Ma’ale Adumim
| Ma’ale Adumim (מַעֲלֵה אֲדֻמִּים) |
|
|---|---|
 Näkymä Ma’ale Adumimiin. |
|
 vaakuna |
|
  Ma’ale Adumim |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Israel |
| Hallintoalue | Juudea ja Samaria |
| Perustettu | 1975 |
| Väkiluku (2016) | 37 670 |
Ma’ale Adumim (hepr. מעלה אדומים) on juutalaissiirtokunta Israelin vuoden 1967 jälkeen miehittämällä Länsirannalla Jerusalemin itäpuolella. Siirtokunta perustettiin vuonna 1975 ja vuoden 2016 lopussa sen asukasluku oli 37 670.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Adumimmin rinne mainitaan Vanhan testamentin Joosuan kirjassa kohdassa 15:7, jossa kuvaillaan Juudan ja Benjaminin heimon raja-aluetta. Nykyisen siirtokunnan alueella sijaitsee Bysantin valtakunnan aikana rakennettu Martyriuksen luostari.[1]
Israel valtasi Länsirannan Jordanialta kuuden päivän sodan aikana vuonna 1967. Maassa syntyi sodan jälkeen siirtokuntaliike, jonka jäsenet pyrkivät asettumaan miehitetyille alueille.[2] Vuonna 1975 Ma’ale Adumimiin asettui 23 juutalaista siirtolaisperhettä ja se tunnustettiin valtion taholta omana paikallisneuvostonaan vuonna 1979.[1] Siirtokunta oli osa Jerusalemia ympäröivien siirtokuntien kehää, joiden tarkoituksena oli vahvistaa Israelin otetta Itä-Jerusalemista.[3] Siirtokunta kasvoi nopeasti ja vuonna 1991 siitä tehtiin Juudean ja Samarian hallintoalueen ensimmäinen kaupunki. Clintonin rauhansuunnitelman mukaan Ma’ale Adumimin oli tarkoitus jäädä Israelille.[1]
Israelissa Ma’ale Adumimin säilyminen Israelin käsissä on pidetty välttämättömänä. Israelissa on ollut esillä myös niin sanottu E-1. -suunnitelma, jonka mukaan Ma’ale Adumim yhdistettäisiin Jerusalemiin asuintalorakennuttamisella. Hanke on kuitenkin kohdannut huomattavaa kansainvälistä vastustusta. Tämä eristäisi muun Palestiinan Jerusalemista, jonka itäosaa palestiinalaiset ovat vaatineet maansa pääkaupungiksi.[3]
Israelin siirtokuntia on pidetty laittomina,[4] koska Geneven neljännen sopimuksen 49. artiklan 6. pykälän mukaan ”valtaajavalta ei saa valtaamalleen alueelle karkottaa tai siirtää osaa omasta siviiliväestöstään”.[5] Israel kiistää väitteen, koska se ei väitteensä mukaan ole tehnyt sopimuksen mainitsemia karkotuksia tai siirtoja.[6]
Väestö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ma’ale Adumimin asukasluku vuoden 2016 lopussa oli 37 670.[7] Siirtokunnan asukkaista noin 20 % on uskonnollisia juutalaisia. Noin 15 % on siirtolaisia Yhdysvalloista ja toiset 15 % entisen Neuvostoliiton alueelta.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Geography of Israel: Ma’ale Adumim Jewish Virtual Library. American-Israeli Cooperative Enterprise. Viitattu 28.7.2018. (englanniksi)
- ↑ Obstacles to Middle East peace: Borders and settlements BBC News. BBC. Viitattu 28.7.2018. (englanniksi)
- ↑ a b Larry Derfner: The Settlement That Broke the Two-State Solution Foreign Policy. Viitattu 28.7.2018. (englanniksi)
- ↑ Martin Asser: Obstacles to Middle East peace: Borders and settlements BBC News. BBC. Viitattu 27.2.2020. (englanniksi)
- ↑ Genèven sopimus siviilihenkilöiden suojelemisesta sodan aikana 12 päivältä elokuuta 1949. Finlex. Arkistoitu 5.3.2023. Viitattu 5.3.2023.
- ↑ Israeli Settlements and International Law 30.11.2015. Ministry of Foreign Affairs (Israel). Viitattu 31.10.2023.
- ↑ List of localities, in Alphabetical order (pdf) Central Bureau of Statistics. Viitattu 28.7.2018. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ma’ale Adumim Wikimedia Commonsissa
