Sichuan

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Setšuan)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Sichuan
四川省
Sìchuān Shěng
Sichuanin (punaisella) sijainti Kiinan kartalla.
Sichuanin (punaisella) sijainti Kiinan kartalla.
Valtio Kiina
Prefektuuritaso 21 yksikköä[1]
Piirikuntataso 183 yksikköä[1]
Hallinto
 – hallinnon tyyppi maakunta
 – hallinnollinen keskus Chengdu
Pinta-ala  ([2]) 487 000 km² (5.)
Väkiluku (2013)  ([2]) 81 070 000 (4.)
 – väestötiheys 166,5[2] as./km²
BKT (2013) 2 626,1 mrd. CNY[3]
(eli 4,2 % Kiinan BKT:stä)
 – asukasta kohti 32 454 CNY, noin 3 888 EUR[4][5] (77 % Kiinan keskiarvosta)[6]
HDI (2010[7]) 0,662
Symbolit
 – Kansallinen kirjaintunnus[8] SC
Lyhenteet
 – ISO 3166 CN-51
www.sc.gov.cn

Sichuan (kiin.: 四川; pinyin: Sìchuān) eli Setšuan[9] on maakunta Kiinan keskiosassa. Se on väestöltään maan neljänneksi suurin ja pinta-alaltaan viidenneksi laajin maakunta. Sichuanin vanha suomenkielinen latinalaistus on Setšuan, jota käytetään joskus maakunnan rinnakkaisnimenä. Sichuanin kiinalainen lyhennenimi on Chuan (kiin.: 川; pinyin: Chuān, myös Shu, kiin.: 蜀; pinyin: Shǔ).[8]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Esihistoriallisella kaudella Sichuanin itäosat ja Chongqing jakaantuivat läntiseen Shu- ja itäiseen Ba-valtioon. Nämä yhdistyivät Shang-kaudella (1600–1100 eaa.). Ba-Shun uskotaan olleen orjayhteiskunta, jossa oli metallintyöstötaito ja estetiikka oli pitkälle kehittynyttä. Taistelevien läänitysvaltioiden kaudella maatalouteen liittyvät keksinnöt mahdollistivat kolmannen vuosisadan lopulla eaa. laajamittaisen maanviljelyn Sichuanin itäosissa. Kehittyneillä kastelu- ja patorakenteilla saatiin seudun tulvia rajoitettua (mm. Dujiangyanin kastelujärjestelmä); Sichuanista tuli Kiinan maataloustuotannon keskus.[10] Qin-armeija, joka työntyi seudulle, löysi täältä taloudellisen pohjan Kiinan yhdistämisen rahoittamiselle 221 eaa.[11]

Itäisen Han-dynastian aikaan, vuonna 184 jaa., Sichuanissa nousi merkittävä talonpoikaiskapina (Keltaisten turbaanien kapina), joka jatkui helmikuuhun 185 saakka.[12] Joidenkin tulkintojen mukaan kapinaa kesti 21 vuoden ajan (205 jaa. saakka) jolloin menehtyi oheisseuraumuksineen jopa 3–7 miljoonaa henkeä.lähde? Kolmen kuningaskunnan kaudella Shu Han -kuningaskunta (Shu) oli Sichuanissa.[11]

Sichuanin nimi on Song-dynastian ajalta (1101–1279). Se muodostuu sanoista sì ’neljä’ ja chuān ’alue, tasanko, joki’. Maakuntanimen merkitys on siten ’neljä aluetta’ tai ’neljä jokea’, jotka olisivat Jangtsen neljä sivujokea[8] (Minjiang, Tuojiang, Jialingjiang ja Wujiang).

Sichuanin rautatieläisten lakkoilu ja kapinamieliala toimi eräänä taustatekijänä Wuchangin kansannousulle vuonna 1911, joka kaatoi Qing-dynastian[11] ja johti Kiinan tasavallan perustamiseen.[13] Tätä seuranneina vuosikymmeninä useat sotilaskomentajat taistelivat Sichuanin hallinnasta. Japanilaisten maahannousun seurauksena kansallismielinen hallitus nimesi vuonna 1937 Chongqingin pääkaupungikseen. Maakunta kärsi pahoin kulttuurivallankumouksen aikana. Maakunta oli ensimmäisiä, joissa viljelijöiden sallittiin vapaasti myydä tuotteitaan markkinoilla; tätä muutosta edistivät Sichuanin kuvernööri Zhao Ziyang yhdessä sichuanilaissyntyisen Deng Xiaopingin kanssa. Taloudelliset uudistukset olivat tehokkaita ja maakunnan talous kasvoi voimakkaasti kilpaillen Kiinan itärannikon maakuntien kanssa. Kehitys toi myös ongelmansa; teollisuuden saasteet, ekologisen hävityksen ja hurjan kaupunkialueiden rakentamisen. Alueen talousveturi Chongqing irrotettiin Sichuanin maakunnasta omaksi hallinnolliseksi yksikökseen vuonna 1997.[11]

Vuonna 2008 maakunnassa tapahtui tuhoisa maanjäristys.[14]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sichuanin prefektuuritason hallintoalueiden keskuskaupunkien sijainti.

Sichuanin maakunnan naapurit ovat: pohjoisessa Gansu, koillisessa Shaanxi, idässä Chongqing, kaakossa Guizhou, etelässä Yunnan, lännessä Tiibetin autonominen alue ja luoteessa Qinghai.

Sichuan on vuorten ympäröimä, länsipuolella on Himalaja, pohjoisessa Qingling-vuoristo ja etelässäkin vuoristoinen Yunnan. Kulkuyhteydet sinne oli aiemmin hankalat. Niinpä Tang-dynastian runoilija Li Bai totesi, että ”tie Sichuaniin on hankalampi kuin taivaaseen nouseminen”.[11]

Ilmastoltaan Sichuan - etenkin sen alavampi itäosa, jonne asutus on keskittynyt - kuuluu subtrooppiseen vyöhykkeeseen. Suurten korkeuserojen vuoksi ilmasto on maakunnan sisällä kovin vaihteleva. Jangtsen laaksojen matalassa ilmanalassa kuuma ilma tapaa jäädä paikalleen ja kesälämpötilat nousevat usein yli 30 asteen, ylimmillään joskus lähelle 40 astetta.lähde? Osa Sichuanin keski- ja länsiosan vuorista kohoaa yli 5 000 metriin merenpinnasta, ja niillä on pysyvä lumipeite vuoden ympäri. Muutoinkin hieman korkeammilla alueilla, esimerkiksi maakunnan koillisosissa, lämpötila on keskimäärin 15 ja 20 asteen välillä, talvisin on myös lunta. Alin koskaan mitattu lämpötila Sichuanissa oli –36 astetta.lähde?

Sichuanin luonnonsuojelualueista Jiuzhaigou ja Huanglong ovat Unescon maailmanperintökohteita.

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sichuan, joka on väestöltään Kiinan 4. suurin maakunta, tuotti vuonna 2013 maan bruttokansantuotteesta (BKT) 4,2 prosenttia (2 626,1 mrd. Kiinan yuania (CNY) eli noin 314,6 mrd euroa). Maakunta jäi BKT-osuudessa Kiinan kahdeksanneksi suurimmaksi maakunnaksi.[3] Kutakin maakunnan asukasta kohden kansantuotetta kertyi 32 454 CNY eli 3 888 EUR.[4][5] Tämä oli 77 %:ia Kiinan keskiarvosta.[6]

Sichuanin ilmasto on maanviljelylle suotuisa ja aluetta kutsutaan joskus myös Kiinan vilja-aitaksi.lähde? Alueella on myös paljon teollisuutta, ja suurten kaupunkien lähistöllä ympäristö on pahoin saastunut.

Xichangin avaruuskeskus sijaitsee Sichuanissa lähellä Xichangia.

Hallinnollinen jako[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sichuanin prefektuuritason hallinnollinen jako.

Sichuan on jaettu 18 prefektuuritason kaupunkiin ja kolmeen autonomiseen prefektuuriin. Ne jakautuvat yhteensä 183 kaupunkipiiriin, piirikuntatason kaupunkiin, piirikuntaan tai autonomiseen piirikuntaan.[1]

Prefektuuritason kaupungit
Autonomiset prefektuurit

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sichuanin etniset ryhmät vuosien 2000 ja 2010 väestönlaskennoissa.[15]
Etninen ryhmä 2000 2010
Han-kiinalaiset 78 229 697 75 509 724
Yit 2 122 389 2 64 953
Tiibetiläiset 1 269 120 1 496 524
Qiangit 300 757 296 931
Miaot 147 526 164 642
Hui-kiinalaiset 109 960 104 544
Mongolit 42 316 36 646
Tujiat 41 246 59 231
Lisut 18 674 21 082
Mantšut 13 849 15 920

Sichuanin väkiluku oli 99,71 miljoonaa vuonna 1982, 78,35 miljoonaa vuonna 1990 ja 82,35 miljoonaa vuoden 2000 väestönlaskennassa.[2] Väkiluvun pieneneminen vuosien 1982 ja 1990 väestönlaskentojen välillä liittyy Chongqingin erottamiseen Sichuanista.[16] Vuoden 2010 väestönlaskenta kirjasi 80,42 miljoonaa asukasta, joka oli 6,00 prosenttia Kiinan väestöstä (ilman Hongkongia ja Macaota). Autonominen alue oli Kiinan neljänneksi väkirikkain maakuntatason hallintoalue.[17] Vuoden 2013 lopun väestöarvio oli 81,07 miljoonaa ja arvio väestötiheydestä 166,5 henkeä neliökilometrillä.[2]

Han-kiinalaiset ovat ylivoimainen enemmistö Sichuanissa; heitä on väestöstä yli 95 %. Loput kuuluvat johonkin yli 40 vähemmistökansasta.

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jättiläispandoja Chengdussa

Sichuanilaisessa keittiössä käytetään paljon mausteita ja tofua.

Unescon maailmanperintökohteet:

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b c 2016年四川省行政区划 (Sichuanin hallinnollinen jako vuonna 2016) 1.4.2016. xzqh.org. Viitattu 24.4.2016. (kiinaksi)
  2. ↑ a b c d e China Sichuan (Julkaisijan mukaan aineistolähteenä Kiinan tilastokeskus: Kiinan väestönlaskennat 1.7.1982, 1.7.1990, 1.11.2000 ja 1.11.2010 sekä arvio väkiluvusta 31.12.2013) citypopulation.de. Viitattu 11.4.2015. (englanniksi)
  3. ↑ a b 3-14 Gross Regional Product and Indices (Kiinan eri maakuntien alueellinen BKT vuosina 2009–2013, vuoden 2013 arvo) China Statistical Yearbook 2014. National Bureau of Statistics of China, stats.gov.cn. Viitattu 11.4.2015. (englanniksi)
  4. ↑ a b 3-15 Per Capita Gross Regional Product and Indices (Kiinan eri maakuntien alueellinen BKT vuosina 2009–2013 per capita, vuoden 2013 arvo.) China Statistical Yearbook 2014. National Bureau of Statistics of China, stats.gov.cn. Viitattu 11.4.2015. (englanniksi)
  5. ↑ a b Euro exchange rates CNY. Chinese yuan renminbi (CNY) (Euroopan keskuspankin vaihtokurssi 1 CNY=0,1198 EUR) Kurssimuunnos euroiksi käyttäen vuoden lopun kurssia 31.12.2013. European Central Bank, ecb.int. Viitattu 11.4.2015. (englanniksi)
  6. ↑ a b 3-1 Gross Domestic product (Sarakkeiden Gross National Income ja Per Capita GDP (yuan) arvot vuodelle 2013. Huomautus. Statistical Yearbook 2014 -teoksen taulukkojen välillä vaikuttaisi olevan keskinäistä ristiriitaa. Tämän taulukon ilmoittama Kiinan arvioitu BKT 2013 poikkeaa alueellisten BKT:den summasta (taulukko 3-14), alueiden BKT:den summa antaa 11,3 % korkeamman BKT:n kokonaisarvon Kiinalle.) China Statistical Yearbook 2014. National Bureau of Statistics of China, stats.gov.cn. Viitattu 11.4.2015. (englanniksi)
  7. ↑ China National Human Development Report 2013 (pdf) (Table 1 Human Development Index, 2010 (sivu 126/200)) ISBN 978-7-5001-3754-2. 7/2013. Peking: cn.undp.org. Arkistoitu 11.6.2014. Viitattu 11.4.2015. (englanniksi)
  8. ↑ a b c Hakulinen, Kerkko: Paikannimet. s. 489 Sichuan. Helsinki: WSOY, 2006. ISBN 951-0-27676-6.
  9. ↑ Kiinankieliset nimet: suomeen mukautettu vai kansainvälinen nimiasu? kielitoimistonohjepankki.fi
  10. ↑ Geography of Sichuan Province, China. Learn 10 Geographic Facts about Sichuan Province (Arkistoitu – Internet Archive) viitattu 17.4.2015 (englanniksi)
  11. ↑ a b c d e China // Sichuan and Chongqing roughguides.com. Arkistoitu 9.3.2015. Viitattu 17.4.2015. (englanniksi)
  12. ↑ Columbia Chronologies of Asian History and Culture (sivu 16: Yellow Turbans rebellion) John Stewart Bowman, Columbia University Press, 2013 (englanniksi)
  13. ↑ Wuchang Uprising (Arkistoitu – Internet Archive) library.gwu.edu (englanniksi)
  14. ↑ Kiinan armeija lennättää lisää hätäapua järistysalueelle 16.5.2008. yle.fi. Viitattu 11.4.2015. (suomeksi)
  15. ↑ Rongxing Guo • Uradyn E. Bulag • Michael A. Crang • Thomas Heberer • Eui-Gak Hwang • James A. Millward Morris Rossabi • Gerard A. Postiglione • Chih-yu Shih • Nicholas Tapp • Luc Changlei Guo: Multicultural China - A Statistical Yearbook (2014), s. 401-402. Springer. ISBN 978-3-662-44112-1. (englanniksi)
  16. ↑ China: Chongqing citypopulation.de (englanniksi)
  17. ↑ National Bureau of Statistics of China: Communiqué of the National Bureau of Statistics of People's Republic of China on Major Figures of the 2010 Population Census [1 (No. 1)] (Kiinan 6. kansallisen väestönlaskennan (2010) alustavia tuloksia) 29.4.2011. National Bureau of Statistics of China, stats.gov.cn. Viitattu 17.4.2015. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Sichuan.


Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Sichuan&oldid=22117356”