New York (osavaltio)

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta New Yorkin osavaltio)
1 muutos tässä versiossa odottaa arviointia (ohje). Sivun vakaa versio on katsottu 14. lokakuuta 2024.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee osavaltiota. Muita merkityksiä täsmennyssivulla New York.
New York
State of New York
New Yorkin osavaltion lippuNew Yorkin osavaltion sinetti
lippusinetti
Yhdysvaltain kartta, jossa New York korostettuna
Yhdysvaltain kartta, jossa New York korostettuna
Valtio  Yhdysvallat
Pääkaupunki Albany
Suurin kaupunki New York
Kuvernööri Kathy Hochul (D)
Viralliset kielet ei ole
Pinta-ala  
– yhteensä 141 205 km² (27.)
– josta maata 122 409 km²
– josta vettä 18 795 km² (13,3 %)
Väestö (2020 [1])  
– asukkaita 20 201 249 (4.)
– asukastiheys 165 as./km²
Liittovaltion osavaltioksi  
– päivämäärä 26. heinäkuuta 1788
– järjestyksessä 11.
Aikavyöhyke UTC−5 (EST)[2]
– kesäaika UTC−4 (EDT)[2]
Pinnanmuodostus  
– korkein kohta 1 629 m
– keskikorkeus 305 m
– matalin kohta 0 m
Lyhenteet  
– postilyhenne NY
– ISO 3166-2 US-NY
Lempinimi Empire State (Valtakunnan osavaltio)
Motto Excelsior (lat. "Korkeampi" tai "Ylempi")
www.state.ny.us
Löydä lisää Yhdysvaltoihin liittyviä artikkeleitaYhdysvaltojen teemasivulta

New York on Yhdysvaltojen itäosassa sijaitseva osavaltio ja yksi maan 13 perustajaosavaltiosta. Se on pinta-alaltaan 27:nneksi suurin osavaltio ja asukasluvultaan neljänneksi suurin.[3]

Osavaltion kaakkoiskulmassa sijaitseva 8,4 miljoonan asukkaan New York on Yhdysvaltain väkiluvultaan suurin kaupunki. Se tunnetaan talouden, kulttuurin ja liikenteen keskuksena sekä historiallisena maahanmuuttajien porttina maahan.

Maantiede

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Fulton Chain -järvi osavaltion pohjoisosissa.

New York on pinta-alaltaan 141 205 neliökilometrin suuruinen alue ja USA:n 27:nneksi suurin osavaltio.[4] New York on varsinkin osavaltion eteläosissa tiheästi asuttu ja se onkin asukasluvultaan maan neljänneksi suurin, edellään vain Kalifornia, Texas ja Florida.[5] Osavaltio rajoittuu New Yorkin suurkaupungin kohdalla Atlantin valtamereen, lännessä ja pohjoisessa Erie- ja Ontariojärviin.[6] Atlantin rannikkoa on 210 km, Erie- ja Ontario-järvien rannikkoa yhteensä 600 km.[7]

Osavaltion eri osissa on erilainen ilmasto, osittain alueen korkeuserojen ansiosta. New Yorkin osavaltion huomattavimmat vuoristot ovat Adirondack ja Appalakit, joiden ansiosta osavaltio tarjoaa myös hyvät mahdollisuudet talviurheiluun. Heinäkuun keskilämpötila on New Yorkissa 25 °C ja Adirondacksissa 18 °C, tammikuun keskilämpötila on Long Islandilla lähellä nollaa, Adirondacksissa -10 °C. Avoveden vaikutus lumisateeseen tuntuu Suurten järvien läheisyydessä, missä Syracuse saa vuosittain 2 900 millimetrin vesimäärää vastaavan sateen lumena.[7]

On huomattava, että monien Yhdysvaltojen suurkaupunkien lailla New Yorkin metropolialue ulottuu myös toisten osavaltioiden alueille, nimittäin New Jerseyn alueelle etelässä ja Connecticutin alueelle pohjoisessa. Osavaltion merkittävin saari on Atlantin Long Island, joka on nykyään osa New Yorkin metropolia. Sen länsipäässä sijaitsevat New Yorkin kaupunginosat Brooklyn ja Queens, idempänä osin itsenäinen Nassau-Suffolkin parimiljoonainen kaupunki.lähde?

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäiset tunnetut asukkaat olivat hollantilaisia uudisraivaajia, jotka perustivat alueelle Uuden Amsterdamin siirtokunnan vuonna 1613. Britit vaihtoivat nykyisin Surinamena tunnetun siirtomaansa Uuteen Amsterdamiin vuonna 1664 ja nimesivät sen New Yorkiksi Yorkin herttuan mukaan.[8] Vuonna 1683 siirtokunta, jota tuolloin kutsuttiin New Yorkin territorioksi, jaettiin 12 maakuntaan. Territorio oli paljon suurempi kuin nykyinen New Yorkin osavaltio, koska sillä ei periaatteessa ollut muuta länsirajaa kuin Tyynimeri ja se sisälsi myös osia nykyisistä Mainen, Massachusettsin ja Vermontin osavaltioista.lähde?

New York oli 11. osavaltio, joka allekirjoitti Yhdysvaltain perustuslain, 26. heinäkuuta 1788; se oli yksi niistä 13 osavaltiosta, jotka perustivat Yhdysvallat. Sisällissodassa New York oli pohjoisvaltioiden puolella, ja se kielsi orjuuden jo vuonna 1827[9].

New York oli 1960-luvulle asti Yhdysvaltojen kärjessä niin väkiluvun, talouden kuin kulttuurinkin mittareilla. Länsirannikon nopea kasvu vei Kalifornian sen ohi 1960-luvun puolivälissä, ja Texas ohitti New Yorkin väkiluvussa 2000-luvulla.[7] Florida nousi New Yorkin ohi väkiluvussa vuonna 2014.[5]

Hallinto ja politiikka

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

New Yorkin lainsäädäntövaltaa käyttää kaksikamarinen osavaltion parlamentti. Ylähuoneessa eli senaatissa on 62 jäsentä, alahuoneessa eli edustajainkokouksessa on 150 jäsentä. Parlamentin jäsenet valitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan.[10] Ylintä toimeenpanovaltaa käyttää kuvernööri. Vuodesta 2021 kuvernöörinä on ollut Kathy Hochul.[11]

Osavaltio jakautuu 62 piirikuntaan.[7] Piirikuntien lisäksi osavaltiossa on kunnallishallinnon tasolla kolmea eri nimekettä. Kaupunkeja on osavaltiossa 62. Osavaltio on kaupunkien ja intiaanireservaattien ulkopuolella jaettu 932 towniin. Niiden sisällä on edelleen villageja, joilla on oma kunnallishallintonsa mutta jotka kuuluvat kuitenkin edelleen towniin.[12]

Viime vuosikymmeninä New Yorkin osavaltion enemmistö on presidentinvaaleissa asettunut demokraattien ehdokkaan taakse. Viimeksi presidentinvaaleissa New York kannatti republikaaneja Ronald Reaganin puolesta Walter Mondalea vastaan hänen toiselle vaalikaudelleen vuonna 1984.lähde?

New Yorkin senaattorit liittovaltion hallinnossa ovat demokraatit Chuck Schumer (2022 asti) ja Kirsten Gillibrand (2024 asti).[13]

New York palautti kuolemanrangaistuksen lainsäädäntöönsä vuonna 1995. Vuonna 2004 todettiin että tuomioita ei voida panna täytäntöön rikkomatta perustuslakia. Joukkomurhasta vuonna 2000 tuomittu John Taylor on todennäköisesti viimeinen kuolemaan tuomittu. Hänen tuomionsa on muutettu elinkautiseksi vuonna 2007. Viimeinen teloitus on suoritettu vuonna 1963.[14]

Talous

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

New Yorkin bruttokansantuote vuonna 2010 oli 1 160 miljardia dollaria. Se oli Yhdysvaltojen osavaltioista kolmannella sijalla.[15]

Maataloustuotannosta kaksi kolmasosaa tulee karjataloudesta. New York on myös maan itäosan johtava hedelmien ja vihannesten tuottaja.[16]

Osavaltiossa on kaksi suurta lentoasemaa: John F. Kennedyn kansainvälinen lentoasema ja LaGuardian lentoasema.[17]

Väestö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
New York City.

New York on väkiluvultaan Kalifornian, Texasin ja hiljattain kolmanneksi nousseen Floridan jälkeen Yhdysvaltain neljänneksi suurin osavaltio. Vuoden 2020 väestönlaskennan mukaan sen väkiluku oli 20 201 249, mikä on 4,2 % kasvua vuodesta 2010.[1] Osavaltio menetti kuitenkin heinäkuusta 2020 heinäkuulle 2021 melkein 320 000 asukasta, mihin vaikutti erityisesti Yhdysvaltain sisäinen muuttoliikenne, jota ajoi eteenpäin koronaviruspandemia.[18]

New Yorkin osavaltion monimuotoistuu etnisesti muun Yhdysvaltain tavoin. Valkoisten osuus oli kymmenessä vuodessa pudonnut 6,2 prosenttia ja mustien osuus 0,9 prosenttia. Sen sijaan amerikanaasialaisten osuus oli kasvanut 36 prosenttia ja latinojen 16 prosenttia.[19] Valkoisia oli vuonna 2020 54,7 prosenttia, mustia tai afroamerikkalaisia 17,6 prosenttia, latinoita 19,5 prosenttia ja amerikanaasialaisia 9,3 prosenttia.[20]

Vuonna 2020 New Yorkin asukkaista 5,5 % oli alle 5-vuotiaita, 20,7 % alle 18-vuotiaita ja 17,5 % yli 65-vuotiaita.[20] Osavaltion väestö on ikääntymässä, ja vuoden 2010 alle 18-vuotiaita oli vielä 22 prosenttia asukkaista.[19] Noin kaksi kolmannesta osavaltion väestöstä asuu korkeintaan kahden tunnin ajomatkan päässä New Yorkin kaupungista.

St. Patrick's Cathedral Manhattanilla.

Uskonnollinen jakauma oli vuonna 2014 seuraava[21]:

  • Kristittyjä 59 %
    • Katolisia 31 %
    • Protestantteja 26 %
    • Muita kristittyjä 2 %
  • Juutalaisia 7 %
  • Islamilaisia 2 %
  • Buddhalaisia 1 %
  • Hindulaisia 1 %
  • Muita uskontoja 2 %
  • Uskonnottomia 27 %

Vuonna 2008 osavaltiossa oli viisi yli sadantuhannen asukkaan kaupunkia: New York, Buffalo, Rochester, Yonkers ja Syracuse.[22]

Kulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Osavaltiossa on 1 300 museota ja taidegalleriaa ja yli 200 teatteria. New Yorkin kaupunkia pidetään Yhdysvaltojen taiteen ja kulttuurin keskuksena, mutta kulttuurilaitoksia on myös osavaltion muissa kaupungeissa.[7]

Urheilu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

New York on isännöinyt talviolympialaisia Lake Placidissa vuosina 1932 ja 1980. Osavaltiossa on lukuisia vanhoja ammattilaisjoukkueita eri urheilulajeissa, joista suurin osa sijaitsee New Yorkin metropolialueella. Myös Buffalossa on kuitenkin NHL- ja NFL-joukkueet. NFL-joukkueiden New York Giants ja New York Jets kotipaikka East Rutherford on joukkueiden nimistä huolimatta New Jerseyn osavaltion puolella.lähde?

Eräitä ammattilaisjoukkueita

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Joukkue Kaupunki Sarja ja laji Kotikenttä Perustettu Mestaruudet
Buffalo Bills Orchard Park NFL, amerikkalainen jalkapallo Ralph Wilson Stadium 1959 2
New York Knicks New York City NBA, koripallo Madison Square Garden 1946 2
New York Liberty New York City WNBA, koripallo Madison Square Garden 1997 0
Buffalo Sabres Buffalo NHL, jääkiekko HSBC Arena 1970 0
New York Rangers New York City NHL, jääkiekko Madison Square Garden 1926 4
New York Islanders Uniondale NHL, jääkiekko 1972 4
New York Yankees New York City MLB, baseball Yankee Stadium 1901 27
New York Mets New York City MLB, baseball Shea Stadium 1962 2
Albany Devils Albany AHL, jääkiekko Times Union Center 2010 1
Binghamton Senators Binghamton AHL, jääkiekko Broome County Veterans Memorial Arena 2002 0
Rochester Americans Rochester AHL, jääkiekko Blue Cross Arena 1956 6
Syracuse Crunch Syracuse AHL, jääkiekko War Memorial at Oncenter 1994 0
Elmira Jackals Elmira ECHL, jääkiekko First Arena 2000 0
Long Island Lizards Uniondale MLL, haavipallo Mitchel Athletic Complex 2001 2
Rochester Rattlers Rochester MLL, haavipallo PAETEC Park 2001 0
Buffalo Bandits Buffalo NLL, haavipallo HSBC Arena 1991 4
Rochester Knighthawks Rochester NLL, haavipallo Blue Cross Arena 1995 2
New York Titans New York City NLL, haavipallo Madison Square Garden 2006 0
New York Dragons Uniondale AFL, arena football Nassau Veterans Memorial Coliseum 1991 0
New York City FC New York City MLS, jalkapallo Yankee Stadium 2013 0

Kuvia ammattilaisjoukkueiden kotikentistä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Historical Population Change Data (1910-2020) 26.4.2021. U.S. Census Bureau. Viitattu 21.8.2021. (englanniksi)
  2. ↑ a b https://www.timeanddate.com/time/zone/usa/new-york-state
  3. ↑ Florida Passes New York to Become the Nation’s Third Most Populous State, Census Bureau Reports heinäkuu 2014. U.S. Census Bureau. Viitattu 29.1.2015. (englanniksi)
  4. ↑ 83.55.html Country and Water areas of State 2000 infoplease.com. 11.4.2008. Viitattu 29.4.2008. (englanniksi)
  5. ↑ a b Florida Passes New York to Become Nation's Third Most Populous State The United States Census Bureau. Viitattu 15.12.2017. (englanti)
  6. ↑ Netstate Nstate, LLC.. Viitattu 20.8.2009. (englanniksi)
  7. ↑ a b c d e Campbell, Alan K. & Scudiere, Paul Joseph: New York Encyclopedia Britannica. 20.4.2022. Viitattu 17.7.2022. (englanniksi)
  8. ↑ Explore the States 2000-2009. Library of Congress in Washington, D.C.. Arkistoitu 25.8.2009. Viitattu 21.8.2009. (englanniksi)
  9. ↑ New York Slave Law Summary and Record Slaveryinamerica.org. Arkistoitu 25.8.2011. Viitattu 2.5.2011. (englanniksi)
  10. ↑ New York State Legislature US Legal. Viitattu 28.12.2013. (englanniksi)
  11. ↑ The Official Website of Governor Kathy Hochul Governor Kathy Hochul. Viitattu 24.8.2021. (englanniksi)
  12. ↑ Local Government Handbook (PDF) 16.11.2018. New York State. Arkistoitu 5.7.2022. Viitattu 17.7.2022. (englanniksi)
  13. ↑ Senators of the 114th Congress Unites States Senate. Viitattu 15.7.2015. (englanniksi)
  14. ↑ Wendy's massacre killer John Taylor escapes execution NY Daily News. Viitattu 28.12.2013. (englanniksi)
  15. ↑ Gross State Product Greyhill Advisors. Viitattu 20.12.2013. (englanniksi)
  16. ↑ New York Economy Netstate. Viitattu 20.12.2013. (englanniksi)
  17. ↑ List of the major international airports throughout the United States Nations Online. Viitattu 8.2.2014. (englanniksi)
  18. ↑ Census: New York leads nation in population decline amid Covid-19 pandemic Syracuse.com. 21.12.2021. Advance Local Media LLC. Viitattu 17.7.2022. (englanniksi)
  19. ↑ a b Thomas P. DiNapoli: 2020 Census: Municipal Population Shifts in New York State (PDF) Office of the New York State Comptroller. Viitattu 17.7.2022. (englanniksi)
  20. ↑ a b New York QuickFacts. U.S. Census Bureau. Viitattu 17.7.2022. (englanniksi)
  21. ↑ America's Changing Religious Landscape (Arkistoitu – Internet Archive) 12.5.2015 Pew Research Center
  22. ↑ T. Brinkhoff: Citypopulation citypopulation.de. Viitattu 21.8.2009. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=New_York_(osavaltio)&oldid=22729395”