Suujärvi (Tammela)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Suujärvi
Järven uimaranta ja laituri
Järven uimaranta ja laituri
Valtiot Suomi
Maakunnat Kanta-Häme
Kunnat Tammela
Koordinaatit 60°46′28″N, 23°51′00″E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Päävesistöalue Kokemäenjoen vesistö (35)
Valuma-alue Pyhäjärven alue (35.93)
Laskujoki ei lasku-uomaa [1]
Järvinumero 35.931.1.008
Mittaustietoja
Pinnankorkeus 97 m [1]
Rantaviiva 2,855 km [2]
Pinta-ala 0,17836 km² [2]
Kartta
Suujärvi

Suujärvi on Kanta-Hämeessä Tammelassa Kaukolanharjun vieressä sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistön Loimijoen valuma-alueella Tammelan Pyhäjärven alueeseen. Järven länsipää rajautuu Saaren kansanpuistoon.[2][1]

Maantiede

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järven pinta-ala on 17,8 hehtaaria ja sen on kilometri pitkä ja 400 metriä leveä. Järveen ei laske tulo-ojia eikä sillä ole laskuojia. Vesi on pääasiassa lähde- ja pohjavettä, joka kumpuaa Kaukolannummen harjuista. Järven rantaviiva on 2,9 kilometriä pitkä ja sen ranta on pääosin harjujakson hiekkaista kangasmetsää. Järvellä on yksi matala saari.[2][1]

Luonto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järvi on kirkasvetinen pohjavesijärvi, jolla on pääasiassa hiekkapohjaiset ja jyrkät rannat. Järven näkösyvyys oli vuonna 1994 noin 6 metriä. Suujärven erottaa Kuivajärvestä kapea muutaman metrin levyinen matala kannas, joka on osa Kuivajärven hiekkarantaa.[3]

Virkistys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tammelan kunta ylläpitää pohjoisrannalla vartioimatonta uimarantaa, joka on kuitenkin uimataidottomille haastava jyrkkien rantojensa vuoksi. Rannalla on yleensä heinäkuussa toimiva kioski sekä muut uimarannan normaalit palvelut. Koska järvi on kirkas, suosivat laitesukeltajat järveä hyvän näkyvyyden ja erikoisen vesikasvillisuuden vuoksi. Pohjoisrannalla sijaitsee vuonna 1948 valmistunut kotiseututalo Lounais-Hämeen Pirtti, joka tarjoaa ravintolapalveluja hämäläistä rakennusperinnettä ja esinekulttuuria esittelevässä rakennuksessa.[3][4]

Järveä kiertää myös 3,5 kilometriä pitkä patikkareitti, jonka varrelta löytyy nuotiopaikka ja leiripaikka Kuivajärven rannalta. Reitti kulkee Määrlammin ja Suujärven erottavaa kannasta pitkin.[5]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järven ympäristöineen omisti aikoinaan pohjoisempana sijainnut Saaren kartano, joka myi vuonna 1980 Raanpään alueen Tammelan kunnalle ja Forssan kaupungille. Vuoden 1855–1856 Kalmbergin kartastossa järven nimi kirjoitettiin "Suvijärvi" ja siinä oli tuolloin salmi siinä kohtaa, missä on nykyään uimaranta ja tien matalin kohta. Tämän salmen kuivuminen ja järven kuroutuminen erilleen Kuivajärvestä johtuu Pyhäjärvellä vuosien 1821–1827 aikana tehdystä parimetrisestä järvenlaskusta. Järvenlasku vaikutti myös Kuivajärven vedenpintaan yhtä suurella alenemisella.[6][7] Lars Forsellin kartassa lammella on kaksi salmea Kuivajärveen. Tämä edellyttäisi korkeampaa vedenpinnan korkeutta kuin ennen järvenlaskua.[7][8] Vuoden 1884 Senaatin kartastossa järven nimeksi on kirjoitettu "Suojärvi".[9]

Suujärven ja Määrlammin välisen harjanteen poikki on kaivettu noin 2 metriä syvä kaivanto, jota pitkin on siirretty veneitä kantamalla ja myös tukkeja järveltä toiselle härkien vetäminä. Tämä kaivanto saattaa näkyä Senaatin kartastossa ja Kalmbergin kartaston digitaaliversiossa, missä on siinä kohtaa kynänjälki.[6][9][10]

Suujärvestä löydettiin kesällä 1969 laatikoittain kranaatinheittimen ammuksia. Tapaus liittyi sodan jälkeiseen asekätkentään. Kätkennän oli aikanaan tehnyt paikallisten kätkijöiden johtaja, Mustialan maatalousopiston rehtori ja reservin kapteeni Paavo Kajanoja.[11]

Luonnonhistoria

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viime jääkauden jälkeen noin 10 000 vuotta sitten, kun mannerjäätikkö suli ja sen reuna vetäytyi kohti luodetta, purki jäätikön alta virtaava jäätikköjoki nykyiseen Kaukolaan vetensä. Veden virtauksen mukana kulkeutui paljon kiveä ja hiekkaa, jota läjittyi purkaustunneliin ja kasautui purkausaukon eteen. Nämä kivi- ja hiekkajäänteet muodostavat Kaukolannummen harjut, joka osa Lopelta Humppilaan jatkuvaa harjujaksoa. Suurin harju on Kaukolanharju, jonka pitkä yhtenäinen selänne kiemurtelee nummen reunaa.[12][13]

Kaukolanharju muodostaa Pyhäjärven ja Kuivajärven väliin rikkonaiseen kannaksen, jossa veden täyttämät harjujen välit ja supat muodostavat mosaiikkimaisen vyöhykkeen. Harjun rakenteita kulkee myös järven vedenpinnan alla ja osa niistä ovat peittyneet myös savien alle. Alue on nykyään osa Saaren kansanpuistoa, jossa voi vapaasti retkeillä ja tutustua luonnonkohteisiin ja alueen historiaan.[12]

Alueen 11–13 lampea ovat syntyneet, kun jäätikköjoen suuaukon reunan jääseinämästä irtosi jäävuorenkappaleita, jotka hautautuivat hiekan joukkoon. Myöhemmin, kun mannerjään reuna oli vetäytynyt riittävän kauaksi, hiekan alla olleet jäävuoret sulivat ja hiekkaan jäi sille paikalle syvä ja jyrkkäreunainen painauma. Näitä painaumia kutsutaan harjusupiksi tai vain supiksi.[12][13][14]

Valokuvia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Suujärven uimaranta, saunat ja laituri
    Suujärven uimaranta, saunat ja laituri
  • Suujärven rantametsässä oleva kanava
    Suujärven rantametsässä oleva kanava
  • Kanavan ylittävä kävelysilta
    Kanavan ylittävä kävelysilta
  • Suujärven erottaa viereisestä Kuivajärvestä kapea kannas
    Suujärven erottaa viereisestä Kuivajärvestä kapea kannas
  • Kannas on osa Kuivajärven hiekkarantaa
    Kannas on osa Kuivajärven hiekkarantaa

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d Suujärvi, Tammela (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.4.2019.
  2. ↑ a b c d OIVA – Ympäristö- ja paikkatietopalvelu (edellyttää rekisteröitymisen) Ympäristöhallinto. Viitattu 10.3.2015.
  3. ↑ a b Tammela: Uimarantaprofiili – Suujärvi (Arkistoitu – Internet Archive), 2013
  4. ↑ Lounais-Hämeen Pirtti lounais-hameenpirtti.com. 2015. Viitattu 11.3.2015.
  5. ↑ Outdoors Finland: Folk park of saari, hiking trail, 3.5 km, (englanniksi), 2015
  6. ↑ a b Kalmbergin kartasto: Koottu kartasto, suoraan: kartalle (fc20050967.jpg), 1855-56
  7. ↑ a b Muinaisjäännösrekisteri: Kankainen (Kankas/Kangais) Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. 4.4.2013. Museovirasto. Viitattu 11.3.2015. (Huom! Raportti 142514)
  8. ↑ Forsell, Lars: Tammelan Saari ja Kaukola, 1692, Jyväskylän yliopisto
  9. ↑ a b Maanmittauslaitos: Senaatinkartasto: Tammela (XII 24) kartta (Arkistoitu – Internet Archive), 1884, Arkistolaitos
  10. ↑ Willman, Lasse: Määrlammi kivikaudesta kesäasutukseen
  11. ↑ Lukkari, Matti: Asekätkentä, s. 156. Otava, 1992. ISBN 951108013X
  12. ↑ a b c Saaren kansanpuisto Luontoon.fi. 2015. Metsähallitus. Viitattu 11.3.2015.
  13. ↑ a b Jäätikköjokimuodostumat GTK. Geologinen tutkimuskeskus. Viitattu 11.3.2015.
  14. ↑ Saaren kansanpuisto – Järvet ja lammet tammela.fi. 2015. Tammela: Tammelan kunta. Arkistoitu 2.4.2015. Viitattu 11.3.2015.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Loimijoen valuma-alue (35.9)
Kokemäenjoen vesistö

Kokemäenjoen alue (35.1) • Vanajaveden–Pyhäjärven alue (35.2) • Näsijärven–Ruoveden alue (35.3) • Ähtärin ja Pihlajaveden reittien valuma-alue (35.4) • Ikaalisten reitin valuma-alue (35.5) • Keuruun reitin valuma-alue (35.6) • Längelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alue (35.7) • Vanajan reitin valuma-alue (35.8) • Loimijoen valuma-alue (35.9)

Rajautuvat vesistöt ja vesistön osat:

Eurajoen vesistö (34) • Aurajoen vesistö (28) • Paimionjoen vesistö (27) • Karjaanjoen vesistö (23) • Kokemäenjoen alue (35.1) • Vanajaveden–Pyhäjärven alue (35.2) • Vanajan reitin valuma-alue (35.8)

Loimijoen alaosan alue (35.91)

Matkusjoki • Kiltajärvi • Hanhijoki

Loimijoen yläosan alue (35.92)

Petäjoki • Ypäjoki • Kuusjoki • Haapajoki

Pyhäjärven alue (35.93)
noin 90 kohdetta
Pyhäjärven-Kuivajärven alue (35.931) Loimalammi • Pyhäjärvi • Kuivajärvi • Liukonlammi • Paskolammi • Iso Räkkälammi • Määrlammi • Pajalammi • Papinlammi • Pitkälammi • Rajalammi • Reivilammi • Suujärvi • Tanilanlammi • Vähä Räkkälammi
Myllyjoen alue (35.932) Myllyjoki
Pehkijärven alue (35.933) Pehkijärvi • Heinivaho • Lamminpäänlammi
Teuronjoen valuma-alue (35.934) Teuronjoki • Kuuslammi • Hietaslammi • Koskuslammi • Haukilammi • Rautijärvi • Uljasjärvi • Kilpilammi • Suojärvi • Korpilammi • Keskilammi • Haukivaho • Iso Tähilammi • Rimpilammi • Pikku Tähilammi • Päällinen • Alanen • Sotkajärvi • Ojajärvi • Pukarojärvi • Kylänlammi • Keskinen • Kaukasenviidanlammi • Kaakkolammi • Koverojärvi • Ylimmäinen • Kanalammi • Kanajärvi • Tuomistonlammi • Pikku Kaukasenviidanlammi • Lahnalammi • Kortelammi • Verikäs • Siirtolammi • Jouhilammi • Kotalammi
Kaukjärven valuma-alue (35.935) Kaukajärvi • Mustialanlammi • Kaakkolammi
Vaihijoen valuma-alue (35.936) Ilojärvi • Susikaslammi • Teurajärvi • Liesjärvi • Verikäs • Kenkälammi • Kaitalammi • Pitkäjärvi • Lautaportaanjärvi • Iso Hosionlammi • Pikku Hosionlammi • Mertalammi • Hautalammi • Munalammi • Lunkinjärvi • Paattilammi • Tahjanjärvi • Torajärvi • Okslammi • Paskolammi
Oksjoen valuma-alue (35.937) Oksjärvi • Kelhunlammi • Laihanlammi • Maailmanlammi
Kalliojärven valuma-alue (35.938) Kalliojärvi • Hakolammi • Kailaanlammi • Kaitalammi • Karkonlammi • Karstonlammi • Kolmikkaanjärvi • Niinilammit • Paskolammi • Talpianjärvi
Punkalaitumenjoen valuma-alue (35.94)

Punkalaitumenjoki • Sammakkojärvi • Venäjänlammi • Vehkajärvi • Ahvenuslammi • Kuulammi • Huhkalanlammi • Latvajäri • Aukanjärvi

Kourajoen valuma-alue (35.95)

Kourajoki • Leppijärvi (länsi) • Lampijärvi • Leppijärvi (itä)

Kojonjoen valuma-alue (35.96)

Kojonjoki • Ahvenlammi • Halinanlammi • Sokealammi • Raitoonlammi • Valijärvi • Kiipunjärvi • Koijärvi

Jänhijoen valuma-alue (35.97)

Jänhijoki • Enttu • Jänijärvi • Koivistonlammi • Laikkalammi • Rehtijärvi • Setälänlammi • Yöninlammi • Heinijärvi • Hylönjärvi • Iso-Näkiäinen • Iso-Pakonen • Kaipiaislammi • Kiimalammi • Korpipohjanen • Kuivajärvi • Kuuliaislammi • Kyynäräjärvi • Luolalammi • Mustalammi • Pikku Kiimalammi • Pikku-Näkiäinen • Pikku-Pakonen • Saloistenjärvi • Sammakkolammi • Suopohjanen • Suopohjanlammi • Särkijärvi • Valkjärvi

Turpoonjoen valuma-alue (35.98)
noin 90 kohdetta
Turpoonjoen alue (35.981) Turpoonjoki • Heinälammi • Iililammi • Lehmälammi • Mustikkalammi • Mäyrälammi • Pesälammi • Rajalammi • Vehkalammi • Kaksvetinen • Kupittaanlammi • Peukalolammi • Porraslammi • Tittilammi
Liesjärvi alue (35.982) Liesjärvi • Karkauslammi • Pukalinlammi • Herttuanjärvi • Likolammi • Kakarilammi • Lintumaanjärvi • Levoniemenjärvi • Kirkkolammi • Pikkulammi • Tartlammi • Lahnalammi • Kanteluslammi • Pikku Katavalammi
Salkolanjärven valuma-alue (35.983) Salkolanjärvi • Hullulammi • Mustalammi
Ilmetynjoen valuma-alue (35.984) Ilmetynjoki • Valkealammi • Haukilammi • Hirvilammi • Hirvilammi • Honkalanlammi • Iso-Ilmetty • Kaakkolammi • Kakarlammi • Keisarinlammi • Kirppulammi • Likolammi • Lintulammi • Mulkolammi • Mustalammi • Myllyjärvi • Myllylammi • Nyypakanlammi • Onkilammi • Pernunjärvi • Pikku Hirvilammi • Pikku-Poikamo • Pikkulammi • Pitkäjärvi • Pitkälammi • Pääjärvi • Rietajärvi • Ruoholammi • Ruoholammi • Santastenlammi • Terho • Tervalammi • Vaunulammit • Viiveri • Vähä-Ilmetty
Kauhajoen valuma-alue (35.985) Kauhajärvi • Mätäslammi • Heinissuonlammi • Väärälammi
Mustajoen valuma-alue (35.986) Isojärvi • Myllylammi • Haukilammi • Hepolammi • Riihilammi • Tervalammi • Uudenkylänlammi • Riihilammi • Metsälammi
Tapolan-Kyynärän valuma-alue (35.987) Tapolanjärvi • Hangaslammi • Iso Katavalammi • Ruostejärvi • Perhonjärvi • Leppilammi • Hiisilänlammi • Vahaksenjärvi
Niinijoen valuma-alue (35.99)

Niinijoki • Pappistenjärvi • Pikkujärvi

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Suujärvi_(Tammela)&oldid=21527053”