Eriejärvi

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Eriejärvi
Eriejärvi (tummansinisellä) ja muut Suuret järvet
Eriejärvi (tummansinisellä) ja muut Suuret järvet
Sijainti Yhdysvaltain lippu Yhdysvallat
Kanada
Pinta-ala 25 700 km²
Pinnankorkeus 174 m
Rantaviiva 1,286 km
Suurin syvyys 64 m
Keskisyvyys 19 m
Tilavuus 484 km³
Laskujoki Niagara
Auringonlasku Eriejärvellä.

Eriejärvi on eteläisin, matalin ja tilavuudeltaan pienin Pohjois-Amerikan viidestä Suuresta järvestä, ja se on maailman 11:nneksi suurin järvi. Järven pinta-ala on 25 700 km², keskisyvyys 19 m ja tilavuus 484 km³.[1] Järven pinta on 174 metriä merenpinnan tason yläpuolella.[2]

Eriejärveen laskee Detroitjoki Huronjärvestä ja siitä laskee Niagarajoki ja Wellandin kanava Ontariojärveen. Järven eteläpuolella sijaitsevat Yhdysvaltojen osavaltiot Ohio, Pennsylvania ja New York, länsipuolella Michigan ja pohjoispuolella Kanadan Ontarion provinssi.

Järvi on saanut nimensä erie-intiaaneista, jotka elivät järven etelärannoilla. Nimi tulee irokeesikielten sanasta erielhonan, mikä tarkoittaa pitkää häntää.

Eriejärvi oli erittäin saastunut 1960- ja 1970-luvulla. Nykyään järven tila on kuitenkin kohentunut luonnonsuojelulakien ansiosta. Ongelmana on kuitenkin rehevöityminen levämassoineen.[3]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eriejärven keskimääräinen pinnankorkeus on 174 metriä. Se on pisimmiltään 388 km ja leveimmiltään 92  km. Järven keskisyvyys on vain 19 m ja syvimmiltäänkin järvi on vain 64 metriä. Vertailuksi Yläjärvi on keskisyvyydeltään 147 metriä. Koska Eriejärvi on Suurista järvistä matalin, se on niistä myös lämpimin kesäisin ja jäätyy talvisin ensimmäisenä.

Suurista kaupungeiseta muun muassa Buffalo ja Cleveland sijaitsevat Eriejärven rannalla.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alkuperäiskansat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Useat intiaaniheimot elivät Eriejärven itärannoilla ennen eurooppalaisten saapumista Amerikan mantereelle. Eriet asuivat järven eteläpuolella ja attiwendaronkit asuivat itäreunan pohjoispuolella. Port Stanleyn lähellä on jo 1500-luvulla perustettu pieni kylä, jossa asui parhaimmillaan jopa 800 intiaania.[4] Eurooppalaiset kutsuivat attiwendaronkeja neutraaleiksi intiaaneiksi, sillä he kieltäytyivät taistelemasta muita heimoja vastaan. Molemmat suurista Eriejärven rantoja asuttaineista intiaaniheimoista valloitettiin irokeesisotien aikaan. Sotien jälkeen irokeesit asuttivat Eriejärven itäpuolta ja sitä käytettiin metsästysalueena.

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kalastus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eriejärven leuto lämpötila ja planktonin riittävyys tekevät siitä oivan paikan kalastukselle. Eriejärvessä on kaikista Suurista järvistä eniten kaloja. Järvi on aiemmin kärsinyt ylikalastuksesta, minkä takia kalastusta säännellään nykypäivänä tarkemmin. Järvestä kalastetaan muun muassa kirjolohta, valkosilmäkuhaa, haukia, isoaurinkoahvenia, valkobasseja ja pikkubasseja.[5] Järvestä on aiemmin kalastettu myös sampia, mutta nykyään kalastetut sammet palautetaan takaisin järveen, jotta niiden populaatio voisi kasvaa takaisin.

Maanviljely[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eriejärven rannat ovat hedelmällistä maaperää maanviljelylle. Erityisesti New Yorkin osavaltion länsiosassa kasvatetaan paljon viinirypäleitä ja alueella onkin paljon viinitiloja. Viinityypeistä valmistetaan erityisesti pinot noiria, chardonnayta ja rieslingiä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Erie LakeNet. Viitattu 8.12.2009. (englanniksi)
  2. Lakes (Ontario – Lake Areas and Elevation) The Atlas of Canada. Natural Resources Canada. Viitattu 8.12.2009. (englanniksi)
  3. Editorial: Lake Erie dead again? Detroit Free Press. 16.10.2011. Viitattu 26.10.2011. (englanniksi)
  4. Marchetti, Donna: Circling Lake Erie by Bike Viitattu 23.6.2018. (englanniksi)
  5. Fish | Lake Erie Waterkeeper lakeeriewaterkeeper.org. Viitattu 23.6.2018. (englanniksi)
Tämä Pohjois-Amerikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.