Astrahanin alue

Astrahanin alue Астраха́нская о́бласть
Maaseutua Astrahanin alueella
Lippu	Vaakuna
Alueen sijainti Venäjällä
Koordinaatit: 46°22′N, 48°05′E
Valtio	Venäjä
Federaatiopiiri	Eteläinen
Piiritasoisia kaupunkeja	3
Piirejä	11
Perustettu	27. joulukuuta 1943
Hallinto
– hallinnollinen keskus	Astrahan
– kuvernööri	Aleksandr Žilkin
Pinta-ala	44 100 km²
Väkiluku (2002)	1 005 276
– väestötiheys	22,8 as./km²
Lyhenteet
– ISO 3166	RU-AST
Astrahanin alueen internetsivut
Aikavyöhyke UTC+4 (MSK+1)
Infobox OK

Astrahanin alue (ven. Астраха́нская о́бласть, Astrahanskaja oblast) on hallinnollinen alue Etelä-Venäjällä Volgan alajuoksun ympärillä. Se rajoittuu koillisessa Kazakstaniin, kaakossa Kaspianmereen, lounaassa Kalmukiaan ja luoteessa Volgogradin alueeseen. Alueen pinta-ala on 44 100 km².

Maantiede

Astrahanin alue on suurimmaksi osaksi Kaspian syvänköä, vain pohjoisosassa on alankoa. Volga virtaa alueen läpi luode-kaakko suunnassa ja laskee Kaspianmereen muodostaen laajan suiston. Alueen suurin järvi on Baskuntšak. Alue on pääasiassa aroa (mm. Kalmukkiaroa). Vähäiset metsät ovat keskittyneet alueen pohjoisosaan ja itäosassa on vähän aavikkoa.

Historia

Astrahanin aluetta asuttivat useat turkkilais-tataarilaiset heimot viimeistään 400-luvulta lähtien. Mongolit valloittivat alueen 1200-luvulla ja se tuli kuulumaan tämän jälkeen Kultaisen ordan valtakuntaan. Astrahanin kaupunki perustettiin 1200-luvulla. Kultainen orda hajosi sisällissodan seurauksena 1400-luvulla ja jakaantui pienempiin valtioihin. Kaani Qasim perusti Astrahanin kaanikunnan 1466. Suurin osa kaanikunnan väestöstä oli Astrahanin tataareja ja nogaita. Venäjä valloitti Astrahanin kaanikunnan 1557.

Venäjän keisarikunnassa alue tuli kuulumaan laajaan Astrahanin kuvernementtiin. Neuvostoliiton perustamisen jälkeen Astrahanin kuvernementista erotettiin muun muassa Kalmukia ja osia Kazakstanista ja jäljelle jääneestä alueesta muodostettiin Astrahanin alue. Astrahanin alue laajeni vuonna 1945 kun siihen liitettiin osia Stalingradin alueesta ja kalmukkien karkotuksen jälkeen lakkautettu Kalmukian ASNT. Kalmukit saivat palata kotimaahansa 1957 jolloin Kalmukia taas erotettiin Astrahanin alueesta.

Väestö

Astrahanin alueen asukasluku on 1 000 900 henkeä (vuonna 2008). Kaupunkiväestön osuus on 66,9 %. Suurin kaupunki on Astrahan. Vuoden 2002 väestönlaskennan mukaan asukkaista 69,7 % on venäläisiä, 14,2 % kazakkeja, 7,0 % tataareja, 1,3 % ukrainalaisia ja 1,0 % tšetšeenejä.

Hallinto

Astrahanin alue on jaettu hallinnollisesti 11 piiriin ja 3 kaupunkialueeseen. Aluehallinnon johdossa on kuvernööri ja alueduuma (ven. gosudarstvennaja duma).

Piirit

• Ahtubinskin piiri (ven. Ахтубинский район, Ahtubinski raion)
• Harabalin piiri (ven. Харабалинский район, Harabalinski raion)
• Ikrjanojen piiri (ven. Икрянинский район, Ikrjaninski raion)
• Jenotajevkan piiri (ven. Енотаевский район, Jenotajevski raion)
• Kamyzjakin piiri (ven. Камызякский район, Kamyzjakski raion)
• Krasnyj Jaryn piiri (ven. Красноярский район, Krasnojarski raion)
• Limanin piiri (ven. Лиманский район, Limanski raion)
• Narimanovin piiri (ven. Наримановский район, Narimanovski raion)
• Tšernyi Jaryn piiri (ven. Черноярский район, Tšernojarski raion)
• Volgan piiri (ven. Приволжский район, Privolžski raion)
• Volodarskin piiri (ven. Володарский район, Volodarski raion)

Kaupunkialueet

• Ahtubinsk
• Astrahan
• Znamensk (suljettu kaupunki)

Talous

Alueella on kevyt-, elintarvike-, koneenrakennus-, metalli-, metsä-, paperi-, sellu- ja kemianteollisuutta sekä öljyn ja maakaasun jalostusta. Maanviljely tuottaa viljaa, vihanneksia ja meloneja. Karjataloudessa on keskitytty lampaiden ja nautakarjan hoitoon. Volgalla ja Kaspianmerellä harjoitetaan kalastusta.

Astrahanissa on tärkeä Kaspianmeren satama ja lentokenttä. Alueelta on rautatieyhteydet Kazakstaniin, Kaukasiaan sekä pohjoiseen Volgogradiin ja Saratoviin.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Astrahanin alue Wikimedia Commonsissa

• Astrahanin alueen virallinen kotisivu (Arkistoitu – Internet Archive) (venäjäksi)