Tampereen rantatunneli

Kohteesta Wikipedia
(Ohjattu sivulta Rantaväylän tunneli)
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Rantatunneli
Tunnelin itäpäätä liittymineen Naistenlahdessa ensimmäisenä aukiolopäivänä 15. marraskuuta 2016.
Tunnelin itäpäätä liittymineen Naistenlahdessa ensimmäisenä aukiolopäivänä 15. marraskuuta 2016.
Alittaa Tammerkoski
Paikkakunta Tampere
Alkupiste Santalahti
Loppupiste Naistenlahti
Maa Suomi
Koordinaatit 61.5017°N, 23.7319°E
Avattu 15. marraskuuta 2016
Pituus 2 327 m
Syvyys 20 m
Ajokaistoja 4
Tunnelityömaa Santalahden kohdalla helmikuussa 2014
Tunnelityömaa Naistenlahden kohdalla helmikuussa 2014
Tunnelijumbo Santalahden tunnelityömaalla

Rantatunneli[1] (Vt 12 Tampereen tunneli) on Tampereelle Näsijärven rantaan rakennettu yli 2,3 kilometriä pitkä maantietunneli.[2] Liikenteelle tunneli avattiin 15. marraskuuta 2016[3], puoli vuotta alkuperäistä aikataulua aikaisemmin[4]. Tunnelille tehtiin varaus kaavaan jo vuonna 1995, mistä lähtien valmisteluja on viety vähitellen eteenpäin.[5] Tiepiiri hyväksyi tunnelin vaihtoehtona vuonna 2004. Marraskuussa 2008 tehtiin kallioperämittaukset. Elokuussa 2009 kaavoitustyöt keskeytettiin ympäristövaikutusten arviointimenettelyä (YVA) varten. Tunnelin rakennutti Liikennevirasto ja työmaan valmistelut aloitettiin lokakuussa 2013. Rantaväylän tunneli on Suomen pisin maantietunneli.[6]

Tunneli kulkee Santalahden kaupunginosasta Naistenlahteen Särkänniemen, Amurin, Tammerkosken ja Tampellan kaupunginosien alla.[7] Tunneli poistaa keskusta-alueen läpikulkuliikenteestä johtuvia ruuhkaongelmia. Tunneli on osa valtatietä 12, jonka liikenteestä Paasikiven- ja Kekkosenteillä kaksi kolmasosaa on laskelmien mukaan läpikulkuliikennettä. Lisäksi tunneli mahdollistaa Ranta-Tampellan kaavoittamisen asuinrakennuksille, keskustan laajenemisen Näsijärven rantaa kohti sekä vähentää melu- ja epäpuhtaushaittoja.[8]

Poliittiset päätökset ja kustannukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tampereen kaupunginhallitus ja kaupunginvaltuusto hyväksyivät elokuussa 2007 selvällä äänienemmistöllä ehdotuksen tunnelin rakentamisesta.[7] Kaupunginhallitus hyväksyi marraskuussa 2008 loppuraportin ja sopimusluonnokset. Valtuuston päätettäväksi sopimus on menossa vielä saman kuukauden aikana. Marraskuussa 2008 tunnelin kustannusarvio oli 140 miljoonaa euroa, kun se kesällä 2006 oli 120 miljoonaa.[9] Valtio on luvannut maksaa kuluista kolmasosan, kunhan kustannukset eivät oleellisesti nouse. Kaupunki on laskenut saavansa kaavoituskorvauksista ja maanmyyntituloista noin 60 miljoonaa euroa. Loppu rahoitetaan lainalla.[10] Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi 14. toukokuuta 2012 kokouksessaan Rantaväylän tunnelin rakentamisen. Päätös syntyi äänin 37–30.

Lemminkäinen-ryhmittymä sekä Tampereen kaupunki ja Liikennevirasto allekirjoittivat valtatie 12 Tampereen tunnelihankkeen ensimmäisen vaiheen allianssisopimuksen 9. heinäkuuta 2012. Urakan tilausvaltuus oli 185 miljoonaa euroa.

Rakentamispäätöksen lähetessä tunneli alkoi kerätä kaupunkilaisissa kasvavaa kritiikkiä, ja lopulta moni sitä kannattaneista puolueista päätti esittää tunnelihankkeen peruuttamista. Näihin puolueisiin kuuluivat esimerkiksi SKP, perussuomalaiset, Vasemmistoliitto ja toiseksi suurin valtuustoryhmä SDP. Nimekkäin tunnelin kannattaja on alusta asti ollut kokoomus, ja vihreät ovat tukeneet hanketta ennen kaikkea niille tärkeän raitiotiehankkeen vuoksi. Tunnelihankkeen peruuttamisehdotuksia perusteltiin kasvaneilla kustannuksilla ja tarpeettomuudella, sillä tunnelin tuomat hyödyt olisi vastustajien mielestä saavutettavissa muillakin esillä olleilla vaihtoehdoilla.[11]

Vastuksen lisääntyessä Tampereen kaupunki päätti selvittää ennen rakentamispäätöstä muitakin vaihtoehtoja, kuten lyhyemmän Onkiniemen 600 metriä pitkän maantietunnelin ja pintakattamisen vaihtoehdot. Hanketta suunnitellut konsulttiyhtiö piti hankkeita puutteellisina ja nopeasti pieneksi käyvinä, jotka eivät vastaa tulevaisuuden maankäytön ja liikenteen haasteisiin. Vuoden 2012 kunnallisvaaleissa tunnelinkannattajapuolueet menettivät valtuustopaikkojaan ja vastustajapuolueet lisäsivät, joten tunnelihankkeen joutuessa uusintaäänestykseen hankkeen läpimeneminen olisi epävarmaa. Syntynyt kaupunginhallitus koostui neljästä puolueesta, kokoomus, vihreät, SDP ja vasemmistoliitto, joista jälkimmäiset vaativat uusintaäänestystä tunnelihankkeesta. Lopulta pormestariohjelmaan kirjattiin, että kaupunginvaltuusto äänestää kokouksessaan 16. syyskuuta 2013 hankkeen rakentamisvaiheen aloittamisesta. Vielä elokuussa näytti siltä, että tunnelin taakse ei riitä tarpeeksi kannattajia kaupunginvaltuustossa.

Syyskuussa neljä SDP:n valtuutettua kuitenkin ilmoitti, että he aikovat äänestää tunnelihankkeen rakentamisen puolesta. Kaupunginvaltuutetut Tarja Jokinen, Johanna Loukaskorpi, Hanna Tainio ja Riitta Ollila ilmoittivat, että he ovat pitäneet keskusteluilmapiiriä epäasiallisena ja tunnepitoisena, ja tärkeitä seikkoja ja asiatietoa on jatkuvasti sivuutettu.[12] He pitävät tärkeämpänä tunnelihankkeen hyväksymistä kaupungin kehittämisen nimissä, kuin oman valtuustoryhmän linjan noudattamista.[13] Tämän johdosta kaupunginvaltuusto hyväksyi hankkeen jatkamisen ja samalla rakentamisen aloittamisen kokouksessaan 16. syyskuuta 2013 äänin 36–30 yhden äänestäessä tyhjää.[14]

Ympäristövaikutusten arviointi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hankkeen kaavoitus keskeytyi elokuussa 2009 ympäristövaikutusten arvioinnin ajaksi. Arviointi kesti noin vuoden verran.[15] Arvioinnissa vertailtiin pitkän tunnelihankkeen lisäksi myös kolmea muuta vaihtoehtoa. Keskeistä arvioinnissa olivat muun muassa melu-, tärinä-, ilmanlaatu-, pohjavesi-, pintavesi-, kallioperä- ja kiviaineskysymykset, ihmisten elinolot, rakennettu kulttuuriympäristö, kaupunkirakenne sekä patoturvallisuus. Ympäristövaikutukset arvioi Sito Oy:n ja Pöyry Infra Oy:n muodostama konsulttiyhteenliittymä. Arvioinnin jälkeen alettiin tehdä yleissuunnitelmaa, jossa arvioitiin vaihtoehtojen kustannuksia.

Tunneli numeroina[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tunnelissa on molempiin suuntiin kaksi ajokaistaa nopeusrajoituksen ollessa 60 km/h. Ajosuunnat on erotettu toisistaan 9 metriä leveällä kalliopilarilla. Tunneliaukon leveys on 14 metriä ja korkeus 7,5 metriä, josta vapaata ajokorkeutta 5 metriä. Tunnelin katto tulee olemaan noin 20 metriä Tammerkosken alapuolella[8].

Ilmanvaihtopiiput[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rantatunnelin lähes valmistunut Santalahden suuaukko sen yläpuolelta Haarlankadulta kuvattuna kesäkuussa 2016. Pispalanharju näkyy vasemmalla. Etualalla on myös Tuli-ilmanvaihtopiippu.

Tunnelin molemmissa päissä on ilmanvaihtopiippu, joiden kautta hoidetaan tunnelin ilmanvaihto. Maaliskuussa 2015 Tampereen taidemuseo järjesti kilpailun piippujen maalausaiheesta. Kilpailun voitti taiteilija Jan-Erik Andersson teoksella Tuli ja sade. Piippujen halkaisija on 6,5 metriä. Santalahdessa oleva piippu on 39 metriä korkea, 83 tonnia painava puna-keltainen Tuli ja Naistenlahdessa oleva piippu on 41 metriä korkea, 87 tonnia painava sini-valkoinen Sade. Piippujen yläreunat ovat asennettuina keskenään samalla korkeudella. Piiput asennettiin paikoilleen marraskuussa 2015.[16]

Falls- ja Tammerkoski-taideteokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rantaväylän tunnelin itäpäässä Naistenlahdessa on valaistu teräksinen Falls-taideteos. Teos koostuu seitsemästä 5,4 metriä korkeasta valopylväästä. Teoksen ovat suunnitelleet taiteilija Tuula Lehtinen, Heini Orelli, arkkitehti Hanna Aitoaho ja insinööri Jukka-Pekka Kataja. Valaistuksen on suunnitellut Annukka Larsen. Tunnelin seinillä on Tammerkosken kohdalla 60 metrin matkalla Tammerkoski-valoteos.[17]

Vastustava Rantaväylä-liike[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tunnelihanketta vastustava Rantaväylä-liike jätti 12. elokuuta 2009 Tampereen kaupungille adressin, jossa se vaati kansanäänestyksen järjestämistä hankkeen toteuttamisesta[15]. Tarkistusten jälkeen hyväksyttyjä nimiä oli 8 960, eli yli viisi prosenttia äänioikeutetuista, mikä riitti viemään kansanäänestysaloitteen kaupunginvaltuustoon[18]. Valtuusto päätti saman vuoden lokakuussa, ettei kansanäänestystä järjestetä.[19]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Tampereen Rantatunneli – Liikennevirasto www.liikennevirasto.fi. Viitattu 25.11.2016.
  2. Tampereen päivä: Rantatunneliin pääsee kävellen, pyörällä tai Moro-nyssellä aamulehti.fi. Viitattu 2.10.2016.
  3. Fanni Kangasvieri: Rantatunnelipäivää juhlitaan lokakuussa – Tapahtumassa tunneli avataan kansalaisille Moro. 7.7.2016. Viitattu 1.10.2016.
  4. Tampereen iso liikennehanke puoli vuotta etuajassa – sunnuntaina Suomen pisimpään tunneliin pääsee tutustumaan hs.fi. Viitattu 2.10.2016.
  5. Tamperelainen 11.10.2009: Tunnelista ei tule kansanäänestystä
  6. Suomen pisin maantietunneli lähes valmis – Tältä Tampereen Rantatunneli näyttää nyt 3.5.2016. Yle Uutiset. Viitattu 16.11.2016.
  7. a b Tampere päätti pitkän tunnelin rakentamisesta 15.8.2007. HS.fi.
  8. a b Tampereen Rantaväylän tunneli (PDF) 1.10.2007. Tiehallinto.
  9. Tamperelainen 12.11.2008: Tunnelin kanssa pidetään hoppua
  10. Valtio maksaa Rantaväylän tunnelista odotettua enemmän 7.11.2008. Aamulehti.
  11. Salmi: Tunneli on liian suuri taloudellinen riski 16.9.2013. Aamulehti. Viitattu 3.5.2012.
  12. Demarivaltuutetut: Tämä oli yksi syy irtiottoon tunnelikysymyksessä 9.9.2013. Aamulehti. Viitattu 3.5.2012.
  13. Nelikko äänestää tunnelin puolesta erottamisen uhallakin 10.9.2013. Aamulehti. Viitattu 3.5.2012.
  14. Anna-Maria Maunu: Tampereen Rantaväylälle tulee tunneli 16.9.2013. Tampereen kaupunki. Viitattu 3.5.2014.
  15. a b Taponen, Aki: Rantaväylän tunnelin kaavoitus vuodeksi jäihin. Aamulehti, 18.8.2009.
  16. Jukka Manninen: Rantatunnelin taidepiiput nousevat pian pystyasentoon. Aamulehti Moro, 12.11.2015, s. 11.
  17. Päivi Vasara: Reportaashi – Tammerkoski virtaa tunnelin muurissa; Aamulehti 5.5.2016 (julkaistu myös Morossa, 5.5.2016 sivut 8-9)
  18. Tamperelainen 2.9.2009: Rantaväylä-adressissa riittävästi nimiä
  19. Kiistellystä tunnelista ei tule kansanäänestystä Tampereella HS.fi. 22.10.2009. Viitattu 6.1.2012.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]