Muhjärvi

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Muhjärvi
Sijainti KouvolaView and modify data on Wikidata
Valtio SuomiView and modify data on Wikidata
Koordinaatit 60°39′47″N, 26°43′41″E
Pinnankorkeus 20,6 m [1]
Pinta-ala 2,52314 km² [2]
Rantaviiva 7,75051 km [2]
Suurin syvyys 5,06 m [2]
Keskisyvyys 2,04 m [2]
Tilavuus 0,00513851 km³ [2]
Laskujoki Kymijoki [1]
Saaria ei saaria [1]
Järvinumero 14.111.1.018
Muhjärvi
Muhjärvi
Natura 2000 -alue: FI0401003
Suojelun perusteet
Aluetyyppi SPA
Suojelutilanne 0 % suojeltu
Sijainti ja koko
Kunta Kouvola
Pinta-ala 302 ha [3]
Vastuutaho Kaakkois-Suomen ympäristökeskus
Suojellut lajit
Lintudirektiivin
liite I
kalatiira,
kapustarinta,
kaulushaikara,
kurki,
laulujoutsen,
liro,
ruskosuohaukka,
suokukko,
uivelo[4]
Muuta kasvilajistoa juurtokaisla

Muhjärvi [1][2] on Kymessä Kouvolassa Anjalan lähellä Muhniemessä sijaitseva järvi. Muhjärvi kuuluu Natura 2000 -ohjelmassa lintujensuojelualueisiin.[2][1]

Maantietoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järven pinta-ala on 252 hehtaaria eli 2,5 neliökilometriä, se on 2,7 kilometriä pitkä ja 1,4 kilometriä leveä. Se sijaitsee Kymijoen eteläosan varrella niin, että joki sivuaa järviallasta sen kaakkoispäässä. Järven ympäristö on alavaa peltomaata, jota katkaisee Wredebyn Kokkokallion metsäsaareke ja eteläpuolen metsämaat. Se on muodostaan soikio, jonka ainoa erityispiirre on eteläinen leveä Rautamullanlahti. Järven erottaa Kymijoesta 500 metriä pitkä Särkänniemi, jonka eteen jää yli 200 metriä leveä salmi joen vedelle. Salmen syvyys on noin yksi metri.[2][1][5][6]

Järvessä ei ole kartan mukaan saaria. Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Järven tilavuus on 5,14 miljoonaa kuutiometriä eli 0,00514 kuutiokilometriä. Sen keskisyvyys on 2,0 metriä ja suurin syvyys on 5,1 metriä. Syvin kohta sijaitsee järvialtaan keskellä. Järven rantaviivan pituus on 7,8 kilometriä ja sen rannat ovat pääasiassa rantaluhtaa ja pensaikkoa. Toisinaan pellot ulottuvat rantaveteen asti, mutta metsäiset rannat tuovat autiuteen vaihtelua. Järven ympäristön haja-asutusalue muodostuu kymmenestä maatilasta, Wredebyn kartanosta ja kymmenestä vapaa-ajan asunnosta järven rannoilta. Harva asutus muodostavat Kyläahon, Rauhamaan, Riitamaan ja Kahrinmäen kulmakunnat. Järvelle tulee teitä pohjoisessa kulkevalta seututieltä 354 ja lännen yhdystieltä 3562. Kartanon pellolla sijaitsee lentokenttä. Kouvolan ja Kotkan välinen kuntaraja seuraa Kymijoen keskilinjaa ulottue järven salmelle asti.[2][1]

Luontoarvoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järvi on otettu mukaan Natura 2000- hankkeeseen (FI0401003) nimen omaan lintujensuojelun vuoksi. Järvi kiinnostaa lintuja erityisesti muuttoaikoina tarjoamalla linnuille hyvän levähdysalueen. Erityisesti Kymijoen ja järven koilliseen jäävä kannas on kahlaajien suosima alue ja järvenselkä vesilintujen lempialuetta. Muuna aikana sen rannoilla kasvaa kapeita ruovikkokasvustoja ja matalan veden aikana paljastuvat rantojen liejuvyöhykkeet. Järveä ympäröi lehtipuiden ja pienten pensastojen vyöhyke ja se on suurelta osin viljelyalueiden ympäröimä.[3][7]

Muhjärven vesi on humuksen takia ruskean väristä ja sameaa, jonka vuoksi näkösyvyys on aina alle metrin. Se lämpiää keväällä nopeasti. Viereisen Kymijoen vesi on puolestaan suhteellisen kirkasta (näkyvyys 2–3 m) ja aina viileää. Järveen kertyy ravinteita pääasiassa valuma-alueen pelloilta ja veden fosforipitoisuudet ovat suomalaisittain korkeita. Korkeiden ravinnepitoisuuksien takia leväkukinnot ovat kesäisin yleisiä ja veden happipitoisuudet ovat heikot järven syvimmissä osissa. Muhjärveen on istutettu siikaa, kuhaa ja toutainta. Järveä on hoitokalastettu vuodesta 1999 alkaen.[8][9]

Vesistösuhteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järvi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Kymijoen alueen (14.1) Kymijoen alaosan alueella (14.11), jonka Kymijoen suuhaarojen alueeseen (14.111) järvi kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 20,6 metriä mpy. Siihen on johdettu useita metsäojia, jotka tulevat järveen leveän peltoalueen läpi. Riitamaan läpi virtaa pelto-oja, jonka valuma-alueelle jäävät myös ojitetut Sydämaa ja Pöllösuo. Toinen Riitamaan oja Riivarinoja tuo vetensä Pekonsuon pelloilta ja ojitetulta Ruokkisuolta. Järven pohjoispäähän laskee Muhniemen peltojen ojat Veikanojaa myöten. Muhjärven lasku-uoma muodostuu salmesta, jonka kautta vaihtuu pääosa järven kautta kulkevasta vedestä.[1][8]

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kalmbergin kartastossa vuodelta 1855–1856 on järven yhteys Kymijokeen nykyistä paljon laajempi. Wredebyn kartano sijaitsee järven rannan tuntumassa yksin, mutta kauempana on vielä lisäksi Muhuniemen kylän taloja saman peltoaukean reunalla. Järven länsi- ja pohjoispuoli on merkitty Kymijoen tulvaniityiksi, joita on todennäköisesti laidunnettu. Ne on myöhemmin raivattu peltomaaksi, jolloin Muhuniemen kylä on siirtynyt luoteeseen päin. Anjalasta kulki länteen päin postitie, ja kartanolle asti tuli tältä tieltä oma tie Muhniemen kylän läpi.[10]

Vuoden 1967 peruskartassa ei Särkänniemeä vielä näy, mutta sen tulevalla paikalla kasvoi ruohikkoa, koska se oli matala. Tulvat pitivät edelleen rantoja kosteina, joten kartanon rannat pengerrettiin peltomaan lisäämiseksi. Tämä näkyy vuoden 1980 kartassa, missä suojapener ulottuu 800 metrin matkalle järven kaakkoisrantaa ja sitten se muodostaa nykyisen Särkänniemen. Lentokenttä on ollut ruohopohjaisena olemassa kaikissa peruskartoissa.[11][12][13]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h Karttapaikka: Muhjärvi, Kouvola (sijainti maastokartalla) Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 2.5.2019.
  2. a b c d e f g h i SYKE: Ympäristö- ja paikkatietopalvelu (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 2.5.2019.
  3. a b Muhjärvi (FI0401003) www.ympäristo.fi. Viitattu 2.5.2019.
  4. Muhjärven luontotyypit ja lajit www.ymparisto.fi. Viitattu 19.7.2012. [vanhentunut linkki]
  5. Karttapaikka: Muhjärvi, Kouvola (sijainti varjokartalla) Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 2.5.2019.
  6. Karttapaikka: Muhjärvi, Kouvola (sijainti ilmavalokuvassa) Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 2.5.2019.
  7. Kymijoki (FI0401001) www.ympäristo.fi. Viitattu 2.5.2019.
  8. a b Muhjärvi (14.111.1.018) Järviwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 2.5.2019.
  9. Kymijoen kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma 1997 (pdf) www.kymenlaaksonkalatalouskeskus.fi. Viitattu 11.7.2011.
  10. Kalmbergin kartasto: Sotilaskartta 1:100 000. Keisarillisen Venäjä, 1855–1856. Kartta (fc20050939.jpg) Heikki Rantatuvan karttapalvelussa (JPG) (viitattu 1.5.2019) suomi
  11. Vanhat painetut kartat: Peruskartta 1:20 000. 3024 08 Huruksela. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1967. Kartta Vanhat painetut kartat-palvelussa (JPG) (viitattu 11.4.2019)
  12. Vanhat painetut kartat: Peruskartta 1:20 000. 3024 08 Huruksela. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1980. Kartta Vanhat painetut kartat-palvelussa (JPG) (viitattu 11.4.2019)
  13. Vanhat painetut kartat: Peruskartta 1:20 000. 3024 08 Huruksela. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1988. Kartta Vanhat painetut kartat-palvelussa (JPG) (viitattu 11.4.2019)