Ohikulkutie

Ohikulkutie tai ohitustie on tie, joka ohittaa taajaman. Sana "ohitustie" ei siis viittaa ajoneuvojen ohittamiseen. Ohikulkutietä rakennettiin aikoinaan niukkojen määrärahojen puitteissa lyhyin, taajamat kiertävin osuuksin.[1] Ohikulkutie vähentää ruuhkia ja parantaa liikenneturvallisuutta taajamissa. Kaupunkeja ohittavat ohikulkutiet ovat usein nelikaistaisia. Päätieverkon parannuttua monet ohikulkutiet ovat nykyisin moottori- tai moottoriliikenneteitä.
Suomessa on vielä on taajamia, joilla ei ole ohikulkutietä vaan kauttakulkuliikenne kulkee keskustan halki. Liikennevirasto on kuitenkin pyrkinyt rakentamaan viimeisiinkin tällaisiin kaupunkeihin ohitustiet, viimeisimpinä Lahti 2020[2], Salo ja Seinäjoki vuonna 2016, Hamina vuonna 2014[3] ja Savonlinna vuonna 2012. Vielä 2022 läpikulkuliikennettä kulkee taajamien ja kaupunkien keskustojen läpi, merkittävimpinä kohteina Varkaus, Kausala, Kärsämäki ja Vaajakoski.[4]
Taustaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vielä 1950-luvulla uudetkin valtatiet rakennettiin monesti kulkemaan taajamien halki. 1960-luvulla uusia teitä alettiin linjata kauemmas taajamista, mutta vanhempien teiden taajamaosuudet jäivät haasteellisiksi.
Ohikulkuteitä rakennettiin suuria määriä 1970- ja 1980-luvuilla.[5] Nämä tiet suunniteltiin usein toteutettavan kahdessa vaiheessa siten, että ensin rakennettiin yksiajoratainen tie, mahdollisesti moottoriliikennetie, jonka jälkeen tielinjalle jätettiin varaus toiselle ajoradalle.
Luettelo ohikulkuteistä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Salon ohitus (1970-luvulla)
- korvattu kauempana kulkevalla moottoritiellä 2000-luvulla
/
Porin ohitus (1980-luvulla)
- toinen ajorata tekemättä
/
Tampereen ohitus (länsiosa 1970- ja 1980-luvuilla, itäosa 1990-luvulla)
- länsiosan toinen ajorata 2000-luvulla
Hämeenkyrön ohitus (2020-luvulla)
- rakennettiin varhaisista suunnitelmista poiketen suoraan kaksiajorataiseksi
Parkanon ohitus (1970-luvulla)
Koskuen ohitus (1990-luvulla)
Mäntsälän ohitus (1980-luvulla)
- aluksi yksiajoratainen
/
Lahden ohitus (1980-luvulla)
- aluksi yksiajoratainen, valtatien 24 toinen ajorata tekemättä
Heinolan ohitus (1990-luvulla)
Kemin ohitus (1980-luvulla)
- toinen ajorata 2000-luvulla
Alakorkalon ohitus (1980-luvulla)
- toinen ajorata tekemättä
/
Mikkelin ohitus (1980-luvulla)
- valtatien 5 toinen ajorata 2010-luvulla, valtatien 13 osuudelle Savilahdenkatu–Pitkäjärvi ei jätetty varausta
Iisalmen ohitus (1990-luvulla)
- toinen ajorata tekemättä
Kajaanin ohitus (1980-luvulla)
Kemijärven ohitus (1980-luvulla)
- toinen ajorata 1990-luvulla
Kouvolan ohitus (1970-luvulla)
- toinen ajorata tekemättä
Taavetin ohitus
Jurvalan ohitus (2010-luvulla)
Lappeenrannan ohitus
- toinen ajorata 2000-luvulla
Vuoksenniskan ohitus (1990-luvulla)
Reijolan ohitus (2000-luvulla)
- toinen ajorata tekemättä
/
Joensuun ohitus (1980-luvulla)
- toinen ajorata 2010-luvulla
Porvoon ohitus (1970-luvulla)
- toinen ajorata 2000-luvulla
Loviisan ohitus (1980-luvulla)
- toinen ajorata 2010-luvulla
Haminan ohitus (2010-luvulla)
Eurajoen ohitus (2020-luvulla)
/
Vaasan ohitus (1980-luvulla)
- toinen ajorata tekemättä
Sepänkylän ohitus (2010-luvulla)
- rakennettiin varhaisista suunnitelmista poiketen suoraan kaksiajorataiseksi
Koivulahden ohitus (1980-luvulla)
Kokkolan ohitus (1980-luvulla)
Lempäälän ohitus (1970-luvulla)
- korvattu kauempana kulkevalla moottoritiellä 1990-luvulla
Ylämyllyn ohitus (1990-luvulla)
- toinen ajorata tekemättä
Hämeenlinnan ohitus (1970-luvulla)
- toinen ajorata tekemättä
Nokian ohitus (1960-luvulla)
Messukylän–Kangasalan ohitus (1970- ja 1980-luvuilla)
- toinen ajorata tekemättä
Kukonkoivun ohitus (1990-luvulla)
- toinen ajorata tekemättä
Lahden eteläinen ohitus (2010-luvulla)
Nastolan ohitus (1990-luvulla)
- toinen ajorata tekemättä
Uusikylän ohitus (1980-luvulla)
Nuijamaan ohitus (2000-luvulla)
- sisältää rajanylityspaikan
Savonlinnan ohitus (2010-luvulla)
- rakennettiin varhaisista suunnitelmista poiketen yksiajorataiseksi
Kouvolan itäinen ohitus (1970-luvulla)
Seinäjoen pohjoinen ohitus (2000-luvulla)
Laihian ohitus (2010-luvulla)
Seinäjoen itäinen ohitus (2010-luvulla)
/
Pieksämäen ohitus (1960-luvulla)
Tammisaaren ohitus (1970-luvulla)
Karjaan ohitus (1980-luvulla)
Turun ohitus (1960-luvulla)
- Raisio–Kausela toinen ajorata 1990-luvulla
- Kausela–Kirismäki toinen ajorata 2020-luvulla
Honkajoen ohitus
Kuusankosken ohitus (1990-luvulla)
Helsingin ohitus eli Kehä III (1960-luvulla)
- Espoon kohdan linjauksen siirto 1980-luvulla
- tien keskivaiheilla Tikkurilassa toinen ajorata 1970-luvulla
- lännessä toinen ajorata Vanhakartanoon saakka 1980-luvulla ja Muuralaan 1990-luvulla
- toisen ajoradan jatko itäpäähän saakka 2000-luvulla
- länsipään toinen ajorata tekemättä
Salon itäinen ohitus (2010-luvulla)
Riihimäen ohitus (1970-luvulla)
Kortesjärven ohitus
Ylöjärven ohitus (2000-luvulla)
Ruoveden ohitus
Alakylän ohitus (1990-luvulla)
- toinen ajorata tekemättä
Nurmeksen ohitus
Vihannin ohitus
Karjaan läntinen ohitus
Klaukkalan ohitus (2010-luvulla)
Hyvinkään ohitus
Rymättylän ohitus
Euran ohitus
Vammalan pohjoinen ohitus
Ummeljoen ohitus
Kokkolan pohjoinen ohitus
- 2352 Paimion ohitus
- 4880 Kiteen ohitus
- 6900 Kauhajoen ohitus
Läpikulkutiet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Varsinaisten ohikulkuteiden lisäksi on rakennettu läpikulkuteitä, jotka kulkevat kaupunkien halki eivätkä ohi. Myös jotkut läheltä keskustaa linjatut ohitustiet voivat ajan mittaan muuttua läpikulkutietä muistuttaviksi.[6]
Esimerkkejä läpikulkuteistä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]/
Jyväskylän Rantaväylä (1980-luvulla)
- Pumperi–Mattilanniemi toinen ajorata 2000-luvulla
Imatra (1990-luvulla)
Karhula (1970-luvulla)
Hamina (1980-luvulla, korvattu ohikulkutiellä)
- tämän linjauksen ajoratavaraus jäi käyttämättä
Tampereen Paasikiventie, Kekkosentie ja Teiskontie (1970-luvulla)
- toisen ajoradan viimeiset osat 1990-luvulla
- tunneli 2010-luvulla
Lahti (1980-luvulla, korvattu ohikulkutiellä)
Varkaus (1980-luvulla)
- toinen ajorata tekemättä
Tornio (1970-luvulla)
Seinäjoki
Toteutumattomia suunnitelmia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Joitakin ohikulkuteitä on suunniteltu jo vuosikymmeniä, mutta ne eivät ole toteutuneet ja monissa tapauksissa tietä on käytännössä parannettu nykyisellä linjauksella.[7][8][9][10][11]
Pasilanväylä, toteutettu osittain (Hakamäentie)
Karkkilan ohitus (+ ajoratavaraus), Forssan ohitus
Kulju–Pirkkala, Kalkku–Pinsiö, Kurikan ohitus, Koskenkorvan ohitus
Vaajakosken ohitus, Kärsämäen ohitus, Pulkkilan ohitus, Rantsilan ohitus, Iin ohitus (+ ajoratavaraus), Peurasuvannon ohitus
Leppävirran ohitus, Nerkoon ohitus, Sodankylän itäinen ohitus
Utin ohitus
Haminan eteläinen ohitus (pohjoinen ohitus toteutui)
Vaasan ulompi ohitus, Kokkolan ulompi ohitus, Himangan ohitus, Kalajoen ohitus, Pyhäjoen ohitus, Raahen ohitus
Liedon ohitus
Kausalan ohitus (+ ajoratavaraus)
Ristiinan ohitus, Saarijärven ohitus, Perhon ohitus, Kaustisten ohitus
Juvan ohitus
Torniomäki–Valkeala
(nykyisin 9) Riistaveden ohitus, Kuusjärven ohitus
(nykyisin 88) Piippolan ohitus
Tornion itäinen ohitus, Karungin ohitus, Nuotiorannan ohitus, Pellon ohitus, Sieppijärven ohitus, Ylimuonion ohitus
Muhoksen ohitus
Keuruun ohitus
/
(nykyisin 12) Huittisten ohitus
Salon ohituksen jatke
Oriveden ohitus
(nykyisin 28) Sievin ohitus
/
(nykyisin 28/27) Nivalan ohitus
Oulaisten ohitus
(nykyisin 27) Haapajärven ohitus
Vammalan ohitus
Hyvinkään itäinen ohitus
Jyväskylän läntinen ohitus
Seppälänkankaan ohitus
- 14537 Pyhtään itäinen ohitus (oli tarkoitus toteuttaa osana valtatien 7 moottoritiehanketta)
- Jyväskylän koillinen ohitus
- Jyväskylän eteläinen ohitus eli Kuokkalan kehä (myöhemmin toteutettu vain katuyhteytenä)
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Junttila, Veli: Turun ohikulkutie oli suuri urakka. Turun Sanomat, 2.11.2009. TS-Yhtymä. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 26.1.2013.
- ↑ Vt 12 Lahden eteläinen kehätie Väylävirasto. Viitattu 2.1.2021.
- ↑ Haminan ohikulkutie Liikennevirasto. Arkistoitu 28.1.2013. Viitattu 26.1.2013.
- ↑ Google Maps Google Maps. Viitattu 2.4.2022. (suomeksi)
- ↑ Ohikulkuteiden vuosikymmenet Teillä ja turuilla. Viitattu 20.3.2025.
- ↑ Maantiet kaupunkialueilla Väylävirasto. Viitattu 15.4.2024.
- ↑ Valta- ja kantatieinvestointien suunnitteluaineistoa osa 1 Tie- ja vesirakennushallitus. Viitattu 20.3.2025.
- ↑ Valta- ja kantatieinvestointien suunnitteluaineistoa osa 2 Tie- ja vesirakennushallitus. Viitattu 20.3.2025.
- ↑ Valtatieverkon kehittämissuunnitelma 2010 Tielaitos. Viitattu 20.3.2025.
- ↑ Valtatieverkon kehittämissuunnitelma: liiteraportti Tielaitos. Viitattu 20.3.2025.
- ↑ Hankeperustelut vuosina 1992-1995 alkavista kehittämishankkeista Tielaitos. Viitattu 20.3.2025.