Laulava sydän

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli kertoo elokuvasta vuodelta 1948. Muista merkityksistä katso täsmennyssivu Laulava sydän.
Laulava sydän
Ohjaaja Edvin Laine
Käsikirjoittaja Toivo Kauppinen
Tuottaja T. J. Särkkä
Säveltäjä Toivo Kärki
Kuvaaja Kalle Peronkoski
Leikkaaja Armas Vallasvuo
Lavastaja Karl Fager
Pääosat Tauno Palo
Eila Peitsalo
Mirjami Kuosmanen
Annika Sipilä
Valmistustiedot
Valmistusmaa Suomi
Tuotantoyhtiö Suomen Filmiteollisuus SF Oy
Ensi-ilta 1948
Kesto 71 min
Alkuperäiskieli suomi
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet

Laulava sydän on Edvin Laineen ohjaama suomalainen elokuva vuodelta 1948.

Musiikkipitoisen elokuvan käsikirjoitus on Toivo Kauppisen. Laulujen sanat on kuitenkin kirjoittanut Kerttu Mustonen, joka kuului tuon ajan johtaviin sanoittajiin.[1] Elokuvan musiikin sävelsi Toivo Kärki, ja Tauno Palon laulamista lauluista neljä levytettiin, tunnetuimpana nimikappale [2] .

Elokuva kertoo sodassa haavoittuneesta pankkivirkailijasta (Tauno Palo), joka on jäänyt riippuvaiseksi lääkkeistä. Vaimo pettää häntä, mutta hän löytää elämänhalun iskelmalaulajana. Löytyy myös uusi rakkaus,[3] sairaalassa häntä hoivaava sisar hento valkoinen.[4]

Näyttelijät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

 Tauno Palo  kamreeri Aarno Harjus alias laulaja Con Amore  
 Eila Peitsalo  sairaanhoitajatar Rauni Verkkola  
 Mirjami Kuosmanen  Niina Harjus  
 Annika Sipilä  Annika Harjus  
 Ossi Elstelä  komisario Viljami Erä alias säveltäjä E. Viljami  
 Elna Hellman  Anna  
 Wilho Ilmari  Lääkäri  
 Joel Asikainen  etsivä Richard Kuusimaa  
 Carl-Erik Creutz  Radiokuuluttaja  
 Ville Salminen  Matkakirjailija Håkansson  
 Topo Leistelä  Yleisradion kapellimestari  
 Martti Katajisto  Konstaapeli  
 Henie Raichi  tarjoilijatar  
 Vili Järe  Yleisradion virkailija  
 Olga Tainio  kassanhoitajatar  
 Kauko Kokkonen  pankinjohtaja  
 Rauha Rentola  Yleisradion virkailija  
 Aarne Laine  potilas sairaalassa  
 Ilmari Peitsalo  Yleisradion vahtimestari  
 Ida Salmi  Lydia, sairaanhoitajatar  
 Nisse Mikander  hotellipoika  
 Jussi Snellman  lääkäri  
 Ossi Korhonen  johtaja  
 Leevi Linko  1. etsiväkokelas  
 Mauri Jaakkola  2. etsiväkokelas  
 Tarmo Manni  3. etsiväkokelas  

Tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuottaja T. J. Särkkä oli löytänyt Laulavan sydämen Eila Peitsalon lehti-ilmoituksella. Hän piti tämän roolisuoritusta niin hienona, että halusi Peitsalon uuteenkin elokuvaan Irmeli, seitsentoistavuotias (1948).[1]

Arviot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aikalaisarvioissa elokuva sai kiitosta musiikkielokuvana ja komediana, mutta yleisesti huomautettiin, että elokuvan traagiset ainekset jäivät liian kevyelle käsittelylle. Tulos olisi ollut parempi, jos se olisi pysynyt johdonmukaisesti kevyessä linjassaan. Syyksi epäiltiin kiirettä. Elokuvan valopilkuksi nostettiin lapsinäyttelijä Annika Sipilä.[5]

Myöhemmässä arviossa on sanottu, että elokuva on oudon toimiva yhdistelmä musiikki-iloittelua, tiivistä jännitysnäytelmää ja sotavuosien jälkeisiä tuntoja purkavaa aikalaisdraamaa. Ossi Elstelän roolisuoritus saa kiitosta.[6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Irmeli seitsentoistavuotias Elonet. . Taustaa. Viitattu 10.2.2014.
  2. Kalervo Kärki: Sydämeni sävel - Toivo Kärki ja hänen musiikkinsa, s. 207. Tampere: Mediapinta, 2015. ISBN 978-952-235-888-2.
  3. Pajukallio, Arto: Elokuvat. Helsingin Sanomat 4.10.2012, s. D 9.
  4. AL: Päivän elokuvia. Tv-maailma, 39/2012, s. 25.
  5. Laulava sydän Elonet. . Lehdistöarvio. Viitattu 10.2.2014.
  6. HWR: Laulava sydän. Viikon tv-elokuvia, Tv-maailma 21/2014, s. 11.