Wikipedia:Kahvihuone (kysy vapaasti)/Arkisto 40

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.

Poliisin tunnusten käyttö jos ei ole poliisi?

Tämän vuoden Helsingin sambakarnevaaleissa Império do Papagaion ensimmäiset tanssijat olivat pukeutuneet poliisiunivormua muistuttaviin pukuihin, mutta ne olivat enemmänkin naisten samba-asuja kuin oikeita poliisin haalareita. Asuissa luki vatsan kohdalla sinisellä taustalla valkoisella tekstillä "POLIISI" ja tanssijat kantoivat läpinäkyviä mellakkakilpiä, joissa oli valkoinen poliisin miekkatunnus, jossa tosin ei ollut miekan kahvana leijonan päätä vaan papukaijan pää. Kukaan ei kai koskaan luullut että he olisivat oikeasti poliiseja, eikä asuja ollut siihen tarkoitettukaan. Mutta jos tuossa miekkatunnuksessa olisi ollut leijonan pää eikä papukaijan päätä niin olisiko se ollut edes sallittua? JIP (keskustelu) 23. heinäkuuta 2015 kello 00.28 (EEST)

"Poliisin virkapukua tai virka-asustetta saa käyttää vain poliisimies. Kenelläkään ei ole oikeutta käyttää virkapukua tai -asustetta erehdyttävästi muistuttavaa asua tai pukinetta. Myös poliisin tunnuskuvan tai sitä muistuttavan merkin käyttö on kiellettyä. Poliisipäällikkö voi antaa luvan poliisin virkapuvun käyttöön teatteriesityksessä tai muussa vastaavassa tilaisuudessa."Poliisi.fi--RicHard-59 (keskustelu) 23. heinäkuuta 2015 kello 00.35 (EEST)

Eli siis käsittääkseni jos miekkatunnuksessa olisi ollut leijonan pää se ei olisi ollut sallittua. Mutta kyllä kai tuo papukaijapäinen tunnus oli sallittu, kun kukaan ei kuitenkaan vakavissaan usko että poliisin miekkatunnuksessa on papukaijan pää? Vai miten on? JIP (keskustelu) 23. heinäkuuta 2015 kello 00.37 (EEST)

En tiedä etenikö tämä ja uutisessa mainittu toinen tapaus syytteeseen asti:[1]. --Otrfan (keskustelu) 23. heinäkuuta 2015 kello 05.58 (EEST)

Tämä monikasvoinen kyselijä voisi etsiä myös vastaukset Googlella. --24. heinäkuuta 2015 kello 03.40 (EEST) –Kommentin jätti Kielimiliisi (keskustelu – muokkaukset)

Monikasvoinen? En ole koskaan kirjoittanut tänne kysymyspalstalle mitään muuten kuin tällä nimimerkillä. Jos epäilette minua joksikin toiseksi joka täällä on kysellyt asioita, niin en ole kukaan muu. Myönnettäköön, että olisin voinut etsiä vastaukset Googlella. JIP (keskustelu) 28. heinäkuuta 2015 kello 00.41 (EEST)

Alasti tanssiminen?

Saako jossain Helsingin klubilla tanssia pöydällä alastomana? Ystäväni näyttäisi häviävän vedon ja pian hänen pitäisi.. --188.67.77.107 25. heinäkuuta 2015 kello 11.53 (EEST)

Sulla niitä ystäviä riittää ja käyntipaikkoja ja ongelmia. Lopeta jo, please. --85.76.167.112 27. heinäkuuta 2015 kello 14.13 (EEST)

Ystävänikin sanoi että kysyn liikaa. Täytyy siis lopettaa vaikka tämä koukuttaa. --188.67.177.228 27. heinäkuuta 2015 kello 14.32 (EEST)

Menkää siitä, пожалуйста

Olikos mielikuvani oikea, että venäjän kielessä ei ole varsinaisia rakenteellisia kohteliaisuusmuotoja käytössä vaan kehotukset muotoillaan imperatiivissa, jonka perään laitetaan "olkaa hyvä"? Siis "kauppa suljetaan, poistukaa olkaa hyvä" ja bussissa voi sanoa kanssamatkustajalle "kulkekaa ripeästi ovesta, olkaa hyvä". Vai onko tämä jostain iltasanomalehdestä luettua yksinkertaistusta? --Pxos (keskustelu) 27. heinäkuuta 2015 kello 13.31 (EEST)

Vähän niin kuin englannissa, että perään tulee pleaese, niin mikä tahansa on kohteliasta? Haista paska, ole hyvä. --85.76.75.225 27. heinäkuuta 2015 kello 14.11 (EEST)

Arvasin, että kysymys on muotoiltu huonosti. Tarkoitan sitä, että riittää imperatiivi + ole hyvä, jotta muodosta tulee kohtelias pyyntö tai kehotus siinä missä englanniksi pitää muotoilla "Could you open the window, please" tai suomessa "Laitathan ostoskärryt telineeseen, kiitos." Hankala vissiin selittää, hankala näköjään ymmärtää. Etsin ymmärtäjää, joka vastaa. --Pxos (keskustelu) 27. heinäkuuta 2015 kello 14.31 (EEST)

Näin opetetaan etälukiossa. --80.186.19.243 27. heinäkuuta 2015 kello 17.44 (EEST)

Etälukiosivuston toinen sivu valaisee asiaa ehkä paremmin. Venäjässä ei siis kohteliaissa pyynnöissä yleensä käytetä konditionaalia samaan tapaan kuin suomessa, vaan esim. kielteistä indikatiivia. -93.106.76.53 1. elokuuta 2015 kello 02.42 (EEST)

Kuolleen hiustenkasvu

Onko totta, että hiukset kasvavat omistajansa kuoleman jälkeenkin vielä jonkin aikaa? Jaalei (keskustelu) 29. heinäkuuta 2015 kello 02.41 (EEST)

Ei. --Anr (keskustelu) 29. heinäkuuta 2015 kello 02.42 (EEST)

Luin, että tuo käsitys perustuu epäilemättä siihen seikkaan, että pian kuoleman jälkeen iho kiristyy, päänahka vajoaa hiuksiin nähden niin, että hiuksesta on näkyvillä suurempi osa kuin kuolinhetkellä. Olisiko noin? Jaalei (keskustelu) 29. heinäkuuta 2015 kello 02.57 (EEST)

Näin se on. Iho painuu kasaan, joten esim. miehelle voi ilmestyä parran sänki. Jos pilkkua viilataan, niin riippuu kuoleman määritelmästä. Aivokuoleman jälkeen se on mahdollista. Sydämen pysähtymisen jälkeen kasvu lakkaa niin pian, että kasvua tuskin voi havaita. --87.95.163.171 31. heinäkuuta 2015 kello 21.22 (EEST)

Keisarinnan pissapysähdys

Muistelen kauan sitten kuulleeni anekdoottina, että Suomessa olisi jokainen Keisarin ja Suuriruhtinaan käynti ollut sen verran suuri ihme, että jossain kylässä muistellaan sitä, kun keisarinna pysähtyi helpottamaan oloaan tien varteen. Olikohan vielä puhetta siitä, että paikalle olisi pystytetty muistokivi. Onko joku muu kuullut tällaista tarinaa joko totena tai vitsinä? --Pxos (keskustelu) 29. heinäkuuta 2015 kello 14.28 (EEST)

Lähinnä mieleen tulee Kurikan Kusikivi, mutta yksityiskohdat eroavat: pissalla kävi Ruotsin kuningatar, ja kivi oli paikallaan jo silloin ja toimi (silloin korkeammalla seisseenä) näkösuojana. --Pitke (keskustelu) 29. heinäkuuta 2015 kello 17.33 (EEST)

Nimikirjaimet

Onko esim. M. A. Numminen ainoa kieliopillisesti oikea tapa kirjoittaa nimikirjaimet? Toisinaan näkee muotoa M.A. Numminen (ilman välilyöntiä pisteen jälkeen) onko tämä yksiselitteisesti virheellinen kirjoitusasu? --87.95.163.171 31. heinäkuuta 2015 kello 21.25 (EEST)

Maallikkona ja ilman kirjallisuutta sanoisin että suomen kielessä tuo on ainoa oikea tapa. --Urjanhai (keskustelu) 31. heinäkuuta 2015 kello 21.36 (EEST)

(laahus)Kyseisen lyhenne tarkoittaa etunimiä Mauri Antero. Sanaväli ei häivy mihinkään lyhennettäessä. Eli vastaus: M. A. on ainoa kieliopillisesti oikea tapa.--Htm (keskustelu) 31. heinäkuuta 2015 kello 21.48 (EEST)

Aineet, jotka ovat nesteenä tiheämpiä kuin kiinteinä

Joskus televisiossa kerrottiin, että vesi on ainoa tunnettu aine, joka on nesteenä tiheämpää kuin kiinteänä, mutta myöhemmin kuulin, että on löydetty toinen semmoinen aine. Mikä tuo toinen on? Jaalei (keskustelu) 2. elokuuta 2015 kello 04.00 (EEST)

On niitä useampia. Alkuaineistakin löytyy [2] viisi, ja yhdisteistä lisää. --Jmk (keskustelu) 2. elokuuta 2015 kello 07.39 (EEST)

Veikkausten raha-arpojen päävoitot

Mega-arvan päävoitto miljoona euroa pelattiin taannoin Tikkakosken Tikkatuvalla. Missä päin Suomea on pelattu viime kuukaisina tai vuosina Casino-arvan, Ässä-arvan, Breikki-arvan, Massi-arvan, Luonto-arvan, Onnensanat-arvan (10 euron ja 5 euron), Laivanupotus-arvan (10 euron ja 5 euron arpojen) tai Euroarpojen päävoitto?--62.72.228.251 2. elokuuta 2015 kello 20.57 (EEST)

Special Olympics-tapahtuman taso

Huomasin, että kehitysvammaisten Special Olympics-kilpailut ovat nyt monossa. Osaako joku kertoa, mikä noiden kilpailijoiden taso on "normaalisarjoihin" verrattuna? Siis minkä ikäisiä junioreita vastaan nuo Special Olympics-kilpailijat voisivat kilpailla tasaväkisesti?--LCHawk (keskustelu) 3. elokuuta 2015 kello 00.12 (EEST)

Kilpailijoiden taso vaihtelee suuresti, siksi kisoissa järjestetään ensin varsin mittavat arviointikierrokset, joista kilpailijat jaetaan eri sarjoihin. Minkäänlaista yleisarviota ei voi siis antaa. Teoreettinen tasaväkisyys vammatonta junnua vastaan riippuu tietty suuresti myös lajista. --Pitke (keskustelu) 3. elokuuta 2015 kello 18.01 (EEST)

Jos otetaan parhaat noista kisoista ja valitaan jokin sekunttikellolla mitattava laji, vaikkapa juoksu tai uinti. Miten pärjäisivät vammatonta junnua vastaan? Oletetaan tilanne siis heidän kannaltaan mahdollisimman hyväksi.--LCHawk (keskustelu) 3. elokuuta 2015 kello 18.29 (EEST)

Apua kasvintunnistuksessa?

Oletko tuttu tällaisen rantahiekalla kasvavan valkokukkaisen kasvin kanssa? Löydettu Tammelan Pyhäjärven rantahiekassa kasvamassa heinäkuussa 2015. Valokuva: Pyhäjärvi (Tammela) --J Hokkanen (keskustelu) 3. elokuuta 2015 kello 16.14 (EEST)

Valokuva on ilmeisesti tässä. Vai onko? --Pxos (keskustelu) 3. elokuuta 2015 kello 16.25 (EEST)

Ettei olisi puutarhakarkulainen. En nyt saa mieleeni mikä se on, mutta muistan nähneeni. Kasviasiantuntijoita varmaan läytyy illemmalla.--85.76.149.99 3. elokuuta 2015 kello 17.54 (EEST)

Nurmikohokki tai joku sen sukulainen. --Tappinen (keskustelu) 3. elokuuta 2015 kello 17.58 (EEST)

Kiitos, Tappinen kun kerroit. En ole eläissäni sellaista tavannut. --J Hokkanen (keskustelu) 3. elokuuta 2015 kello 23.35 (EEST)

Taidat sitten olla sisämaan lapsi ? Meillä merenrannalla noita paukuteltiin pienenä kiusaksi asti. Nurmikohokin siemeniä on myös monissa niittykasvisekoituksissa; mun kodista lähimpänä Katsi Valan puiston jyrkimmillä rinteillä. --Tappinen (keskustelu) 3. elokuuta 2015 kello 23.43 (EEST)

Kyllä olen. Soittelin kyllä pillikkeitä huulten ja vingutin heinää sormien välissä.--J Hokkanen (keskustelu) 5. elokuuta 2015 kello 10.20 (EEST)

Presidentiltä kysyminen

Presidentti Mauno Koivisto kertoi, että katuu toimintaansa presidentin vallan vähentämiseksi:

http://yle.fi/uutiset/koivisto_presidentin_valtaa_karsittu_liikaa/5052968

http://www.suomenmaa.fi/etusivu/valtaoikeuksien_karsiminen_kolkuttaa_koiviston_omaatuntoa_5646846.html

Sittemmin hän katui sitä, että katui:

http://www.sermones.fi/2014/06/presidentti-mauno-koivisto-nayttaisi-olevan-serm%CF%8Cnesin-kanssa-samoilla-linjoilla-2/

Kirjoitin wikiartikkeliin hänestä:

"Nykyisin Koivisto katuu toimintaansa presidentin vallan vähentämiseksi. Hän presidenttiaikanaan näki presidentin vallan menneen jo liiallisuuksiin edeltäjänsä Urho Kekkosen valtakaudella ja halusi maltillisesti vähentää presidentin valtaa, mutta nyt vähentämisessä on hänen mukaansa menty jo liiallisuuksiin."

Minä vankkumattomana valtionpäämiehen vallan kannattajana haluaisin kysyä Koivistolta tarkempaa mielipidettä siihen, miksi hän muuttikin mielensä. Onko mitään mahdollisuutta kysyä asiaa häneltä? Onko julkistettu osoitteita, joihin voisi lähettää kirjeen vanhalle presidentille? Uskon, että vaikka Koivisto sittenkin on eri mieltä kanssani tässä valtaoikeusasiassa, hän voisi vastata asialliseen kritiikkiin ja kertoa vastauksen rauhalliseen kysymykseeni, miksi palasi vanhalle kannalleen eli sille, ettei presidentillä saa olla merkittävää valtaa. Jaalei (keskustelu) 13. heinäkuuta 2015 kello 13.00 (EEST)

Otat yhteyttä Tasavallan presidentin kansliaan. –Makele-90 (keskustelu) 13. heinäkuuta 2015 kello 21.56 (EEST)

Suurkiitos! Jaalei (keskustelu) 21. heinäkuuta 2015 kello 06.10 (EEST)

Ädjutantilta sain vastauksen, että presidentti Koivisto on korkeassa iässä, vetäytynyt viettämään eläkepäiviä eikä valitettavasti enää ota vastaan lausuntopyyntöjä. Tuntui hyvältä, että tuli edes jonkinlainen vastaus edes adjutantilta, tämä ei siis sivuuttanut täysin sähköpostiani. Jaalei (keskustelu) 28. elokuuta 2015 kello 17.54 (EEST)

Onko kiitos uusi näkemiin?

Olen ennenkin ajatellut asiaa, mutta tänään tuli pohjat: kävin erikoisliikkeessä noutamassa tavaran ja sanoin myyjälle "kiitos" kun sain tavaran ja kuitin, mihin hän ei vastannut mitään. Poistuessani liikkeestä sanoin "hei hei", mihin myyjä vastasi "kiitos!". Kävin sitten ruokakaupassa, jossa kortilla maksamisen jälkeen jäin odottamaan kuittia, jonka saatuani sanoin myyjälle "kiitos". Hän sanoi iloisesti "ole hyvä ja kiitos!". En uskaltanut hyvästellä myyjää enää uusien kiitosten pelossa. Nämä tapahtuivat Helsingissä. Itse höpisin kiitoksia, kun poliisi puhallutti minut maantiellä pari viikkoa sitten Hämeessä. Hän sanoi: "iltaa, pitkä puhallus" johon minä vastasin "kiitos" ja puhalsin. Sitten poliisi sanoi: "Kaikki kunnossa, hyvää illanjatkoa!" johon minä vastasin "kiitos" ja lähdin pois. Pitäisiköhän alkaa sanoa "kiitos" kun astuu sisään kauppaan, varmaan ei tuntuisi omituiselta enää muutaman vuoden päästä? --Pxos (keskustelu) 4. elokuuta 2015 kello 21.09 (EEST)

Se on sitä small talkia eli joutavanpäiväistä lätinää. --Htm (keskustelu) 4. elokuuta 2015 kello 21.27 (EEST)

Jos soittaa johonkin ja sanoo päivää, tulee pitkä hiljaisuus ennen kuin vastaaja yrittää änkytää päiväänsä. Pitäisi kai sanoa nuorekkaasti Moi! Usein ei kyllä ehdi tehdä sitäkään kun jo vaaditaan asiaa: "Miira, kuinka voi auttaa". Olenkin päättänyt jälkimmäiseen kysymykseen tosiaan jättää sitten esittelemättä itseni kun ei sitä kerran kaivata. Toisaalta sukunimettömälle vastaajalle ei oikeastaan muutenkaan tarvitsis sanoa kuin "Mikko, moi! Olis sellasta asiaa, että" Vanhat hyvät tavat vain istuvat meikäläisen selkäytimessä sitkeästi. --85.76.23.118 5. elokuuta 2015 kello 10.37 (EEST)

Asiakaspalvelutilanteessa ihan normaalisti asiakaspalvelija toistaa joka väliin "kiitos". Viimekädessä voi ajatella palvelijan kiittelevän siitä että yleensä palveltava teki ostoksia/käytti palveluita. Se on sitten jokaisen ihan oma asia mitä vastaa kiittelevälle palvelijalle. Itse kiitän kuitista/vaihtorahoista, mutta muuten jätän kiittelyn vähälle. Gopase+f (keskustelu) 10. elokuuta 2015 kello 16.21 (EEST)

Aurinko ja aivastelu

Minulla on kokemusta: Kun katsoo riittävän pitkään Aurinkoa, tulee kolme aivastusta. Ensimmäinen ja toinen tulevat peräkkäin ja kolmas tulee yleensä pienellä viiveellä toisesta aivastuksesta. Kyaymyksiä:

• Miksi Aurinko laukaisee aivastusmekanismin?
• Minkä vuoksi kolmas aivastus tulee viiveellä?

--85.76.20.70 7. elokuuta 2015 kello 11.51 (EEST)

Kyseessä on perinnöllinen foottinen aivastelu jos nyt oikein muistan. Kaikilla ihmisillä ei ole sellaista. Tapahtuman syytä ei tarkkaan tiedetä, mutta näköhermon impulssit aiheuttavat aivastuksen. --Vnnen (keskustelu) 7. elokuuta 2015 kello 15.26 (EEST)

Myös suklaa, seksi ja alkoholijuomat saattavat aivastuttaa (ks. aiempi keskustelu Makeisyliherkkyyttäkö? Suklaa aivastuttaa). --Silvonen (keskustelu) 7. elokuuta 2015 kello 15.39 (EEST)

Homo §

Hello, is there anybody who can tell me where I can find information about the finnish performance group Homo §? I saw them in Stockholm 1985 and was very impressed. If you want you can answer on my swedish discussion page: [3]. Best regards! /Ascilto (keskustelu) 8. elokuuta 2015 kello 01.21 (EEST)

Vastattu parilla linkillä. Löytyy myös googlauksella Homo S.--Htm (keskustelu) 9. elokuuta 2015 kello 20.58 (EEST)

Voiko Kielitoimiston sanakirjaan tehdä muutosehdotuksen?

Olen hieman tyytymätön sanakirjassa olevaan määritelmään termille pyörätuoli. Mihin tästä voi valittaa? Soitanko maanantaina neuvontapuhelimeen. --Memasa (keskustelu) 9. elokuuta 2015 kello 16.45 (EEST)

Sanakirjan yhteystiedoista löytyy tällainen osoite: kielitoimistonsanakirja@kotus.fi --PtG (keskustelu) 9. elokuuta 2015 kello 17.04 (EEST)

Kiitos --Memasa (keskustelu) 9. elokuuta 2015 kello 17.37 (EEST)

Miten auringossa mitataan aikaa?

Pyöriikö se myös ympäri vai onko siinä joku oma aikajärjestelmä? --37.136.35.195 10. elokuuta 2015 kello 01.41 (EEST)

Aurinko pyörii kyllä ympäri (ks. artikkeli), mutta koska ihmiset eivät oleskele Auringossa, eivät ihmiset ole kehittäneet sitä varten omaa aikajärjestelmääkään. Tähtitieteellisissä havainnoissa käytetään ihan meidän tavallisia aikajärjestelmiä (UTC). --Jmk (keskustelu) 10. elokuuta 2015 kello 09.10 (EEST)

Mutta kun on "marsin vuosi" tai joku sen tapainen, niin mitataanko silti Marsissakin aikaa meidän tavallisella aikajärjestelmällä? --87.93.82.123 13. elokuuta 2015 kello 13.36 (EEST)

No sehän on ihan käytännön järjestelykysymys, millä tavoin aikaa halutaan mitata. Marsiin on lähetetty iso liuta luotaimia (Luettelo Mars-luotaimista) ja jossain vaiheessa on todettu käteväksi käyttää paikallista aurinkoaikaa, ts. Marsin pyörimiseen perustuvaa vuorokautta (ks. en:Timekeeping on Mars). Tämä siksi, että Marsin pyöriminen vaikuttaa auringonvaloon pinnalla, ja se taas vaikuttaa ihan käytännössä luotaimen toimintaan, eli operaatiot tarvii suunnitella sen mukaan mikä Marsin vuorokaudenaika on menossa. --Jmk (keskustelu) 13. elokuuta 2015 kello 15.59 (EEST)

Cronaburg

Tällainen vanhojen karttojen ystävä tutki Mercatorin karttaa Svecia et Novergia ja törmäsi Suomen kohdalla linnaan nimeltä Cronaburg. Kartta ei nyt kovin luotettava olekaan ja mittasuhteet ja sijainnit vähän vinksallaan mutta paikka näyttäisi olevan Piente lac (Päijänne?) -vesistön juurella siitä Sastamalaan virtaavan vesireitin alussa. Mikä tämä Cronaburg voisi olla? --Vnnen (keskustelu) 10. elokuuta 2015 kello 16.11 (EEST)

Vähän samanlainen kysymys, kun pohjoisempana sijaitseva "Palio Kylä" taai Suomenlahden pohjukassa sijaitseva "Castrum". Eli oliskohan kyseessä vain ihan yksinkertaisesti "kruunun linna". Eli esim. Hämeenlinna, tai joku muu sisämaan linna. Gopase+f (keskustelu) 10. elokuuta 2015 kello 16.32 (EEST)

Hämeenlinna vrt. Hämeen linna ;D. --85.76.20.197 11. elokuuta 2015 kello 02.13 (EEST)

Miksi kirjoitetaan Olavinlinna eikä Olavin linna? Kuusiston linna taas kirjoitetaan erikseen, vaihtelun vuoksi Sipoonlinna yhteen. --Raid5 (keskustelu) 25. elokuuta 2015 kello 15.31 (EEST)

Lasten oikeus pitkiin tai lyhyisiin hiuksiin

Tästä ei ole varmaan laissa säädetty, mutta minkä ikäisenä lapsella on oikeus päättää hiustensa pituudesta? Onko asiasta ollut esim. oikeudellisia ennakkotapauksia? Onko esim. päiväkoti- tai alakouluikäisellä oikeus kasvattaa pitkät hiukset vastoin vanhempien suostumusta tai saako hiukset sitä vastoin leikata siiliksi tai kaljuksi vastoin lapsen suostumusta? Onko sukupuolella väliä tällaisissa tapauksissa? Vai onko asiasta noussut ikinä ongelmia missään? --37.136.21.136 11. elokuuta 2015 kello 00.47 (EEST)

Ei mitään selvää vastausta. En usko, että tällainen asia olisi koskaan oikeudessa, paitsi ehkä yhtenä esimerkkinä muiden joukossa aineistossa, jossa kuvataan ylipäätään lapsen kaltoinkohtelua. Lapsen vaalimien asioiden tärvely tai mollaus on henkistä väkivaltaa riippumatta siitä, onko kyseessä tukkatyyli, harrastus tai vaikka uskomus. Lapsensa suojelijana ja etujen valvojana vanhemmalla on velvollisuus tehdä tämän puolesta moninaisia päivittäistä ja poikkeuksellista menoa koskevia päätöksiä tämän etujen mukaan. Ainainen ongelma on pitää jokin roti siinä, mikä on tarpeellista tai jopa välttämätöntä suojelutoimintaa ja mikä tarpeetonta, ehkä alistavaa ja haitallistakin sekaantumista ja päsmäröintiä. Mitä vanhempi lapsi on, sitä tärkeämpää on, että vanhempi perustelee päätöksiään loogisesti ja ymmärrettävästi: tarkoitushan on, että lapsi varttuessaan alkaa ymmärtää syyn ja seurauksen suhteita ja maailman realiteetteja. Kasvatuksessa on tärkeää kunnioittaa lasta ihmisenä, jolla varsin rajoittuneesta elämänkokemuksestaan huolimatta on kyky varsin järkevään ajatustoimintaan jo pikku koululaisena ja varsinkin siitä alkaen. Kasvatuksessa vanhempi tulee väistämättä törmäämään omien ajatusmalliensa aiemmin ehkä näkymättömiin seiniin. Joitain asioita on vaikea selittää, jos ne ovat aina olleet itselle itsestäänselvyyksiä. Miksei lapsella saisi olla pitkä tukka tai lyhyt tukka? Miksei hän saisi ajella sitä sängelle jos haluaa kokeilla? Hiusten pituudesta ei ole mitään suoria terveysseurauksia. Niiden leikkaaminen tai leikkaamatta jättäminen ei ole pysyvä muutos mutta voi aiheuttaa merkittävääkin henkistä ja/tai sosiaalista kärsimystä. Vanhemmalla voi olla siis kunnollisia syitä hiusten pituuden saneluun. (Kesto)värjääminen taas on eri asia, koska kyse on voimakkaista kemikaaleista, jotka voivat laukaista rajuja reaktioita ja joita ei ylipäätään suositella nuorten (alle 16-vuotiaiden?) käytettäväksi.

Monissa perheissä on aivan kelvollinen perustelu normista poikkeaviin asuvalintoihin, että Perttu-Kaalevi haluaa pitkän tukan niin kuin prinsessa Ruususella tai Meemu-Alviina haluaa pukeutua pikkujouluihin vain mustaan ja viittaan koska "PÄTMÄÄÄÄÄÄN". Toisissa perheissä taas neuvotellaan niin, että PK:n oma tukka leikataan, mutta hän saa peruukin, jota voi pitää kotona, ja MA saa viitan ja mustaa ja tonttulakkiin laitetaan lepakkotarra. Sitten on niitä perheitä, joissa vanhemmat syystä tai toisesta kieltävät tällaisen meiningin kokonaan. Päätöksen kumoamisen ehdot ja perusteluja annetaan tahi ei. Sitten on vielä niitä perheitä, joissa tehdään selväksi, että meillä ei olle pitkätukkahippejä ja nuori neiti pukee heti mekkonsa ja ulina saa kanssa loppua nyt (ja annetaan ymmärtää, että lapsi ei ole tervetullut kotiinsa, jos samankaltaista vielä ilmenee).

En ihan ymmärrä mitä kysyjä ajaa takaa. Jos hän on lapsi tai nuori, joka haluaisi tukkatyylin, jota vanhemmat vastustavat, niin suosittelen yrittämään järkiperäistä neuvottelua aiheesta. Varoitus mutta myös vinkki: lapsi voi sanoja sanaa vastaan asetellessa joutua olemaan se kypsempi osapuoli kun vanhempi kiukuttelee, väistelee, inttää, ärhentelee jne. Tällainen taito on erinomainen eväs elämää varten ja voi mahdollisesti parantaa keskustelukulttuuria kotona kun vanhempi hoksaa, että lapsesta on tullut 'jären ihminen'. Jos taas ei onnistu (vanhempi on jääräpää, ylen vanhanaikainen, pelkää muiden arvostelua tms.) niin ei muuta voi kuin neuvoa puremaan hammasta jos mikään reilu keino ei auta.

Jos kysyjä on vanhempi kasvatusetiikkakysymysten äärellä, suosittelen pureutumaan asiaan avoimuudella, myötätunnolla ja lapsen omavaltaisuutta arvostaen. Mieti tarkkaan, miksi olet lapsen valintaa vastaan. Jos pelkäät, että lasta kiusataan hiustyylin muutoksen takia, kerro se lapselle. Ehkä hän haluaa luopua kokeilusta tai sitten ei, mutta tietää mitä voi olla vastassa. Jos pelkäät, että lastasi luullaan poikkeavaksi--miksi? Onko tuntemattomien mielipiteillä niin väliä? Vai onko lähipiirissä joku sellainen, joka ei epäröisi kohdella lastakaan rumasti omien ennakkoluulojensa vuoksi? Asiasta on taas syytä puhua lapsen kanssa.

Jos et ole kumpikaan, miksi kysyt asiaa? Seuraatko tällaista tilannetta sivusta? Jos jälkimmäinen, voit asemastasi riippuen koettaa osallistua asiaan keskustelemalla järkiperäisesti ja kunnioittavasti molempien osapuolien kesken, tai jos asia vaikuttaa lukkiutuneelta tai tiettyyn suuntaan ajautuvalta, vain tarjota sympatiasi ja henkisen tukesi.

Tai jos kysyit vaan lämpimiksesi, niin tässä pitkä vastaus. --Pitke (keskustelu) 11. elokuuta 2015 kello 14.23 (EEST)

Pähkinänkuoriversio: alaikäisellä ei ole mitään oikeusjärjestelmän suojaamaa oikeutta valita tukkansa pituutta, vaatteidensa väriä, ruokansa koostumusta tai muuta sellaista. Vanhemman laillinen ja moraalinen velvollisuus on pitää lapsensa syötettynä, vaatetettuna ja ruokottuna. Lastensuojelulaki suojaa lapsen oikeutta elää vapaana fyysisestä ja henkisestä väkivallasta sekä määrällisestä tai laadullisesta puutteesta. Lapsenkasvatuksessa tulee poikkeuksetta vastaan tilanteita, joissa lapsi pahoittaa mielensä (erityisesti omavaltaisuuden radikaaleimmissa harjoitteluvaiheissa taaperona ja teininä). Riidat ja kiistat ovat tavallisia ja varsin normaaleja. --Pitke (keskustelu) 11. elokuuta 2015 kello 14.38 (EEST)

Pitke kirjoitti: "alaikäisellä ei ole mitään oikeusjärjestelmän suojaamaa oikeutta..." Yhyy. Suomen perustuslain 6 § 3. momentti kuuluu näin: "Lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti." Pitken maailmanjärjestyksen mukaan alaikäisen (ilmeisesti myös 16-vuotiaan) on pakko sopeuttaa olemuksensa, ruokavalionsa, vaatetuksensa ja ajatuksensa holhoojahallituksen tahtoon. Nastaa. --Pxos (keskustelu) 15. elokuuta 2015 kello 18.10 (EEST)

Satuin kuulemaan junassa keskustelua, jossa isoäiti oli leikannut pojan pitkät hiukset vastoin äidin, isän ja lapsen tahtoa, kun "pojilla pitää olla lyhyt tukka tai muuten niitä kiusataan". Mutta olen ajatellut asiaa laajemminkin esim. sen kannalta reagoisiko opettaja siihen, jos alakouluikäisellä tytöllä pidettäisiin siilitukkaa, koska se on vanhemmille helpompi hoitaa. Muistan itse, kun alakouluiässä (olisinkohan ollut toisella tai kolmannella luokalla?) koulun terveyssisar kysyi, että pitäisiköhän minun (poikana) leikkauttaa hiukseni (jotka olivat ehkä hartioille asti) lyhyemmäksi. Tämä oli siis joskus 90-luvulla. Ja ajattelin yleensä sitä, suhtaudutaanko tällaisissa asioissa poikiin ja tyttöihin eri tavoin. Ja kuinka paljon asenteet ovat muuttuneet ajan saatossa. Myös sitä, olisiko asiaan liittyen ollut jotain tapausta, josta olisi uutisoitu. --176.93.31.198 11. elokuuta 2015 kello 14.45 (EEST)

Minä aloitin 10-vuotiaana hiusten kasvattamisen enkä ole sitä sen jälkeen leikannut kertaakaan lyhyeksi. Minä olen sentään vasta 18 ja minä sain armeijasta vapautuksen, mikä myöskin tarkoittaa, ettei minun tarvitse leikata poikatukkaa. Ja minä oletan, että minulle käy samalla lailla kolmannessa iässä kuin vaarille eli hiukset harvenevat selvästi. En minä niitä silti lyhennä. Jos hiuksiini halutaan järjestys, minä pistän ne haluttaessa kiinni.--85.76.147.172 15. elokuuta 2015 kello 18.51 (EEST)

Tai pyydän jotakuta taitavaa letittämään ne. Rockarina kuitenkin minut tunnetaan lukiossa.--85.76.147.172 15. elokuuta 2015 kello 18.52 (EEST)

Ketä tuo on?

Olen asunut nyt puolisen vuosikymmentä pääkaupunkiseudulla ja puheessa on ilmiö, joka särähtää ainakin omaan korvaani aika pahasti. Nimittäin pronomien kuka tai joka korvaaminen sanalla ketä tyyliin "Ketä tuo setä on?" tai "Se, ketä tekee sitä sun tätä". Ketä tietää mistä tämä tämmöinen on saanut alkunsa ja onko se laajempikin ilmiö? --MiPe ^(wikinät) 12. elokuuta 2015 kello 20.43 (EEST)

Olen huomannut saman jo muutaman vuoden ajan ja itsekin ihmetellyt. Ainakin BB:ssä jonakin vuonna pari henkilöä käytti jatkuvasti "ketä"-muotoa "kuka"-muodon sijaan (olisiko ollut pääkaupunkiseudulta). --Stryn (keskustelu) 12. elokuuta 2015 kello 20.45 (EEST)

Kielikello. Sitä esiintyy siellä sun täällä.--Htm (keskustelu) 12. elokuuta 2015 kello 20.49 (EEST)

Yksi forssalainen kaveri käyttää aina ketä-muotoa. Olen kuvitellut sen olevan jotain paikallista murretta. ComradeUranium (keskustelu) 12. elokuuta 2015 kello 20.51 (EEST)

Ikivanha suomalainen murresana, jonka käyttäjät ovat vasta hiljattain joutuneet syrjinnän kohteeksi. Samaan tapaan kuin he, jotka rohkenevat vielä sanoa mie ja sie. J.K Nakkila (keskustelu) 12. elokuuta 2015 kello 20.55 (EEST)

Aina kuulostaa niin väärältä korvaan. En ole kyllä ikinä kehdannut sanoa ketättelystä mitään. ComradeUranium (keskustelu) 12. elokuuta 2015 kello 20.58 (EEST)

Minä en kehdannut hakata halkoja, kun laiskotti. --Jmk (keskustelu) 12. elokuuta 2015 kello 21.00 (EEST)

Tuotakaan sanamuotoa en kerta kaikkiaan ymmärrä. :D ComradeUranium (keskustelu) 12. elokuuta 2015 kello 21.12 (EEST)

Se on savoa: en kehtaa (savoa) = en viitsi (suomea).--Htm (keskustelu) 12. elokuuta 2015 kello 21.20 (EEST) - Tuttavapiiriini kuuluu sekä vorssalaisia että loimaalaisia, ketä kuuluu joidenkin heistä sanastoonsa. Savoa olen oppinut työtovereiltani ja kummitädiltäni, joka asui Savossa 50 vuotta. --Htm (keskustelu) 12. elokuuta 2015 kello 21.23 (EEST)

Kuten suomen kielen asiantuntijat tässä sanovatkin, ilmiö on normaali eikä uusi. Yleensäkin kaikenlaiset kieli-ilmiöt, niin murteelliset kuin muista kielistä peräisin olevatkin, ovat vanhoja elleivät ole peräisin englannista, mikä on kohtuullisen uusi ilmiö. --85.76.42.196 12. elokuuta 2015 kello 21.31 (EEST)

Paras grillimakkara Suomessa?

Isäni haluaisi viedä siskonsa mökille jotain hyvää grillimakkaraa jota saa Suomessa ruokakaupoista. Mikä olisi paras vaihtoehto? JIP (keskustelu) 13. elokuuta 2015 kello 10.21 (EEST)

Sinisen Lenkin kevytversio kylmänä ja lämmin olut maukkaan aterian kera. Jos haluaa herkutella, niin makkarat mikroon ja lisää sopivasti oluen määrää. --Raid5 (keskustelu) 25. elokuuta 2015 kello 15.44 (EEST)

Presidenttien lempinimet

Jos Urho Kekkonen oli Urkki, Mauno Koivisto on Manu, Martti Ahtisaari on Mara ja Sauli Niinistö on Sape tai Sale, niin mikä on Tarja Halosen lempinimi? Tare?

Ja oliko presidenteillä ennen Kekkosta mitään lempinimiä? Lauri Kristian Relander oli Reissu-Lasse, mutta se johtuu hänen tavastaan vierailla ulkomailla, ei hänestä itsestään. Carl Gustaf Emil Mannerheim oli Marski, mutta se tulee hänen sotilasarvostaan (tai teknisesti ottaen arvonimestään, koska marsalkka ei ole Suomessa aktiivinen sotilasarvo), ei hänen omasta nimestään. Muiden presidenttien lempinimiä en edes tiedä. JIP (keskustelu) 13. elokuuta 2015 kello 23.04 (EEST)

Entisten presidenttien lempinimistä erityisen tunnettu myös Ukko-Pekka (Svinhufvud). Halosella ei käsittääkseni tällaista mediassa erityisen usein kuultua lempinimeä ole (ellei presidenttiyden alkuaikojen pilkkanimeä "Muumimamma" lasketa), mutta nettikeskustelujen ihmeellisessä maailmassa hänelle kehitetty vaikka mitä nimiä, muun muassa Tartsa ja Haloska. On tuota Tareakin nähtävästi käytetty, itselleni entuudestaan täysin vieras lempinimi. --Nironen (keskustelu) 13. elokuuta 2015 kello 23.34 (EEST)

Ukko-Pekkaan vielä palatakseni, täällä nähtävästi myös täsmennyssivu Ukko-Pekka. --Nironen (keskustelu) 13. elokuuta 2015 kello 23.37 (EEST)

Ahtisaaresta käytettiin (hänen nimikirjaintensa mukaan) myös pilkkaavaa nimitystä "MOKA", ainakin hänen presidentinkautensa lopulla. Sape-nimeen en ole törmännyt. Tuolla noita on listattu, tosin lista saattaa hyvinkin olla puutteellinen enkä osaa sanoa lähteiden luotettavuudesta. --188.67.180.18 14. elokuuta 2015 kello 13.49 (EEST)

Minua taas kiinnostaisivat entisten presidenttien ja muiden historian henkilöiden puhuttelunimet, joita ei enää juuri tiedetä. Oletukseni on, että Paasikiveä kutsuivat läheiset Kustiksi, ja kaiketi luin jostain, että Ståhlbergin kutsumanimi oli John. Svinhufvudia ilmeisesti kutsuttiin ainakin poikana Pekaksi, mistä saattaa juontua myös kunnianimi "Ukko-Pekka". Mannerheimin eniten käyttämä etunimi taisi olla Gustaf. Kallion artikkelissa jo mainitaan useampia nimiä. Esimerkiksi Relanderin molemmat etunimet mainitaan nykyään historiankirjoituksessa melkein poikkeuksetta, mutta on epäselvää, mitä niistä käytettiin arjessa. Oliko hän Lauri vai Lasse, kukapa tietää. --Pxos (keskustelu) 15. elokuuta 2015 kello 16.25 (EEST)

kielellinen kysymys

Mitä tarkoitetaan sanalla "alun" lauseyhteydessä "heitä lienee ollut v. 1980 alun toista tuhatta henkeä"? Jos tämä on opetettu koulussa, minulta se on mennyt ohi tai olen jo unohtanut. Olen kyllä törmännyt vastaaviin myös aiemmin. --188.67.180.18 14. elokuuta 2015 kello 13.37 (EEST)

Se tarkoittaa ”hieman yli”. Kielitoimiston sanakirja: ”Alun [= hiukan] toista viikkoa. Alun kolmatta sataa hieman yli kaksisataa.” –Kooma (keskustelu) 14. elokuuta 2015 kello 13.54 (EEST)

Ok, kiitos. --188.67.180.18 14. elokuuta 2015 kello 14.36 (EEST)

Yhdysvaltain presidenteistä

Onko Yhdysvaltain presidenteillä ollut intiaanitaustaisia sukujuuria? --188.67.180.18 14. elokuuta 2015 kello 14.58 (EEST)

Muistelisin epäselvästi, että Obaman äidin puoleltakin löytyisi, mutta en ole varma. --Urjanhai (keskustelu) 14. elokuuta 2015 kello 16.31 (EEST)

Ei kelpaisi artikkeliin lähteeksi, mutta tässä jotain keskustelua aiheesta:[4] --Otrfan (keskustelu) 14. elokuuta 2015 kello 16.32 (EEST)

Tämä se oli: en:Family_of_Barack_Obama#Maternal_relations lainaa tarinaa Obaman omista muistelmista mutta kertoo samalla (ilman lähdettä) että todenperäisyyttä ei ole osoitettu.--Urjanhai (keskustelu) 14. elokuuta 2015 kello 16.48 (EEST)

Ainakin yhdellä varapresidentillä on ollut (en:Charles Curtis). --Jmk (keskustelu) 14. elokuuta 2015 kello 16.35 (EEST)

Tässä on myös hieman lähteetöntä tietoa Calvin Coolidgesta. --188.67.17.35 15. elokuuta 2015 kello 15.31 (EEST)

Euroopan monarkioista kysymys

Artikkelista Elisabet II:

" Tähän käytäntöön viitattaessa puhutaan usein kirjoittamattomasta perustuslaista (sillä virallista perustuslakia ei Yhdistyneessä kuningaskunnassa ole), jonka mukaan hallinnon katsotaan toimivan. Joka tapauksessa Elisabet joka viikko perehtyy hallituksensa asiakirjoihin sekä tapaa pääministeriään ja diplomaatteja säännöllisesti."

Tapaavatko muutkin Euroopan kuningaskuntien monarkit pääministeriään ja diplomaatteja säännöllisesti vai eivät? Jaalei (keskustelu) 19. elokuuta 2015 kello 10.25 (EEST)

Intercity peruuttaa

Katselin Tampereen rautatieasemalla Helsinkiin lähtevää intercityjunaa. Veturi oli junan peräpäässä. Kuljettajaa en tosin hytissä nähnyt. Ohjataanko junaa lähes sokkona (veturissa ei ulokkeita) vai onko olemassa joku muu tapa saada kuljettajalle näkyvyys eteenpäin? 88.114.160.62 28. elokuuta 2015 kello 23.19 (EEST)

Olisiko ollut ohjausvaunullinen juna? --MiPe ^(wikinät) 28. elokuuta 2015 kello 23.26 (EEST)

Kasetti-aiheinen kysymys

Minulla on äänikirja, joka on digitoitu jonkinlaisilta kaseteilta. Yhdellä kasetilla on ollut kuusi kahden tunnin raitaa. Mahtaako kukaan tietää millaisesta kasetista on kyse? --87.95.105.211 29. elokuuta 2015 kello 10.50 (EEST)

Mistä tiedetään ettei kyseessä ole 6 kuudesta kahden tunnin kasetista joista kukin on yksi raita? --Zache (keskustelu) 29. elokuuta 2015 kello 13.02 (EEST)

Jos tosiaan yhdellä kasetilla on ollut kuusi noin pitkää raitaa, niin ainoa sopiva formaatti jonka löysin on en:8 mm video format#PCM Multi Audio. --Otrfan (keskustelu) 29. elokuuta 2015 kello 16.16 (EEST)

Ihminen vs. eläin pitkällä matkalla?

Kaikkihan tietävät, että esim. monet kissapedot ovat paljon ihmistä nopeampia juoksijoita lyhyillä matkoilla, mutta miten käy eläinten ja ihmisen välisessä juoksukilpailussa, jos valitaan pitkä matka (esim. 10 km tai marathon tai jokin ultrajouksumatka)? Voitaako ihminen tuolloin kaikki eläimet vai löytyykö joku eläin, joka voittaisi ihmisen tuollaisessa pitkän matkan juoksukilpailussa?--LCHawk (keskustelu) 30. elokuuta 2015 kello 09.17 (EEST)

Muistan lukeneeni tästä aiheesta jostain ihmisen evoluutiota käsittelevästä kirjata, mutta en muista enää mistä (ks. Luokka:Kirjat ihmisen evoluutiosta uusimmasta päästä). Muistelisin että jo joku ihmisen edeltäjälaji (tai viimeistään ihminen itse, en muista varmasti) löysi ekologisen lokeronsa (tai oikeammin tietysti erään niistä) siitä, että juoksemalla tarpeeksi kauan (ja älykkäästi) uuvutti saaliseläimiä uuvuksiin. Lisäksi tätä samaa on taidettu tarkastella jossain Eläinkunnan ennätykset tyyppisessä televisio-ohjelmassa, mutta en muista, mikä oli lopputulos. Ehkä kuitenkaan ihminen ei ole ainoa laji, jolla on ollut tämä lokero.--Urjanhai (keskustelu) 30. elokuuta 2015 kello 09.38 (EEST)

Maratonilla ihminen ei välttämättä vielä voittaisi, mutta ultrajuoksumatkoilla kyllä. Todennäköisesti mikään eläin ei selviäisi ultrajuoksusta. Walesissa on muuten järjestetty vuodesta 1980 Man Versus Horse Marathon -tapahtumaa, jossa kilpailee 22 mailin matkalla (n. 35 km) satoja ihmisiä ja ratsastajan ohjaamia hevosia. Sen voitti ensimmäisen kerran ihminen 2004. Eli siis mitä pidempään juoksumatkaan mennään sitä todennäköisemmin ihmisestä tulee voittaja. Sinänsä vaikea arvioitava, koska ihminen on varmasti ainoa eläin, joka lähtee vapaaehtoisesti juoksemaan maratonia. --PtG (keskustelu) 30. elokuuta 2015 kello 09.51 (EEST)

Iditarodin ennätys rekikoirilla on n. 8 päivää 13 tuntia. Vähän lyhyemmällä 1000 mailin matkalla ihmisillä on ennätys n. 10 päivää 10 tuntia[5] ja koirat juoksevat reki perässä lumihangessa. --Otrfan (keskustelu) 30. elokuuta 2015 kello 10.06 (EEST)

Kuinkas pitkään koira tai susi ravaisi? --Pitke (keskustelu) 30. elokuuta 2015 kello 13.00 (EEST)

Eks tässä ole kyse lähinnä ihmisen erityisen kehittyneestä kyvystä lämmönsääntelyyn lämpimässä ilmanalassa? Mitä viileämpään mennään sitä huonommin ihminen pärjää suhteessa eläimiin. Tarpeeksi lämpimään kun laitetaan ihminen ja turkillinen nisäkäs niin ihminen pärjää aina vaan paremmin. Gopase+f (keskustelu) 30. elokuuta 2015 kello 13.38 (EEST)

Monitulkintainen lause?

Kävin lääkärissä, ja lääkärintodistuksessa lukee:

Pidän tutkittavaa työkyvyttömänä 3.9. - 4.9.

Olenko käsittänyt väärin, vai onko tämä monitulkintainen lause? Siis sekä Minun mielestäni tutkittava on työkyvytön 3.9. - 4.9. että Estän tutkittavaa kykenemästä työntekoon 3.9. - 4.9.? Vai pitäisikö jälkimmäisessä tapauksessa objektiivin tutkittava olla akkusatiivimuodossa eikä partitiivimuodossa? JIP (keskustelu) 5. syyskuuta 2015 kello 14.49 (EEST)

Tuo sopisi Fingerporiin. Lähetä tuo Fingerporin piirtäjälle, niin saatat vielä nähdä sen lehdessä.--Urjanhai (keskustelu) 5. syyskuuta 2015 kello 14.59 (EEST)

Lähes lauseen kuin lauseen voi oikein yrittämällä tulkita usealla tavalla. (Esimerkki tuosta ylempää: Minulla on äänikirja... – tietenkin ymmärrämme mitä tarkoitetaan, mutta voisihan tulkita, että äänikirja on minun päälläni, vrt. pöydällä on äänikirja.) --Jmk (keskustelu) 5. syyskuuta 2015 kello 15.36 (EEST)

"Esitän johtaja Virtasta", "En haluaisi muistuttaa valastanne".--Urjanhai (keskustelu) 5. syyskuuta 2015 kello 21.37 (EEST)

Eläinten syönti

Huomasin juuri että olen syönyt noin puolia Puolen hehtaarin metsän eläimistä, joten ajattelin kokeilla miten hyvin saan koko setin kasaan. Olen nyt syönyt karhua, sikaa, hevosta ja kengurua. Entä loput? Jänistä saa Helsingistä ainakin ravintola Saslikista, mutta se on aika kallis paikka. Löytyykö sitä halvemmalla jostain ravintolasta pääkaupunkiseudulla? Voiko pöllöä syödä missään? Tiikeriä käsittääkseni ei voi syödä missään, koska se on uhanalainen laji. Ihmistä (Risto Reipas) en kyllä aio syödä. =) JIP (keskustelu) 5. syyskuuta 2015 kello 21.05 (EEST)

Ainakin monet pöllöt ovat rauhoitettuja, ja tappamisesta seuraa korvausvelvollisuus: [6] Voi myös olla, että petolinnut eivät ole terveellisintä ravintoa muutenkaan.--Urjanhai (keskustelu) 5. syyskuuta 2015 kello 21.12 (EEST)--Urjanhai (keskustelu) 5. syyskuuta 2015 kello 21.12 (EEST)

Jotkut syö ihmisen istukkaa. Jäniksen voi myös esim. metsästää itse. --87.93.46.132 6. syyskuuta 2015 kello 21.51 (EEST)

Kysymys 2000-luvulla syntyneiden Suomen kansalaisten henkilötunnuksista

Milloin ja missä päätettiin, että 2000-luvulla syntyneiden Suomen kansalaisten henkilötunnuksista tulisi olemaan A ppkkvv:n jälkeen? Jaalei (keskustelu) 8. syyskuuta 2015 kello 22.33 (EEST)

31. tammikuuta 1997 annettiin asetus väestötietoasetuksen 2 §:n muuttamisesta: http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1997/19970084 --Ryhanen (keskustelu) 8. syyskuuta 2015 kello 22.54 (EEST)

Millä sit perusteltiin, että juuri A? Jaalei (keskustelu) 8. syyskuuta 2015 kello 22.56 (EEST)

Olisiko 1800-luvulla syntyneillä ollut + ja 1900-luvulla syntyneillä - (muistelisin). Eli ei kai ollut sitten enää plussan ja miinuksen kaltaista sopivaa muuta merkkiä jäljellä (noin omana arvauksena).--Urjanhai (keskustelu) 8. syyskuuta 2015 kello 23.21 (EEST)

Tästähän oli Hesarissa artikkeli ihan vastikään 1.2.1997. Karsiutuneita vaihtoehtoja olivat mm. yhtäläisyysmerkki (ei voinut käyttää viivakoodeissa), vinoviiva (ei soveltunut passien merkistöön), piste tai kaksoispiste (heikosti erottuvia) ja * (saattaisi sekoittua käsin kirjoitettuna plusmerkkiin). --Silvonen (keskustelu) 9. syyskuuta 2015 kello 06.32 (EEST)

Täysi-ikäisten Suomen kansalaisten sukupuolijakauma

Onko Suomessa enemmän täysi-ikäisiä miehiä vai täysi-ikäisiä naisia? Jaalei (keskustelu) 10. syyskuuta 2015 kello 14.49 (EEST)

Naisia, noin 51 % täysi-ikäisistä. (Alaikäisissä päinvastoin poikia noin 51 %.) Tilastokeskukselta [7] löytyy väestörakennetaulukoita monenmoisen muuttujan suhteen. --Jmk (keskustelu) 10. syyskuuta 2015 kello 15.04 (EEST)

Jostain joskus muistan lukeneeni, että naisten osuus Suomen äänioikeutetuista on noin 52 %. 84.251.18.34 10. syyskuuta 2015 kello 16.22 (EEST)

Eläimet

Voiko joku eläin purra oman pään pois?  –Kommentin jätti 188.67.138.130 (keskustelu) 12. syyskuuta 2015 kello 21.07‎ (EEST)

Fakta vs. mielipide artikkelissa

Artikkelissa Olli Joki kohta, joka tyylillisesti poikkeaa muista Wikipedian artikkeleista.

"Laitinen Laihon mukaan kaikki kolme edustavat kaupallista taidetta, jossa taiteilija markkinoi itse itseään ja myös saa paljon julkisuutta. Myös eksoottisen voimakas värinkäyttö on avuksi. Tässä toimintatavassa tuotanto ja sen laatu kärsii Laitinen-Laihon mukaan, koska jos hanke menestyy, volyymi on korkea sekä kysynnässä että tarjonnassa."

Artikkelin sisältö tältä osin on mielestäni enemmän lehtiartikkelin kriitikko-palstalle sopivaa. Mikä tällaisissa tilanteissa on Wikipedian yleinen käytäntö?  –Kommentin jätti 37.219.118.92 (keskustelu) 13. syyskuuta 2015 kello 00.35 (EEST)

Joitain Laitinen-Laihon jutuista on itse asiassa aiemmin poistettu artikkelista [8][9]. Vieläkin olisi ehkä varaa vähentää, yksittäisen henkilön subjektiivisille mielipiteille ei syytä antaa turhan paljon painoarvoa. --Nironen (keskustelu) 13. syyskuuta 2015 kello 01.16 (EEST)

Lakkojen ero

Miten vuoden 1905 suurlakko ja ennen kansalaissotaa ollut yleislakko erosivat toisistaan? Entä montako erilaista lakon muotoa on olemassa?--85.134.25.113 16. syyskuuta 2015 kello 14.25 (EEST)

Wikipedian kertoma asiasta ei vaikuttaisi olevan ihan pielessä: vuoden 1905 suurlakko, vuoden 1917 yleislakko ja lakko#Lakkotyyppejä ja työtaistelutoimenpiteitä. -93.106.54.165 16. syyskuuta 2015 kello 18.07 (EEST)

Juutalaisten nimenanto

Käsittääkseni juutalaiset antava pojilleen etunimen ympärileikkauksessa, mutta missä yhteydessä tyttölapsilleen? 84.251.18.34 16. syyskuuta 2015 kello 23.21 (EEST)

Zeved habat, esim. kuukauden kuluttua syntymästä kuten ristiäisissä tai nimiäisissä. --Thi (keskustelu) 16. syyskuuta 2015 kello 23.39 (EEST)

Okean Elzi

Shouldn't it be Okean Elzy? Ukrainan translitterointi says that Ukrainian и is transliterated into Finnish as y. If it'd be Russian band, the name would be correct, because Russian и is i. Żyrafał (keskustelu) 17. syyskuuta 2015 kello 16.16 (EEST)

Yes it should be correct. --Stryn (keskustelu) 18. syyskuuta 2015 kello 15.10 (EEST)

Nainen Pirkanmaalta

Muutama vuosi sitten eräs blogi [10] kertoi että Pirkanmaalainen nainen Katri Virtanen (syntynyt 31. elokuuta 1903) täytti 109 vuotta vuonna 2012. Tämän jälkeen hänestä ei ole kuulunut mitään joten hän on ilmeisesti kuollut ennen 110-vuotispäiväänsä. Voisiko joku Pirkanmaalta kotoisin oleva henkilö selvittää hieman enemmän tietoja kyseisestä henkilöstä? Eli haluaisin tietää hänen mahdollisen kuolinpäivänsä.--62.72.228.251 18. syyskuuta 2015 kello 12.46 (EEST)

kotikirkko

Kuulin, että Turun tuomiokirkko on kaikkien suomalaisten kotikirkko. Mitä kotikirkko tarkoittaa? --37.136.94.162 19. syyskuuta 2015 kello 11.06 (EEST)

Sitä melkeinpä kannattaisi kysellä häneltä, keneltä kuulit. - Nykysuomen sanakirjan mukaan kotikirkolla tarkoitetaan oman seurakunnan kirkkoa. Turun tuomiokirkkoa sanotaan kansallispyhäköksi, joka on toki epävirallinen nimitys. Perusteita on täällä ja lisää täällä.--Htm (keskustelu) 19. syyskuuta 2015 kello 11.17 (EEST)

Usein kotikirkoksi sanotaan kaikista hiippakunnan kirkoista sitä kirkkoa, jossa piispa normaalisti pitää jumalanpalveluksia, ja koska Turun arkkipiispa on Suomen evankelisluterilaisen kirkon pää, niin hänen kirkkonsa on suomalaisten kotikirkko. Esimerkiksi helluntailaiset käyttävät sanaa kotikirkko toisin, ja kolmas merkitys tulee linnojen ja palatsien kappeleista jotka ovat hallitsijan "kotikirkkoja". Ks. myös Katedraali. --Tappinen (keskustelu) 19. syyskuuta 2015 kello 11.21 (EEST)

Amos Andersonin taidemuseon yläkerrassa on kotikirkko. --Harriebarn (keskustelu) 19. syyskuuta 2015 kello 11.27 (EEST)

Kysymyksiä Suomen pressoista

• Ketkä SUomen presidentit ovat olleet kansanedustajia?
• Ketkä Suomen presidentit ovat suorittaneet asepalveluksen?
• Ketkä Suomen presidentit ovat olleet upseereita? Nenoniel (keskustelu) 24. syyskuuta 2015 kello 16.46 (EEST)

Meillä on täällä A-luokan trivialuettelo sivulla Tietoja Suomen tasavallan presidenteistä. Sieltä löytyy kohta sukkien värit ja verenpaineet. --Pxos (keskustelu) 24. syyskuuta 2015 kello 16.52 (EEST)

Yhdysvaltain presidentinvaaleista

Kuka on Yhdysvaltain presidentinvaalien historian parhaiten menestynyt demokraattien ja republikaanien (tai näiden edeltäjien) ulkopuolinen ehdokas? --188.67.94.67 26. syyskuuta 2015 kello 10.28 (EEST)

Periaatteessa John Quincy Adams, koska tästä tuli presidentti, vaikka sai yli kymmenen prosenttia vähemmän ääniä kuin Andrew Jackson. Tässä tosin mentiin kongressin kautta, koska vaadittua 50 prosentin valitsijamiesenemmistöä ei syntynyt.

Jos taas otetaan ihan kansan äänellä verraten niin 1912, jolloin Theodore Roosevelt tuli edistyspuolueellaan toiseksi republikaanien Taftin ohi. --80.222.46.33 26. syyskuuta 2015 kello 17.20 (EEST)

Luukun sähköpostisalasanan vaihto

Kuinka voi vaihtaa Luukun sähköpostisalasanansa? Nenoniel (keskustelu) 3. lokakuuta 2015 kello 22.43 (EEST)

Voi aloittaa esim. syöttämällä Googleen hakusanat: luukun salasanan vaihto. --Ryhanen (keskustelu) 4. lokakuuta 2015 kello 09.20 (EEST)

Bosniakit ja albaanit

Onko bosniakeilla ja albaaneilla yhteistä kulttuurista taustaa? --194.111.70.134 5. lokakuuta 2015 kello 17.10 (EEST)

Jos ihan maallikon perustiedoilla vastaa, niin kumpaisissakin on joku osa (mutta eivät kaikki) vanhastaan muslimeja Turkin valtakuntaan kuulumisen perintönä. Kieli taas on eri koska bosnian kieli on indoeurooppalaisiin kieliin kuuluva slaavilainen kieli, jonka erot serbokroaattiin ovat pienet, mutta albanian kieli muodostaa indoeurooppalaisten kielten sisällä oman alaryhmänsä rinnan esim. kreikan, armenian ja baltoslaavilaisten kielten kanssa. Muusta kulttuurista en osaa sanoa, mutta luultavasti balkanin kaikilla kansoilla riippumatta kielesyä ja kulttturista on pitkän rinnakkainelon tuottamia yhteisiä kultturipiirteitä, mm. eri kieliryhmiin kuuluvat kielet ovat kehittäneet yhteisiä piirteitä, joita esiintyy vain balkanilla (tälle ilmiölle oli joku nimikin). Veikkaisin kuitenkin että slaaveina käytännössä saman kielen takia bosnialaisten ja slaavien välillä kulttuuriset siteet ovat vahvimpia (en tiedä onko veikkaus oikea). Albaaneihin voi yhdistää vainon kohteeksi joutuminen islamin takia ja perusteettomien ääri-islamismisyytösten kohteeksi joutuminen. Tämä myös on johtanut kumpaistenkin kohdalla pakolaisuuteen (mutta myös muiden jugoslavian kansanryhmien kohdalla, kun kaikkia kansallisuuksia on siellä asunut tilkkutäkkinä). Meniköhän likikään oikein. Wikipediasta voi katsoa lisää.--Urjanhai (keskustelu) 5. lokakuuta 2015 kello 17.23 (EEST)

Miksi Suomi ei voisi olla Venäjän osa?

Tarkemmin ajateltuna en näe mitään syytä miksei näin voisi olla. --87.93.118.198 5. lokakuuta 2015 kello 21.28 (EEST)

Miksi ei? Suomen Senaatti julisti Suomen itsenäiseksi valtioksi 06.12.1917. Venäjän edustajana herra nimeltä Lenin hyväksyi julistuksen. Siksi.

Ja vaikka näin ei olisi käynytkään, olisimmeko saaneet itsenäisyyden Tarton Rauhassa Viron, Latvian ja Liettuan mukana 1918? Luultavasti kyllä. Tai sitten itsenäistynyt Suomi toimi esimerkkinä ja mainitut valtiot irrotettiin Neuvosto-Venäjästä. Ja jos jatkosodassa olisimme tulleet vallatuksi... olisimmeko itsenäistyneet 1990-luvun alussa Baltian maiden tavoin... Jossittelu on mukavaa. Jos Hitler ei olisi noussut valtaan, olisiko Stalin valloittanut koko Euroopan ja olisiko se kiinostanut Jenkkejä lainkaan.... --EsaL-74 (keskustelu) 6. lokakuuta 2015 kello 01.46 (EEST)

Oma veikkaukseni: Siksi kun Suomi oli osa Ruotsia. --Urjanhai (keskustelu) 6. lokakuuta 2015 kello 08.44 (EEST)

”Ruotsalaisia emme enää ole, venäläisiksi emme tahdo tulla, olkaamme siis suomalaisia” ("Svenskar äro vi inte längre, ryssar vilja vi inte bli, låt oss alltså bli finnar"), Adolf Ivar Arwidsson. --Zache (keskustelu) 6. lokakuuta 2015 kello 09.47 (EEST)

Kannattaa lukea Anton-tapaus, johan löytyy syitä. Suomen historiaa lukiessakin löytyy monta syytä. --Salomäenpää (keskustelu) 6. lokakuuta 2015 kello 10.27 (EEST)

Missä on sanottu, että se ei voisi olla sitä? Kyllähän kaikki on mahdollista, jos Suomen valtiojohto niin päättää ja Venäjän johto hyväksyy. Krim siirtyi viime vuonna de facto osaksi Venäjää. Sen sijaan Transnistria on vuodesta 2006 yrittänyt huonolla menestyksellä pyrkiä osaksi Venäjää, mutta Venäjä ei ole kelpuuttanut sitä. En tiedä huolisivatko ne Suomen, jos hakisimme "jäsenyyttä". Teoriassa olisi varmaan mahdollista toteuttaa myös päinvastainen liitos, jossa Venäjä liittyisi osaksi Suomea, mutta se saattaisi kyllä osoittautua käytännössä mahdottomaksi toteuttaa (tai sitten lopputulos muodostuisi samaksi kuin ensimmäisessä vaihtoehdossa). --Risukarhi (keskustelu) 6. lokakuuta 2015 kello 13.36 (EEST)

Kysymys liittynee siihen kun jossain pilaohjelmassa (Uutisvuoto?) väitettiin että Venäjän presidentti on saanut luvan pommittaa mitä tahansa milloin tahansa kunhan se tapahtuu Venäjän rajojen ulkopuolella. --Höyhens (keskustelu) 6. lokakuuta 2015 kello 13.41 (EEST)

Uutisvuodossa se oli. On muuten ainoa valmiiksi naurettu ohjelma jota jaksan katsoa. --Abc10 (keskustelu) 6. lokakuuta 2015 kello 13.47 (EEST)

Maitoo ja muskelimuroo

Jussi Salonen levytti vuonna 1985 Kaj Westerlundin säveltämän, ja Juha Vainion sanoittaman kappaleen "Maitoo ja muskelimuroo"[11]. Kiinnostaisi tietää, että mitä tämä kappaleen sanoissa mainittava "muskelimuro" tarkoittaa? --Ville Siliämaa (keskustelu) 28. syyskuuta 2015 kello 13.50 (EEST)

Tv-mainoksissa esiintyi Toni Tiikeri, jonka murot siivittivät nuoren urheilijan voittoon. --Thi (keskustelu) 8. lokakuuta 2015 kello 10.58 (EEST)

Tyttöjen koulupuku

Miksi kaikkalla maailmassa, jossa koulupukuja käytetään, noudattaa tyttöjen koulupuku samaa linjaa eli alaosana on polvipituinen hame tai kylmällä ilmalla housut? Miksi alaosana voisi olla pitkää, nilkkoihin asti ulottuvaa hametta, jolloin kylmälle ilmalle ei tarvitsisi vaihtaa alaosaa housuihin, vaan tuon hameen alle mahtuisi lämpiä vaatteita?--LCHawk (keskustelu) 7. lokakuuta 2015 kello 09.41 (EEST)

Kyllä tiettyihin koulupukuihin kuuluu pitkä talvihame. --Thi (keskustelu) 8. lokakuuta 2015 kello 10.56 (EEST)

OK. Missä maassa?--LCHawk (keskustelu) 8. lokakuuta 2015 kello 12.25 (EEST)

Yleisesti ottaen tytöt eivät käytä pitkiä hameita maissa joissa naiset ovat itsenäisiä aktiivisia toimijoita eivätkä miesten käskyvallan alla. Suomessa pitkät hameet hävisivät yleisestä käytöstä noin sata vuotta sitten. Yhteiskunnallisesta kehityksestä ja pitkistä hameista on olemassa tutkimustietoakin. Vanhoillisissa äärikristilliseen moraaliin perustuvissa kouluissa pitkä hame näyttäisi olevan suosiossa, esimerkiksi tässä englantilaisessa koulussa [12] ja totta vie monissa sellaisissa muslimimaissa Kambodza, jotka eivät ole kuuluisia edistyksellisestä naisen asemasta. Google tarjoaa esimerkkejä kun sinne kirjoittaa sanat "long skirt" "school uniform" (sitaattimerkkien sisällä). --85.76.78.7 8. lokakuuta 2015 kello 13.33 (EEST)

Kun kirjoittaja laskee Kambodžan muslimimaaksi, on pakko päätyä lopputulokseen, että muukin ulostulo on pelkkää puppua. --Lax (keskustelu) 8. lokakuuta 2015 kello 14.16 (EEST)

Eikö sinulle koskaan satu kömmähdyksiä? Ajattelin samalla että mikähän tilanne on Pakistanissa noin koulupukujen suhteen, ja tuli kirjoitetuksi muslim mutta uskon että jos Pakistanissa käytettään koulupukuja, hame on pitkä. Sen puoleen Kambodzassakin on muslimeja, jos luet artikkelia englanninkielisestä Wikipediasta. Edit: Pakistanissa on pitkän hameen alla koulupuvussa pitkät housut, joka taitaa olla siellä kansallisasu. Mitä on Laxilla siihen kommentoitavaa? --85.76.18.160 8. lokakuuta 2015 kello 14.30 (EEST)

Suomen ensimmäiset tietokoneet

Olen itse nähnyt ensi kerran tietokoneen vuonna 1973 Turun yliopistossa. Moneskohan tietokone Suomessa se mahtoi olla? Mitkä olivat Suomen ensimmäiset tietokoneet? --Höyhens (keskustelu) 7. lokakuuta 2015 kello 23.48 (EEST)

KVW Suomen ensimmäiset tietokoneet. --Tappinen (keskustelu) 8. lokakuuta 2015 kello 00.15 (EEST)

Isä kertoi nähneensä Tampereen yliopistossa tietokoneen joskus 1960-luvun loppupuoliskolla. Se ei ollut mikään pc vaan sillä oli kokonainen oma huone. --Maradonna (keskustelu) 8. lokakuuta 2015 kello 16.44 (EEST)

Kerenskin rupla

Kerenskin henkilöhistoriasta ei löydy mitään viittausta ns. Kerenskin ruplaan. Mikä se oli? Syntymäpitäjässäni Keminmaalla tapahtui 1900-luvun alkuvuosina, että Juopperin 1000 hehtaarin maatilan omistaja möi tilansa ja sai maksun Kerenskin ruplina. Hänelle oli kerrottu, että jos vaihtaa ruplat Pietarissa toisiin (oikeisiin) rupliin, kauppahinta tulee vielä nousemaan. Kerenskin ruplat osoittautuivat arvottomiksi. Isäntä sai tai hänelle rakennettiin pieni mökki kotipitäjään ja hän tapetoi mökin seinät Kerenskin ruplilla.  –Kommentin jätti 91.158.170.127 (keskustelu) 8. lokakuuta 2015 kello 08.36‎ (EEST)

Artikkelin en:Russian ruble#Provisional Government issues mukaan Kerenskin ruplat olivat Venäjän väliaikaisen hallituksen vuonna 1917 julkaisemia 20 ja 40 ruplan seteleitä. Joku osaa varmaan kertoa lisää niiden arvostuksesta. --Silvonen (keskustelu) 8. lokakuuta 2015 kello 09.01 (EEST)

Ahvenanmaalaisia armeijassa?

Voiko ahvenanmaalainen käydä vapaaehtoisesti armeijan? Nenoniel (keskustelu) 6. lokakuuta 2015 kello 17.53 (EEST)

Voi. --Vnnen (keskustelu) 6. lokakuuta 2015 kello 23.17 (EEST)

Kuten tunnettua, ahvenanmaalaisia ei määrätä armeijaan. Vanhoissa kirjoissa kerrotaan, että heitä voitaisiin määrätä sen sijaan palvelemaan luotsi- ja majakkalaitoksessa, mutta tällaista ei toistaiseksi ole järjestetty. Onko vieläkin voimassa tuo, että voitaisiin velvoittaa palvelemaan luotsi- ja majakkalaitoksessa?

Onko asevelvollisuus voimassa nykyään kaikkialla Suomessa paitsi Ahvenanmaalla, ihan perimmäistä Lappia myöten? 1930-luvun tietosanakirjan mukaan silloin Enontekiöllä, Inarissa, Utsjoella ja Petsamossa ei ollut asevelvollisuutta. Nenoniel (keskustelu) 15. lokakuuta 2015 kello 19.33 (EEST)

Keskustelufoorumien pisin ikä

Mikä on pisin aika, jonka mikä tahansa keskustelufoorumi on pysynyt elossa, jos ko. keskustelufoorumissa ei ole ollut ensimmäistäkään palikkatestiä (kuten esim. sisäänkirjautuminen) eikä minkäänlaista moderointia. Liekö tällä maailmanennätys? Yleensä tätä vastaavat ovat kuolleet hyvin nopeasti. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 7. lokakuuta 2015 kello 09.58 (EEST)

Onko "tällä" ja "tätä" siis tämä eli tämä foorumi eli tämä suomenkielisen Wikipedian kahvihuoneen osasto "Kysy vapaasti"? Riippumatta vastauksesta tarkentavaan kysymykseen minulla on helppo vastaus: enpä tuota tiiä, mutta ei se tämä ole. Kai jossain yhdysvaltalaisessa yliopistossa, jollaisia varten Internet aikanaa kehitettiin helpoksi viestintävälineeksi, on joku keskustelu ollut moderoimattomana jo useita vuosikymmeniä. Tiedä sitten, mikä on keskustelufoorumi, kun ei noista bluffauksista mediassa ota selvää. --Pxos (keskustelu) 7. lokakuuta 2015 kello 16.02 (EEST)

Tämän sedän nuoruudessa oli suosiossa vuonna 1980 käyttöön otettu maailmanlaajuinen pulinaboksi nimeltä Usenet eli ”nyyssit”. Sen kulta-ajat ovat takana, mutta ei se vieläkään kai täysin kuollut ole. Nimettömän chattailun historia taas johtaa ainakin 1800-luvulle asti. --Silvonen (keskustelu) 7. lokakuuta 2015 kello 16.47 (EEST)

Osaako joku aihetta tunteva muuten sanoa, kuinka relevantti tai edustava tuo Usenet-artikkelissa oleva esimerkkiviesti on? Ja onko se muuten keksitty esimerkki vai oikeasti lainaus jostakin? --Risukarhi (keskustelu) 8. lokakuuta 2015 kello 15.51 (EEST)

Näyttäisi olevan oikea esimerkki (löytyy Googlen arkistosta), muttei nyt sentään mitenkään tyypillinen. Ja vaikkei kukaan kysynytkään, niin lennättimenhoitajien chattikulttuurista kertoo Ella Cheever Thayerin romanttinen bestseller Wired Love: A Romance of Dots and Dashes (1879). --Silvonen (keskustelu) 8. lokakuuta 2015 kello 16.07 (EEST)

Lennätinchattikulttuuri ja "internetin" esihistoria ovat aiheina myös 1800–1900-lukujen taitteeseen sijoittuvan dekkaritelevisiosarja Murdochin murhamysteerien toisen kauden kymmenennessä jaksossa. Sarja alkoi tänään uusintana TV1:llä, mutta valitettavasti sitä esitetään vain klo 12.20 päivisin eivätkä jaksot tule Areenaan. Mutta alkuperäinen kysymyshän oli, että kuinka kauan pisimpään toiminut keskustelufoorumi on ollut pystyssä. Lennätin alkoi yleistyä 1800-luvun puolivälissä. Artikkelin lennätin mukaan VR käytti lennätintä vielä 1950-luvulla ja Neuvostoliitolla lennätin oli vastaavassa käytössä vuoteen 1978 asti. Mutta jos luetaan kirjaimellisesti, mitä kysyjä kysyi, niin hänhän kirjoitti että "mikä on pisin aika, jonka mikä tahansa keskustelufoorumi on pysynyt elossa" eikä maininnut internetiä. Onko leirinuotion äärelle kokoontunut porukka "keskustelufoorumi"? Miten "elossapysyminen" määritellään? Riittääkö, että leirinuotio yleisenä foorumina on yhä olemassa vai pitäisikö yhden nuotion äärellä käydyn keskustelun olla jotenkin jatkuvaa? – Kuohatti 8. lokakuuta 2015 kello 16.42 (EEST)

Hupsik vanha trolli, tais olla erään Santerin hahmo se. --Anr (keskustelu) 8. lokakuuta 2015 kello 16.18 (EEST)

Eikös nuo olleet sähköposteja, sp:iin perustuneita ”keskustelufoorumeita”? Noita en tietysti tarkoittanut. Keskusteluun pääsi vain mailaamalla osoitteellaan omalta koneelta (oliko silloin ip aina yksilöity erillä tavalla kuin esim minä nyt vaihtuu joka kerta), eli piti olla älyä sen verran, että osasi käyttää sähköpostia, alussa siis lähinnä koulutettujen ihmisten media? Yleensä osoitteet olivat firman/yliopoiston/tutkimuslaitoksen nimellä (eli riemuidiotismin moderointi tapahtui luonnollista kautta ”työnantajan nimissä”). --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 10. lokakuuta 2015 kello 12.18 (EEST)

Nyyssit eivät varsinaisesti olleet sähköpostia, vaan niillä oli omat protokollansa ja niitä luettiin usein sähköpostiohjelman sijasta erillisillä lukuohjelmilla tai myöhemmin myös selaimessa kuten tuolla Google Groupsissa. Ne olivat varsin avoin ja hajautettu systeemi, joten halutessaan kyllä pystyi lähettämään viestejä väärillä lähettäjätiedoilla (en minä, mutta muut). Kirjoittajat olivat tosiaan enimmäkseen yliopistoihmisiä, kunnes rahvas vyöryi sisään vuonna 1993 ja alkoi ns. ikuinen syyskuu. --Silvonen (keskustelu) 10. lokakuuta 2015 kello 13.02 (EEST)

Menee hyvin kallisarvoista aikaani hukkaan. Kirjoittamisella aikaansaatua riemuidiotismiä tietysti tarkoitan, lukemisella sitä ei voi synnyttää, ei edes Wikipedia-nimisessä keskustelufoorumissa (jossa suuri osa postauksista on hyvinkin asiallista tietoa). Kaikenlaisia keskustelufoorumeita tiedän olleen mahdollista lukea ilman sisäänkirjautumisia. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 10. lokakuuta 2015 kello 13.32 (EEST)

Sotienvälinen aika Suomessa

Millaista oli elämä Suomessa sisällissodan ja talvisodan välillä? Elettiinkö Suomessa rauhallisesti ilman sodan pelkoa vai oliko sodan uhka koko ajan olemassa? JIP (keskustelu) 11. lokakuuta 2015 kello 11.35 (EEST)

Wikipediassa (https://fi.wikipedia.org) on artikkelit "Suomi 1920-luvulla" ja "Suomi 1930-luvulla", joilla pääsee alkuun. --Pxos (keskustelu) 11. lokakuuta 2015 kello 11.57 (EEST)

Keltaisen lehdiston voitosta ja paperilehdistön kuolinkamppailusta vrt. pluralistiseen journalismiin eli mihin tiedonvälitykseen luotat

Onks tää nyt tosiaan näin että ns. keltaisen lehdistön voitettua paperipuolella perinteisen, alkaa jopa meidän puolueeton maakuntalehdistömme systemaattisesti lietsoon sotahysteriaa [13]? Vai onko otsikointi mennyt jo sille tasolle että NATO määrää, mitä mitä meidän muka normaali lehdistömme esittää. Toki aatteellisen manipuloinnin hävinneenä osapuolena työväenlehtiä ei enää ilmesty montakaan. Sitten nämä muka puolueettomien maakuntalehtien liittoutuman taloudellisesti ongelmissa olevat yrittävät kehittää mitä mielikuvituksellisimpia otsikoita, kuten että Britannia osana meidän euroopanunioniamme aikoo hyökätä itänaapurimme, meidän kanssa ystävällisissä suhteissa olevan suurvallan kimppuun ja päinvastoin.

Olen vain Wikipedian toimittaja enkä yritä sanoa että jompikumpi vanhan kylmän sodan oikeistolainen suurvaltabokki olisi oikeassa tai väärässä, vaan kysyn sitä että pitäisikö meidän uskoa jommankumman propagandaa ja eikö tämä jo asettane haasteita kysymykseen riippumattomista ja puolueettomista lähteistä?

Mutta koskei tämmöiseen murheelliseen vuodatukseen kukaan halunne suoraan vastata, asetan kysymykseni näin: Jos asiassa on erimielisyyttä, luotan tiedonvälityksessä pikemmin..:

läntiseen

itäiseen

En voi vastata, kosken tunne molempia

En kumpaankaan, koska tunnen molempia

1. Partitiivi olisi parempi kuin akkusatiivi, koska niin paljon liikaa aikaa minulla ei ole, että molemmat tuntisin, mutta molempia tunnen sen verran, että riittää... Iivarius (keskustelu) 12. lokakuuta 2015 kello 01.51 (EEST)

Olisit Höyhens jo vaiti

parh terv. --Höyhens (keskustelu) 12. lokakuuta 2015 kello 01.19 (EEST)

F-19

Onko talvisodassa toimineen lento-osasto F-19 Gladiatorin tunnusta käsitelty? Kyljessä pitäisi olla Suomen sen aikainen ilmavoimien tunnus. Haku. lento-osasto F-19. –Kommentin jätti 80.221.250.169 (keskustelu)

Ei ole käsitelty. Suomen hakaristit maalattiin piiloon ennen siirtolentoa Ruotsiin. (Jos en nyt väärin muista) --Msaynevirta (k · m) 12. lokakuuta 2015 kello 17.00 (EEST)

Timo Heinosen ja Hannu Valtosen Albatrossista Pilatukseen -kirjassa on tälläainen maininta asiasta sivulla 134: (kuvateksti) ”...Tässä ”M” on lennolla talvisodan jälkeen, kun kansallistunnuksen hakaristi on ylimaalattu.” Kuvia koneista, joissa on ylimaalatut suomalaiset tunnukset löytyy esimerkiksi em. kirjasta ja Suomen ilmasodan pikkujättiläisestä (s. 95). --Msaynevirta (k · m) 12. lokakuuta 2015 kello 17.21 (EEST)

Sophia Jansson

Sophia Jansson on Tove Janssonin veljentytär. Onko Sophialla itsellään lapsia? JIP (keskustelu) 13. lokakuuta 2015 kello 01.03 (EEST)

Panenpas tähän kertomuksen siitä, miten sain itse selville asian: 1) Kirjoitin Google-hakupalveluun hakufraasin sofia janssons barn ja ruudulle tuli Googlen tyypillinen luettelo. Heti ykköseksi listalle kiilasi DN:n artikkeli Hemma hos Mumin, jonka luin kursorisesti läpi. Jostain artikkelin seasta, enemmän lopusta kuin alusta, löytyi sitten seuraava kysymys: "So­phias söner, är de intresserade?" Nopean suomennoksen ja lyhyen matematiikan avulla päättelin sitten vastauksen. Tämä oli toki työlästä. Seuraavan kerran kysyn vapaasti. --Pxos (keskustelu) 13. lokakuuta 2015 kello 01.55 (EEST)

Voisiko joku matemaatikko muuten kirjoittaa tähän loppukevennyksenä, miten matemaattisella kaavalla voidaan ilmaista, että on olemassa joukko, johon kuuluu poika-alkioita enemmän kuin yksi ja tyttöalkioiden määrä on tuntematon tai vaihtelee sellaisella välillä, jonka alaraja on nolla (mukaan lukien tuo nolla) ja yläraja lähestyy ääretöntä? --Pxos (keskustelu) 13. lokakuuta 2015 kello 02.02 (EEST)

Maantieteellisiä kysymyksiä Suomesta

1. Mitä Vantaan kaupunginosaa Ansatie 5 oikein on? En saanut selville onko se Aviapolista, Lentokenttää, Veromiestä vai mitä. Joka tapauksessa siellä ei asu juurikaan ketään ja bussiyhteydet muualle Vantaalle ja Helsinkiin ovat aika harvoja.
2. Helsingissä, jos samalla kadulla on useampia bussi- tai ratikkapysäkkejä, ne nimetään poikkikatujen mukaan, jotta ihmiset tietäisivät missä kohdin katua pysäkki on. Tampereella näemmä tehdään toisin, pysäkit nimetään kadunnumerojen mukaan. Onko tästä mitään virallista sääntöä? Miten asiassa toimitaan eri kaupungeissa?
3. Helsingistä käsin on ihan helppoa käydä junalla Turussa tai Tampereella vain muutaman tunnin ajaksi. Jonnekin Rovaniemelle se ei onnistu. Onko mahdollista ostaa lentokonematkat Helsingistä Rovaniemelle ja takaisin Helsinkiin saman vuorokauden aikana? JIP (keskustelu) 14. lokakuuta 2015 kello 01.11 (EEST)

• 1. Vantaan aluejakoa voi katsella Vantaan karttapalvelusta http://kartta.vantaa.fi . Vasemmassa ylänurkassa on hakulaatikko, johon laitat Ansatie 5. Vasemmalta ruksaat näkyviin Aluejaot→Kaupunginosat.
• 3. Tarkoitatko, että onko mahdollista lentää molempiin suuntiin saman vuorokauden aikana? Kyllähän Finnair lentää Helsinki-Rovaniemi-väliä monta kertaa päivässä (katso aikataulut finnair.fi), joten miksipä ei onnistuisi. (Tosin tarkkaan ottaen kysyit, voiko molemmat matkat ostaa saman vuorokauden aikana, mutta oletan että et tarkoita tätä.) --Jmk (keskustelu) 14. lokakuuta 2015 kello 16.45 (EEST)

• • Näköjään on Ylästöä. Vantaa on pääkaupunkiseudun kolmesta isosta kaupungista se jonka tunnen huonoimmin ja ainoa jossa en ole asunut, siksi olin asiasta epävarma. Kyllä, tarkoitin onko mahdollista lentää molempiin suuntiin saman vuorokauden aikana. Saman vuorokauden aikanahan voi ostaa kuinka monta matkaa vain haluaa ja on varaa. Tuli tehtyä ajatusvirhe kirjoittaessa. Kiitos vastauksista. JIP (keskustelu) 14. lokakuuta 2015 kello 17.07 (EEST)

2) Tampereella nimeäminen kadunnumeroiden mukaan ei ole vallitseva käytäntö. Sitä tehdään, mutta pysäkkejä nimetään myös poikkikatujen, kaupunginosien tai pienempien paikannimien, lähialueen maamerkkien (Kivikirkko, Ahvenisjärvi (järvi ei näy pysäkille), Kanjoni jne.) tai aivan omituisesti (Pienkodit, Lennosto (Lähellä Puolustusvoimien palvelukeskus, ei lentokenttää). Eli toisin sanoen ainakin Tampereella nimeäminen näyttäisi perustuvan siihen, mitä nimeäjälle sattuu juolahtamaan mieleen, eikä mihinkään viralliseen sääntöön tai edes käytäntöön. 89.106.40.244 17. lokakuuta 2015 kello 21.44 (EEST)

Kiitos vastauksesta. Tuo vain pisti silmään Tampereella, kun olen Helsingissä matkustanut bussilla jo vuosikausia (en tosin yhteen menoon), enkä ole koskaan törmännyt bussipysäkkiin jonka nimessä on kadunnumero. Tampereella niitä on ihan keskustan lähellä. JIP (keskustelu) 19. lokakuuta 2015 kello 23.58 (EEST)

Ei Pienkodit ole omituisesti nimetty pysäkki. Siinä on Messukylän Pienkodit Oy:n talot.153.1.24.175 14. marraskuuta 2015 kello 11.47 (EET)

Helsingin pysäkkien nimet löytyvät tästä listasta. Katu + osoitenumero pysäkin nimenä on harvinainen, mutta on niitäkin muutama, esim. Hankasuontie 5 ja Hankasuontie 12. --Jmk (keskustelu) 20. lokakuuta 2015 kello 01.11 (EEST)

Heideken

Helsingissä on joskus leikkimielisesti kiistelty paljasjalkaisuudesta puhumalla syntymisestä Naistenklinikalla tai Kätilöopistolla. Turusta olen kuullut, ettei ole ihminen ensinkään, jos ei ole Heidekenissä syntynyt. Kysymykseni koskee, oliko Heidekenillä aikaan kilpailijaa, vai syntyikö jokainen turkulainen vain Heidekenissä tai sitten omassa saunassa. --Pxos (keskustelu) 14. lokakuuta 2015 kello 15.58 (EEST)

Tässä jotain tietoa. "Pääsääntö oli, että turkulaiset synnyttivät Heidekenillä, kaupungin ulkopuoliset lääninsairaalassa eli TYKS:ssä ja saaristolaiset Turunmaan sairaalassa, mutta ehdoton tämä jako ei ollut." 1900-luvun alkupuoliskolla oli vielä kätilö Aleksandra Seikon 1906 (tai 1910) perustama, keskustassa sijainnut Seikon yksityinen synnytyslaitos, joka suljettiin 1953 lopulla. Mutta jo 1970-luvulta lähtien noin puolet synnytyksistä oli TYKSissä. ¬Antilope 14. lokakuuta 2015 kello 17.33 (EEST)

Turkulaisäidin saattoivat ihan hyvin mennä synnyttämään TYKS:iin, jossa esimerkiksi oli keskosten hoito ja Heidekenillä ei. Joten jos Heidekenillä syntynyt vauva tarvitsi tehostettua hoitoa, vauva vietiin TYKS:iin ja äiti jäi Heidekenille, josta sitten kulki taksilla imettämässä. Mutta Seikolla syntyneet ovat tietysti turkulaisten aatelia.--Htm (keskustelu) 14. lokakuuta 2015 kello 19.33 (EEST)

"Takana loistava tulevaisuus"

Mistä otsikon käsite on peräisin ja mitä se tarkoittaa? --80.222.46.33 16. lokakuuta 2015 kello 01.11 (EEST)

Enpä tiedä, mutta esimerkiksi nuoresta lupaavasta miehestä voidaan sanoa, että hänellä on edessään loistava tulevaisuus, koska hän on komea, ahkera, lahjakas ja kunnianhimoinen. Jos sitten huomataan, että nelikymppisenä tämä mies ei ole saavuttanut elämässään mitään merkittävää, vaan hän on tuhlannut lahjansa ja hukannut kaikki saamansa tilaisuudet, voidaan leikkimielisesti sanoa, että tämä entinen loistava tulevaisuus on nyt menetetty haave, se on menneisyydessä, siis takanapäin. --Pxos (keskustelu) 16. lokakuuta 2015 kello 01.18 (EEST)

Timo T. A. Mikkosen kirjan Takana loistava tulevaisuus (WSOY, 1982) nimessä näin sen ensimmäisen kerran suomeksi. Sillä voi olla jokin englanninkielinen sanonta taustalla, Mikkonen ei uransa aikana ollut mikään peräkylän poika, tai sitten kustannustoimittajalla on välähtänyt. --Abc10 (keskustelu) 16. lokakuuta 2015 kello 09.08 (EEST)

Googlen kirjahaulla "bright future behind" löytyy hajaesiintymiä ainakin vuodesta 1903 ja yksi lainaus, jossa tätä kutsutaan vanhan vaudevillevitsin huipentumaksi. --Silvonen (keskustelu) 16. lokakuuta 2015 kello 14.44 (EEST)

Samansukuinen sutkaus Ambrose Biercen Saatanan sanakirjasta sadan vuoden takaa: ”Bride n. A woman with a fine prospect of happiness behind her.” --Silvonen (keskustelu) 16. lokakuuta 2015 kello 14.58 (EEST)

Juontuvat varmaan jonnekin yhteisiin juuriin. Mikkosen nokkela kirjan nimi jäi aikoinaan mieleen vaikka en sitä ole lukenutkaan. Se liittyi hänellä johonkin katkeraan elämänvaiheeseen. Mutta kun koko ajan menee takki levällään, joskus käy niin. --Abc10 (keskustelu) 16. lokakuuta 2015 kello 15.12 (EEST)

Tuossakin on hauska sanonta: "kulkea takki auki". Mistähän sekin on tullut? --Pxos (keskustelu) 16. lokakuuta 2015 kello 15.32 (EEST) Lisäys: Upseereiden univormuissa päällystakit on napitettu tai niissä on vyö. Olisiko sitten osoitus vapaa-ajasta, jos upseeri vaappuu kerholta kotiin "takki auki"? --Pxos (keskustelu) 16. lokakuuta 2015 kello 15.34 (EEST)

Käsitän sen vähän sellaiseksi että "Minä (isolla M:llä) täältä tulen, pois tieltä". Takkisanontoja ovat myös "takin liepeet liehuen" ja "berberin helmat heiluen", jotka enemmänkin kuvaavat vauhdikasta menoa, mutta on niissäkin hiukan sellaista mahtailun vivahdetta. Kaikki peräisin ajalta jolloin käytettiin pitkiä takkeja. --Abc10 (keskustelu) 16. lokakuuta 2015 kello 16.40 (EEST)

Onkohan tässäkin kahta eri merkitystä. Ite olen aina ymmärtänyt "takki auki" -sanonnan tarkoittavan tilanteeseen nähden riittämätöntä/huonoa valmistautumista. Gopase+f (keskustelu) 16. lokakuuta 2015 kello 19.54 (EEST)

Sotilaslentokoneiden rekisteritunnukset

Käytetäänkö Suomessa sotilaslentokoneillekin samanlaisia rekisteritunnuksia kuin siviililentokoneille, eli tyyliin OH-xxx, vai onko niille jokin oma järjestelmä? JIP (keskustelu) 16. lokakuuta 2015 kello 23.58 (EEST)

En ole asiantuntija, mutta näkemieni kuvien perusteella tulee nimien perusteella. Hornetit ovat muotoa HN-XXX ja Hawkit taisivat olla HW-XXX. Ilmeisesti sama pätee myös muille, eli esim Learjetit on LJ-XXX. Ulkomailla sitten ilmeisesti käytetään kutsutunnusta finforce. 89.106.40.244 17. lokakuuta 2015 kello 13.31 (EEST)

Siviili-ilmailun ilma-alusten rekisteröinnistä kts. Trafi ja tunnukset ilma-alustyypeittäin. Ilmailulaissa on säädetty (7§), että "sotilasilma-alus merkitään kansallistunnuksella ja erityistunnuksella" [14]. Tuo esim. Hornetin HN-xxxx lienee erityistunnus ja kokardi siinä vieressä kansallistunnus. Siviilikäyttöön siirtyneet entiset sotilasilmailukoneet saavat siviilitunnuksen, esim. Valmet L-70 Miltrainer on OH-VAA.--Htm (keskustelu) 17. lokakuuta 2015 kello 13.55 (EEST)

Euthanasia Coaster

Eikö tuo Euthanasia Coaster ole enemmänkin performanssitaidetta? Jos nyt olisi tarvetta eettisen harkinnan jälkeen suorittaa jollekin eutanasia tai kuolemanrangaistus, niin eikö se tehokkaammin, taloudellisemmin, kivuttomammin ja armeliaammin onnistuis jollain huomattavasti helpommalla systeemillä, esim. niillä joita vaikkapa lailliseen eutanasiaan on käytetty tähänkin mennessä? Oikeastaan jos jaksaisi kaivella, niin ehkä tämä taideulottuvuus löytyisi lähteistäkin. --Urjanhai (keskustelu) 18. lokakuuta 2015 kello 11.22 (EEST)

Niinhän se oli muuten en-wikissä (hyvä aretikkeli) luokiteltukin.--Urjanhai (keskustelu) 18. lokakuuta 2015 kello 11.25 (EEST)

Kysymys Suomen alkoholilainsäädännöstä

Suomen alkoholilainsäädäntö tunnetusti kieltää nauttimasta omia alkoholijuomia ravintolassa jossa on alkoholin anniskelua. Mitäs jos on ostanut Alkosta mukaan alkoholia, ja haluaa vain viedä sen mukaan ravintolaan, ilman aikomustakaan nauttia siitä pisaraakaan, vain viedäkseen sen kotiin kun ei sitä minnekään muuallekaan siinä välissä saa vietyä? JIP (keskustelu) 19. lokakuuta 2015 kello 23.47 (EEST)

Ainakin festareilla on ennen muinoin kuulemma tarkistettu tulijoita portilla ja otettu viinat pois, muistan jostain lukeneeni. Jos on sanonut, ettei aioi juoda niitä, niin tuskin on uskottu. Ja ruotsinlaivoilla, jos oikein muistan, lukee seinässä, että tax freestä ostettujen juomien nauttiminen laivalla "ei ole sallittua". Veikkaisin että ravintolassa se pitäisi jättää narikkaan, koska kuitenkaan ei uskottaisi, jos väittäisi että sitä ei aio juoda. (Tai sitten ei näytä sitä eikä ota esiin.) --Urjanhai (keskustelu) 20. lokakuuta 2015 kello 01.59 (EEST)

Alkoholijuomat jätetään narikkaan. Iivarius (keskustelu) 20. lokakuuta 2015 kello 11.21 (EEST)

Jossain paikoissa on jopa "erikseen" pullonarikka. Gopase+f (keskustelu) 20. lokakuuta 2015 kello 13.24 (EEST)

Audiojohdot

Mistä on peräisin käytäntö, että audiojohtojen oikea kanava on merkitty yleensä punaisella ja vasen valkoisella (tai joskus mustalla) värillä? --176.93.74.49 22. lokakuuta 2015 kello 20.29 (EEST)

Junalla Turusta Espooseen

Lauantaina 31.10.2015 lähden Turusta junalla takaisin Helsinkiin aikaisin aamulla. Onkin vain käynyt ilmi, että minun pitäisi saman tien mennä Espooseen, tarkemmin sanottuna Tapiolan keskukseen. Espoo sattuu kätevästi sijaitsemaan Turun ja Helsingin välissä, joten näyttäisi luonnolliselta jäädä pois jo Espoossa. Ongelmana vain on, ettei Tapiolassa ole rautatieasemaa. Onko järkevämpää jäädä pois joissain Espoon keskuksessa tai Leppävaarassa ja mennä sieltä bussilla Tapiolaan vai jatkaa koko matka Helsingin keskustaan ja mennä sieltä bussilla Tapiolaan? JIP (keskustelu) 26. lokakuuta 2015 kello 22.40 (EET)

Jokeribussi 550 vie sinut Leppävaaran asemalta Tapiolaan noin 25 minuutissa. Matkaa on noin 8 km mutta bussi kiertää koko Otaniemen. Noita busseja menee ainakin arkisin 5-10 minuutin välein. http://www.reittiopas.fi/ --Tappinen (keskustelu) 26. lokakuuta 2015 kello 22.50 (EET)

OK. En vain ole varma, pysähtyykö juna edes Leppävaarassa. Voi olla, että se ei pysähdy Espoossa muualla kuin Espoon keskuksessa, ja jos käy niin, niin minun kai kannattaa jatkaa koko matka Helsinkiin ja mennä Tapiolaan sitten sieltä. JIP (keskustelu) 26. lokakuuta 2015 kello 23.03 (EET)

VR:n nettisivujen mukaan kaikki Turun junat pysähtyvät Leppävaarassa. Leppävaarasta Tapiolaan menee myös muita busseja kuin mainittu 550. Ajassa säästät noin 15-20 min ja rahassa seutulipun ja Espoon sisäisen lipun erotuksen, kun vaihdat jo Leppävaarassa. -93.106.25.209 28. lokakuuta 2015 kello 00.01 (EET)

Aivan niin, Turun ja Helsingin väliset kaukojunat pysähtyvät 25.10.2015 lähtien Leppävaarassa eivätkä enää Espoossa kts. [15] (ent. Esppon keskus). perusteluna muutokselle on paremmat yhteydet HSL:n kaupunkiliikenneverkkoon.--Htm (keskustelu) 28. lokakuuta 2015 kello 03.16 (EET)

Vastaisten joukkoliikennesuunnistusten varalle: matka.fi neuvoo vaihtoyhteydet sekä junille, lähiliikennebusseille että kaukoliikennebusseille. Välille Turku-Tapiola se tarjoaa sekä juna- että bussiyhteyttä Leppävaaraan, josta bussilla 550 Tapiolaan. --Jmk (keskustelu) 28. lokakuuta 2015 kello 07.52 (EET)

Judge Death suomeksi

Kävin eilen Helsingin kirjamessuilla, ja ostin sitten sieltä Judge Dredd -albumin 2/1989, kun kerran kansikuvassa näkyi Judge Death, ehdoton suosikkihahmoni kyseisessä sarjakuvassa. Ongelma vain on, ettei Judge Death esiinny koko albumissa, kansikuvasta huolimatta. Jos albumi ei olisi ollut pakattu suljettuun muovipussiin olisin selannut sen ensin läpi enkä haaskannut 20 € 1980-luvun sarjakuva-albumiin.

Esiintyykö Judge Death missään muussa suomeksi julkaistussa Judge Dredd -albumissa tai -kirjassa? JIP (keskustelu) 26. lokakuuta 2015 kello 23.13 (EET)

Kynttilälamput ja hehkuvat ledit

Asian voisi ilmeisesti laskea käyttäen lukuja ja suureita, mutta on helpompaa ulkoistaa ajattelu omien aivojen ulkopuolelle. Hesarissa (HS 28.10.2015) neuvotaan, että jos kotona on vielä hehkulamppuja, ne kannattaa hetikohtapian vaihtaa nykyaikaisempaan tekniikkaan, oikeastaan edes odottamatta sitä, että hehkulamppu kuluu loppuun. Miten on asian laita uusien, pakkauksessa olevien hehkulamppujen osalta, jotka on aikanaan ostettu ja johon ovat sitoutuneet silloiset valmistuskustannukset jo? Minulla on esimerkiksi pakkauksessa kaksi 40 watin kynttilälamppua (E14, 410 lumen), joissa on hehkulanka. Tuleeko kokonaiskansantaloudellisesti ja erityisyksilötaloudellisesti edulliseksi ottaa ne käyttöön siksi 1000 tunniksi, kuin niiden on luvattu kestävän, vai onko ne syytä heittää suoraan roskikseen uusina ja ostaa tilalle kaksi LED-tekniikkaan perustuvaa lamppua, joiden ostohinta kaiketi on noin 10–15 euroa kappaleelta näinä päivinä? Kustannuslaskelman voisin tehdä itsekin, mutta kaipaisin neuvoa siihen, onko mitään järkeä heittää käyttämätöntä tavaraa ongelmajätteisiin? --Pxos (keskustelu) 28. lokakuuta 2015 kello 13.02 (EET)

Kustannuslaskelmat voivat mennä mielenkiintoisiksi, jos otat huomioon että led-lampussa sidot paljon pääomaa pitkäksi aikaa, ja sinä aikana led-tekniikka tulee todennäköisesti ja toivottavasti kehittymään. Jos sidot nyt siihen sen 15 euroa per lamppu seuraavaksi 10 vuodeksi, mitäs jos vuoden kuluttua olisit saanut 10 eurolla vähemmän tehoa kuluttavan ja enemmän valoa antavan led-lampun? Olisiko kannattanut sen vuoden ajan kuitenkin käyttää hehkulamppua? Varsinkin jos ne eivät vaadi lainkaan investointia, kun ne on jo hankittu. --Jmk (keskustelu) 28. lokakuuta 2015 kello 13.58 (EET)

Kustannuslaskelma perustuen faktoihin ja ns. Jmk-oletuksiin yllä, vuosiksi 2016–2017:

	Hehkulamppu	LED-lamppu
Teho	40 W	07 W
Valovirta	410 lumen	470 lumen
Ostohinta & ostopäivä	1,00 € (vuonna 2011?)	15,00 € 1.1.2016
Lompakosta katoaa per 1.1.2016	0 €	15,00 €
Lampun kokonaiskesto	1000 tuntia	15 000 tuntia
Tarkastelujakson pituus	1000 tuntia (kestoaika)	1000 tuntia (väliaika)
	Lamppua poltetaan tasan 1000 tuntia kalenterivuoden aikana.
Sähkön kulutus	40 W × 1000 h = 40 kWh	7 W × 1000 h = 7 kWh
Sähkön hinta	15 snt/kWh
Sähkön vuosikustannus	6,00 € per vuosi (1000 tuntia)	1,05 € per vuosi (1000 tuntia)
Kaksi vuotta	Vuoden 2016 ajan hehkulamppu, vuoden 2017 ajan LED-lamppu.	Heti vuodesta 2016 LED-lamppu, hehkulamppu uutena roskikseen.
Tavaran poistoarvo	Hehkulampun loppuunkulutus käytössä 1,00 €.	Hehkulampun poistoarvoksi katsotaan 1,00 €.
Sähkön kustannukset vuosina 2016–2017	6,00 € + 1,05 € = 7,05 €	1,05 € + 1,05 € = 2,10 €
Hankintakulut	0,00 € (per 2016) 10,00 € (per 2017) (Hinta on laskenut!)	15,00 € (per 2016) 0,00 € (per 2017)
Kokonaiskustannus- laskelma: yhteensä	1,00 € + 0,00 € + 6,00 € + 10,00 € + 1,05 € = 18,05 €	1,00 € + 15,00 € + 1,05 € + 0,00 € + 1,05 € = 18,10 €

Jos unohdetaan valovirran ero ja muut seikat, ilmeisesti tarkastelujakson ollessa kaksi vuotta (1.1.2016–31.12.2017) taulukosta ilmenevin oletuksin, saadaan selville seuraavaa: mikäli LED-lampun saa hankittua vuoden 2015 joulukuun lopussa erikoistarjouksessa hintaan 4,95 € tai vaihtoehtoisesti minkätahansa hintaisen LED-lampun myyntihinta laskee vuoden 2016 aikana vähemmän kuin 4,95 euroa, silloin kannattaa heittää hehkulamppu käyttämättömänä roskikseen ja ottaa LED-lamppu käyttöön heti. Jos kumpikaan ehto ei toteudu, vuoden 2016 ajan kannattaa käyttää laatikossa olevat hehkulamput loppuun ja ostaa vasta vuodeksi 2017 LED-lamppu. Olenko M.O.T.:ssa? --Pxos (keskustelu) 28. lokakuuta 2015 kello 14.52 (EET) Korjattu lukuja. --Pxos (keskustelu) 28. lokakuuta 2015 kello 15.37 (EET)

Asiassa voi nähdä myös ympäristönäkökohdan: hehkulamput on jo valmistettu, ja tehtaalla on kulutettu raaka-aineita, energiaa ja työvoimaa, joka menee hukkaan, samoin kuljetus yli mannerten on ollut turhaa, jos ne menevät roskiin (hehkulamppuja ei tietääkseni heitetä ongelmajätteisiin). Meillä on olohuoneessa valaisin, jossa on 10 kynttilälamppua. Niitä poltetaan kerran vuodessa jouluna kaikenkaikkiaan noin 12 tuntia. Tarkoitus on käyttää ne loppuun asti. Perusteluna vielä, että pula-ajan kasvatin on vaikea heittää hyvää tavaraa pois vaikka viranomainen käskisi. -- Abc10 (keskustelu) 28. lokakuuta 2015 kello 15.57 (EET)

Tässä on kyllä tosiaan tuo ilmiö, jota kutsun vanhan ranskanleivän ongelmaksi. Iäkkäillä sukulaisillani oli tapana ostaa uutta hiivaleipää pari kertaa viikossa, mutta koska aiempaa leipää oli aina jäljellä, se oli syötävä ensin pois ennen uuden leivän leikkaamista. Tämä johti siihen, että ruokapöydässä oli jokainen päivä tarjolla pari päivää vanhaa leipää. Kysymys on siitä, pitäisikö jonain päivänä heittää kaikki vanhat leivät pois ja ryhtyä syömään uutta leipää. Yllä olevan laskelmani nojalla upouusien käyttämättömien hehkulamppujen heittäminen "tukikohdasta pois tilaa viemästä" olettaen samalla, että niitä ei enää tulla koskaan käyttämään vaan että ne jäävät kaappiin makaamaan seuraaviksi vuosikymmeniksi, saattaa olla järkevä ratkaisu, vaikka se tuntuu järjettömältä. --Pxos (keskustelu) 28. lokakuuta 2015 kello 18.11 (EET)

Ranskanleivästä voit tehdä köyhiä ritareita ja tarjota lastenlapsille ja näiden kavereille. --Harriebarn (keskustelu) 28. lokakuuta 2015 kello 18.30 (EET)

Kyllä tästä pitäisi joku lineaarinen optimiratkaisu saada tänne. Jos herra Muurahaisella on kotona 10 valaisinta, joissa on hehkulamput vuonna 2010, ja hän on hamstrannut autotalliinsa 100 hehkulamppua peläten niiden loppumista kaupoista, ja herra Heinäsirkka taas ostaa sitä mukaa uuden ja uusinta tekniikkaa olevan kalliin lampun, kun vanha pimenee, niin lienee selvää, että tarpeeksi pitkän ajan kuluessa myös Muurahainen joutuu siirtymään nykypäivään, kun autotallin hehkulamppuvarastot ovat tyhjät. Toisaalta Heinäsirkka on sillä välin hassannut rahansa kalliisiin lamppuihin, joita hän on ostanut, mutta jotka ovat hänellä edelleen käytössä ja joiden ansiosta hän on säästänyt sähköä jo runsain mitoin. Pitäisi löytää sellainen päivämäärä, jolloin Muurahaisen kannattaa heittää autotallissaan olevat loput hehkulamput köyhille ritareille lukulampuiksi ja siirtyä, alkuperäisen aikataulunsa hyläten, siihen tekniikkaan, joka on sillä hetkellä markkinoilla tarjolla. Tekisin tällaisen kaavion, jos minulla olisi siihen kykyä. --Pxos (keskustelu) 28. lokakuuta 2015 kello 18.45 (EET)

Autotallin lamput on jo poltettu, ei niitä kovin moneksi vuodeksi ollut hamstrattu. -- Abc10 (keskustelu) 28. lokakuuta 2015 kello 19.15 (EET)

Lehdessä luki, että kolmasosa suomalaisista (tai joku journalistisesti merkittävä osa kuitenkin) ei osaa laskea, kannattaako valita tuote A, jossa on saippualiuosta litran verran 20 %:a alennettuun hintaan, vai tuote B, jota taas saa 20 %:a enemmän purkissa samalla vanhalla hinnalla. Ajatella, jos yhteiskunta olisi niin kehittynyt, että useimmat ihmiset osaisivat ratkaista yllä kuvatun optimointitehtävän helposti, ja tekisivät sen vuoksi huomattavasti rationaalisemmin omia epärationaalisia sattumanvaraisia elämänvalintojaan. Nyt kun lehdissä sanotaan, että kannattaa hypätä järveen niin kauan kuin vesi on vielä lämmintä, tuo kuuluisa kolmasosa syöksyy sinne pää edellä. Toinen kolmasosa hamstraa sillä välin hehkulamppuja. --Pxos (keskustelu) 28. lokakuuta 2015 kello 19.38 (EET)

Rationaalisinkaan äly ei yleensä kykene päättelemään mitä kaikkea tulevaisuudessa (ja varsinkin ns. hamassa tulevaisuudessa) saattaa tapahtua. Tämän vuoksi käyttökelpoiset hehkulamput kannattanee ainakin säilyttää varastossa toistaiseksi pahan päivän varalle, vaikka ei nyt käyttäisikään niitä. Vaikka arvioisimme hyvin pieneksi sen todennäköisyyden, että tällainen paha päivä joskus tulisi, niin sitäkin suurempi olisi potutuksen määrä, jos se päivä kuitenkin sattuisi tulemaan ja vielä silloin muistaisit heittäneesi aikanaan käyttökelpoiset hehkulamput roskiin. Itse heittäisin käyttökelpoista tavaraa menemään vasta sinä päivänä kun on varmaa, ettei sitä enää edes pysty käyttämään, vaikka haluaisikin. Voit myös antaa (kenties myydäkin?) hehkulamppusi jollekin sellaiselle, joka haluaa joka tapauksessa käyttää niitä viimeiseen asti; silloin ne eivät vie kallisarvoista tilaa omassa komerossasi. --Risukarhi (keskustelu) 29. lokakuuta 2015 kello 00.32 (EET)

No niin, X-marketissa (luetaan [ks]-market) onkin näköjään myynnissä taulukon ehtojen mukainen LED-lamppu hintaan 4,99 euroa. Se on 4 senttiä raja-arvon yläpuolella, joten en voi ostaa sitä enkä heittää hehkulamppua vielä pois. --Pxos (keskustelu) 29. lokakuuta 2015 kello 23.25 (EET)

Tutkimusten mukaan led-valojen pitkäaikainen käyttö voi aiheuttaa silmänpohjan rappeumaa, joka on länsimaissa yleisin sokeuden aiheuttaja. On toki järkevää säästää sähkölaskussa, ja säästö kasvaa kun valaistusta ei sokeana enää tarvitse. Sitten voi hankkia avuksi oman opaskoiran. ¬Antilope 29. lokakuuta 2015 kello 00.09 (EET)

Tarkkaan lukien siellä korostetaan: "haitallisinta silmälle on led-valaistut näytöt, koska katsomme niitä kohtisuoraan pitkiä aikoja." --Mwåc8m (keskustelu) 30. lokakuuta 2015 kello 09.19 (EET)