)
- ↑ a b c The Encyclopedia of Islam – New Edition, s. 18–19. (Volume X) Koninklijke Brill, 2000. ISBN 90 04 11211 1 (englanniksi)
- ↑ a b Tiberias Encyclopædia Britannica. Viitattu 13.2.2018. (englanniksi)
- ↑ List of localities, in Alphabetical order (pdf) Central Bureau of Statistics. Viitattu 16.5.2019. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tiberias Wikimedia Commonsissa
|