Ero sivun ”Herne” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
MelancholieBot (keskustelu | muokkaukset)
p Botti lisäsi: kk:Бұршақ
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 16: Rivi 16:
| laji = ''sativum''
| laji = ''sativum''
| kaksiosainen = Pisum sativum
| kaksiosainen = Pisum sativum
| kaksiosainen_auktori= [[Carl von Linné|L.]]
| kaksiosainen_auktori= [[Carl von Linné|L.]]<ref>[http://www.itis.gov/servlet/SingleRpt/SingleRpt?search_topic=TSN&search_value=26867 ITIS]</ref>
| wikispecies =Pisum sativum
| wikispecies =Pisum sativum
| commons =Pisum sativum
| commons =Pisum sativum
}}
}}
'''Herne''' (''Pisum sativum'') on hernekasveihin kuuluva perinteinen viljelyskasvi. Herneet jaetaan tarhaherneeseen (P. sativum var. sativum) ja peltoherneeseen (P. sativum var. arvense), jotka edelleen jaetaan erilaisiin lajikkeisiin käyttötarkoituksen mukaan. Peltoherneitä ovat rehuherne ja silpoherne<ref>[http://www.funet.fi/pub/sci/bio/life/plants/magnoliophyta/magnoliophytina/magnoliopsida/fabaceae/pisum/index.html Life]</ref> kun taas tarha- eli puutarhaherneisiin kuuluvat silpoherne, silpoydinherne, taittoherne ja sokeriherne.<ref>[http://puutarha.net/index.asp?s=/suorakanava/kasvikortti.asp?id=286 Puutarha.net]</ref>
'''Herne''' (''Pisum sativum'') kuuluu palkoviljoihin papujen ohella. Arkeologit ovat kaivauksissa löytäneet merkkejä siitä, että hernettä olisi kasvatettu jo esihistoriallisena aikana [[suomi|Suomessa]]. Kuivaherneestä on olemassa kaksi kauppalajiketta: vihreä herne, joka on yleisempi Suomessa, ja keltainen herne, josta perinteinen ruotsalainen hernekeitto valmistetaan. Suomessa viljeltiin ja syötiin aikaisemmin ruskeankirjavaa hernettä, jota sittemmin on nimitetty rehuherneeksi (''Pisum sativum arvense''). Sen maku on nykyisiin ruokaherneisiin verrattuna varsin kitkerä. [[välimeri|Välimeren]] alueella hernettä on syöty tiettävästi [[7300 eaa.]] [[sacchi|Platinan]] mukaan herne on vähemmän haitallinen kuin [[härkäpapu]]. Väite johtuu ilmeisesti siitä, että herneessä on vähemmän sitä kasvinsyöjiltä puolustavia haitta-aineita kuin härkäpavussa ja näin ollen sen esikäsittely ruuaksi valmistettaessa on lyhyempi kuin härkäpavun. Herneenviljelyssä tuholaisista onkin suurta haittaa ja Suomen oloissa [[hernekääriäinen|hernekääriäisen]] (''Cydia nigricana'') toukat tuhoavat suuren osan sadosta, jollei torjunta-aineita käytetä.


Herne kuuluu palkoviljoihin papujen ohella. Arkeologit ovat kaivauksissa löytäneet merkkejä siitä, että hernettä olisi kasvatettu jo esihistoriallisena aikana [[suomi|Suomessa]]. Kuivaherneestä on olemassa kaksi kauppalajiketta: vihreä herne, joka on yleisempi Suomessa, ja keltainen herne, josta perinteinen ruotsalainen hernekeitto valmistetaan. Suomessa viljeltiin ja syötiin aikaisemmin ruskeankirjavaa hernettä, jota sittemmin on nimitetty rehuherneeksi (''Pisum sativum arvense''). Sen maku on nykyisiin ruokaherneisiin verrattuna varsin kitkerä. [[välimeri|Välimeren]] alueella hernettä on syöty tiettävästi [[7300 eaa.]] [[sacchi|Platinan]] mukaan herne on vähemmän haitallinen kuin [[härkäpapu]]. Väite johtuu ilmeisesti siitä, että herneessä on vähemmän sitä kasvinsyöjiltä puolustavia haitta-aineita kuin härkäpavussa ja näin ollen sen esikäsittely ruuaksi valmistettaessa on lyhyempi kuin härkäpavun. Herneenviljelyssä tuholaisista onkin suurta haittaa ja Suomen oloissa [[hernekääriäinen|hernekääriäisen]] (''Cydia nigricana'') toukat tuhoavat suuren osan sadosta, jollei torjunta-aineita käytetä.
[[Kuva:Pisum sativum green.jpg|220px]]
[[Kuva:Pisum sativum yellow.jpg|220px]]


== Ravintoarvot ==
Herneissä on paljon proteiinia ja B- ja C-vitamiinia. Oheisessa taulukossa on vertailtu porkkanan ja herneen ravintoarvoja.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.fineli.fi/food.php?foodid=300&lang=fi | Nimeke = Porkkana | Julkaisupaikka = Fineli| Julkaisija =Terveyden ja hyvinvoinnin laitos | Viitattu = 6.6.2009 | Kieli = }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.fineli.fi/food.php?foodid=370&lang=fi | Nimeke = Herne | Julkaisupaikka = Fineli| Julkaisija =Terveyden ja hyvinvoinnin laitos | Viitattu = 6.6.2009 | Kieli = }}</ref>

{|{{Prettytable}}
|+'''Ravintoarvoja per 100 g'''
! &nbsp;
! Porkkana
! Herne
|-
| Proteiineja || 0,6 g || 5,0 g
|-
| Rasvaa || 0,2 g || 0,4 g
|-
| Hiilihydraatteja || 5,6 g || 9,4 g
|-
| B1-vitamiinia || 0,07 mg || 0,35 mg
|-
| B2-vitamiinia || 0,07 mg || 0,18 mg
|-
| C-vitamiinia || 6,5 mg || 20 mg
|}

== Lähteet ==
{{Viitteet}}
==Aiheesta muualla==
==Aiheesta muualla==
*[http://www.fineli.fi/food.php?foodid=370&lang=fi Fineli]
*[http://www.fineli.fi/food.php?foodid=370&lang=fi Fineli]

Versio 6. kesäkuuta 2009 kello 19.47

Tämä artikkeli käsittelee vihannesta. Herne on myös kaupunki Saksassa ja kunta Belgiassa.
Herne
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Magnoliophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Fabales
Heimo: Hernekasvit Fabaceae
Suku: Pisum
Laji: sativum
Kaksiosainen nimi

Pisum sativum
L.[1]

Katso myös

  Herne Wikispeciesissä
  Herne Commonsissa

Herne (Pisum sativum) on hernekasveihin kuuluva perinteinen viljelyskasvi. Herneet jaetaan tarhaherneeseen (P. sativum var. sativum) ja peltoherneeseen (P. sativum var. arvense), jotka edelleen jaetaan erilaisiin lajikkeisiin käyttötarkoituksen mukaan. Peltoherneitä ovat rehuherne ja silpoherne[2] kun taas tarha- eli puutarhaherneisiin kuuluvat silpoherne, silpoydinherne, taittoherne ja sokeriherne.[3]

Herne kuuluu palkoviljoihin papujen ohella. Arkeologit ovat kaivauksissa löytäneet merkkejä siitä, että hernettä olisi kasvatettu jo esihistoriallisena aikana Suomessa. Kuivaherneestä on olemassa kaksi kauppalajiketta: vihreä herne, joka on yleisempi Suomessa, ja keltainen herne, josta perinteinen ruotsalainen hernekeitto valmistetaan. Suomessa viljeltiin ja syötiin aikaisemmin ruskeankirjavaa hernettä, jota sittemmin on nimitetty rehuherneeksi (Pisum sativum arvense). Sen maku on nykyisiin ruokaherneisiin verrattuna varsin kitkerä. Välimeren alueella hernettä on syöty tiettävästi 7300 eaa. Platinan mukaan herne on vähemmän haitallinen kuin härkäpapu. Väite johtuu ilmeisesti siitä, että herneessä on vähemmän sitä kasvinsyöjiltä puolustavia haitta-aineita kuin härkäpavussa ja näin ollen sen esikäsittely ruuaksi valmistettaessa on lyhyempi kuin härkäpavun. Herneenviljelyssä tuholaisista onkin suurta haittaa ja Suomen oloissa hernekääriäisen (Cydia nigricana) toukat tuhoavat suuren osan sadosta, jollei torjunta-aineita käytetä.

Ravintoarvot

Herneissä on paljon proteiinia ja B- ja C-vitamiinia. Oheisessa taulukossa on vertailtu porkkanan ja herneen ravintoarvoja.[4][5]

Ravintoarvoja per 100 g
  Porkkana Herne
Proteiineja 0,6 g 5,0 g
Rasvaa 0,2 g 0,4 g
Hiilihydraatteja 5,6 g 9,4 g
B1-vitamiinia 0,07 mg 0,35 mg
B2-vitamiinia 0,07 mg 0,18 mg
C-vitamiinia 6,5 mg 20 mg

Lähteet

  1. ITIS
  2. Life
  3. Puutarha.net
  4. Porkkana Fineli: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 6.6.2009.
  5. Herne Fineli: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 6.6.2009.

Aiheesta muualla

Tämä kasveihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.

Malline:Link GA