Crash: Mind over Mutant

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Crash: Mind over Mutant
Kehittäjä Radical Entertainment
TOSE (DS)
Virtuos (PSP)
Julkaisija NA Activision
PAL Sierra Entertainment
Tuottaja Kirsten Forbes
Suunnittelija Joe McGinn
Käsikirjoittaja Christopher Mitchell
Taiteilija Yousuf Mapara
Säveltäjä Marc Baril
Ohjelmoija Ian Gipson
Pelisarja Crash Bandicoot
Pelimoottori Titanium Engine
Julkaistu
  • NA 7. lokakuuta 2008
  • AUS 29. lokakuuta 2008
  • EU 31. lokakuuta 2008
PlayStation Portable
  • NA 21. lokakuuta 2008
  • AUS 29. lokakuuta 2008
  • EU 31. lokakuuta 2008
Lajityyppi tasohyppely
Pelimuoto yksinpeli, moninpeli
Ikäluokitus PEGI: 7
ESRB: E10+Virheellinen ESRB-arvo
Alusta PlayStation 2, PlayStation Portable, Xbox 360, Wii, Nintendo DS
Jakelumuoto DVD, UMD, optinen levy, pelimoduuli
Lisää peliartikkeleitaVideopelien teemasivulla

Crash: Mind over Mutant on Radical Entertainmentin kehittämä sekä Sierra Entertainmentin ja Activisionin julkaisema Crash Bandicoot -tasohyppelypeli. Peli julkaistiin lokakuussa 2008 PlayStation 2:lle, PlayStation Portablelle, Xbox 360:lle, Wiille ja Nintendo DS:lle. Mind over Mutant on Crash of the Titansin jatko-osa. Peli on saatavilla suomen kielellä.

Pelaaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Crash: Mind Over Mutant eroaa pelattavuudeltaan melkoisesti edeltäjästään Crash of the Titansista. Pelaajalla on laaja aluemainen pelimaailma tutkittavanaan. Crash on saanut uusia kykyjä, esimerkiksi kyvyn syöksyä ilmasta kuin pora, ja hän voi kaivaa maan alla reitin esimerkiksi vaarallisen alueen toiselle puolelle. Peli jakautuu kahdeksaan erilaiseen alueeseen: Vamppasaari, Jäärottien Valtakunta, Jäävankila, Autiomaa, Pahuuden Peruskoulu, Kaatopaikka, Synkeilyvuori ja Avaruuspää.

Peli sisältää monia edeltäjästä tuttuja mutantteja – kuten Ratciclen (Jäärotan), Snipen (Väijyn) ja Magmadonin (Magmadonin) – mutta myös uusia, esimerkiksi Telekineettisen mutantin, joka voi nostella omalla nostovoimallaan erilaisia esineitä ilmaan. Grimly (Synkeilijä) voi lyödä sarjalyöntejä omilla nyrkeillään sekä hidastaa aikaa ja edetä normaaliajassa ohittamattomien vaarojen ohi. Edeltäjästään poiketen pelissä ei tarvitse hylätä omaa mutanttia esimerkiksi rotkon ylityksen takia. Pelaaja voi kierrättää monstereita ottamalla semmoisen talteen, minkä jälkeen sen tarpeen tullen voi ottaa taas käyttöön.

Edeltäjänsä tavoin peli sisältää keräilyesineenä toimivan mojon, joita on pelissä kolmea eri väriä. Sininen on yhden mojon arvoinen, violetti on viiden mojon arvoinen ja kolmas on kullan värinen ja sadan mojon arvoinen. Elämämittarin korvaa pelissä oleva energiamittari, jota voi täyttää ”Vamppahedelmillä” ja ”Kultaisilla Vamppahedelmillä”. Voodoo-nukkeja on piilotettu ympäri pelimaailmaa. Eri maiden teemoihin lukeutuvia voodoo-nukkeja keräämällä pelaaja saa auki Crashin kotona sijaitsevassa konseptikuvagalleriassa uusia kuvia.

Edeltäjästä tutun mojohuoneen sijaan saarelle tai alueelle on piilotettu erilaisia kelloja, joita koskettamalla alkaa tietynlainen haaste. Haaste voi olla esimerkiksi vihreiden mojojen keräilyä ja aarrearkkujen etsimistä.

Peliä on mahdollista pelata kaksinpelinä. PlayStation 2, PlayStation Portable ja Nintendo DS -versioissa toisen pelaajan hahmo on vain valkoisen värinen Crash, mutta Xbox 360 ja Wii-versioissa toinen pelaaja pystyy ohjaamaan myös Coco Bandicootia.

Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varoitus:  Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

Tohtori Neo Cortex liittoutuu entisen kumppaninsa Nitrus Brion kanssa ja alkavat valeasuissa kaupitella Vamppasaaren mutanteille uudenlaisia multimedialaitteita nimeltä NV. Todellisuudessa ne täyttävät uhrinsa Uka Ukan pahalla mojolla ja muuttavat kaikki niiden käyttäjät, mukaan lukien Cocon ja Crunchin, hirviömäisemmiksi. Vapautettuaan Cocon ja saatuaan selville Cortexin ja Brion todellisen juonen, Crashin ja Aku Akun täytyy tuhota laitteet ennen kuin koko maailma joutuu NV-laitteiden valtaan. Cocon ehdotuksesta he lähtevät kysymään neuvoa Nina Cortexilta. He eivät pääse sisälle ja lähtevät autiomaahan hakemaan Rhinorolleria. Lopulta he löytävät Ninan Pahuuden peruskoulusta, jossa Nina paljastaa Cortexin ja Brion olinpaikan.

Vamppasaarella Crash ja Aku Aku kohtaavat epäilyttäviä mutantteja ja menevät kaatopaikalle, jossa he pelastavat Crunchin ja pysäyttävät Brion, joka kierrätti romusta uusia osia NV-laitteiden rakentamiseen. Crunch palaa kotiin taistelun jälkeen. Uka Uka joutuu Cortexin mojonkeruulaitteeseen, jossa häneltä lypsetään lisää pahaa mojoa. Crash kuitenkin pelastaa Uka Ukan. Uka Uka käskee näitä etsimään tämän naamiostaan poistetut voodoo-luut ja lupaa kertoa mistä Cortexin löytää. Lopulta Uka Uka kertoo, että Tuomionaattorin jäänteissä on teleportti Cortexin uudelle avaruusasemalle. Crash saapuu avaruusasemalle ja taistelee Cortexia vastaan, joka vahvistaa itseään luomalla Brion mutaatioleintä. Hävittyään Cortex saa avaruusaseman putoamaan Maahan, mutta hän itse pääsee pakenemaan. Crash ja Aku Aku selviävät, mutta Vamppasaari näyttää avaruusaseman jäänteiden johdosta yhä sekalaisemmalta.

Juonipaljastukset päättyvät tähän.

Äänirooleissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alkuperäiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

 Jess Harnell  Crash Bandicoot  
 Lex Lang  Tri. Neo Cortex  
 Greg Eagles  Aku Aku  
 Maurice LaMarche  Tri. Nitrus Brio  
 John DiMaggio  Uka Uka  
 Amy Gross  Nina Cortex  
 Debi Derryberry  Coco Bandicoot  
 Chris Williams  Crunch Bandicoot  
 Nolan North  Tri. N. Gin  
 Grey DeLisle  Brat-tytöt  
 Tania Gunadi  Brat-tytöt  
 Mark Hamill  Znut, sivuäänet  
 Carlos Alazraqui  sivuäänet  
 Rodger Bumpass  sivuäänet  
 Rik Kiviaho  sivuäänet  
 Quinton Flynn  sivuäänet  
 Richard Steven Horvitz  sivuäänet  
 Tom Kenny  sivuäänet  
 Tabitha St. Germain  sivuäänet  
 Lee Tockar  sivuäänet  
 Billy West  sivuäänet  
 Cedric Yarbrough  sivuäänet  

Suomenkieliset äänet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

 Veikko Honkanen  Aku Aku, Uka Uka  
 Bruno Lähteenmäki  Tri Neo Cortex  
 Annituuli Kasurinen  Coco  
 Rauno Ahonen  Crunch, Rotnikot  
 Arto Nieminen  Tri Nitrus Brio, Lietteet, Znut, Läps-Y:t  
 Mirjami Heikkinen  Nina Cortex, Jäärotat, Brat-tytöt  
 Petri Hanttu  Tri N. Gin, Rotnikot, Jäärotat, Tuomioapinat  
 Jari Salo  mainosääni, Lietteet, Läps-Y:t  
 Antti Pääkkönen  Rotnikot  
 Samuel Harjanne  Rotnikot, Jäärotat  
 Kiti Kokkonen  Brat-tytöt  
 Katja Sirkiä  Brat-tytöt  
 Antti Jaakola  Jäärotat, Znut  
 Rinna Paatso  Sarvikiepot  
 Joonas Suominen  Znut, Läps-Y:t  

Vastaanotto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Crash: Mind Over Mutant sai pääosin positiivisia vastaanottoja. Dakota Grabowski GameZonelta pitää peliä ”hieman parempana” kuin Crash of the Titansia. Tämä huomioi parannuksia ohjattavuudessa, pelattavuudessa ja tarinassa, mutta valittaa ”kameran lähes raunioittavan koko paketin”.[1] Pelin Wii-versio vastaanotettiin myös positiivisesti, tosin ei yhtä hyvin kuin PlayStation 2 -versio. Louis Bedigian GameZonelta totesi, että Crash Bandicoot -pelisarjan nuorta pelaajakuntaa ”saattaa ärsyttää kuvakulman tai itseään toistavien tavoitteiden takia, mutta peli on kuitenkin viihdyttävä: se on paras viime aikoina kehitetyistä Crash-peleistä – ja yksi parhaista Wiille julkaistuista Mario-klooneista”.[2] Neal Ronaghan Nintendo World Reportilta sanoo, että pelin ”viehättävää tarinaa ja aitoa huumoria” varjostaa ”huono pelattavuus”.[3]

Pelin Xbox 360 -version saamat arvosanat ovat keskinkertaisia. Christopher Even GameZonelta yllättyi pelityylin siirtymisestä vapaasti pelattavaan peliympäristöön, mutta kritisoi pelin olevan liian helppo.[4] Matt Casamassina IGN:ltä sanoo pelin olevan ”täysin samankaltainen kuin edeltäjä: lievästi nautittava tasohyppelytelmintä saa nuoret pelaajat tyytyväisiksi, mutta ei sisällä kovin paljoa alueita joita kokeneet pelaajat eivät ole tutkineet ennen.”[5] Andy Eddy TeamXbox:lta yllättyi pelin hyvästä ääninäyttelystä, mutta kritisoi innotonta pelattavuutta, joka ”ei ollut kovin johdonmukainen sen hauskassa sukupolvessa”.[6] Justin Calvert GameSpotilta väittää että pelillä ”on liikaa vetäytymistä ja liian monia kameraongelmia tehdäkseen siitä suositeltavan pelin”.[7] Official Xbox Magazinen mukaan ”pelissä on liian vähän aihetta Mind over Mutantista saadakseen pelaajat maksamaan 50 dollaria tai saamaan pelaajia läpäisemään sen neljässä tunnissa”.[8] Dan Pearson Eurogameriltä kritisoi peliä kiinteästä kamerasta, laajasta vetäytymisestä, hyödyntöntä tehtäväkirjaa ja päivitettyjä käsitteitä.[9] Andrew Reiner Game Informerilta luettelee pelin epäkohtia: ”arvaamattomia kuvanopeuksia, paljon edestakaisin juoksemista ja lisäksi joka tasohyppelykohtauksessa on ainakin yksi kohta, jossa kehno kuvakulma aiheuttaa turhan elämän menetyksen. ... Peli on onneton tekele suunnittelusta toteutukseen ja uusi pohjakosketus kerran rakastetulle pussirotalle”.[10]

Pelin Nintendo DS -versio on kerännyt paljolti negatiivisia vastaanottoja verrattuna konsoliversioihin. Mike David GameZonelta sanoo sitä ”ensimmäiseksi todelliseksi pettymykseksi Crashin pelisarjassa”,[11] ja Nintendo World Reportia edustavan Neal Ronaghanin mukaan pelin ”syvyys ja tasosuunnittelu jättävät paljon toivomisen varaa.”[12] Craig Harris IGN:ltä kritisoi pelin Nintendo DS -versiota ”tylsäksi, ikäväksi, innottomaksi tasohyppelypeliksi, josta puuttuu kaikki mikä oli hyvää edellisessä Nintendo DS:lle julkaistussa Crash-pelissä.”[13]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]