OP (finanssiryhmä)

Kohteesta Wikipedia
(Ohjattu sivulta OP-Pohjola)
Loikkaa: valikkoon, hakuun
OP
OP Financial Group.svg
Perustettu 1902, 1997
Toimitusjohtaja Reijo Karhinen
Toimiala pankki, vakuutus, varainhoito
Henkilökuntaa Laskua 11 983 (2013)[1]
Kotisivu op.fi

OP on Suomen suurin finanssiryhmä.[2] OP:lla on Suomessa yli neljä miljoonaa asiakastalähde?. Heistä 1,7 miljoonaa[3] on samalla Osuuspankkien omistaja-asiakkaita. Lisäksi OP:lla on toimintaa Baltian maissa, joissa on yhteensä yli 200 000 asiakasta.

OP-ryhmän palveluksessa on yli 12 000 henkilöä. Ryhmän tase vuoden 2015 lopussa oli 125,1 miljardia euroa. Vuoden 2015 lopussa ryhmällä oli yhteensä 443 toimipaikkaa. Näistä 346 tarjoaa sekä pankki- että vahinkovakuutuspalveluja. Toimipaikkaverkkoa täydentää OP Vakuutuksen asiamiesverkosto. OP-Kiinteistökeskukset ovat osuuspankkien tytäryhtiöitä. Niillä on yhteensä 160 toimipistettä.

OP-ryhmän perustana ovat paikalliset osuuspankit, jotka omistavat ryhmän keskusyhteisön OP Osuuskunnan.

Ryhmä toimi aiemmin nimellä OP-Pohjola. Lokakuussa 2014 OP-Pohjola ilmoitti uudistavansa brändiään vuoden 2015 alusta alkaen, jolloin ryhmän nimeksi lyhentyi OP. Pohjola-tuotemerkistä ei kuitenkaan ole tarkoitus luopua.[4][5]

OP-ryhmä on markkinaosuudella mitattuna Suomen suurin pankki tai pankkiryhmä. Sen osuus Suomen talletuksista oli 38 % ja lainoista 35 % vuonna 2016.[6]

Osuuspankit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

OP:n toimistotalo Helsingin Vallilassa.
OP Vakuutuksen ja OP-Henkivakuutuksen entinen pääkonttori Helsingissä Lapinmäentiellä.

Osuuspankit ovat alueellista vähittäispankkitoimintaa harjoittavia talletuspankkeja. Aiempi nimitys ennen vuotta 1970 oli Osuuskassa. Osuuspankissa harjoitetaan osuuskuntamuotoista luottolaitostoimintaa. Sen päätöksenteon perusarvoihin kuuluu ”jäsen ja ääni” -periaate. Osuuspankin omistajajäseneksi voi liittyä maksamalla osuusmaksun. Jäsenkunta, joka muodostuu valtaosin yksityishenkilöistä, valitsee keskuudestaan oman pankkinsa edustajistojen/hallintoneuvostojen ja hallitusten jäsenet.

Osuuspankkeja on nykyään noin 168.[7] Lukumäärä on ollut osuuspankkifuusioiden vuoksi voimakkaassa laskussa. Vielä vuonna 2010 Osuuspankkeja oli 213.[8]

Suomi jakaantuu alueellisesti 16 OP-liittoon, jotka ovat Osuuspankkien maakunnallisia yhteistoimintaelimiä. Ne nimeävät alueensa ehdokkaat OP:n hallintoneuvostoon.

OP Osuuskunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

OP Osuuskunta (ent. OP-Pohjola osk, OP-Keskus[9]) toimii koko pankkiryhmän kehittämis- ja palvelukeskuksena, strategisena omistusyhteisönä ja ryhmäohjauksesta ja valvonnasta vastaavana keskusyhteisönä. Osuuskunnan omistajina ovat 100 %:sti OP:n osuuspankit. Perustehtävänä on luoda edellytykset ryhmän yhteisten strategisten tavoitteiden toteutumiselle. Päämääränä on olla toimialan osaavin ja tehokkain kehittämis- ja palvelukeskus.

OP:n tytäryhtiöt:

  • OP Yrityspankki Oyj (v:een 2008 OKO Pankki Oyj, kevääseen 2016 Pohjola Pankki Oyj) on liikepankki, joka toimii OP-ryhmän keskuspankkina ja vastaa ryhmän maksuvalmiudesta sekä hoitaa ryhmän kansainvälisen liiketoiminnan.
  • OP-Palvelut Oy tuottaa, kehittää ja ylläpitää OP-ryhmään kuuluvien yritysten tarvitsemia palveluja.
  • OP-Henkivakuutus Oy:öön on keskitetty ryhmän henki- ja eläkevakuutusliiketoiminta ja sen kehittäminen. Yhtiön tuotevalikoimaan kuuluvat henki-, eläke-, sijoitus- ja riskivakuutuspalvelut.
  • OP-Rahastoyhtiö Oy hallinnoi OP-ryhmän sijoitusrahastoja. Yhtiö käyttää rahasto-osuuksien myynnissä osuuspankkien palveluverkostoa sekä OP:n verkkopalveluita.
  • OP-Asuntoluottopankki Oyj myöntää osuuspankkien kautta pitkäaikaisia asuntoluottoja turvaavia vakuuksia vastaan. Asuntoluottopankki vastaa OP-ryhmän kiinteistövakuudellisesta varainhankinnasta laskemalla liikkeeseen kiinteistövakuudellisia joukkovelkakirjalainoja.
  • OP-Korttiyhtiö Oyj keskittyy vakuudettomien kulutusluottojen myyntiin ja hallinnointiin. Pankin keskeisiä tuotteita ovat OP-ryhmän kortteihin liitettävät luotot.
  • OP-Eläkekassa ja OP-Eläkesäätiö toimivat OP-ryhmän työeläkkeen ja etuusperäisen lisäeläketurvan eläkelaitoksina.

OP-ryhmän yhtiöitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääkaupunkiseudulla toiminut Suur-Helsingin Osuuspankki muutettiin 1990-luvulla liikepankiksi, joka toimi OP:n tytäryhtiönä. Liikepankkina sen nimi oli aluksi Okopankki Oyj, myöhemmin Helsingin OP Pankki Oy. Vuonna 2016 se muutettiin takaisin osuuspankiksi, jolloin se sai nykyisen nimensä, Helsingin Seudun Osuuspankki.

OP ilmoitti vuonna 2014 perustavansa yksityissairaalayhtiön Pohjola Terveys Oy.[10]

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

OP ja K-ryhmä aloittivat uuden yhteistyön vuonna 2007. Tuolloin sovitun yhteistyön myötä Osuuspankin asiakas voi yhdistää OP-Visa-maksukorttiinsa Plussa-ominaisuuden. lähde?

Vakuutusalalla kilpaileva If epäili vuonna 2015, että OP väärinkäyttää määräävää markkina-asemaa. [11]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Henkilöstö op.fi. OP Ryhmä. Viitattu 20.2.2016.
  2. Markkinaosuus luotoista 34 % ja talletuksista 36 % vuonna 2012. Lähde: Pohjola, Finanssialan keskusliitto, artikkelissa Matti Kankare: Suuret lahtaavat konttoreita, pienet perustavat. Talouselämä, 18 / 2013, s. 7. Talentum Oyj.
  3. OPn vuosi 2016. Omistaja-asiakkaan etu ohjaa toimintaamme
  4. OP-Pohjolan nimi lyhentyy: Jatkossa pelkkä OP 6.10.2014. Yle. Viitattu 21.10.2014.
  5. OP-Pohjola uudistaa brändiään: OP-Pohjolasta OP (OP-Pohjolan tiedote) 6.10.2014. OP-Pohjola -ryhmä. Viitattu 21.10.2014.
  6. FK: Suomen rahalaitosten taseissa olevat lainat ja talletukset pankeittain/pankkiryhmittäin, 31.12.2016
  7. OP Ryhmän osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2017
  8. OP-­Pohjola-­ryhmän toimintakertomus 2010
  9. OP-Keskuksen ylimääräisen osuuskunnan kokouksen päätökset Osuuspankki
  10. OP rakentaa Suomeen uuden sairaalaverkoston Pohjola-nimellä
  11. http://yle.fi/uutiset/vakuutusyhtio_if_vaittaa_op_kayttaa_markkina-asemaa_vaarin/8528124

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Y. Blomstedt: Kyläkassasta osuuspankkiin. Osuuspankkihistoriaa 75 vuoden ajalta 1902–1977. Helsinki 1978.
  • Päivi Härkönen: Ahkerampaa rahaa. OPR:n historia 1974–2002. OKO pankki 2006. ISBN 9789518630299.
  • V. Hyvönen: Suomen Osuuskassajärjestö vv. 1903–1953. Helsinki 1953.
  • Jatkuvan kasvun voima. Osuuspankkien Keskusliitto ry 50 vuotta. 1979.
  • Antti Kuusterä: Lähellä ihmistä - osuuspankkitoiminta 100 vuotta. Otava 2002. ISBN 9789511179924.
  • Heikki Valkama: Mallioppilas. Maakiinteistöpankista OKO-Investointiluottopankiksi 1917–2000. Edita 2003. ISBN 9789513739515.
  • J. Vänttinen: Maa- ja Teollisuuskiinteistöpankki Oy 1931–61. Helsinki 1961.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]