Lennusjärvi
| Lennusjärvi | |
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Etelä-Karjala |
| Kunnat | Luumäki, Savitaipale |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kymijoen vesistö (14) |
| Valuma-alue | Kivijärven reitin valuma-alue (14.19) |
| Laskujoki | Alajoki Virmojärveen [1] |
| Järvinumero | 14.194.1.017 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 78,5 m [1] |
| Rantaviiva | 27,5334 km [2] |
| Pinta-ala | 5,18005 km² [2] |
| Tilavuus | 0,0195582 km³ [2] |
| Keskisyvyys | 3,78 m [2] |
| Suurin syvyys | 11,64 m [2] |
| Valuma-alue | 42,9 km² [3] |
| Saaria | 20 [2] |
 Lennusjärvi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Lennusjärvi [2][1] eli Lennus on Etelä-Karjalassa Luumäen ja Savitaipaleen rajalla sijaitseva järvi.[2][1]
Maantietoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Järven pinta-ala on 518 hehtaaria eli 5,2 neliökilometriä, se on 7,7 kilometriä pitkä ja 1,9 kilometriä leveä. Se on keskeltä kapeampi kuin kumpikin järven pää. Pohjoispäätä kutsutaan Laarinlahdeksi (Laarinpääksi) ja eteläpäätä Mentulanpääksi. Keskellä sijaitsee kaksi kapeikkoa, joista pohjoisempi eli Sarasalmi on Saukkovuoren ja eteläisempi on Jusniemen kohdalla. Sarasalmi on 220 metriä ja Jusniemen kapeikko on 170 metriä leveä.
Lennuksessa on järvenlaskun jälkeen 20 saarta, joiden yhteispinta-ala on 1,24 hehtaaria. Yli aarin kokoisia saaria on 12. Niitä ovat esimerkiksi molemmat Koppolsaaret, Kirkkosaari, Rantaluoto Porosuonlahdella, Selkäluoto, Naakinsaari, Kuikonniemen luoto ja Takalahden (Pukinlahden) luoto. Suurin saari on alle 25 aarin kokoinen. Ennen järvenlaskua saaria oli kuusi: Suursaari, Naakinsaari, Helmisaari, Kirkkosaari ja Koppolsaaret. Vedenalaisia matalikkoja sanotaan luodoiksi ja näistä esim.Selkäluoto ja Porosuonlahden (Kaulionlahden) Rantaluoto ovat järvenlaskun jälkeen nousseet saariksi, samoin kuin luodot järven lounaisosan lahdissa.
Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Järven tilavuudeksi on saatu 19,6 miljoonaa kuutiometriä eli 0,0196 kuutiokilometriä. Sen keskisyvyys on 3,78 metriä (tai 4,47 m [4]) ja suurin syvyys on 11,6 metriä. Syvin kohta Haudanrannanhauta sijaitsee järven keskikohdassa Kakkaramäen kohdalla sijaitsevan eteläisemmän jyrkänteen edustalla. Myös järven eteläpäässä sijaitsee yli 11-metrinen syvänne, Aittakivenhauta. Pohjoispäässä on vain 7,6 metriä syvää. Pohjan muodosta voidaan vielä mainita Laarinlahti, joka on matala, ja sekä järven eteläosan ylittävä harjujakso, joka alkaa Kuikonniemestä kulkien järvenpohjassa Naakinsaaren ja Selkäluodon kautta Matalahiukanlahteen Jusniemen tyvessä. Järven rantaviivan pituus on 27,5 kilometriä.[2][1][5][6]
Luontoarvoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Järven vedenväri on ruskeaa, sillä veteen on liuennut humusta 1960-luvulla alkaneiden suo- ja korpiojitusten tuloksena. Veden näkösyvyys on 2,3 metriä, mutta järvi on lievästi rehevöitynyt. Vedestä mitattu kokonaisfosforipitoisuus on ollut 13,25 mikrogrammaa litrassa vettä (μg/l) ja kokonaistyppipitoisuus on ollut 670 μg/l. Veden klorofylli-a- pitoisuus on ollut 8,8 μg/l. Vedenlaatu on kuitenkin hyvä. Järveen on istutettu kuhaa, planktonsiikaa ja järvisiikaa.[3][4] Alkuperäiseen kalakantaan kuului 1900-luvun alkuvuosiin asti myös järvilohi. Lennus tunnetaan hyvin kookkaista ja erittäin rasvaisista muikuistaan.
Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Järven koillisrannassa on kallioseinämän pinnasta löydetty Niinivuoren kalliomaalaus, jossa erottuu kaksi ihmishahmoa. Maalauksen lähettyvillä sijaitsevalta Saukkolahden pellolta on löydetty merkkejä varhaisesta asutuksesta. Irtolöytöinä on kvartsi-iskoksia ja kvartsikaavin.[4]
Järven nimenä oleva Lennus mainitaan ensimmäisen 1300-luvun puolivälin asiakirjassa, jossa se on henkilönnimen määreenä 'påuell lenuze', joka on tavattu suomentaa "Lennuksen Paavaliksi". Uuden ajan alussa järven nimi esiintyy laajan verotusyksikön nimenä Lennus, Lemmuxiby ym. Tämän Lennuksen kylän veroluettelossa mainitut maatilat kattavat nykyisen Ellolan jakokunnan alueen Luumäellä eli Ala-Kivijärven, Kelkjärven ja Lennuksen välisen seudun. Kaulion kylä kuului tuohon aikaan Taipaleen kuninkaankartanoon, joka sijaitsi nykyisessä Taipalsaaressa. Järven rantaan ulottuu kuuden kylän maita (Kaulio, Mentula, Pukki, Munne, Laari, Paukkunen ja Simola). Näistä vanhin yhtäjaksoinen asutus on Kauliolla, jolle kuuluu myös suhteellisesti suurin osa järven rantaa. Arkeologisia tai paleobotanisia tutkimuksia nykyasutuksen iästä ei ole tehty. Perimätieto seudun vaiheista ulottuu kuitenkin varsin kauas ja jotkut seudun paikannimistä ovat saamelaista alkuperää.
Vuoden 1855–1856 Kalmbergin kartastossa järvi esiintyy nykyisellä nimellään, joskin se on silloin ollut erilainen. Kartasta selviää, miksi Laarinlahti on soistunut ja miksi viereisen Sarajärven kaakkoispäässä on suota. Järven vedenpinta on kartassa nykyistä korkeammalla, sillä Sarajärvi (vanh. Saarajärvi eli 'Haarajärvi') on siinä Lennusjärven kapeasuinen lahti. Lahdensuun eteläinen niemi oli nimeltään Kautniemi, pohjoinen on Saraniemi. Eteläosassa sijaitseva nykyinen niemi Suursaari on piirretty karttaan kapeakantaisena niemenä, vaikka sen oli korkean veden aikaan soutaen päässyt kiertämään 1930-luvun puoliväliin asti. Järvessä on toimitettu järvenlasku muistitiedon mukaan 1930-luvun lopussa, mutta tarkempia asiakirjoja ei tässä voida asiasta esittää. Järven kalliomaalaus sijaitsee noin 1,5 metriä vedenpinnan yläpuolella. Järven laskujoki Alajoki (Ala-Lennusjoki) on kartassa nimeltään Syväjoki.[7]
Vesistösuhteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Järvi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Kymijoen alueen (14.1) Kivijärven reitin valuma-alueella (14.19), jonka Matalajärven valuma-alueeseen (14.194) se kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 78,5 metriä mpy.[2][1][4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f Lennusjärvi, Luumäki (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 30.7.2019.
- ↑ a b c d e f g h i j Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 30.7.2019.
- ↑ a b Kaakkois-Suomen vesienhoidon toimenpideohjelma Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueelle (PDF) (luonnos 28.4.2008, s.9,17,59–61,71) services.kymenlaakso.fi. 2008. Viitattu 20.9.2020.
- ↑ a b c d Lennusjärvi (14.194.1.017) Järviwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 30.7.2019.
- ↑ Lennusjärvi, Luumäki (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 30.7.2019.
- ↑ Lennusjärvi, Luumäki (sijainti varjokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 30.7.2019.
- ↑ Kalmbergin kartasto: Sotilaskartta 1:100 000. Keisarillisen Venäjä, 1855–1856. Kartta (fc20050741.jpg) Heikki Rantatuvan karttapalvelussa (JPG) (viitattu 5.10.2019) suomi
