Suomen ilmatilan loukkaukset

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun


Suomen ilmatilaa ovat loukanneet ajanjaksolla 2008–2014 naapurimaiden Venäjän ja Ruotsin, mutta myös Yhdysvaltain sotilaslentokoneet. Valtiollisten koneiden tekemiä ilmatilaloukkauksia tapahtuu tavallisesti muutama vuodessa.[1] Puolustusministeri Carl Haglundin vuonna 2014 antaman lausunnon mukaan loukkauksia tapahtuu 5–6 vuosittain.[2] Suomi, päinvastoin kuin esimerkiksi Viro, ei ole julkistanut ennen 2004 vuotta vähäisiksi katsottavia ilmatilan loukkauksia.


Suomen ilmatilan valvonnan historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomi pystyi valvomaan koko ilmatilaansa vasta 1960-luvulta alkaen, kun valvontatutkat kattoivat koko raja-alueen. Sitä ennen suurvallat käyttivät Suomen ilmatilaa melko vapaasti. Esimerkiksi vuonna 1954 lensi yhdysvaltalainen tiedustelukone RB 47 ilman lupaa Suomen yli palatessaan kuvaamasta Neuvostoliiton Kantalahtea ja Murmanskia. Kone sai peräänsä neuvostohävittäjiä, jotka ampuivat sitä Suomen ilmatilassa.[3]

Menettely[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ilmatilaloukkauksia tekevät koneet tunnistetaan lähtökohtaisesti vain tutkalla ja muilla teknisillä laitteilla. Tästä valvonnasta vastaa Rajavartiolaitos.[2] Kun tarvitaan apua ilmatilan loukkauksessa tunnistamiseen tai muuten, lähetetään päivystävät Puolustusvoimien aseistetut F/A-18 Hornet-hävittäjät ilmaan.[4] Menettely ilmatilaloukkauksessa on tarkoin määritelty.[5]

Poistumiskehotus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mikäli hävittäjä on lähetetty vastaan, vierasta konetta kehotetaan heti poistumaan ja se kuvataan aina. Kehotusta tehostetaan tarvittaessa kaartamalla sen vieressä seuraamiskehotuksena kansainvälisen ilmatilan suuntaan. Käskyt annetaan radiolla tietyllä jaksolla. Tunnistettavan koneen on siirryttävä samalle jaksolle, kun tunnistaja ilmestyy sen siivelle. Tulenavauksesta päättää puolustusministeri ellei kyse ole itsepuolustuksesta. Tarvittaessa vieras kone pakotetaan laskeutumaan. Tilanteen vaatiessa toinen suomalaishävittäjä asettuu vieraan koneen taakse tulenavausasemaan. Ellei mikään tehoa ja kone jatkaa suuntaa muuttamatta, se voidaan ampua alas. Tällaista ei Suomessa rauhan aikana ole sattunut.[5]

Rikostutkinta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Loukkauksen jälkeen epäiltyjen ilmatilan loukkausten esitutkinnan hoitaa Rajavartiolaitos. Epäily ei kohdistu valtioon, jonka kone on ilmatilassa lentänyt, vaan lentäjään eli luonnolliseen henkilöön.[4] Esitutkintaa varten pitää kuitenkin saada tietoon lentäjänä toiminut henkilö, muuten tutkintaa ei pystytä Suomen aluevalvontalain mukaisesti suorittamaan. Tämä johtuu siitä, että ilman tietoa rikoksesta epäillyn henkilöllisyydestä ei voi olla syyteharkintaa. Koska ilmatilaa loukkaavat usein Venäjän sotilaskoneet, ei lentäjää saada tietoon ja tutkinnat joudutaan lopettamaan.[6]

Tapahtumien kulun selvittäminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liikkeiden seurannasta ja niistä raportoimisesta vastaa Rajavartiolaitos. Hornetien käytöstä ja tunnistuslennoista puolestaan raportoi poliitikoille Puolustusvoimat.[7] Jos esimerkiksi ulkomaisen sotilaskoneen käytyä Suomen ilmatilassa tarvitaan lisätietoja tapahtumien kulun selvittämiseksi joltakin valtiolta, pyytää tietoja ja niistä poliitikoille raportoi Ulkoasiainministeriö.[6]

Valtiollisten koneiden tekemien loukkausten lukumäärät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taulukossa eivät ole mukana yksityiskoneet, vaan valtioiden pääasiassa sotilaskoneet.[8]

Vuosi

Venäjä

Ruotsi Yhdysvallat Norja Belgia Ranska Yhteensä
2005 (5.8.-) 1 1
2006 1 1
2007 2 1 3
2008 1 1
2009 1 1 1 3
2010 1 1 2
2011 1 1 2 4
2012 1 1 1 1 4
2013 3 3
2014 4 1 5
2015 1 2 3
Yhteensä 14 6 7 1 1 1 30

Suomenlahden kapea kansainvälinen ilmakäytävä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen ja Viron määriteltyä omat alueensa laajoiksi kapeni valtioiden ilmatilojen välissä Suomenlahdella sijaitseva kansainvälinen ilmatila. Se on leveimmillään vain 30 kilometrin ja kapeimmillaan Kotkan kohdalla kymmenen kilometrin levyinen. Tämän valvottavan alan lisääntymisen arveltiin tuottavan valvontaongelman.

Kansainvälisessä ilmatilassa lentävän lentokoneen ei ole välttämätöntä ilmoittaa lentoreittiään ympäröivien valtioiden lennonjohdoille, vaikka näin monissa tapauksissa tehdään. Näin ollen on mahdollista lentää rajan tuntumassa sitä loukkaamatta. Suomenlahdella rajaa lähellä lentävä lentokone voi aiheuttaa samanlaisen tunnistustilanteen ja tunnistuslennon kuin jo rajaa loukannutkin lentokone.

Kapean ilmakäytävän vuoksi on Suomi seurannut kansainvälistä liikennettä omalta puoleltaan. Naton ensimmäinen kahden F-16-hävittäjän voimin tehty tunnistuslento Viron ilmatilassa 2. huhtikuuta 2004 havaittu Iljušin Il-18 oli ehditty tunnistaa F-18 Horneteilla Suomen puolelta ennen belgialaisten suorittamaa tunnistamista. Tallinnan edustalle tulo Liettuasta kestää F-16-hävittäjiltä kaiken kaikkiaan 15 minuuttia.

Venäjän suorittamiksi väitetyt julkistetut ilmatilanloukkaukset ovat Naton Baltian ilmavalvonnan 29. maaliskuuta 2004 aloittamisen jälkeen lyhyitä mahdollisesti jopa alle minuutin kestäviä eivätkä ole ulottuneet syvälle ilmatilaan. Myös ilmatilaa loukkaavat konetyypit ovat olleet vuoden aikana aseistamattomia kuljetus- tai sotilaskuljetuskoneita, millä kuitenkin voi olla tiedusteluvarustusta.lähde?

Ilmatilan loukkaukset joulukuusta 2004 toukokuuhun 2005[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen ilmatilaa loukattiin toistuvasti joulukuusta 2004 toukokuun kuudenteen päivään 2005 sekä 5. elokuuta 2005. Joulukuusta 2004 alkaneet ilmatilan loukkaukset tulivat julkisuuteen huhtikuun 2005 lopussa MTV3:n uutisoitua Venäjän loukanneen 20 kertaa Suomen ilmatilaa. Ulkoasiainministeriö ei aluksi kommentoinut asiaa. Toisen kerran loukkauksien katsottiin alkaneen uudelleen 5. elokuuta 2005.

Tiedotusvälineisiin pääsi tieto, että lokakuusta toukokuulle Venäjä olisi loukannut Suomen ilmatilaa kaiken kaikkiaan 20 kertaa. Tiedotusvälineet korostivat, että kyseessä saattavat olla ilmatilan loukkaukset, jotka liittyvät venäläisten lentotoimintaan Kaliningradiin kapeaa, Kotkan kohdalla erityisen kapeaa Viron ja Suomen ilmatilan välistä kansainvälistä ilmatilaa pitkin.

Julkisuuteen ilmoitettiin, että ilmatilaa loukanneet lentokonetyypit olisivat Suomessa matkustajakoneena yleensä tunnettu Tupolev Tu-134 ja Antonov. Antonovista ei mainittu tyyppiä.

Venäjä kiistää ilmatilan loukkaamisen Ahvenanmaan alueella[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Venäjän ilmavoimien lehdistöpalvelun päällikkönä toimiva eversti Aleksandr Drobyševskij ilmoitti uutistoimisto Itar-Tassin kautta, ettei Venäjä ole loukannut Suomen ilmatilaa Ahvenanmaan alueella, mikä herätti uusia kysymyksiä konetyypeistä ja joissain lähteissä oli Antonovin tyypiksi mainittu Antonov An-50.

Turun Sanomat kuitenkin julkaisi, että yhtenä koneita olisi ollut A-50 eli Venäjän AWACS-tyyppinen taistelunjohto- ja tutkavalvontakone. Venäjän ilmavoimien tiedottajaeverstin kommenttiin mennessä ei MTV3:ssa tai muissa tiedotusvälineissä oltu epäilty, että ilmatilanloukkaukset olisivat kohdistuneet Ahvenanmaahan tai sen ympäristöön. Perusolettamuksena tarkempien viranomaistietojen puuttuessa oli, että kyse olisi ollut lähinnä Pietarista ja Leningradin alueelta suuntautuvasta Venäjän ilmavoimien liikenteestä Kaliningradin oblastiin, missä kansainvälisesti vapaa ilmakäytävä on kapea muun muassa Kotkan kohdalla. Käytävä kaventui, kun Suomi ja Viro laajensivat aluerajojaan.

Venäjän ilmavoimien tiedottajaeversti Aleksandr Drobyševskij ennätti kiistämään jo ennakkoon sen, mitä ei suomalaisissa tiedotusvälineissä tai viranomaislausunnoissa ehditty vielä Ahvenanmaan osalta epäilemäänkään.

Suomalaisarviot ilmatilan loukkauksista maltillistuvat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lopulta julkisuuteen lasketuissa suomalaisarvioissakaan ei enää epäilty Venäjän loukanneen ilmatilaa 20 kertaa, vaan ainoastaan 11 kertaa, mistä yhdeksän kertaa siten, että kone on varmasti tunnistettu. Kysymys on näin ollen saattanut yhdeksässä tapauksessa viivalennoista, missä lennetään aivan rajan tuntumassa sitä kuitenkaan hetkeäkään ylittämättä.

Rossijskaja gazetan epäilys uutisvuodosta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rossijskaja gazetan Tukholman kirjeenvaihtaja Viktor Kononov (Виктор Кононов) ennätti artikkelissaan 23. toukokuuta 2005 esittämään yhtenä mahdollisuutena sen, että Suomen hallitus järjesti uutisvuodon lisätäkseen poliittista painetta Moskovassa pääministeri Matti Vanhasen kesäkuun alussa Venäjän pääministeri Mihail Fradkovin luokse tehtävän vierailun vuoksi.[9]

Ahvenanmaa on ollut demilitarisoitu vyöhyke Yhdistyneen kuningaskunnan ja Ranskan Venäjälle esittämästä vaatimuksesta jo Krimin sodan päättymisestä alkaen ensimmäisen ja toisen maailmansodan aikaisia poikkeuksia lukuun ottamatta.

Poliittista profiloitumista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koneiden osoittauduttua yleensä ilmavoimissa harvalukuisina esiintyviksi mahdollisiksi tiedustelu- ja tutkavalvontakoneiksi alettiin asia liittämään yhä laajemmin Suomen ulkopolitiikkaan sekä Suomen mahdolliseen lähentymiseen rauhankumppanuuden kautta Natoa.

Lähinnä Nato-jäsenyyttä kannattavat oppositiopoliitikot alkoivat käyttää puheenvuoroja myös eduskunnassa, joiden mukaan ilmatilanloukkaukset pitäisi julkistaa Viron tapaan, mikä johti harkintaan ulkoasiainministeriössä ja puolustusministeriössä tiedotuksen uudelleen arvioinnista sekä vaatimukseen, että pääministeri Matti Vanhanen ottaisi asian virallisesti puheeksi vierailullaan Venäjän pääministeri Mihail Fradkovin luokse kesäkuussa 2005. Ruotsissa puolestaan ilmoitetaan ilmatilaa loukanneiden lentokoneiden tyypit.

Asian loppuun käsittely[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toukokuussa 2005 Puolustusvoimain komentaja amiraali Juhani Kaskeala korosti Pirkkalassa ADEX-ilmasotaharjoituksen yhteydessä, että asiaa on syytä hoitaa diplomaattisia kanavia myöten. Lisäksi kaikkien ilmatilanloukkausten julkistaminen johtaisi siihen, että Suomen ilmavalvonnan taso paljastuu julkistamattomien loukkausten osalta.

Venäjä jatkoi ilmatilanloukkausten kiistämistä. Suomen puolelta oli todettu, että ilmatilanloukkauksia olisi ollut yksitoista, joista yhdeksän tunnistettua. Suomen osalta korostettiin, että myös kansainvälisessä ilmatilassa lentäminen voi johtaa tunnistuslentoon F-18 Hornetilla Pirkkalasta, ellei lentosuunnitelmaa ole ilmoitettu Suomelle. Lentosuunnitelman ilmoittaminen kansainvälisessä ilmatilassa ei ole velvollisuus.

Pääministeri Vanhasen Moskovan vierailulla asiaa ei otettu enää varsinaiseksi puheenaiheeksi, mutta Vanhanen ilmoitti asian loppuun käsitellyksi.

Ilmatilan loukkaukset kesäkuun 2005 jälkeen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

5. elokuuta 2005 Venäjän laivaston Tupolev Tu-134 Porvoon seudulla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perjantaina 5. elokuuta 2005 ilmoitti puolustusministeriö uuden tiedotuskäytännön mukaisesti, että vieraan vallan ilma-alus on loukannut Suomen ilmatilaa Porvoon seudulla.[10]

STT ja lehdistö kommentoivat asiaa käyttäen pohjana aikaisempaa ilmatilan loukkausta koskevaa uutisointia taustana kertaukseksi, mistä muodostui mielikuva, että kone voisi olla kansallisuudeltaan venäläinen.

STT uutisoi, että Suomen ilmatilaa oli aikaisemmin loukattu noin 15 kertaa, kun taas Helsingin Sanomat ilmoitti aikaisemmin päädytyn 11 ilmaloukkaukseen. Suomen kuvalehden mukaan ei ilmatilanloukkauksia olisi tapahtunut 6. toukokuuta – 4. elokuuta 2005 välillä, joten maininta noin 15 kerrasta sisältää noin neljän mahdollisesti julkistamattoman ilmatilanloukkauksen eron.

Lauantaina 6. elokuuta 2005 tarkensi puolustusministeriö tiedotusvälineille, että kyseessä on ollut Tupolev Tu-134 -tyyppinen venäläinen lentokone ja että rajavartiolaitos edelleen tutkii asiaa.[11] Pääministeri Vanhanen puolestaan Yleisradiolle piti tapahtumaan harmittavana yksityistapauksena.

Maanantaina 8. elokuuta 2005 ilmoitti Aleksandr Drobyševskij uutistoimisto Itar-TASSille, että Suomen ilmatilaa on loukannut Venäjän laivaston ilmavoimien Tupolev Tu-134.[12] Venäjän presidentinkanslia ilmoitti, että se toivoo, että uusin ilmatilanloukkaus saadaan selvitetyksi ennen presidentti Tarja Halosen vierailua syyskuussa 2005 presidentti Putinin luokse Pietariin.

Tiistaina 9. elokuuta 2005 ilmoitti Suomenlahden merivartiosto, että sotilaskone lensi 17,5 kilometrin matkan Suomen ilmatilassa syvimmillään 1,2 kilometriä Suomen puolella rajasta.

Poliittisia venäläislausuntoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

22. elokuuta 2005 uutisoi Yleisradio Venäjän valtakunnanduuman neuvonantaja eversti Boris Podoprigora lausunnon, minkä mukaan Suomessa on politisoitu venäläisten lentokoneiden ilmatilanloukkauksia protestoimalla niistä Viron tapaan samanaikaisesti.

23. huhtikuuta 2006 Venäjän Antonov An-72 Porvoon edustalla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa todettiin minuutin pituinen ilmatilanloukkausepäily Porvoon edustalla 23. huhtikuuta 2006 Antonov An-72:lla.[13] Puolustusministeri Seppo Kääriäinen ilmoitti asian menevän rajavartiolaitoksen tutkintaan. Venäjä ilmoitti kolmen Venäjän merivoimien lentokoneen lentäneen Suomenlahdella ilmavalvontatietojensa perusteella ja ettei Suomen ilmatilaa ole loukattu.[14]

14. syyskuuta 2007 Venäjän Iljušin Il-76 Porvoon edustalla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa todettiin Iljušin Il-76:n lentäneen Suomen ilmatilassa Porvoon edustalla. Venäjän ilmavoimien tiedottajan mukaan kyseessä oli Venäjän asevoimien maavoimien kuljetuslentokone matkalla Kaliningradin alueen Tškalovskista Tverin alueella sijaitsevalle lentokentälle.[15]

30. lokakuuta 2007 Ruotsin ilmavoimien kone Ahvenanmaan edustalla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen ilmavalvonnan mukaan Ruotsin ilmavoimien Gulfstream IV G-sotilaskone on loukannut 30. lokakuuta 2007 klo 10:25 ja klo 13:00 Suomen ilmatilaa Ahvenanmaan eteläpuolella tunkeutuen 11 kilometriä Suomen ilmatilaan. Rajavartiolaitos selvittää asiaa.[16]

26. joulukuuta 2007 venäläinen Tupolev TU-154 -kuljetuskone[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rajavartiostolaitoksen tutkinta vahvisti tapaninpäivän 2007 ilmatilan loukkauksen. Rajavartiolaitoksen selvityksen mukaan venäläinen Tupolev TU-154 -kuljetuskone kävi Suomen ilmatilassa Porvoon edustalla.[17]

Venäjän tarjous 2007[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Venäjä tarjosi syksyllä 2007 Virolle ja Suomelle neuvotteluja ilmatilanloukkausten välttämiseksi.[18]

Vuosi 2008[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

14. huhtikuuta 2008 Ruotsalainen Gulfstream-tiedustelukone[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsalainen Gulfstream-tiedustelukone oli Ahvenanmaalla Suomen puolella kolme minuuttia ja lensi enimmillään kuudesta seitsemään kilometriä. Asiaa tutki Rajavartiolaitos.[19]

Vuosi 2009[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

26. toukokuuta 2009 Ruotsin ilmavoimien kone Suomen ilmatilassa Torniossa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsalainen sotilaskone on havaittu 26. toukokuuta 2009 Tornion kohdalla kello 12 Suomen ilmatilassa. Suomen Rajavartiolaitos tutki asian.[20]

Vuosi 2013[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

13. toukokuuta 2013[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Venäläinen sotilaskone.[4]

11. ja 27. kesäkuuta 2013[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaksi venäläistä sotilaskonetta.[4]

Vuosi 2014[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

20. ja 21. toukokuuta 2014[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Venäläiset kuljetuskoneet loukkasivat Suomen ilmatilaa kahdesti peräkkäisinä päivinä. Ensin tiistaina Porvoon eteläpuolella noin iltakuudelta ja keskiviikkona noin neljältä iltapäivällä Suomenlahdella.[21] Suomen Hornet-hävittäjät eivät käyneet tunnistamassa loukkaavia venäläisiä sotilaskoneita,[2] vaan tunnistus tehtiin etänä Rajavartiolaitoksen tutkalla. Puolustusvoimien Hornetit lähtivät matkaan vasta kun kolmas sotilaskone oli jo tulossa.[22] [23]

Valtioneuvoston tilannekeskus antoi tilanteesta ensin väärän kuvan, että koneet olisi käyty heti tunnistamassa. Tieto välitettiin tekstiviestinä muun muassa pääministeri Jyrki Kataiselle. Tieto korjattiin hetken kuluttua uudella viestillä, jota Katainen ei huomannut, ja asiasta nousi julkinen kohu, jota on puitu sen jälkeen viestimissä.[22] [23]

23., 25. ja 28. elokuuta 2014[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lauantaina 23.8. tapahtui Venäjän Antonov An-26 valtion ilma-aluksen ilmatilanloukkaus Hankoniemen länsipuolella kello 18.52 - 18.56 illalla. Rajavartiolaitoksen mukaan Suomen aluelennonjohto oli radioyhteydessä ilma-alukseen ennen koneen saapumista Suomen ilmatilaan. Aluelennonjohto ilmoitti venäläiskoneelle, että sillä ei ole lupaa saapua Suomen ilmatilaan. Kone ei reagoinut aluelennonjohdon ohjeeseen.[24][25] Venäjä kiisti loukanneensa ilmatilaa seuraavana päivänä.[26] Lehdistötiedotteessa Rajavartiolaitos epäili ukkosrintamaa ja välinpitämättömyyttä syiksi loukkaukselle.[25]

Venäjän kiistettyä loukkauksen tapahtui seuraavana päivänä ja kaksi päivää edellisen loukkauksen jälkeen kuitenkin taas uusi ilmatilanloukkaus. Maanantaina 25.8 Porvoon edustalla puoli kolmen aikaan Venäjän valtion ilma-alus tunkeutui jälleen Suomen ilmatilaan lyhyesti.[27]


Suomen puolustusministeri Haglund kertoi että Venäjältä vaaditaan selvitystä loukkauksista. Haglund tyynnytteli Venäjän provokaatioepäilyjä ja arveli, että viime aikojen vaikeat sääolosuhteet kuten ukkosrintamat saattoivat osaltaan selittää loukkauksia.[28] Ilmatieteenlaitoksen päivystävän meteorologin mukaan maanantaina alueella ei kuitenkaan ollut ukkosta.[29]

Iltalehden lukijakyselyn kysymykseen "Huolestuttavatko ilmatilaloukkaukset?" oli 7066 lukijasta 73% vastannut kyllä.[5]

Kolmannen kerran viikon sisään torstaina 28.8 ilmatilaloukkaus tapahtui toistamiseen Porvoon edustalla noin klo 12.08.  Antonov AN-72-tyyppinen kone viipyi Suomen ilmatilassa arviolta muutamia minuutteja. Suomalaiskone kävi paikalla tunnistamassa venäläiskoneen. Alueella ei ollut ukkosta. Puolustusministeri ilmoitti kantanaan, ettei kyse ole enää sattumasta vaan tahallisesta toiminnasta, eikä tämä ole hyväksyttävää. Hän on keskustellut asiasta Venäjän ulkoministeriön kanssa sekä maininnut, että turha spekulaatio syistä ei ole tervettä naapuruussuhteelle. [30][31]

Sotilaslähteen arvion mukaan syynä loukkauksille saattoi olla Turussa alkamassa ollut Suomen ja usean Nato-maan yhteinen merisotaharjoitus Northern Coasts 2014.lähde? Viimeksi vuonna 2010 järjestetyistä Northern Coasts-harjoituksista Venäjän asevoimien komentaja Nikolai Makarov kävi Suomessa pitämässä kesällä 2012 tiukkasävyisen puheen. Siinä kenraali Makarov esitti Venäjän närkästyksen Suomen ja Naton sotilaallisesta yhteistyöstä.lähde?

Joulukuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen itsenäisyyspäivänä 6. joulukuuta alkoi Venäjän vilkas sotilaslentotoiminta Suomenlahdella. Toiminta on jatkunut alkuviikkoon. Ilmatilanloukkauksia ei kuitenkaan sattunut. Liikenne muodostui kuljetuskoneista sekä esimerkiksi Tupolev Tu-95-, Tupolev Tu-22M-, Suhoi Su-34-, Suhoi Su-27-, Suhoi Su-24- ja Mig-31-koneista.[32] Venäjän sotilaskoneiden tunnistuslennot lisääntyivät 50% myös Nato-maiden lähistöillä. Koneet aiheuttivat toistuvia vaaratilanteita Nato-maiden siviililennoille lentämällä hyvin läheltä.[33]

Vuosi 2015[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

23.elokuuta 2015

Kaksi Yhdysvaltojen C-17 kuljetuskonetta loukkasivat Suomen ilmatilaa Ahvenanmaan eteläpuolella. Asia siirtyi Rajavartiolaitokselle tutkittavaksi, lentojen aikana koneet loukkasivat Suomen ilmatilaa kahdesti. Perättäin tapahtuneet alueloukkaukset kestivät noin kymmenen minuuttia kerrallaan. Lentokoneet olivat syvimmillään 20 kilometriä Suomen alueella. Tapauksen esitutkinta lopetettiin kustannussyistä.[34]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Yle: Puolustusministeriö: Epäillyt ilmatilaloukkaukset poikkeuksellisia. Julkaistu: 21.5.2014 Viitattu: 22.5.2014
  2. a b c YLE: "Presidentti Niinistö oikeassa Horneteista" – Haglund moittii kehnoa viestintää". Julkaistu: 31.5.2014
  3. Esko Parkkila, Kun naapurit testasivat Suomea. Haastateltavana everstiluutnantti Kalevi Reiman. Keskisuomalainen 24.8.2014
  4. a b c d Keskisuomalainen: "Puolustusministeriö: Suomen ilmatilaa loukattiin kolmesti vuonna 2013" Julkaistu: 31.12.2013
  5. a b c Suomessa Hornet aina valmiina 25.8.2014. Iltalehti. Viitattu 26.8.2014.
  6. a b YLE: Venäläiskoneiden lentäjistä ei saada tietoa – alueloukkauksen rikostutkinta joudutaan lopettamaan. Julkaistu: 27.5.2014
  7. YLE: Puolustusvoimat selvittää Hornet-jupakkaa tänään puolustusministeriön kanssa. Julkaistu: 2.6.2014
  8. Suomen ilmatilaa loukataan yhä useammin – puolet venäläiskoneiden tekosia mtv.fi. Viitattu 24.5.2016.
  9. Kononov, Viktor: Перелет хуже, чем недолет Rossijskaja gazeta. 23.5.2005. (venäjäksi)
  10. Suomen ilmatilaa loukattu Puolustusministeriön tiedote. 5.8.2005.
  11. Lisätietoja alueloukkauksesta Puolustusministeriön tiedote. 6.8.2008.
  12. Venäjä tunnustaa loukanneensa Suomen ilmatilaa 9.8.2005. Voice of Russia.
  13. Mahdollinen ilmatilanloukkaus havaittu Puolustusministeriön tiedote. 22.4.2006.
  14. МИД Финляндии потребовал у РФ объяснений по поводу нарушения границы 24.4.2006. RIAN. (venäjäksi)
  15. Mahdollinen ilmatilanloukkaus havaittu Puolustusministeriön tiedote. 14.9.2007.
  16. Ilmatilaloukkaus havaittu Itämerellä Puolustusministeriön tiedote. 30.10.2007.
  17. Yle: Rajavartioston tutkinta vahvisti venäläiskoneen ilmatilaloukkauksen. Julkaistu: 9.1.2008 Viitattu: 22.5.2014
  18. Sipilä, Annamari: Venäjä tarjosi neuvotteluja ilmatilaloukkauksista Suomelle ja Virolle HS.fi. 3.10.2007. Viitattu 2.5.2014.
  19. Ilta-Sanomat: Ruotsin tiedustelukone loukkasi Suomen ilmatilaa?. Julkaistu: 14.4.2008 Viitattu: 22.5.2014
  20. Mahdollinen ilmatilaloukkaus Torniossa Puolustusministeriön tiedote. 26.5.2009.
  21. Aamulehti: Kaksi ilmatilan loukkausta: Venäjän kone Suomen puolella maalla ja merellä? Julkaistu: 21.5.2014 Viitattu: 2.6.2014
  22. a b Anna-Liina Kauhanen, Kun pääministerin annettiin pudota kartalta. Helsingin Sanomat 4.6.2014 sivu A 17
  23. a b Pääministerin annettiin pudota kartalta Hornet-sotkussa HS.fi. 4.6.2014. Viitattu 4.6.2014.
  24. Venäläisten epäillään loukanneen taas Suomen ilmatilaa 23.8.2014. YLE. Viitattu 26.8.2014.
  25. a b että turha spekulaatio syistä ei ole tervettä naapuruussuhteelle. [32[33] Sotilaslähteen arvion mukaan syynä loukkauksille saattoi olla Turussa alkamassa ollut Suomen ja usean Nato-maan yhteinen merisotaharjoitus Northern Coasts 2014. Viimeksi vuonna 2010 järjestetyistä Northern Coasts-harjoituksista Venäjän asevoimien komentaja Nikolai Makarov kävi Suomessa pitämässä kesällä 2012 tiukkasävyisen puheen. Siinä kenraali Makarov esitti Venäjän närkästyksen Suomen ja Naton sotilaallisesta yhteistyöstä.[34] Joulukuu Suomen itsenäisyyspäivänä 6. joulukuuta alkoi Venäjän vilkas sotilaslentotoiminta Su/uutiset/rajavartiolaitos_venalaiskoneen_ilmatilaloukkauksen_syy_ukkonen_ja_valinpitamattomyys/7436256 Rajavartiolaitos: Venäläiskoneen ilmatilaloukkauksen syy ukkonen ja välinpitämättömyys] 27.8.2014. YLE. Viitattu 27.8.2014.
  26. Venäjä kiistää loukanneensa Suomen ilmatilaa 24.8.2014.
  27. Venäläiskoneen epäillään taas loukanneen Suomen ilmatilaa 25.8.2014. YLE.
  28. Haglund: Venäjältä vaaditaan selvitystä ilmatilaloukkauksista 25.8.2014. YLE.
  29. Suomen ilmatilaa on loukattu vuonna 2014 jo yhtä paljon kuin koko viime vuonna Helsingin Sanomat. Viitattu 26.8.2014.
  30. Venäjä loukkasi taas Suomen ilmatilaa – Haglund: ”Tämän on loputtava” 28.8.2014. Viitattu 28.8.2014.
  31. Tiina-Rakel Liekki: Haglundilla mitta täynnä: "Omassa ilmatilassa lentäminen ei voi olla niin vaikeaa" 29.8.2014. YLE. Viitattu 29.8.2014.
  32. Ilmavoimat: Suomenlahdella poikkeuksellisen paljon venäläiskoneita 9.12.2014. Viitattu 9.12.2014.
  33. Nato: Venäjän sotilaslentoja tunnistettu 400 kertaa tänä vuonna 20.11.2014.
  34. Esitutkinta: Amerikkalaiset koneet loukkasivat Suomen ilmatilaa elokuussa 20.10.2015. Iltalehti. Viitattu 7.10.2016.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]