Wredeby

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Wredebyn kartano

Wredeby on Wrede af Elimä -suvun omistama kartano Kymenlaaksossa. Se sijaitsee Kymijoen ja Muhjärven välisellä Muhniemellä. Aiemmin kartano kuului Anjalan kuntaan ja sittemmin Anjalankosken kaupunkiin, joka puolestaan on nykyään osa Kouvolan kaupunkia.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wredebyn kartanon maat ovat osa Ruotsin kuningas Kaarle IX:n vuonna 1608 Henrik Wreden jälkeläisille lahjoittamaa Elimäen neljännestä. Henrik Wreden leski Gertrud von Ungern perusti Anjalan kylään asuinkartanon, johon hän muutti. Tästä kartanosta erotettiin 1805 Rabbelugnin kartano ja viisi vuotta myöhemmin Wredeby Anjalan kartanon maille.

Wredebyn perusti Fabian Gottlieb Wrede, joka lunasti isältään viisi Muhniemen taloa. Uusi kartano valmistui 1815, ja Fabian muutti sinne vaimonsa kanssa. Kartanorakennus oli kaksikerroksinen ja rakennettu puusta. Isän kuoltua 1828 Fabian Wrede lunasti perinnönjaossa samasta kylästä vielä kymmenen taloa lisää. Fabian Wrede kuoli 1857 ja jo vuotta aiemmin Wredeby oli siirtynyt hänen poikansa Henrik August Wreden haltuun.

Henrik August Wreden kuoltua 1882 Wredeby siirtyi Rabbe Axel Wredelle, joka luovutti kartanon pojalleen Rabbe Fabian Wredelle 1918. Rabbe Fabiania seurasi 1955 hänen Nuorempi poikansa, Wredebyn perustajan kaima, Fabian Gottlieb Wrede. Tiedossa ei ole, miksi vanhempi poika, ratsastuksenopettaja Rabbe Wrede ei perinyt sukukartanoa.

Kartanon merkittävin hetki Suomen historiassa koitti elokuussa 1917, jolloin siellä laadittiin luonnos Suomen uudeksi hallitusmuodoksi. Kartanon isäntä R. A. Wrede oli jäsenenä K. J. Ståhlbergin johtamassa komiteassa, jonka tehtävänä oli valmistella uusi hallitusmuoto. Kesähelteiden aikana Wrede kutsui ensin Ståhlbergin ja sitten sosiaalidemokraatteja komiteassa edustaneen Anton Kotosen luokseen, jolloin kolme miestä laativat esityksen, josta tuli komiteamietinnön pohja. Vuonna 1977 Kymenlaakson maakuntaliitto hankki paikallisen Marttapiiriliiton ehdotuksesta Wredebyhyn kivilohkareeseen kiinnitetyn muistolaatan, jossa lukee: "Kaarlo Juho Ståhlberg, Rabbe Axel Wrede ja Anton Kotonen laativat kesällä 1917 Anjalassa lakiehdotuksen Suomen hallitusmuodoksi. Tämä laatta kiinnitettiin Suomen itsenäisyyden juhlavuonna 1977".[1]

Rakennukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vanha puinen kartanorakennus korvattiin arkkitehti Sven Kuhlefeltin suunnittelemalla kivirakennuksella vuosina 1938–1939. Vuodesta 1969 Wredebyssä on pidetty kartanohotellia ja kartanon alueella toimii yksityinen Wredebyn lentokenttä.[2] Kartanon pihapiirissä on puutarha, hirsinen väenrakennus, talli ja navetta. Alueella on myös vuonna 1907 rakennettu viljamakasiini ja paikalle vuonna 1911 siirretty niin sanottu komendantintalo. Hallitusmuodon laatimisesta kertova muistolaatta on kiinnitetty sen vieressä olevaan kiveen.

Kartanoon johtaa koivukuja.

Omistajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Fabian Gottlieb Wrede, puoliso Anna Maria Grotenfelt 1810–1857
  • Henrik August Wrede, puoliso Anna Baeckman 1857–1883
  • Rabbe Axel Wrede, puoliso Johanna Sofia Pauliina Wrede 1883–1918
  • Rabbe Fabian Wrede, 1. puoliso Laelia Breitenstein, 2. puoliso Anna Mari Rosenqvist 1918–1955
  • Fabian Gottlieb Wrede, puoliso Margareta Baeckman 1955–1999
  • Rabbe Holger Wrede ja Ann Elisabeth Wrede-Ankarcrona 1999–

[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • C. J. Gardberg: Suomen kartanoita. Otava, 1989. ISBN 951-1-10774-7.
  • Marja Terttu Knapas: Kymenlaakson kulttuurihistorialliset kohteet. Kymenlaakson seutukaavaliitto, 1984. ISBN 951-9243-53-4.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Lakiehdotus Suomen hallitusmuodoksi laadittiin Wredebyssä Anjala-Seura Ry. Viitattu 12.8.2012.
  2. Lentopaikat, Wredeby, luettu 9.3.2008
  3. Hannu Vuorela: Ankkapurhalta Järvi-Anjalaan. Gummerus, 2003. ISBN 952-91-5568-9.