Wikipedia:Kahvihuone (kysy vapaasti)/Arkisto 38

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.

Normandian maihinnousua käsitteleviä elokuvia?

Onko olemassa jotain Normandian maihinnousua käsittelevää elokuvaa, jossa tapahtumia kuvattaisiin jonkin muun rannan kuin Omahan näkökulmasta tai leffaa, jossa käsiteltäisiin laskuvarjojoukkojen sijaan liitokoneilla alueelle pudotettuja joukkoja?LCHawk (keskustelu) 7. huhtikuuta 2015 kello 15.19 (EEST)

Harvassa ovat Hollywood-kuvaukset aiheesta. HBO:n Taistelutoverit-sarjassa sivutaan aihetta yhden jakson aikana (tuotantokauden toinen jakso, "Day of Days"). --Jaakonam (keskustelu) 9. huhtikuuta 2015 kello 16.23 (EEST)

En-wikissä on malline jokseenkin Normandiaan liittyvistä elokuvista. (en:Template:Operation Overlord). Kaikki näyttää oevan kiinnostuneita Omahasta. Kanadalainen draamadokumentti Storming Juno löytyy imbs:stä. --Vnnen (keskustelu) 10. huhtikuuta 2015 kello 20.08 (EEST)

Ruusunmarjahillo tai -sose

Minkä ruusun marjoista ruusunmarjahillot ja -soseet tehdään? Ruusulajeja on lukemattomasti. Onko olemassa jokin tietty ruusulaji, jota viljellään nimenomaan hilloja ja soseita varten? Kasvaako Suomen luonnossa tai yleisesti puutarhoissa jotain sellaista ruusulajia, jonka marjoista voi näitä tehdä? Onko olemassa myrkyllisiä ruusunmarjoja, joista ei saisi missään nimessä tehdä hilloa tai sosetta? --Hartz (keskustelu) 8. huhtikuuta 2015 kello 19.22 (EEST)

Kerran näin jollain kasvitieteen harrastajalla pakastettuja ruusunmarjasoseita, joihin oli purkkien päälle merkitty ruusulajien latinankielisiä nimiä, joten ilmeisesti useampia lajeja käytetään. Katsoitko Wikipediasta? Ruusunmarja. --Urjanhai (keskustelu) 8. huhtikuuta 2015 kello 20.04 (EEST)

No ei tuossa suoraan kerrota. Koiranruususta (Rosa canina) on mainintaa ja kuva. Toisessa kuvassa on saksan "Hagebutten" eli ruusunmarjoja -- tuossa kuvassa on varmaan jokin muu ruusulaji kuin koiranruusu, mutta ruusulajia ei mainita. --Hartz (keskustelu) 8. huhtikuuta 2015 kello 20.16 (EEST)

Niitä on useita. Kaikki ruusulajit tuottavat syötäväksi kerpaavia kiulukoita. Erityisesti ulkomailla viljellään kiulukoidensavuoksi juuri koiranruusua. Katso esim. Viherpihan artikkeli aiheesta --MiPe ^(wikinät) 8. huhtikuuta 2015 kello 20.20 (EEST)

Olen tehnyt ruusunmarjasosetta ihan tavallisien kurttulehtiruusujen (Rosa rugosa) kiulukoista. Kyseiset kasvoivat villinä vieraslajina meren rannalla Hangossa.--Htm (keskustelu) 8. huhtikuuta 2015 kello 21.17 (EEST)

Jos lapsi syntyy ilmatilassa tai merellä?

Lentokoneen tai laivan sijainti ei vaikuta siihen minkä maan kansalaisuuden lapsi saa? "Kun lapsi syntyy ilmassa tai kansainvälisillä vesillä, hän saa yleensä saman kohtelun kuin jos hän olisi syntynyt siinä maassa, johon lentokone tai alus on rekisteröity." http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/lentokonevauva-saa-tuskin-kazakstanin-kansalaisuutta/338920/ Voiko siis saada Bermudan kansalaisuuden, jos syntyy lentokoneessa joka on rekisteröity Bermudalle? Täh. Eikö lentokoneet ja laivat ole usein rekisteröity johonkin veroparatiiseihin? Ulkomaalaisten vanhempien lapsi kai saa sitten Suomen kansalaisuuden, jos lapsi syntyy Eckerö Linella tai Viking Linella, joiden laivat on rekisteröity Ahvenanmaalle. Onko tämä nyt totta vai puppua? --Hartz (keskustelu) 9. huhtikuuta 2015 kello 18.15 (EEST)

Lähes kaikissa tapauksissa kansalaisuus menee vanhemman/vanhempien mukaan. Lisäksi eri maissa on erilaisia lakeja asian suhteen, jos syntyy maahan rekisteröityyn alukseen tai maan aluevesillä/ilmatilassa. --PtG (keskustelu) 9. huhtikuuta 2015 kello 18.43 (EEST)

Varmaan tuolla lentokoneen tai laivan rekisteröintimaalla on merkitystä vain jos on kansainvälisessä ilmatilassa tai kansainvälisillä vesillä? --Hartz (keskustelu) 9. huhtikuuta 2015 kello 18.47 (EEST)

Tästä on näköjään kirjoitettu englanniksi Wikipediaankin: en:Birth aboard aircraft and ships. --Silvonen (keskustelu) 9. huhtikuuta 2015 kello 18.50 (EEST)

Hyvä löytö. Tänne kannattaisi kirjoittaa vastaava. --Hartz (keskustelu) 9. huhtikuuta 2015 kello 18.52 (EEST)

Reino Paasilinna. --Höyhens (keskustelu) 9. huhtikuuta 2015 kello 19.03 (EEST)

Siellä oli muuten juuri Paasilinnan syntymäpaikasta jotain ihme omaa argumentointia. Osaisiko joku ip-guru tarkistaa oliko kyseessä estetyn käyttäjän muokkaus? --Urjanhai (keskustelu) 9. huhtikuuta 2015 kello 19.16 (EEST)

Melodia nuoteista

Onko netissä mitään sivua, johon voisi syöttää nuottikuvan ja sen voisi kuulla? --87.95.51.205 10. huhtikuuta 2015 kello 22.27 (EEST)

Joku kysyi samaa englanniksi, ja vastaus oli että ei, koska se olisi kaikkine muuttujineen nettisivulle vähän liian raskas homma. Keskustelussa suositeltiin ilmaista Finale Notepad]ia, jota aion itsekin kokeilla koska Mario Paint Composer on kiva mutta pelkkä lelu. --Pitke (keskustelu) 11. huhtikuuta 2015 kello 13.00 (EEST)

Itse tehtyä lonkeroa

Tuli mieleen idea tehdä itse lonkeroa ginistä ja greippimehusta. Laskin jo valmiiksi sekoitussuhteen, eli yksi osa giniä seitsemään osaan greippimehua. Mutta mitä giniä tätä varten kannattaisi ostaa? JIP (keskustelu) 9. huhtikuuta 2015 kello 23.03 (EEST)

Kokeilemallahan tuo selviää. Voisi olla vaikka Silver Dry Gin tai Gordon's. Tässä lisää vaihtoehtoja.--RicHard-59 (keskustelu) 9. huhtikuuta 2015 kello 23.31 (EEST)

Helpommalla pääset kun ostat greippilimsaa -- niitähän on olemassa ja myydään ihan tavallisissa ruokakaupoissa. Yksi gini on vielä Bombay Sapphire. --Hartz (keskustelu) 9. huhtikuuta 2015 kello 23.36 (EEST)

Kokeilin sitten sekoittaa lonkeroa Gordon's London Dry Ginistä ja Hartwallin greippilimsasta. Minulla ei ollut mahdollista laskea kovin tarkkoja sekoitussuhteita, joten katsoin että juomalasiin menee noin kaksi ja puoli pientä viskilasillista, ja kaadoin sitten giniä noin yhden kolmanneksen siitä viskilasillisesta ja loput greippilimsaa. Maistui aika lailla samalle kuin Hartwallin alkuperäinen gini-greippilonkerokin. Ginin makua ei juuri erottanut, pääosin maistui greipiltä. Ihan vähän kyllä oli ginin makuakin. Ja selvästi tuntui alkoholijuomalta, saman vahvuiselta kuin kaupan lonkerokin. Laitoin WikiMedia Commonsiin siitä kuvan. JIP (keskustelu) 14. huhtikuuta 2015 kello 22.21 (EEST)

Onko Timo Soini kommentoinut uuden paavin toimintaa?

Muistan Soinin kirjoittaneen plokissaan jotain tyyliin "tänään on hyvä päivä", kun uusi paavi valittiin. Onko hän kommentoinut Paavin toimintaa tämän jälkeen? --87.93.197.157 13. huhtikuuta 2015 kello 22.19 (EEST)

Selma Tuomisen kuolinpäivä

Tämänpäiväisen Ilkka-lehden mukaan Tuominen kuoli maanantaina eli 13. päivä. Englanninkielinen wikipedia taas väittää hänen kuolleen sunnuntaina eli 12. päivä. Kumpi on oikeassa?--62.72.228.251 14. huhtikuuta 2015 kello 16.39 (EEST)

Mahdoton sanoa kun fi-wikin käyttämässä lähteessä artikkelissa Selma Tuominen ei mainita päivämäärää ja en-wikissä ei ole lähdettä ollenkaan. Varmaan pian ilmestyy muistokirjoituksia, joissa tieto luultavasti tulee olemaan.--Urjanhai (keskustelu) 14. huhtikuuta 2015 kello 17.24 (EEST)

Toistaiseksi muissa uutisvälineissä näkyy siteeratun vasta vain tuota Turkulaisen uutista, jossa ei mainita päivää.--Urjanhai (keskustelu) 14. huhtikuuta 2015 kello 17.27 (EEST)

Myös tämänpäiväinen Ilkka-lehti näyttää siteeraavan otsikosta päätellen Turkulaista. Pitääköhän ostaa yksi digi-Ilkka? -Htm (keskustelu) 14. huhtikuuta 2015 kello 19.08 (EEST)

Tietolaatikossa oli lainattu paperi-Ilkkaa, joten minä kopioin nyt sen viitteen artikkelin alkuunkin. Jos se paperilehden tieto ei ole luotettava, minun puolestani kuolinpäivän voi taas poistaakin. --Savir (keskustelu) 14. huhtikuuta 2015 kello 19.27 (EEST)

Ilkan digi- eli näköislehdessä sanotaan, että "TURKU Suomen vanhin ihminen on kuollut 111-vuotiaana, kertoi Turkulainen-lehti maanantaina."--Htm (keskustelu) 14. huhtikuuta 2015 kello 20.23 (EEST) (jatkoa) Ilkan otsikossa lukee: "Turkulainen: Suomen vanhin kuoli maanantaina". Turkulaisessa ei kuitenkaan lue niin, vaan päivä jäi avoimeksi. -Htm (keskustelu) 14. huhtikuuta 2015 kello 20.32 (EEST)

Kiitoksia keskustelusta. Hyviä teoreettisia neuvoja ja muistuksia ainakin mulle tiedon luotettavuuden tulkitsemisesta wikipediakirjoittamista ajatellen, myös todistaa tämän median tavoitetta olla tiedottamisen nopeudessa ihan kärjessä. Esim. Hesari (14.4, paperinen s. A10) siteeraa vain mitä Turkulainen sanoo. Nyt ko tieto epämäräisyyksistä huolimatta on päivän tarkkuudella tiedossa listalla https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_vanhimmista_ihmisist%C3%A4. Vanhan ihmisen kuolema on muun kevytkulttuuritiedottamisen tapaan saatava esille hetinytjaminäensin, tieto saa olla miten epämääräistä tahansa, mutta annetaan ymmärtää, että totta on just eikä melkein, koska kyse on ehdottomasti eksaktin tiedon levittäjästä. Ei ole mielestäni asiallisen tietosanakirjan luonteeseen sopivaa. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 15. huhtikuuta 2015 kello 13.24 (EEST)

Epämääräisyyttä ilmeisesti vierastava ip-numero on Selma Tuomisen kuolinikää laskiessaan päätynyt siihen (jos laskin oikein), että on laskenut kuolinpäiväksi 12.4. On hyvä käytäntö, että tietosanakirjaluotettavuuden kannalta ainakin tässä (yo. ikäluettelossa) on mahdollista olla hyväksymättä tehtyä muokkausta ja tarvittaessa lisätä epämääräisyydet lähteesssä, koska muokkaus oli ip-numerolla tehty. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 15. huhtikuuta 2015 kello 14.04 (EEST)

Miten minusta tuntuu, että minulla on ollut tämä dejavu aikaisemminkin? --Lax (keskustelu) 15. huhtikuuta 2015 kello 14.55 (EEST)

Niinpä niin. Mulla kanssa, ja mulla liittyen ensisijaisesti suomiseurafutikseen, kerronko lisää. Eli dejavu olikin ihan konkreettista, kyse tänne vakiintuneista käytännöistä. Poikkeus tässä kevytkulttuureihin verrattuna on se, että ip-numerotkin jopa lähteistävät. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 15. huhtikuuta 2015 kello 15.19 (EEST)

BBS-ylläpitäjät

Kutsuttiinko aikanaan myös BBS:n sysoppeja ylläpitäjiksi suomenkielisessä tietokonemaailmassa? Mikä mahtaa olla termin "ylläpitäjä" historia? --Pxos (keskustelu) 16. huhtikuuta 2015 kello 08.19 (EEST)

En muista että olisi koskaan kutsuttu. Sysopit olivat sysoppeja, jossain "virallisemmissa" yhteyksissä ehkä pääkäyttäjiä. Ehkä jos asiaa tarvitsi selittää yleiskielellä jollekulle ulkopuoliselle, olisi saatettu sanoa että "Mikko on tämän purkin sysoppi eli ylläpitäjä". Mutta muistikuvat ovat epäluotettavia. Luotettavampaa tietoa varten pitäisi tutkia esim. sen ajan alan lehtijuttuja tai vielä paremmin itse boksien keskusteluarkistoja, jos sellaisia on jossain tallessa. Ehkä joku on tehnyt jonkun opinnäytetyönkin BBS-kulttuurista, sieltä voisi löytyä sanastoa. --Jmk (keskustelu) 16. huhtikuuta 2015 kello 08.57 (EEST)

Neuvosto-Savo-BBS:n historiikissa kyllä puhutaan ylläpitäjistä. Mutta toisaalta historiikki onkin kirjoitettu jälkikäteen, copyright-merkinnän mukaan 2006–2008, joten siinä on voitu käyttää kirjoitusajankohdalle tyypillistä sanastoa. Aikalaislähteet antaisivat luotettavamman tiedon. – Historiikissa on mm. lainaus kyseisen BBS:n säännöistä v. 1994 eikä niissä esiinny kertaakaan sanaa "ylläpitäjä", mutta "sysop" esiintyy toistakymmentä kertaa. --Jmk (keskustelu) 16. huhtikuuta 2015 kello 09.06 (EEST)

Naisten jalkapallomaajoukkuetilastoja?

Onko kenelläkään tietoa, onko olemassa sivustoa, josta näkee naisten jalkapallomaajoukkueiden tilastot? Samaan tapaan kuin National Football Teamsista näkee miesten vastaavat tilastot. --A. Keronen (keskustelu) 18. huhtikuuta 2015 kello 13.04 (EEST)

Presidentin lapseksi syntyminen

Tiedättekö tapauksia, joissa joku on syntynyt presidentin lapseksi? Erityisesti kiinnostaa Suomen osalta, mutta muidenkin maiden osalta kiinnostaa asia. Jaalei (keskustelu) 18. huhtikuuta 2015 kello 17.09 (EEST)

Giulia Sarkozy. -JFK junior jäi pari kuukautta vajaaksi. --Htm (keskustelu) 18. huhtikuuta 2015 kello 17.16 (EEST)

No ainakin kolme aiheellista huomiota heti alkuun: 1) presidentit ovat yleensä miehiä ja iäkkäitä sellaisia, yli 50-v. usein, 2) presidenttejä ei ole ollut maailmanhistoriassa vielä kauaa, sillä ennen oli kuninkaita, keisareita ja vastaavia, 3) presidenttejä ei ole ollut siirtomaissa juurikaan, kun siirtomaat olivat muualta käsin hallittuja. Nämä kolme asiaa kun yhdistetään, niin 1800-, 1900-luvulla tai tällä vuosisadalla on tuskin presidentit paljon saaneet lapsia ollessaan presidenttejä. Yhdysvaltain presidentti Grover Cleveland sai lapsen olleessaan presidentti vuonna 1893. Varmaan parhaimpia esimerkkejä löytyy Yhdysvaltojen historiasta, 1800-luvun puolelta. --Hartz (keskustelu) 18. huhtikuuta 2015 kello 17.18 (EEST)

Sehän asiaa edistää, että presidentit ovat yleensä miehiä. Jaalei (keskustelu) 18. huhtikuuta 2015 kello 17.19 (EEST)

Sarkozy on hyvä esimerkki. Paavo Lipponenkin taisi saada aika vanhana lapsia, ja oli poliitikko joka olisi voinut osua pääsemään presidentiksi esimerkiksi siinä iässä. Niinistöllekin sama onnistuisi iän puolesta, mutta ei ole aktualisoitunut. Toisaalta eräässä haastattelussa Niinistö kertoi kieltäytyneensä presidenttiehdokkuudesta aiemmin, ettei hänen pojistaan olisi tullut "pikku prinssejä".--Urjanhai (keskustelu) 18. huhtikuuta 2015 kello 19.13 (EEST)

Toomas Hendrik Ilves sai lapsen 2003 ja tuli presidentiksi 2007. Ei siinäkään ole montaa vuottaa heittoa.--Urjanhai (keskustelu) 18. huhtikuuta 2015 kello 19.15 (EEST)

Mutta on silti heittoa. Melkein ei riitä. --Hartz (keskustelu) 18. huhtikuuta 2015 kello 19.21 (EEST)

Nykyään presidentin lapseksi syntyminen olisi puolison iän puolesta usein mahdollista. Aiemmin sen tapaista ikäeroa kuin tässä mainituissa esimerkeissä ei ehkä esiintynyt niin helposti, mutta nykyään sitä ei pidetä minään. Toisaalta sen ikäisenä kuin esim. L. K. Relander astui virkaan, ei olisi ollut mahdotonta saada lapsia vaikkei merkittävää ikäeroa puolisoilla ei olisi ollutkaan. Mutta kun presidentin virka ja presidentin puolison assema on vaativa ja sitova, niin varmaan tämä vaikuttaa halukkuuteen hankkia lapsia presidenttinä oltaessa.--Urjanhai (keskustelu) 18. huhtikuuta 2015 kello 19.36 (EEST)

Pienellä etsimisellä löytyi vuodesta 1982 presidenttinä ollut Paul Biya, joka en-wikin mukaan meni naimisiin 1994 ja on sen jälkeen saanut kaksi lasta ja Robert Mugabe, joka nai nykyisen vaimonsa 1996 ja lapsi syntyi 1997. Tuolta mantereelta löytyisi varmaan useampiakin. --Otrfan (keskustelu) 18. huhtikuuta 2015 kello 19.59 (EEST)

Artikkelin Luettelo Suomen presidenttien perheistä perusteella Suomessa ei ole ollut yhtään tapausta (ellei sitten salattuja aviottomia lapsia). En-wikin artikkelin en:List of children of the Presidents of the United States mukaan Grover Cleveland sai kaksikin lasta jälkimmäisellä presidenttikaudellaan ja Thomas Jeffersonilla on väitetty olleen presidenttikautenaan syntyneitä aviottomia lapsia. John F. Kennedyn vuonna 1963 syntynyt poika en:Patrick Bouvier Kennedy kuoli kaksi päivää syntymänsä jälkeen. John Tyler sai lapsia ennen presidenttikauttaan ja se jälkeen, mutta ei sen aikana. Varsinkin kolmannen maailman valtioista löytyisi varmaan paljonkin tapauksia, kun jaksaisi kaivella. Aikanaan maailman nuorin presidentti, Haitin diktaattori Jean-Claude Duvalier sai kaksi lasta 1980-luvun alkupuolella ([1]) ennen kuin hänet syöstiin vallasta. --Risukarhi (keskustelu) 18. huhtikuuta 2015 kello 20.21 (EEST)

Ilmeisesti ei ole ollut yhtään naispuolista presidenttiä, joka olisi synnyttänyt virkakautensa aikana? --Risukarhi (keskustelu) 18. huhtikuuta 2015 kello 20.21 (EEST)

Naispresidenttejä maailmanhistoria tuntee niin vähän, että tuskin jo sen puolesta. Lisäksi naispresidentit taitavat olla yli 50-vuotiaita, jolloin nainen ei ole enää lisääntymisiässä. Usein vaihdevuodet ajoittuvat siihen 50 v. paikkeille. --Hartz (keskustelu) 18. huhtikuuta 2015 kello 20.25 (EEST)

Muutama alle viisikymppinen nykyinenkin presidentti löytyy ja yksi aavistuksen alle nelikymppinenkin: Atifete Jahjaga. --Otrfan (keskustelu) 18. huhtikuuta 2015 kello 20.36 (EEST)

Jonkun paavinhan kai kerrottiin synnyttäneen, mutta en nyt muista oliko se vain legendaa.--Urjanhai (keskustelu) 18. huhtikuuta 2015 kello 21.38 (EEST)

Enwikin mukaan Benazir Bhutto oli ainakin ensimmäinen nykyajan hallituksen päämies, joka synnyttää lapsen virkakautensa aikana. Toki oli pääministeri, ei presidentti. --PtG (keskustelu) 18. huhtikuuta 2015 kello 21.48 (EEST)

Pääministereitä ei lasketa. Tulihan Suomessakin Annelille lapsi, eikun faksi. --Hartz (keskustelu) 18. huhtikuuta 2015 kello 22.25 (EEST)

Andalusian presidentti on raskaana. Meillä Wikipediassakin häntä kutsutaan presidentiksi. --Savir (keskustelu) 18. huhtikuuta 2015 kello 22.52 (EEST)

Kuuluuko vammaisurheilu samaan lajiliittoon kuin terveiden urheilu?

Osaisiko täällä joku vastata: Eli kuuluuko vammaisurheilu samaan lajiliittoon kuin normaali? Järjestääkö esim. vammaishiihdon ja vammaisampumahiihdon maailmancupin ja arvokisat kansainvälinen hiihtoliitto ja kansainvälinen ampumahiihtoliitto vai joku muu taho?--LCHawk (keskustelu) 5. maaliskuuta 2015 kello 21.35 (EET)

Tuolta pääsee eteenpäin. -93.106.106.81 5. maaliskuuta 2015 kello 23.43 (EET)

Joo, tiedän tuon järjestön. Mutta tuolla ei kerrota, mikä taho päättää esim. maailmancupin aikataulun ja järjestäjät, mikä taho säännöistä jne. Ylipäätään minua kiinnostaa, mikä suhde on normaalilla lajiliitolla heidän lajin vammaismuotoon?--LCHawk (keskustelu) 7. maaliskuuta 2015 kello 08.15 (EET)

Ainakin kaikki IOC:n (kv. olympiakomitea) jäsenliitot järjestää "normiurheilua" ja sitten paralympiasäätiön liitot vammaisurheilua. Eli eri liitot. Joskus toki esim. IAAF on tainnut järjestää ratakelausta yleisurheilun MM-kisoissa "näyttelylajina" jne. Mutta eivät liity jmuuten, vaan vammaisurheilun liitot järjestää ihan itse. Toki sitten juuri IOC "suojelee" näitä vammaislajeja ja siksi esim. paralympialaiset järjestetään olympialaisten perään kisakaupungeissa, sinälläänhän paralympialaiset eivät ole olympiakisoja sanan varsinaisessa merkityksessä. Pistourius esim. edusti olympialaisissa, jossa olisi voinut voittaa olympiakultaa, koska parakulta on kuitenkin ihan eri asiasiihen verrattuna, toki vammaisurheilijalle lähes aina se korkein mahdollinen. --85.76.130.194 10. maaliskuuta 2015 kello 03.00 (EET)

Käsittääkseni on eri liitot. Esimerkiksi paralympialaisia hallinoi Kansainvälinen Paralympiakomitea eikä KOK. --101090ABC (keskustelu) 7. maaliskuuta 2015 kello 11.22 (EET)

Niitä on kai neljä kansainvälistä kattojärjestöä. Katso http://www.paralympic.org/the-ipc/international-organisations-for-the-disabled . Kansallisella tasolla riippuu lajista ja maasta. Vaikkapa CP-futiksessa Suomen joukkue ei taida olla Palloliiton alaisuudessa mutta Alankomaat on KNVB:n alla. Ja eri maiden paralympiakomiteoilla on omat painopistealueet ja -lajit, joita he tukevat. --87.100.196.64 20. huhtikuuta 2015 kello 00.03 (EEST)

Usko pohjattomaan mereen

Lainaus elokuvan Matka kapteeni Nemon kanssa tunnusmusiikista:

"meitä seikkailuihin vie tuttu joukko peloton ja matka oottaa Maan keskipiste missä lie Onko meri pohjaton"

Pidettiinkö Vernen aikana yhtenä mahdollisuutena, että meri olisi pohjaton ja mantereet jonkin voiman vaikutuksesta kelluisivat? Jaalei (keskustelu) 17. huhtikuuta 2015 kello 21.27 (EEST)

Tuo on varmaan runollinen, kuvaainnollinen ilmaus, eikä sillä tarkoiteta että olisiko meri kirjaimellisesti pohjaton. Tuollaisia kuvaainnollisia ilmauksia käytetään erityisesti runoudessa ja laulunsanoissa. Ihmisillä joilla on autismi tai Aspergerin syndrooma on vaikeuksia ymmärtää tuollaisia ilmauksia, sillä he ajattelevat niitä kirjaimellisesti. --Hartz (keskustelu) 18. huhtikuuta 2015 kello 19.20 (EEST)

Vernen aikana varmastikaan ei. Newtonin julkaistua painovoimateoriansa kappaleiden putoamiskiihtyvyydestä pystyttiin arvioimaan maan massa likimääräisesti, ja sen pohjalta toteamaan, että maan tiheys on noin viisinkertainen veteen nähden eikä se siis voi koostua pääosin vedestä. --ML (keskustelu) 18. huhtikuuta 2015 kello 21.52 (EEST)

Eihän tuo laulu ole Vernen kynästä. --Geohakkeri (keskustelu) 19. huhtikuuta 2015 kello 12.55 (EEST)

Eikös tuota kirjaimellista pohjattomuuttakin voi ajatella kahdella tavalla: joko mereen uponnut laiva jatkaa putoamistaan kunnes se jää kellumaan maan keskipisteeseen muiden mereen pudonneiden tavaroiden kanssa (maan ydin koostuu laivanhylyistä -teoria) tai sitten se putoaa maapallon läpi ja nousee pintaan toisella puolella (jos kaivaa tarpeeksi syvän tunnelin, pääsee Kiinanmereen -teoria). Mitenköhän nuo "maa on litteä" -teorian kannattajat suhtautuvat tähän? Mitä siellä litteän maan pohjassa nyt on? Joku kakkupohja? --Pxos (keskustelu) 19. huhtikuuta 2015 kello 17.48 (EEST)

Valokuvien digitointi

Isäni vanhempien kuoltua hänelle ja hänen sisaruksilleen siirtyi perinnöksi heidän koko valokuvakokoelmansa. Kuvia on ihan valtavasti. Isäni ja hänen sisaruksensa käyvät ne läpi ensin ja ottavat itselleen ne jotka haluavat. Loput siirtyvät minulle ja sisarelleni.

Kun saan ne valokuvat jotka jäävät minulle, haluaisin siirtää ne digitaaliseen muotoon. Miten se kannattaisi tehdä? Minulla on kyllä digijärjestelmäkamera, mutta niiden kaikkien kuvien kuvaaminen vaatisi aika hyvät valotusolosuhteet ja aika paljon aikaa. Tulisin ottamaan varmaan vajaa tuhat valokuvaa. En usko että minulla riittää aikaa siihen ja kameranikin voi kärsiä siitä.

Helpompaa olisi skannata valokuvat, mutta miten? Ei minulla ole mitään skanneria enkä usko että haluaisin ostaa sellaisen vain tätä asiaa varten. Onko sellaisia käytössä jossain julkisesti? Kuvia tulee olemaan vähintään pari sataa. En mielelläni haluaisi maksaa koko hommasta kuin noin sata euroa tai vähän yli. JIP (keskustelu) 19. huhtikuuta 2015 kello 23.43 (EEST)

Jos oikein ymmärrän, niin Helsingissä Arabianrannan kirjastossa on kirjastosta ulos lainattava skanneri. Gigantissa näytti skanneri maksavan 84 €. Tiedä sitten näiden laadusta. -Ochs (keskustelu) 20. huhtikuuta 2015 kello 00.06 (EEST)

Kun lähtee tekemään tuollaista työmäärää niin siihen ei tosiaan kannata käyttää jotain viiden pennin kuvanlukaisijaa. Kannattaa kysellä tutuilta, josko liikenisi lainaan vaikka jaksoittain. --Pitke (keskustelu) 20. huhtikuuta 2015 kello 10.35 (EEST)

Valitsijayhdistys

Onko kukaan päässyt Suomessa kansanedustajaksi valitsijayhdistyksen kautta? Entä kunnallisvaltuutetuksi? --87.95.145.144 19. huhtikuuta 2015 kello 19.39 (EEST)

Ainakin Esko-Juhani Tennilä pääsi 1983 kansanedustajaksi omalta listaltaan. Kunnanvaltuutettuja löytynee helposti. -Ochs (keskustelu) 19. huhtikuuta 2015 kello 20.24 (EEST)

Tennilä lienee nykyisen vaalijärjestelmän aikana ainoa yksittäisen valitsijayhdistyksen ehdokkaana eduskuntaan päässyt. Vihreiden ensimmäiset kansanedustajat valittiin vuosien 1983 ja 1987 vaaleissa valitsijayhdistysten muodostamien yhteislistojen kautta. --Risukarhi (keskustelu) 25. huhtikuuta 2015 kello 11.58 (EEST)

Juna vastaan bussi Suomessa

Aina kun kerron ihmisille meneväni junalla toiseen kaupunkiin, kuten Turkuun tai Tampereelle, ihmiset pitävät minua hulluna, koska Onnibussilla kuulemma pääsee yhdellä neljäskymmennesosalla siitä hinnasta.

Juna on kuitenkin siitä parempi kulkuväline että siinä pääsee liikkumaan vapaammin ja se on ainakin vähän nopeampi.

Onko käytännössä mitään syytä kulkea Suomessa junalla kaupunkien välillä yhtään mihinkään vai pitäisikö minunkin viimeinkin siirtyä käyttämään pelkkää Onnibussia? JIP (keskustelu) 19. huhtikuuta 2015 kello 23.39 (EEST)

Esim. Helsingistä Seinäjoelle kestää Pendolinolla n. 2 t 45 min ja bussilla n. 5 t. Toisaalta esim. Helsingistä Poriin matka-ajat ovat aika lailla samoissa. VR:lläkin on tarjouksia, joten ei se bussi aina välttämättä niin paljon halvempi ole. Juna on myös ehkä ekologisempi vaihtoehto ja kyyti on tasaisempaa. -Ochs (keskustelu) 19. huhtikuuta 2015 kello 23.59 (EEST)

Tampere-Seinäjoki-väliä olen junalla kulkenut (20-40€/suunta), mutta Onnibussilla sama matka vain 1-10€ tai jotain sellaista. Onnibussissa on vain se huono puoli, että se kulkee tiettyä reittiä ja sillä on tietyt paikat, joissa se pysähtyy. Ja ainakin juuri tuo väli on itselleni ei-sopiviin aikoihin, joten olen joutunut tyytymään kalliiseen junaan. Onhan juna toki huomattavasti nopeampi vaihtoehto. Stryn (keskustelu) 20. huhtikuuta 2015 kello 00.05 (EEST)

Toisaalta esim. Helsingistä Ouluun kannattaa tarkkailla myös lentoja, etenkin jos tietää matkan jo etukäteen. Hinnat ovat nykyään varsin kilpailukykyisiä ja lentokoneella pääsee huomattavasti nopeammin ja miellyttävämmin. --188.67.72.174 20. huhtikuuta 2015 kello 00.56 (EEST)

Kun keskustelun avauksessakin jo mainittiin mielenterveydellinen diagnoosi, niin tulkoon mainituksi, etten kovinkaan suuresti arvosta ihmisiä, joiden ainoa valintakriteeri on hinta. Turku-Helsinki-välin kuljen aina bussilla, koska se on ainakin tuolla välillä luotettavampi kulkuväline kuin juna ja koska bussien vuorotiheys ei aseta merkittäviä aikataulullisia rajoituksia. Seinäjoelle menevät bussiyhteydet tuntuvat tapetun niin, että sinne on lähes pakko mennä junalla. Ouluun täältä etelästä mennessä junan mukavuus bussiin verrattuna painaa vaa'an kirkkaasti junan puolelle. --Lax (keskustelu) 21. huhtikuuta 2015 kello 10.22 (EEST)

Mustavalkoisten valokuvien värittäminen jälkeenpäin

Onko mustavalkoisten valokuvien värittäminen jälkeenpäin jotenkin tieteellistä puuhaa, missä valokuvan harmaasävyistä voidaan matemaattis-luonnontieteellisesti päätellä alkuperäiset värit, vai onko tuo puuha pelkkää jälkipolvien arvailuja ja itse asiassa uutta taidetta, missä värit ovat vain värittäjän oman näkemyksen mukaiset? Esimerkkinä väritettyvalokuva prinsessa Dagmarista. --Pxos (keskustelu) 21. huhtikuuta 2015 kello 06.10 (EEST)

Taidetta. --Tappinen (keskustelu) 21. huhtikuuta 2015 kello 06.44 (EEST)

Historian vääristelyä. Tosin tällaista värittelyä on harrastettu aikojen kuluessa paljonkin. Jos piirongin alalaatikossa on isovanhempien toisilleen lähettämiä postikortteja, siellä saattaa olla kauniisti väritettyjä valokuvakortteja ihmisistä ja paikoista. Wikipediaan tuotavia kuvia ei kuitenkaan pidä värittää.

Jääkärikuvia on muuan käyttäjä värittänyt ja jopa varannut itselleen tekijänoikeuden, jonka varjosta hän sitten luovuttaa kuvan pd:ksi. Kuvat pitäisi joko poistaa tai käsitellä uudestaan mustavalkoisiksi. Tiedä sitten palautuuko kuva käsittelyllä alkuperäisen mukaiseksi.--Abc10 (keskustelu) 21. huhtikuuta 2015 kello 08.52 (EEST)

Kuvat on voitu värittää myös melko pian valokuvan ottamisesta, jolloin kuvan värit ovat tiedossa. Niitä on voitu täydentää myös jälkikäteen, esimerkiksi kuvissa esiintyvia rakennuksia, vaatteita tms. esineistöä etsimällä. Muistaakseni Beatlesin "All you need is love" -TV-esiintymisen video väritettiin valokuvien pohjalta Beatles Anthology-sarjaan. --188.67.93.187 21. huhtikuuta 2015 kello 09.18 (EEST)

Arvailua osittain. Takavuosina suosittuihin maatalojen ilmakuviin väritettiin myös sellaisia latoja, joita ei ikuna oltu maalattu.--Htm (keskustelu) 22. huhtikuuta 2015 kello 02.25 (EEST)

Just, tuota samaa olin juuri sanomassa. Sama varmaan pätee muuhunkin värittämiseen.--Urjanhai (keskustelu) 22. huhtikuuta 2015 kello 10.47 (EEST)

Aivastussiunaus?

Olen miettinyt sitä miksi useimmat ihmiset aivastuksen yhteydessä sanovat sanan terveydeksi (englanniksi bless you). Mistä tämä tapa on saanut alkunsa?--85.134.25.113 21. huhtikuuta 2015 kello 10.49 (EEST)

En-wikissä on monenlaista spekulaatiota aiheesta, osa lähteistettyä. Tuskinpa mitään tarkkaa alkusyytä tavalle voidaan löytää. -94.199.117.113 21. huhtikuuta 2015 kello 13.50 (EEST)

Gin tonic

Kiitoksia vastauksista miten sekoitetaan itse lonkero.

Entä jos haluan sekoittaa itse gin tonicin? Siihen varmaan käy mikä tahansa sama gini kuin lonkeroonkin. Mutta mikä tonic? Suomessa saa ainakin joka paikassa Schweppes tonicia. Käykö se? Mikä on sekoitussuhde? Käsittääkseni 1:1, 1:2 tai 1:3? Ei 1:7 - 1:8 niin kuin lonkerossa. Kuinka paljon nestettä gin tonicissa edes on? Ei varmaankaan puolta litraa niin kuin lonkerossa.

Siihen varmaankin pitäisi laittaa mausteeksi sitruunan- tai limetinviipale. Niitä nyt (ainakin sitruunoita) saa mistä tahansa ruokakaupasta. Miten se sitruuna tai limetti viipaloidaan? JIP (keskustelu) 22. huhtikuuta 2015 kello 00.05 (EEST)

KVN: Gin tonic. Eli sekoitussuhde on "haluttu". Lähikaupassani on vain Schweppesin tonicia, joten siihen pitää tyytyä Giniksi suosittelen (jos saapi mainostaa) Bombay Sapphirea, siinä on ihanan pehmeä maku ja se oli ainoa gini, joka kelpuutettiin Concorden baarikaappiin, väitetään--Htm (keskustelu) 22. huhtikuuta 2015 kello 02.22 (EEST)

KYG miten ne limetit sinne silputaan. Viipaleina tai lohkoina. Tämäkin on makuasia, mitään "oikeaa" tai "alkuperäistä" tapaa ei ole. --Pitke (keskustelu) 22. huhtikuuta 2015 kello 10.24 (EEST)

Lattialle räkimisestä?

Noin vuonna 2000 (olen syntynyt vuonna 1989) oli koululaisten keskuudessa muotia syljeskely. Silloin viisas opettajamme Jyväskylän Rudolf Steiner -koulussa kertoi siitä, miten aikanaan maassamme oli suosittua ja ihailtavaa sylkeä lattialle. Hän sanoi, että se oli todella paha asia, ja tässä olen samaa mieltä opettajani kanssa. Hän kertoi, että tuo tapa vaikka kuinka paljon levitti tauteja ja paheksui sitä, että jotkut koululaiset olivat tuolloin 2000-luvun alun tienoilla tuon tavan ajatellen, että se muka olisi jotenkin hienoa. Siihen oli aihettakin! Muistelen, että hän kertoi, että joskus itsenäisyytemme ensi kymmeninä joku ensimmäisistä presidenteistämme uskalsi viimein ottaa kissan pöydälle, korosti, että kansamme on aivan kerta kaikkiaan opetettava pois tuosta vaarallisesta tavasta. Kuka tuo presidentti oli, jos oli presidentti se, joka otti asian julkisuudessa puheeksi (en ole ihan varma, oliko juuri presidentti). Jaalei (keskustelu) 22. huhtikuuta 2015 kello 06.13 (EEST)

Muotia vai? Olisikohan kuitenkin tullut mällin imeskelystä. --Pitke (keskustelu) 22. huhtikuuta 2015 kello 10.25 (EEST)

Ennen vanhaan saattoi esiintyä mällin imeskelyä, ja toisaalta ennen vanhaan oli keuhkotauti, joka kai ihan oikeasti olisi saattanut levitä, jos olisi syljeskelty maahan. Siksi esim. jossain vanhassa lääkärinkirjassa muista nähneeni erityisen mukana kannettavan metallisen pienen purkin, joita oli keuhkotautisille ettei ysköksiä olisi tarvinnut sylkeä maahan.--Urjanhai (keskustelu) 22. huhtikuuta 2015 kello 10.56 (EEST)

Toisaalta epäilen, ettei kyseessä ole muoti, vaan tietttyn ikäkauteen liittyvä tapa. Tällaisia tiettyn ikäkauteen kuuluvia tapoja ovat yhtä lailla myös esim. seiniin kirjoittelu, useiden huutomerkkien ja x ja z-kirjainten käyttö kirjoitettaessa, tupakan poltto nurkan takana, pienempien kiusaaminen ym. Niiden poisjuuriminen on osa kasvatusta, eli kysymys on rajojen hakemisesta ja asettamisesta, jota kai on ollut maailman sivu. --Urjanhai (keskustelu) 22. huhtikuuta 2015 kello 10.56 (EEST)

Aikaisemminhan kai myös julkisilla paikoilla oli kylttejä "Spotta ej på golvet", mutta nykyään ilmeisesti kansan sivistystaso on noussut, ja aikuisten oletetaan tietävän tämän jo muutenkin, so. olevan sisäsiistejä, tai sitten valvontakamerat ovat korvanneet tämän.--Urjanhai (keskustelu) 22. huhtikuuta 2015 kello 10.58 (EEST)

Suomessa yksikielisesti ruotsinkielisiä kylttejä? Ruotsinkielisillä paikkakunnilla? Jaalei (keskustelu) 22. huhtikuuta 2015 kello 17.07 (EEST)

En vain muistanut suomenkielistä sanamuotoa. Olen niin nuori, että olen tainnut vain nähdä siteerauksia mutta en itse kylttejä. Aiemmin myös busseissa luki: "Keskustelu kuljettajan kanssa kielletty. - Samtal med föraren förbjudet." Joskus vieraskielinen fraasi jää paremmin mieleen.--Urjanhai (keskustelu) 22. huhtikuuta 2015 kello 17.22 (EEST)

Sian nännit

Onko emakolla 10 tai 12 nänniä? Eräässä kuvassa oli jopa 14 nänniä. Miten evolutiivisesti selitetään näin monen nännin olemassaolo ja kehitys? Miten maitoa voi riittää noin moneen nänniin? Ovatko sian nännit kehittyneet eri tavalla kuin ihmisen nännit? Olen kuullut, että naispuolisen ihmisen rintojen maitorauhaset ovat kehittyneet kainaloiden hikirauhasista. Miten sian maitorauhasilla voisi edes olla samanlainen kehityshistoria kuin ihmisellä, kun sika ei hikoile kainaloista (sialla ei ole hikirauhasia). Sian nännit sijaitsevat myös huomattavan kaukana kainaloista. Jos ihminen olisi kehittynyt samantapaisesti sian (ja esim. koiran) kanssa, ihmisen nännit kai sijaitsisivat vatsassa, jopa navan alapuolella alavatsassa. Ihmisen nännien korkea sijainti rinnassa on aika erikoista, ja kehityshistoria on varmaan eri kuin sialla. --Hartz (keskustelu) 24. huhtikuuta 2015 kello 12.47 (EEST)

Emakon nisien määrä vaihtelee ja voi olla myös pariton. Muilla sorkkaelöimillä ylimääräisten nisien kehittyminen ei vaadi kovin monimutkaisia mutaatioita, esimerkiksi lehmillä niitä on puoliyleiseksi riesaksi asti. Porsaiden kasvattaminen on helpompaa, jos nisiä on ainakin yksi jokaiselle. Ainakin nykyään porsas leimautuu pysyvästi ensimmäisenä löytämäänsä nisään, eikä vaihda nisää vaikka oma antaisi vähän maitoa ja parempia olisi vapaana. Nisille on siis ollut painetta sekä olla lukuisempia että tuottaa maitoa suht tasaisesti. Sian maitorauhasilla ja ihmisen maitorauhasilla on yhteinen kehityshistoria vain istukallisten nisäkkäiden tasolle joten eriytymisaikaa on ollut yllin kyllin--tämän tietäisit, jos olisit katsonut taksoboksit vaikkapa artikkeleista Ihminen ja Sika. --Pitke (keskustelu) 24. huhtikuuta 2015 kello 13.54 (EEST)

Tarkoittaako tuo, että sian ja ihmisen yhteinen kantaäiti hikoili (tämän jälkeen sialta on vain kadonnut kyky hikoilla ja ihmisellä se on säilynyt) vai oliko ajatukseni maitorauhasten kehittymisestä virheellinen? Voiko olla niin, että ihmisen ja sian maitorauhaset ovat samankaltaiset, mutta erikseen kehittyneet ja ovat vain kuin sattumalta samankaltaiset? --Hartz (keskustelu) 24. huhtikuuta 2015 kello 14.00 (EEST)

Evoluutiossa erilaiset ruumiinosat vaeltelevat pitkin kehoa tarpeen mukaan. Esim. kun meillä maanisäkkäillä sieraimet ovat nenänpäässä, niin valailla ne ovat päälaella. Sama varmasti koskee nännejäkin. Maallikona voisin arvata, että sian joku esi-isä varmaan on menettänyt hikirauhasensa vasta sen jälkeen kun nisät ovat jo olleet kehittyneinä, koska nisien alkuperä kaikilla nisällisillä nisäkkäillä ilmeisesti on yhteinen. Vastaavasti nännien määräkin vaihtelee tarpeen mukaan. Kun varhaisimmat nisäkäät muistaakseni olivat jotain mitä lie hiiren tai rotan tms. kokoluokkaa olevia pikkuotuksia, niin (näin maallikkona) voisi kuvitella, että niillä oli isot poikueet ja monta nänniä, ja jos sitten jotkut ovat kehittyneet vähemmän poikasia kerralla synnyttäviksi, niin vastaavasti voisi kuvitella niillä nännien määrän vähentyneen. Esim. sioilla ja kissoillahan on yleensä monta poikasta ja nännejä sen mukaan, ihmisellä useimmiten yksi jne. Jos pengot kirjallisuudesta niin saatat hyvinkin löytää tästä tutkittua tietoa.--Urjanhai (keskustelu) 24. huhtikuuta 2015 kello 14.00 (EEST)

Onko ihmisnaisella kaksi nänniä, jotta voi imettää kaksosia? Kuitenkin lapsia syntyy normaalisti vain yksi. Olen lukenut sellaisen tutkimuksen, jossa negridien tiedettiin saavan useammin kaksosia kuin kaukasialaisten tai aasialaisten. Ehkä ihmisen apinaesi-isät ovat saaneet useammin kaksosia kuin nykyihminen, tuohon suuntaan ainakin viittaisi se, että nisiä olisi yksi per poikanen ja varhaisempaa geenistöä edustavat negridit saavat useammin kaksosia kuin kaukasialaiset ja aasialaiset. Taidan lukea seuraavaksi bonoboista, että saavatko ne usein kaksosia. --Hartz (keskustelu) 24. huhtikuuta 2015 kello 14.05 (EEST)

Taas tätä pseudotieteellistä rotusekoilua. --Geohakkeri (keskustelu) 24. huhtikuuta 2015 kello 14.33 (EEST)

Negridit saavat useammin kaksosia. Se on tieteellinen fakta. --Hartz (keskustelu) 24. huhtikuuta 2015 kello 14.37 (EEST)

Mutta kun se ei välttämättä lainkaan johdu heidän negridisyydestään vaan ympäristön ravintotarjonnan tasaisuudesta, koska sama vika on suomenruotsalaisilla saristolaisilla. Tuo tapasi keksiä kaikelle (kuten savolaisuudelle) rotuselityksiä alkaa vaikuttaa vähän pateettiselta.--Urjanhai (keskustelu) 24. huhtikuuta 2015 kello 14.40 (EEST)

Luin tuosta suomenruotsalaisten saaristolaisten jutusta http://www.tieteessatapahtuu.fi/003/lummaa.htm "Siksi ero kaksosten yleisyydessä näiden alueiden välillä on todennäköisesti evoluution seurausta." ja "Luonnonvalinta siis säilytti saaristossa ja sisämaassa eri ominaisuuksia, mikä ylläpiti alueiden välistä eroa kaksosten yleisyydessä." --Hartz (keskustelu) 24. huhtikuuta 2015 kello 14.46 (EEST)

Luultavasti ihmisnaisella on kaksi nänniä siksi, ettei menisi selkä vinoon ja tulisi skolioosia. Selkärankaiset ovat muutenkin yleensä symmetrisiä. Keskimäärin niitä mukuloita syntyy kumminkin yksi joka paikassa eikä yksinisäisiä ihmispopulaatioita ole havaittu. Kaksostiheyskään ei välttämättä johdu mistään "varhaisista geeneisttä" koska siitä löytyy eroja jo Suomen sisälläkin. Turun yliopistossa tarkastetun väitöskirjan mukaan oliko se nyt ainakin saaristolaisilla on syntynyt kaksosia enemmän, jos katsotaan vanhoista kirkonkirjoista, koska kalastuselinkeinossa saaliin vaihtelu on vähemmän äärevää kuin viljasadon vaihtelu maataloudessa. Samalla oli kai tutkittu saamelaisiakin, mutta en enää muista mikä oli tulos heidän kohdallaan. --Urjanhai (keskustelu) 24. huhtikuuta 2015 kello 14.40 (EEST)

Yksi lapsi syntyy kerrallaan, mutta miten pitkin aikavälein ja mitenkäs monta vuotta lasta imetettiin pari miljoonaa vuotta sitten? --Otrfan (keskustelu) 24. huhtikuuta 2015 kello 14.49 (EEST)

Suomessa on suosituksena, että lasta imetettäisiin vain 1-vuotiaaksi. Jotkut äidit ovat imettäneet lapsiaan jopa 3–4-vuotiaiksi. Tällöin kahdesta nännistä on hyötyä, vaikka ei olisikaan kaksosia. --Hartz (keskustelu) 24. huhtikuuta 2015 kello 14.59 (EEST)

Enpä usko, että nännien määrään vaikuttaa viranomaissuositukset, vaan mikä tarve oli ihmislajin alkuaikoina. Lapsia syntyi tiheään ja niitä luultavasti imetettiin pitempään, kuin mitä nykyviranomaiset haluaisivat. --Otrfan (keskustelu) 24. huhtikuuta 2015 kello 15.05 (EEST)

Muistan jossain kerrotun, että pitkään imettäminen aiheuttaa ehkäisyvaikutuksen ja sitä olisi sen takia käytetty perinteisissä yhteiskunnissa ehkäisykeinona. Nännien määräähän voi tutkailla lisäksi sukulaisiltamme: montako on simpanssilla, montako muilla apinoilla. Sekä ihmisellä että apinoilla pystyhkö liikkumistapa ja poikasen pitäminen sylissä imetettäessä mitä nyt muistan luontofilmeistä ovat samanlaisia, ja siihen luultavasti kaksi nänniä likimain siin,ä missä ne ovat, sopii hyvin. Kädellisten läheisimpiä sukulaisia taisivat (kai?) olla kaguaanit, mutta ne menevät puitten latvoissa niin lujaa, että nännien laskeminen voi olla vaikeaa.--Urjanhai (keskustelu) 25. huhtikuuta 2015 kello 15.52 (EEST)

Ei vaan siksi, että alkunisäkkään maitorauhaset kehittyivät alkujaan parilliseksi ruumiinosaksi keskilinjan eri puolille. Yhtä hyvin voisi olettaa, että ihmisellä on kaksi kättä siksi, että voisi tukistaa kaksosia. --Pitke (keskustelu) 25. huhtikuuta 2015 kello 15.23 (EEST)

Joo ja sitten kannattaisi tehdä suomeksikin artikkeli ylilukuinen nänni esim. [monilla kielillä] jo on. --Höyhens (keskustelu) 25. huhtikuuta 2015 kello 15.52 (EEST)

Peräkkäisten maaliotteluiden ennätys jalkapallossa

Kenellä jalkapalloilijalla Mestarien liigassa tai Englannin valioliigassa on nimissään ennätys eniten peräkkäisiä otteluita, joissa vähintään yksi maali?--62.72.228.251 26. huhtikuuta 2015 kello 17.47 (EEST)

En-wikin mukaan Cristiano Ronaldo ja Ruud van Nistelrooy. Gopase+f (keskustelu) 26. huhtikuuta 2015 kello 21.23 (EEST)

Voiton päivät

Tässä nyt on lapin sodan ja toisen maailman sodan voittojen muistopäivät ovella. Mitään ei kuulu. Miksi Suomessa juhlitaan yleensä sotien alkamisia, kun muualla juhlitaan niiden päättymisiä? kysyy ilmeisen parantumaton kyynikko --Höyhens (keskustelu) 26. huhtikuuta 2015 kello 20.55 (EEST)

Kyllä Lapin sodan päättymispäivä huomioidaan Suomessa: [2]. -Ochs (keskustelu) 26. huhtikuuta 2015 kello 21.00 (EEST)

Kappas kun ei ole sattuunut aiemmin korviin. Meneeköhän tämä niin että vain voitetut sodat ovat muistamisen arvoisia. Suomen sisällissodasta on kohta sata vuotta. Siinähän voittaja-asia on vielä epäselvä paitsi että valkoiset voittivat. Eri asia voittiko Suomi. Kajaanin evlut seurakunta siunasi tapetut punaiset ateistit puolenkymmentä vuotta sitten. Milloinkahan valtiovalta pyytää anteeksi. Äsh, meni taas sivuraiteelle. Uudistan alkuperäisen kysymyksen paremmin muotoiltuna: Miksei Suomessa voi juhlia liittoutuneiden voittoa Natsi-Saksasta (ahah, heitti natsikortin, tolla ei ole väliä?) Mutta oikeesti. 8.5. (Venäjällä oli silloin Berliinin kukistuessa jo 9.5.) ei mitään suunnitteilla Yhdysvaltojen, Englannin ja Ranskan (ja Neuvostoliiton jos se häiritsee) voitosta. Kuka tästä oikein vastaa? kysyy edelleen ilmeisen parantumaton kyynikko --Höyhens (keskustelu) 27. huhtikuuta 2015 kello 10.52 (EEST)

Mistä kävelyssä maksetaan?

Kävin tänään kävelemässä Länsiväyläkävelyn ja kirjoitin siitä Facebookiin. Sain kommentin "Onko Helsingissä jotain tiesulkuja? Viimeksi kun kävelin Otaniemessä se oli ilmaista."

Tätä olen miettinyt itsekin. Mistä tällaisissa julkisissa, varsinaisesti järjestetyissä kävelytapahtumissa maksetaan? Me osallistujathan siinä teemme kaiken varsinaisen työn. Toki järjestäjä merkitsee reitin valmiiksi ja kutsuu ihmiset paikalle, mutta mikä estää ihmisiä jotka eivät ole ilmoittautuneet koko tapahtumaan eivätkä maksaneet mitään osallistumasta kävelyyn? Ei kai kukaan sieltä tule häätämään heitä reitiltä pois.

Se olisi eri asia jos kyse olisi sisätiloissa tapahtuvasta liikuntapahtumasta jonne tarvitsee maksaa jotta edes pääsee sisään, mutta Länsiväyläkävely on täysin julkisella paikalla. Toki jokainen osallistuja joka pääsee maaliin asti, oli aika mikä hyvänsä, saa mitalin ja pussin täynnä tuotenäytteitä, mutta edelleenkään en ymmärrä mikä estää osallistumasta ilman mitään ilmoittautumista tai maksamista. JIP (keskustelu) 26. huhtikuuta 2015 kello 22.10 (EEST)

Osallistumismaksua vastaan saa huollon reitin varrella, ajanoton ja ehkä muita palveluja lähdössä ja maalissa. Huolto on varsinkin raskaammilla matkoilla kuten maratonilla kullan arvoinen. Järjestäjät tekevät ison työn enimmäkseen talkoilla (esim. liikenteenohjaus tarvitsee paljon väkeä), joten kyllä osallistumisesta mielellään vähän maksaakin. Itse maratonin kerran juosseena voin kertoa, että kyllä tunnelmaan pääsee paremmin kun numerolappu on rinnassa. Julkisillä teillä kun liikutaan, kuka tahansa voi toki vapaasti kävellä tai juosta seassa. -93.106.10.71 26. huhtikuuta 2015 kello 23.10 (EEST)

Ymmärrän tämän Länsiväyläjuoksun suhteen, mutten kävelyn. Kävelijät eivät saa numeroita, ajanottoa tai huoltoa. No ehkä hätätapauksessa saavat huollon, mutta ensisijaisesti huolto on juoksijoita varten. Kävelijät saavat pelkän lapun jossa lukee "Länsiväyläkävely". Silti kävelystä pitää maksaa, tosin vähemmän kuin juoksusta. Jokainen maaliin päässyt kävelijä saa mitalin ja pussin täynnä tuotenäytteitä, kuten sanoin, mutta ei kai sitä mikään estä kävelemästä kävelyä ilman ilmoittautumista tai maksua. JIP (keskustelu) 26. huhtikuuta 2015 kello 23.19 (EEST)

Maksun voineekin kävelyn tapauksessa ajatella enemmän järjestäjien tukemisena. Kun maksun on maksanut etukäteen, on myös hyvä motivaatio lähteä liikkeelle kun aika koittaa. :-) -93.106.10.71 26. huhtikuuta 2015 kello 23.27 (EEST)

Kansanedustajien kokonaislukumäärä

Jaksaisiko joku laskea, kuinka monta ihmistä on toiminut Suomessa kansanedustajina yksikamarisessa eduskunnassa? Hahmottelin itse suuruusluokkaa arvioimalla, että jokaisissa vaaleissa vaihtuu noin kolmasosa jäsenistä, joten sain aikaan kaavan 37 x 67 ja tuloksen noin 2500. Ei siis kovin monta kansalaista ole sadassakaan vuodessa ollut kansanedustajana. Luku tuntuu kuitenkin kovin pieneltä. Onko tuo oikein? Ei oikea luku voi kovin paljon suurempikaan olla. --Pxos (keskustelu) 27. huhtikuuta 2015 kello 21.23 (EEST)

Wikipediassa on n. 2150 kansanedustaja-artikkelia ja Wikipediahan ei erehdy, joten lukusi on vain vähän pielessä. -93.106.97.178 27. huhtikuuta 2015 kello 23.24 (EEST)

Kaikista ei ole vielä artikkelia. Sen sijaan Luettelo kansanedustajista ja Luettelo kansanedustajista syntymäajan mukaan kai sisältävät kaikki, ja niistä kai voi laskea luvun suoraan, ja punalinkeistä näkee, monestako puuttuu artikkeli. Eduskunnasta kai on tehty painetut historiateokset mutta noissa artikkeleissa näkyy käytetyn lähteenä eduskunnan webbipalvelua, joka nyt näyttää olevan sivujen uusimisen takia poissa käytöstä.--Urjanhai (keskustelu) 28. huhtikuuta 2015 kello 08.43 (EEST)

Luettelossa wc:ni mukaan 2516 riviä, ja niistä kansanedustaja-punalinkkejä 356. --Anr (keskustelu) 28. huhtikuuta 2015 kello 09.26 (EEST)

Eli tuon perusteella Pxosin karkea arvio osui aivan naulan kantaan, vaikka esim. vaalien tiheys ja edustajien pysyvyys lienevätkin vaihdelleet suuresti.--Urjanhai (keskustelu) 28. huhtikuuta 2015 kello 09.32 (EEST)

Sattumalta meni lähelle oikeaa, mutta tärkeintä olikin suuruusluokan arviointi. Jokaisessa eduskunnassa on 200 edustajaa, ja nykyään vaalikauden aikana istuvassa hallituksessa toimii noin 15–20 ministeriä suurin piirtein (vaalikauden aikana on usein ministerinvaihdoksia ja toisaalta 2–3 ministeriä eivät välttämättä ole kansanedustajia). Näin saadaan ensinäkemältä arvio siitä, että alle kymmenesosa eduskunnan jäsenistä pääsee ministeriksi. Kun asiaa tarkasteleekin seuraavasti, lukumäärä muuttuu: Kansanedustajina toimineita on ollut tuo runsas 2500 ja sitten ministereinä on toiminut 580 henkilöä, joista 474:llä on ollut puolueen jäsenkirja, niin suhdeluku tulee sellaiseksi, että voisi olettaa ainakin joka kuudennen kansanedustajaksi valitun ihmisen pääsevän urallaan myös ministeriksi. Tämänkin voisi joku taulukoista laskea tarkemmin, mutta suunnilleen noin tuon täytynee olla. --Pxos (keskustelu) 28. huhtikuuta 2015 kello 09.59 (EEST)

Gin tonic -lasi

Jatkaen kysymystäni gin tonicista, kyseinen juoma nähtävästi useimmiten tarjoillaan kuution tai kuutionmallisen lieriön muotoisesta jalattomasta lasista, jonka tilavuus on luokkaa 2-3 desilitraa. Ei minulla sellaisia ole. On oluttuoppeja, shamppanjalaseja, lasten mehulaseja ja Coca Cola -brändättyjä limsalaseja. Etenkin nuo jälkimmäiset tulisivat huonosti kyseeseen koska ovat värillistä lasia. Mistä tuollaisia sopivia laseja voisi ostaa, lähinnä Helsingistä? JIP (keskustelu) 27. huhtikuuta 2015 kello 21.45 (EEST)

Katso Lähetystorilta tai muulta ei-itsepalvelu-kirpputorilta. Ainakin täkäläisissä Lähetystoreissa on hyllyt väärällään erilaista lasitavaraa ja juurikin erikoisempiakin alkoholilaseja. --Pitke (keskustelu) 28. huhtikuuta 2015 kello 22.40 (EEST)

Istuva ministeri ei tule valituksi eduskuntaan

Kuinka moni istuva ministeri ei ole päässyt hakiessaan kansanedustajaksi (tai jatkokaudelle)? Tämä tuli mieleen Laura Rädystä. Ei kai tämä sentään ensimmäinen kerta ollut? --188.67.243.29 1. toukokuuta 2015 kello 12.22 (EEST)

Ei taatusti. Ainakin Suvi Lindén jäi 2011 valitsematta. -93.106.62.0 1. toukokuuta 2015 kello 14.54 (EEST)

Leena Luhtanen 2007. -93.106.62.0 1. toukokuuta 2015 kello 19.15 (EEST)

Terttu Huttu-Juntunen 1999. --Anr (keskustelu) 1. toukokuuta 2015 kello 21.04 (EEST)

Nuoret lajit

Kirjoitin artikkeliin jääkarhu:

"Jääkarhu polveutuu ruskeastakarhusta, josta se erosi vasta noin 150 000 vuotta sitten sopeutuen nopeasti elämään arktisella ajojäällä.[3] Lajina se on näinollen nuorempi kuin nykyihminen, homo sapiens, joka on ollut olemassa kenties vähän alle 200 000 vuotta.[4] Jääkarhun on sanottu olevan suurista petoeläimistä ainoa, joka ei luontaisesti pelkää ihmistä.[5]

Tiedättekö muita lajeja, jotka ovat nuorempia kuin nykyihminen? Jaalei (keskustelu) 2. toukokuuta 2015 kello 02.11 (EEST)

Joo, kyllä me tiedetään. Me löydetään niitä google-haulla "recent speciation". --Jmk (keskustelu) 2. toukokuuta 2015 kello 09.33 (EEST)

Kiitos kun annoit hakusanan, oikea englanninkielinen hakusana ei ole lainkaan itsestäänselvyys ja sen kaiveluun varmasti menee vähän aikaa.--Urjanhai (keskustelu) 2. toukokuuta 2015 kello 12.45 (EEST)

Galaksit

1900-luvun alussa huomattiin, että Linnunrata on vain yksi galaksi muiden joukossa, mutta milloin selvisi, että galaksit muodostavat galaksijoukkoja ja nämä superjoukkoja? Jaalei (keskustelu) 2. toukokuuta 2015 kello 08.53 (EEST)

1950-luvulla jo luetteloitiin yli 2 700 galaksiklusteria (en:List of Abell clusters). En-wikistä löytyy myös en:Timeline of knowledge about galaxies, clusters of galaxies, and large-scale structure. Neitsyen galaksijoukko on näköjään havaittu jo 1700-luvulla mutta "true nature was not recognized until the 1920s" (en:Virgo Cluster).--Jmk (keskustelu) 2. toukokuuta 2015 kello 09.49 (EEST)

Ampiainen?

Näytelmässä Alivuokralainen päähenkilöt (vuokralaiset) kysyvät uudelta vuokraisännältään John Molotovilta "Ottaako Molotov cocktailin?" Vuokraisäntä ei huomaa piilovitsiä vaan vastaa "Kuinka huomaavaista. Sekoittakaa minulle Ampiainen." Mikä cocktail tuo Ampiainen on? Täältä suomiwikistä ei ainakaan tuntunut löytyvän artikkelia siitä enkä tiedä mikä sen nimi muualla maailmassa on, jos sitä edes tunnetaan siellä. JIP (keskustelu) 3. toukokuuta 2015 kello 21.47 (EEST)

Ootko koskaan ajatellut käyttää Googlea? [6] --85.76.40.11 3. toukokuuta 2015 kello 21.55 (EEST)

Eli votkaa 2cl, banaanilikööriä 2cl ja 1 dl inkiväärilimsaa. Suomalainen Molotov: spriitä, petrolia, etikkaa ja tervaa. Petrolin ja etikan voi jättää pois ja tervan korvata tervaleijonalla. Vältettävä avotulta. Ulkolainen: votkaa ja loraus vahvaa rommia, joka liekitetään ja sammutetaan[7].--Dieharder (keskustelu) 3. toukokuuta 2015 kello 22.58 (EEST)

Naisten ja miesten telinevoimistelu

Kysyin jo aiemmin naisten ja miesten telinevoimistelun eroista, koska huomasin että he eivät käytä täsmälleen samoja telineitä. Sain vastaukseksi suurin piirtein että miehet ovat vahvempia, mutta naisilla on parempi tasapainoaisti. Nyt kuitenkin käydessäni voimistelun SM-kisoissa Espoossa huomasin että vain naiset saavat numerolaput, miehet kilpailevat pelkässä voimisteluasussa. Kuitenkin paikalla oli naisia ja miehiä suurin piirtein yhtä paljon. Mistä ihmeestä tämä voi johtua? JIP (keskustelu) 10. toukokuuta 2015 kello 01.06 (EEST)

Kumpi on vanhempi, Helsinki vai Espoo?

Kumpi on vanhempi, Helsinki vai Espoo? Olen lukenut että Ruotsin kuningas Kustaa Vaasa perusti Helsingin kaupungin 12.6.1550 vastineeksi Tallinnan kaupungin mahdille. Kaupunki oli tietääkseni kuitenkin pitkään vielä aika pieni. Vielä Suomenlinnan perustamisen aikaan vuonna 1750 siellä asui enemmän ihmisiä kuin muussa Helsingissä yhteensä. Espoo sen sijaan näkyy perustettaneen jo 1400-luvulla, mahdollisesti jo ammoin 1100-luvulla. Onko itse asiassa Espoota koskaan varsinaisesti perustettu, niin kuin Helsinki, vai muodostuiko se vain itsekseen? Tähän asti minulla ainakin on ollut käsitys että Espoo paikkakuntana on satoja vuosia vanhempi kuin Helsinki. Kaupunkina ei. Itse asiassa muistan lukeneeni että jopa Kauniainen sai kaupunginoikeudet ennen kuin Espoo, joka on sekä väestöltään että pinta-alaltaan sitä ylivoimaisesti suurempi. JIP (keskustelu) 11. toukokuuta 2015 kello 00.03 (EEST)

Tuossa on aika kattava esitys Espoon historiasta. Vinkki: löytyi Googlella puolessa minuutissa. -93.106.90.33 11. toukokuuta 2015 kello 00.16 (EEST)

Mutta oliko Espoossa asutusta jo ennen kuin Helsingissä? Kumpi oli suurempi paikkakunta keskiajalla, 1400- ja 1500-luvulla, Espoo vai Helsinki? Oliko siihen aikaan kun Kustaa Vaasa perusti Helsingin kaupungin vuonna 1550 Espoo jo vakiintunut paikkakunta vai pelkkää maaseutua? JIP (keskustelu) 11. toukokuuta 2015 kello 00.27 (EEST)

Täällä taas tietoa Helsingin historiasta. Kuten linkeistä ilmenee, Espoo oli 1500-luvulla silkkaa landea, Helsinki taas väkisin perustettu pikkukaupunki. Turun tai Viipurin näkökulmasta varmaan ihan käpykyliä molemmat. Eihän Espoo ole vieläkään oikea kaupunki, vaan kummallinen kokoelma erilaisia lähiöitä ja kyliä. Espoon keskusta on Kampissa. Terv. espoolainen. -93.106.90.33 11. toukokuuta 2015 kello 00.57 (EEST)

Tämä kysymys on kai semmoinen, ettei siihen voi tyhjentävästi vastata. Kaupunkina Helsinki on huomattavasti vanhempi. Paikkakuntana - ei harmainta aavistusta. Kumpi nousi ensin merestä ja kummassa oli ennen pysyvää asutusta ja etenkin pysyvää ruotsinkielistä asutusta, jäänee arvoitukseksi. Suomenkieliset ovat tulleet myöhemmin. Tai jos kysytään kumpi nimi oli ensin ollaan taas heikoilla jäillä. Nekin kun on tulleet kulkuväen mukana. Esitän kysymyksen uudestaan toisin alempana. --Höyhens (keskustelu) 11. toukokuuta 2015 kello 01.19 (EEST)

Karkeasti se menee niin, että Espoo ja Helsingin pitäjä ovat molemmat vanhoja keskiaikaisia kirkkopitäjä, jotka ovat likimain yhtä vanhoja. (Jotain pientä eroa voi olla niiden iässä tai sitten ei, katso Saulo Kepsun kirja Uuteen maahan.) Ero on vain siinä että Helsingin pitäjän (ruots. Helsinge socken) alueelle perustettiin Helsingin kaupunki (ruots Helsingfors stad) vuonna 1550. Ensin kaupunki oli Vantaajoen suulla Koskelassa, sitten se siirretiin nykyiseen Kruununhakaan. Helsingin pitäjän kirkonkylä taas on nykyisen Vantaan alueella. Kun Helsingin kaupunki perustettiin, niin Helsingin pitäjä jäi olemaan kaupungin ympärille (mm. Töölö oli kylä Helsingin pitäjässä kaupungin ulkopuolella). Kun kaupunki kasvoi, siihen liitettiin osia Helsingin pitäjästä vähitellen eri aikoina. Sittemmin Helsingin pitäjän suomenkieliseksi nimeksi tuli Helsingin maalaiskunta, ja kun siitä tuli kauppala 1972, sen nimi muutettiin Vantaaksi, sitten siitä tuli kaupunki 1974. Espoo oli Helsingin maalaiskunnan tavoin maalaiskunta, siitä tuli kauppala 1963 ja kaupunki 1972. Kauniainen oli erotettu Espoosta sitä ennen 1920. Nämä tiedot löytyivät Wikipediasta artikkeleista Helsinki, Espoo ja Vantaa.--Urjanhai (keskustelu) 11. toukokuuta 2015 kello 01.14 (EEST)

Kumpiko paikallishallintoon verrattava yksikkö Ruotsissa oli ensin, Espoo vai Helsinki? Pohjoisempana vastaukset lienevät helpompia.. OK, Urjanhai vastasi jo, asia lienee siinä. --Höyhens (keskustelu) 11. toukokuuta 2015 kello 01.19 (EEST)

Itse asiassa kuulostaa syystä tai toisesta kiinnostavalta, että pääkaupunkiseudun kunnista Helsinge socken eli nykyinen Vantaa on vanhin. En ole osannut asia noin mieltää, mutta niinhän se sitten on. Tämähän ei toki ollut kysymyksen aihe.. --Höyhens (keskustelu) 11. toukokuuta 2015 kello 01.27 (EEST)

Espoo erosi Kirkkonummesta omaksi seurakunnakseen 1400-luvulla. Muistaakseni muutama vuosi sitten Espoo vietti 550-vuotisjuhliaan. Eli kyllä Espoo on selvästi vanhempi kuin Helsinki. --Seppo Linnaluoto (keskustelu) 13. toukokuuta 2015 kello 16.06 (EEST)

Lemminkäisen äiti

Lemminkäisen äiti odottaa että mehiläinen käyttäisi ihme avaruussäteilyä hyödykseen herättääkseen hänen poikansa takaisin henkiin.

Akseli Gallén-Kallelan Kalevala-aiheiset maalaukset kuuluvat ehdottomiin suosikkeihini suomalaisesta taiteesta. Yksi parhaiten tuntemistani on Lemminkäisen äiti. Ymmärrän käytännössä kaiken muun symboliikan, mutta en sitä, mitä ihmeen avaruussäteilyä kuvan ylälaidasta tulee. Mikä ihmeen merkitys sillä on? JIP (keskustelu) 11. toukokuuta 2015 kello 00.25 (EEST)

Tältä sivulta voi kuunnella hyvän ääniopastuksen. Kalevalan 15. runon mukaan mehiläinen löysi parantavaa mettä vasta kolmannella reissullaan, joka suuntautui taivaaseen asti. Maalauksen auringonsäteet kuvannevat sitä. -93.106.90.33 11. toukokuuta 2015 kello 00.46 (EEST)

Gallen-Kallelan maalauksista on myös kirjoja kirjaston kuvataideosastolla. Siellä luultavasti vahvistetaan yllä sanottu. Tyyli, jota teos edustaa on nimeltään symbolismi.--Urjanhai (keskustelu) 11. toukokuuta 2015 kello 01.30 (EEST)

Auringonvalohan on tunnettu esimerkki avaruussäteilystä, joten mutuhytinäsi osui niinoikeaan kuin symbolisen teoksen kohdalla nyt ylipäätään voi. Valonsäteiksi nuo on helppo tulkita, ja ne taas voivat symboloida vaikka toivoa ja mehiläisen tuomaa taivahista apua. Lisäksi ne sopivasti korostavat tummalla taustalla olevaa pikkuruista yksityiskohtaa. --Pitke (keskustelu) 11. toukokuuta 2015 kello 22.42 (EEST)

Kuution muotoinen kivi

Muistan joskus nähneeni jossain museossa luonnostaan kuution muotoon kiteytyneitä kiviä, joiden pinta kiilsi vähän metallin tapaan. Mikä mahtaa olla näiden kivien nimi? --37.33.56.66 11. toukokuuta 2015 kello 18.05 (EEST)

En-wikissä on kokonainen luokan täysi kuutioiksi kiteytyvistä mineraaleista: en:Category:Cubic minerals. Yleisempiä (näytteenä todennäköisempiä) kookaskiteisiä lienevät erityisesti komeita kiteitä muodostava rikkikiisu tai vaatimattomampi magnetiitti. --Pitke (keskustelu) 11. toukokuuta 2015 kello 22.36 (EEST)

Keiju

Kysyn minua paremmin tietäviltä: miksi Keiju-margariinia valmistetaan? Leipähän maistuu aivan iljettävältä, kun sen päälle panee Keijua. Ideana ei selvästikään ole maun parantaminen toisin kuin margariineissa yleensä (ja oikeassa voissakin syötävänä). Toki on Keijussa pieni rasvamäärä verattuna voihin, mutta niin on myös monessa muussa margariinissa. Maku on oksettava, mutta onko sillä positiivisia terveysvaikutuksia? T: Koulussa Keijua vihaamaan oppinut. Jaalei (keskustelu) 11. toukokuuta 2015 kello 20.34 (EEST)

"Puoli miljoonaa Keijun ostajaa ei voi olla väärässä." Rasvan määrä tuotteessa on suhteellisesti vähäisempi ja samoin energian. Ja makuasiathan ovat tottumiskysymyksiä pitkälti. Sokeritonta kolajuomaa suosiva tykkää, että sokerillinen maistuu hiileltä ja metallilta, ja sokerilliseen tottunut pitää sokerittoman makua kemikaalimaisena. --Pitke (keskustelu) 11. toukokuuta 2015 kello 22.40 (EEST)

Ainakin minä aina ostaessani limsaa varmistan että kyse on tavallisesta sokeroidusta versiosta eikä light-versiosta. Inhoan keinotekoisten makeutusaineiden makua. Joko sokeria tai ei mitään makeutusaineita. JIP (keskustelu) 12. toukokuuta 2015 kello 00.02 (EEST)

En tiedä mistä mallista puhut, mutta mielestäni sininen keiju (70% rasvaa) on hyvää leivän päällä. Vähempi rasvaiset eivät ole yhtä hyviä. En käytä maitoa, joten voipohjaiset margariinit eivät ole minulle tuttuja. Varmasti kyse on tottumuksista ja makuasioista. --87.95.65.192 11. toukokuuta 2015 kello 23.14 (EEST)

Englantilainen aamiainen

Onko Suomessa, lähinnä pääkaupunkiseudulla tai Turun tai Tampereen alueella ravintoloita tms. josta saisi kunnollisen englantilaisen aamiaisen, sisältäen lähinnä paahtoleipää, pekonia, makkaraa, paahdettuja tomaatteja, keitettyjä papuja, ja sitä ihme vihannesmössöä? Söin sellaisen viimeksi Münchenissä, Saksassa kaksi vuotta sitten ja pidin siitä kovasti. En kuitenkaan viitsi lähteä ulkomaille asti pelkästään sen vuoksi. JIP (keskustelu) 11. toukokuuta 2015 kello 23.52 (EEST)

Joku hotelli? Vanhassa (2008) aamiaistestissä mainitaan Kämp ja Bali-Hai. --Jmk (keskustelu) 11. toukokuuta 2015 kello 23.57 (EEST)

Bali-Hai taisi lopettaa pari vuotta sitten. --Risukarhi (keskustelu) 12. toukokuuta 2015 kello 11.59 (EEST)

Deli Café Maya väittää myös tarjoavansa englantilaisen aamiaisen. Ei omia kokemuksia. --Jmk (keskustelu) 11. toukokuuta 2015 kello 23.59 (EEST)

Täytyypä käydä tuolla Deli Café Mayassa. Kämpin aamiainen muuten kiinnostaisi, mutta se maksaa yli kaksi kertaa enemmän kuin mitä olisin valmis maksamaan kokonaisesta lounaasta. Tuolla Münchenissä aamiainen sisältyi hotellihuoneen hintaan. Samasta ravintolasta olisi saanut myös lounasta mutta siitä olisi pitänyt maksaa erikseen. JIP (keskustelu) 12. toukokuuta 2015 kello 00.05 (EEST)

Deli Cafe Maya tarjoilee viikonloppuisin pelkkää brunssibuffettia, eikä minulla ole aikaa käydä siellä arkisin aamulla (se sijaitsee asunnostani nähden vastakkaisella suunnalla kuin työpaikkani). Mutta torstaina minulla on lomapäivä koska lähden silloin Müncheniin. Koneeni lähtee vasta myöhään iltapäivällä joten minulla on ihan hyvin aikaa käydä aamulla kokeilemassa tuota aamiaista. JIP (keskustelu) 17. toukokuuta 2015 kello 22.04 (EEST)

Millä nimellä hallitsijoiden lapsia kutsutaan?

1) Kun miespuolisen presidentin puolisoa sanotaan ensimmäiseksi naiseksi, onko presidentin lapsille vastaavaa nimitystä? 2) Kuningaskunnassa hallitsijan lapset ovat prinssejä ja prinsessoja, mutta mitä ovat keisarin ja ruhtinaan lapset?--LCHawk (keskustelu) 12. toukokuuta 2015 kello 22.00 (EEST)

1) Turvallinen veikkaus: ei ole. Tämä johtuu tietysti siitä, että presidentin virka ei periydy. En tosin tunne Pohjois-Korean nimityskäytäntöjä. 2) Ainakin Monacossa ruhtinaan lapset ovat prinssejä ja prinsessoja, itse asiassa itse Monacon ruhtinaskin on ranskaksi Prince de Monaco. Samoin Japanin keisarin lapset on suomeksi käännetty prinsseiksi ja prinsessoiksi. -Ochs (keskustelu) 12. toukokuuta 2015 kello 22.12 (EEST)

Prince eri muodoissaan käännetään monissa kielissä muuksi kuin prinssiksi silloin kun kyse ei ole hallitsevan kuninkaan/keisarin lapsesta. Hallitseminen on tosin nykyisenä demokraattisena aikana vähän outo käsite. Käännöksissä monilla kuitenkin menevät sanat sekaisin joko tietämättömyyttä tai tahallisesti, kun halutaan nostaa henkilön arvoa, ja esimerkiksi venäläiset ruhtinaat muuttuvat helposti prinsseiksi. Monacon ruhtinas ehkä on rinnastettavissa kuninkaaseen, ja siksi lasten titteliksi on vakiintunut prinsessa/prinssi. --Abc10 (keskustelu) 13. toukokuuta 2015 kello 13.59 (EEST)

Ongelmahan on siinä että englannissa on vain yksi sana. Eli ruhtinas = prince ja prinssi = prince. Esim. Prince of Wales on oikeasti Walesin ruhtinas, mutta on vakiintunut käännösvirheeksi suomeen (Walesin prinssi). (Walesin prinssihän ei olisi erityisen sopiva titteli kruununperilliselle.) Gopase+f (keskustelu) 13. toukokuuta 2015 kello 16.15 (EEST)

Mikä on oikeastaan hallitsija? Käsittääkseni ei yhtä kuin valtionpäämies, johon tuo ohjautuu. --Höyhens (keskustelu) 12. toukokuuta 2015 kello 22.34 (EEST)

No, laitan sen artikkelitoiveisiin, kun on vain ohjaussivu. --Höyhens (keskustelu) 13. toukokuuta 2015 kello 13.22 (EEST)

1) Amerikassa kutsutaan presidentin koiraa (leikillisesti) first dog, joten kaipa myös lapset ovat first children. 2) Tsaarin lapset olivat tsarevitšeja ja tsarevnoja (kruununperillinen tsesarevitš), Ranskan kuninkaan kruununperijä dauphin ja hänen puolisonsa dauphine. --Pitke (keskustelu) 13. toukokuuta 2015 kello 14.40 (EEST)

Joissain keisarikunnissa annettiin lisäksi hallitsijan lähisukuilaisille erityisiä arvonimiä. Venäjällä keisarin lapset ja aiempien keisarien muut mieslinjaiset lapsenlapset saivat suuriruhtinaan/suuriruhtinattaren arvon, jota yleensä käytetään näihin henkilöihin viitattaessa. Itävallan keisarikunnassa jaettiin suunnilleen vastaavalla tavalla arkkiherttuan/arkkiherttuattaren arvoa. Luulisin, että tällaisen erityisen tittelin puuttuessa keisarin lapsia kutsuttanee prinsseiksi ja prinsessoiksi. --Risukarhi (keskustelu) 13. toukokuuta 2015 kello 16.08 (EEST)

Alivoimaennätys MM-jääkiekossa

Onko Suomi nyt tehnyt MM-jääkiekossa uuden ennätyksen eniten peräkkäisiä otteluita ilman alivoimalla päästettyä maalia?--85.134.25.113 13. toukokuuta 2015 kello 08.01 (EEST)

Järjestyksen kourissa?

Mitä tarkoittaa "järjestyksen kourissa"? Berliini järjestyksen kourissa on ilmeisesti joku sosialistien näytelmä, mutta olen törmännyt termiin myös muissa yhteyksissä. --176.93.85.246 13. toukokuuta 2015 kello 22.32 (EEST)

Tarkoittaisikohan tuo "järistyksen kourissa"? Itsekin pikkulapsena ihmettelin miksi sanotaan maanjärjestys kun maa nimen omaan menee epäjärjestykseen. Pikainen googlaus osoitti että en ole suinkaan ainoa joka kuuli tuon sanan noin. Moni käyttää sitä vielä aikuisiällä. JIP (keskustelu) 14. toukokuuta 2015 kello 08.28 (EEST)

Tuskin. Sanonnan koura eli käsi viittaa viranomaisten koviin otteisiin. Samantapainen sanonta on lain kourissa. -Ochs (keskustelu) 14. toukokuuta 2015 kello 10.19 (EEST)

Olisiko se vain väännös sanonnasta "epäjärjestyksen kourissa", jolla viitattaisiin siihen, että järjestäytyneet olotkin voivat olla joskut epämielyttävät?--Urjanhai (keskustelu) 14. toukokuuta 2015 kello 12.06 (EEST)

Olen Ochsin tulkinnan kannalla. "Laki ja järjestys" tarkoittaa usein esimerkiksi protestioikeuden rajoituksia, esimerkiksi sotilasvaltaa. --Höyhens (keskustelu) 19. toukokuuta 2015 kello 07.22 (EEST)

Sanonta vaikuttaa olevan peräisin Ronny Ambjörnssonin ja Agneta Pleijelin näytelmän Ordning härskar i Berlin (1970) nimen luovasta suomennoksesta, jossa käytetään hyväksi maanjäristysidiomia. Eikös alkuperäisnimen härska-verbikin viittaa varsin kovakouraiseen hallintotapaan, ainakin sanan ordning kanssa käytettynä? Sanonta järjestyksen kourissa on sitten tuosta jonkin verran siirtynyt myös yleiseen käyttöön. –Kotivalo (keskustelu) 19. toukokuuta 2015 kello 07.39 (EEST)

Ja ruotsinkielinen alkuperäisnimi näkyy tosiaan olevan sanaleikki sanonnasta oording härskar [uuoordning] eli ”sekasorto vallitsee”. –Kotivalo (keskustelu) 19. toukokuuta 2015 kello 08.57 (EEST)

Äänikirjan lukeminen

Voidaanko puhua äänikirjan lukemisesta? Äänikirjaa ei tietenkään konkreettisesti lueta, vaan kuunnellaan, mutta on nähdäkseni selkeämpää puhua kirjallisuuden kohdalla lukemisesta. Näkövammaisen voi olla vaivalloista selittää jokaiselle keskustelukumppanilleen kuunnelleensa kirjan äänikirjana. --37.136.125.7 14. toukokuuta 2015 kello 20.01 (EEST)

Miksi olisi vaivalloista sanoa kuunnelleensa äänikirjaa? Niitä kuuntelevat muutkin kuin näkövammaiset. Äänikirjan lukeminen tarkoittaa normaalissa kielenkäytössä äänitteen tekemistä - kysy vaikka Googlelta -, ja jos kuuntelemistakin kutsuttaisiin lukemiseksi, voisi syntyä sekaannuksia. Jos näkövammainen lukee, hän todennäköisesti lukee pistekirjoitusta. -Ochs (keskustelu) 14. toukokuuta 2015 kello 23.14 (EEST)

Äänikirjan lukeminen viittaisi paremminkin siihen, kun lukija lukee sen kirjan ääneen tallentimeen eli tekee sen äänikirjan. Itse olen tehnyt englanninkielisiä äänikirjoja tietokoneääneenlukijan avulla. Espanjankielinen ohjelma tuotti sangen ymmärrettävää suomea, paitsi että h:t jäi pois. --RicHard-59 (keskustelu) 14. toukokuuta 2015 kello 23.56 (EEST)

Enpä ole koskaan väittänyt "lukeneeni" äänikirjaa. Kyllä se on kuuntelua. Edelleen tosin "nauhoitan" tv-ohjelmia, vaikka väärä termi sekin on. Tallentamisesta pitäisi puhua, minkäänlaista magneettiseen tallennukseen perustuvaa laitetta en ole köyttänyt pitkiin pitkiin aikoihin. --EsaL-74 (keskustelu) 15. toukokuuta 2015 kello 00.35 (EEST)

Ok. Ilmeisesti kuuntelemisesta puhuminen ei sitten ole outoa. Ajattelin lauseita, kuten "kuuntelin koko illan historian tenttiin" tai "kuuntelin viime kesänä Shakespearen draamoja ja Euroopan historiaa", mutta varmaan ne asiayhteydessään sitten ymmärretään. --87.95.114.102 15. toukokuuta 2015 kello 11.17 (EEST)

"Lukea" on myös metonyymi, joka tarkoittaa opiskelemista. joten sitä voi ihan hyvin käyttää, vaikka opiskelumetodi ei olisikaan kirjaimellisesti lukemista. Vrt. matematiikankokeisiin luetaan tekemällä tehtäviä. --Pitke (keskustelu) 15. toukokuuta 2015 kello 11.42 (EEST)

Voidaanko vastaavasti puhua historian lukemisesta tai kirjallisuuden klassikoiden lukemisesta, kun kyse ei varsinaisesti ole lukemisesta? --87.95.114.102 15. toukokuuta 2015 kello 13.09 (EEST)

Lastentarha 1950-luvulla

Isäni, joka syntyi 1950-luvun alussa, kertoi että hän ei ole käynyt päivääkään lastentarhaa. Koko ajan hänen vanhempiensa äitiys- ja isyysloman lopusta kansakoulun alkuun oli paikalla käytännössä päivittäinen kotihoitaja. Koska en ymmärrettävistä syistä itse tiedä 1950-luvun käytännön arjesta mitään, oliko tuohon aikaan Suomessa (etenkin Kainuussa, josta isäni on kotoisin) tuo yleistäkin vai oliko kyseessä jokin poikkeustapaus? Itse kyllä olen käynyt ihan tavallisen lastentarhan alusta loppuun asti, ja niin ovat sisarukseni ja heidän lapsensakin. JIP (keskustelu) 14. toukokuuta 2015 kello 22.32 (EEST)

Olikohan kyseessä kotiapulainen?--RicHard-59 (keskustelu) 14. toukokuuta 2015 kello 23.59 (EEST)

Todennäköisesti oli. Mutta tietääkö kukaan vastausta varsinaiseen kysymykseeni? JIP (keskustelu) 15. toukokuuta 2015 kello 08.22 (EEST)

Lastentarhoja on ollut Suomessa 1800-luvun lopulta, mutta ne olivat pääasiassa yksityisiä. Laki lasten päivähoidosta tuli voimaan 1973. Kotiapulaiset, jotka hoitivat myös lapsia, olivat yleisiä ennen 1960-lukua, varsinkin niissä perheissä joissa myös äiti kävi töissä. Isyysvapaat tulivat 1977.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 15. toukokuuta 2015 kello 08.38 (EEST)

Olen syntynyt 1950-luvulla ja meilläkin oli kotiapulainen, kunnes äitini jäi töistä kotiin hoitamaan minua kouluikään asti. Kotiapulaisia oli tuolloin aivan yleisesti, eikä pelkästään kaupunkien varakkaimmissa perheissä. Kysyin joskus vanhalta äidiltäni, pitikö kotiapulaisista suorittaa jotain sivukuluja tms. Hän naurahti että ei toki, rahat annettiin vain käteisenä käteen. Usein apulaiset myös asuivat samassa taloudessa. –Kotivalo (keskustelu) 15. toukokuuta 2015 kello 21.51 (EEST)

Talon jäännökset Toppelundin metsässä

Espoon Haukilahdessa, Toppelundin metsässä joka sijaitsee Toppelundintien ja uimarannan välissä, on useita vuosia ollut jonkin talon tai muun rakennuksen jäännökset. Niistä ei ole jäljellä muuta kuin kiviset perustukset. Mikä rakennus on kyseessä ja miltä ajalta? JIP (keskustelu) 17. toukokuuta 2015 kello 22.03 (EEST)

Kahvikerma

Kuinka kahvikerma eroaa koostumukseltaan normaalista kermasta? Jaalei (keskustelu) 19. toukokuuta 2015 kello 01.48 (EEST)

Ainakin rasvapitoisuudeltaan. Kahvikermana myytävät ovat n. kymmenenprosenttisia, kun kuohukermassa on 35 % ja ruokakermassa 5 tai 15%. —Aku506  19. toukokuuta 2015 kello 18.50 (EEST)

Liikenneyhteydet Tampereella

Miten hyvin pääsee Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksesta (Ilmailunkatu 20) Tampereen keskustaan viikonloppuna kello 21-22 aikaan illalla? Kulkeeko sieltä enää busseja vai pitääkö tilata taksi? Jos pitää, soitetaanko silloin samaan numeroon kuin Helsingissä vai eri numeroon? JIP (keskustelu) 12. toukokuuta 2015 kello 20.59 (EEST)

Kokeile tätä. -93.106.119.100 12. toukokuuta 2015 kello 21.53 (EEST)

Repa Reittioppaan mukaan viimeinen bussi keskustaan lähtee kello 22:09. Jos myöhästyn siitä pitää tilata taksi tai kävellä koko matka. Muuten tuo kävely ei olisi minulle mikään ongelma, mutta en tunne tuota aluetta Tampereelta riittävän hyvin että löytäisin reitin keskustaan myöhään illalla. JIP (keskustelu) 12. toukokuuta 2015 kello 22.06 (EEST)

Nuolialantietä pitkin menee busseja ympäri vuorokauden. Se riittänee ohjeeksi. Gopase+f (keskustelu) 12. toukokuuta 2015 kello 22.21 (EEST)

OK. Google Mapsin mukaan Nuolialantie on vain noin 300 metrin päässä Ilmailunkadulta. Mutta kuten sanoin, en tunne tuota aluetta Tampereelta käytännössä lainkaan. Jos joudun käyttämään tuota vaihtoehtoa, täytyy tulostaa mukaan kartta tai käyttää puhelimen navigaattoria miten päästään Ilmailunkadulta Nuolialantielle. JIP (keskustelu) 12. toukokuuta 2015 kello 22.38 (EEST)

En sitten tarvinnutkaan bussia Nuolialantieltä, lähdin Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksesta niin aikaisin että ehdin viimeiseen bussiin 14 keskustaan päin. JIP (keskustelu) 8. kesäkuuta 2015 kello 00.34 (EEST)

Muiden maiden nimipalveluja?

Onko muillakin mailla kuin Suomella sen tapaisia etu- ja sukunimipalveluja, jollainen Suomella on Väestörekisterikeskuksen nimipalvelu? Jaalei (keskustelu) 19. toukokuuta 2015 kello 06.08 (EEST)

Ruotsilla ja Espanjalla ainakin.–Kooma (keskustelu) 19. toukokuuta 2015 kello 22.02 (EEST)

Norja --Makevonlake (keskustelu) 20. toukokuuta 2015 kello 21.17 (EEST)

Biletyksen etymologia

Olen ajatellut, että sana bileet tulisi espanjan bailar-sanasta. Sieltä lainataan vähempi mitään suoraan. Onko jollain parempaa tietoa? --Höyhens (keskustelu) 22. toukokuuta 2015 kello 12.08 (EEST)

Täällä arvellaan bilee-sanan tulevan ranskan ja ruotsin sanasta jubilé, tiedä häntä mutta tuntuisi uskottavalta. Sen sijaan bailut ja bailaaminen tullee espanjan bailar-sanasta. –Kotivalo (keskustelu) 22. toukokuuta 2015 kello 12.17 (EEST)

Disneyn Dumbo-elokuvan dubbaus

Osaisiko joku sanoa miltä vuodelta Disneyn Dumbo-elokuvan wikisivulla mainittu dubbaus on ja onko se elokuvan ensimmäinen suomenkielinen dubbaus? --87.93.120.108 22. toukokuuta 2015 kello 21.10 (EEST)

Dubbaus on tehty Wernellä, eli se on tehty vuoden 1977 jälkeen ja jotain voi päätellä myös siitä että dubbauksen ohjannut Lehtosaari on syntynyt vuonna 1963. Eli aikaisintaa 1980-luvulla dubbaus on tehty, vuonna 1981 on elokuvalle Elonetin mukaan annettu uusintanimi "Dumbo - lentävä elefantti" ja uusintaesityksiä on esitetty samana vuonna. Nopean Googlauksen jälkeen vuonna 1994 olisi elokuva tullut myyntivideolle dubattuna suomeksi. 1--Zunter (keskustelu) 6. kesäkuuta 2015 kello 19.59 (EEST)

Sukurutsauksien sukurutsaus

Mies menee naimisiin naisen kanssa, jolla on aikuinen tytär edellisestä avioliitostaan, jolloin avioliiton myötä tyttärestä tulee miehen tytärpuoli. Miehen isä, joka on eronnut menee naimisiin poikansa tytärpuolen kanssa, jolloin avioliiton myötä miehestä tulee oman isänsä appiukko ja tytärpuolesta tulee samalla miehen äitipuoli. Mies saa pojan vaimonsa kanssa. Pojasta tulee oman isänsä lanko, koska se on miehen naimisissa olevan tytärpuolen velipuoli, vaikka samalla poika on myös isänsä setä, koska poika on isänsä äitipuolen veli. Myös tytärpuoli saa pojan, josta tulee miehen velipuoli, mutta koska mies on tytärpuolensa isäpuoli, niin mies on samalla pojan isoisä. Miehen vaimo on näin ollen miehensä isoäiti, koska hän on miehen äitipuolen äiti. Ja koska mies on naimisissa äitipuolensa äidin kanssa niin hän on oman itsensä isoisä. Kysymys kuuluukin että onko tämä laillisesti mahdollista vai kieltääkö laki tällaisen sukurutsauksen?--62.72.228.251 9. toukokuuta 2015 kello 13.06 (EEST)

Ei ole sukurutsausta, kun naimisiin menevät parit eivät ole keskenään verisukua. --Pitke (keskustelu) 9. toukokuuta 2015 kello 13.43 (EEST)

Entä jos mies menee naimisiin naisen kanssa, jonka isä on kuollut ja jolla on tytär, mies adoptoi tyttären, sitten tuon tyttären äiti kuolee ja mies menee naimisiin tuon tyttären kanssa? Onko se mahdollista, kunhan tytär on täysi-ikäinen? Jaalei (keskustelu) 19. kesäkuuta 2015 kello 02.21 (EEST)

1) mitä tekoa naisen isällä on tässä asiassa? 2) Adoptiovanhemman kanssa voi mennä Suomessa naimisiin erikoisluvalla. --Pitke (keskustelu) 4. heinäkuuta 2015 kello 14.28 (EEST)

Kuninkaallisten lasten koulunkäynti

Lueskelin useammasta paikasta (mm. tästä blogista), että kuninkaallisten lapset käyvät tavallisia kouluja. Tietääkö joku, onko noiden koulunkäynnissä jotain erikoisjärjestelyitä? (Turvajärjestelyitä varmaan lienee), mutta tarkoitan sitä, että erottuvatko millään tavalla "tavallisista" oppilaista? Siis saavatko jotain erityiskohtelua tai saavatko muut lapset esim. leikkiä heidän kanssaan normaalisti tai voiko opettaja jättää heidät jälki-istuntoon, jos on tarvetta?--LCHawk (keskustelu) 21. toukokuuta 2015 kello 20.47 (EEST)

Ei ne ihan tavallisia kouluja käy, jotain Solnan ala-astetta. Kun luet prinsessojen ja prinssien artikkeleita, siellä vilisee yksityiskouluja. Jossain Norjassa ja Ruotsissa aloitus voi olla julkisessa koulussa, sekin tarkkaan valikoitu, mutta esim. Victoria kävi yksityisen lukion. Puhumattakaan nyt Englannin kuninkaallisista, missä luokkajako on tarkkaa, vaikka kuninkaallisia ei siellä ylimpään hienostoon hyväksytäkään. --85.76.16.255 22. toukokuuta 2015 kello 13.17 (EEST)

Ketkä siellä on ylintä hienostoa, jos ei edes kuninkaalliset? --George Esayas^TM 29. toukokuuta 2015 kello 19.02 (EEST)

Vanha aateli. --85.76.18.169 29. toukokuuta 2015 kello 19.07 (EEST)

Katsoin aikoja sitten osan dokumenttia, jossa käsiteltiin nykyisen Walesin prinssin poikien koulunkäyntiä. Ilmeisesti ainakin brittien kuninkaalliset noudattavat julkinen-yksityinen -jakoa, esimerkiksi kuningatar on omilla asioillaan liikkuessaan esimerkiksi hotellivarauksessa Mrs. Windsor. Kuninkaallisten lapset ovat samaten koulussa ollessaan esimerkiksi Harry Windsor ja William Windsor ilman mitään titteleitä (ja puhutellaan yksityiskoulutapaan yleensä pelkällä sukunimellä), eikä mitään erityiskohtelua ole muutoin kuin turvatoimissa. Muiden oppilaiden kanssa ollaan normaalisti ja koulun sääntöjä noudatetaan normaalisti. Vanhempiinkin taidetaan tarvittaessa ottaa yhteyttä yksityistyyliin "parahin herra Windsor, pikku Harry on ollut askartelutunneilla kovin levoton". Olisi hauska jos muistaisin, mitä prinssien kanssa samalla luokalla olleet nuoret kertoivat. --Pitke (keskustelu) 22. toukokuuta 2015 kello 14.36 (EEST)

Ja armerijassa sitten aikanaan arvatenkin "alokas Windsor" tai "alokas Bernadotte".--Urjanhai (keskustelu) 22. toukokuuta 2015 kello 14.51 (EEST)

Joo. Sivariin eivät taida päästä. Marko Ahtisaartakaan ei katsottu hyvällä. --87.93.120.108 22. toukokuuta 2015 kello 19.24 (EEST)

Prinssit William ja Harry ovat armeijassa ja ilmeisesti koulussa käyttäneet leikkisukunimeä "Wales", ei Windsor. Siis William Wales ja Harry Wales. --Pxos (keskustelu) 28. toukokuuta 2015 kello 22.47 (EEST)

Ei Ruotsissa eikä Isossa-Britanniassa ole asevelvollisuutta, joten ei ole siviilipalvelusta kenellekään, toisin kuin Suomessa. Jaalei (keskustelu) 20. kesäkuuta 2015 kello 14.46 (EEST)

Ilmeisesti? --85.76.112.116 28. toukokuuta 2015 kello 23.04 (EEST)

"By 2001, William was back in the United Kingdom and had enrolled, under the name William Wales, at the University of St Andrews". Noin lukee englanninkielisessä Wikipediassa, joten juuri niin, ilmeisesti. Se, että prinssi Hoo on "Captain Harry Wales", käy ilmi jo prinssin "virallisilta sivuilta". Ilmeisestikin. --Pxos (keskustelu) 29. toukokuuta 2015 kello 17.50 (EEST)

Voisi kuvitella, että tuo nimivalinta on turvallisuussyihin liittyvä tai vain ylipäätään käytännöllisempi: Wales on yleinen sukunimi tavallisilla pulliaisilla, mutta Windsor olisi kovin huomiota herättävä ja aiheuttaisi luultavasti paljon sählinkiä.--Urjanhai (keskustelu) 29. toukokuuta 2015 kello 18.50 (EEST)

Aaaaaaivan. Mahtavatko Williamin lapset käydä koulunsa sukunimellä Cambridge? --Pitke (keskustelu) 29. toukokuuta 2015 kello 18.54 (EEST)

Kiitos näistä. Entä muualla kuin Englannissa? Miten Pohjoismaat tai esim. Benelux-maat?--LCHawk (keskustelu) 29. toukokuuta 2015 kello 06.40 (EEST)

Alkoholista

Kumpi lihottaa enemmän: se, että juo jonkin määrän viinaa vai se, että juo saman alkoholimäärän sisältävän määrän keskiolutta? Luulisin, että olut. Jaalei (keskustelu) 25. toukokuuta 2015 kello 12.21 (EEST)

Riippuu "viinasta". Kun alkoholimäärä on sama, niin silloin oluessa on enemmän kaloreita kuin kirkkaassa maustamattomassa viinassa. Esim. 200 grammaa alkoholia = kossussa (38%) 1158 kcal ja oluessa (4,5%) = 1911 kcal. Gopase+f (keskustelu) 25. toukokuuta 2015 kello 13.18 (EEST)

Paavo Väyrynen

Onko Paavo Väyrystä ennen kukaan kansanedustajaksi valittu jättänyt ottamatta paikkaansa vastaan ilman vaalien jälkeen ilmennyttä estettä / luottamustehtävää tms.? --87.93.93.77 29. toukokuuta 2015 kello 13.41 (EEST)

Onhan Väyryselläkin pätevä este eli europarlamentaarikon tehtävä. Hän vain viivytteli ratkaisussaan, mikä on perustuslain mukaan mahdollista. -94.199.117.113 29. toukokuuta 2015 kello 15.13 (EEST)

Mutta se oli tiedossa jo ennen vaaleja. --188.67.69.131 29. toukokuuta 2015 kello 17.34 (EEST)

Kieliopin selittäminen englantia puhuvalle

Hei!

Onko (on varmasti, mutta ei tunnu löytyvän kunnollista) olemassa sivustoa, jossa kerrottaisiin englanniksi, miten suomen kielessä ilmaistaan aikoja ja päivämääriä?

--84.248.15.156 6. kesäkuuta 2015 kello 12.49 (EEST)

Laajemmista Suomi-Englanti-Suomi -sanakirjoista tai pikku kirjasina julkaistavista turisteille tarkoitetuista suomen kielen keskustelusanakirjoista voisi hyvinkin löytyä. Tämmöisiä muistan eri kielten osalta niissä nähneeni. En tiedä löytyykö netistä.--Urjanhai (keskustelu) 6. kesäkuuta 2015 kello 15.22 (EEST)

Lähinnä löysin vastineluetteloita, mutta redditistälöytyi tällainen ketju: Expressions of time --Pitke (keskustelu) 8. kesäkuuta 2015 kello 22.27 (EEST)

Tien ylitys Tampereella

Tämä on askarrattunat minua jo melkein vuosikymmenen. Miten ylitetään tie Frenckellin aukion ja Finlaysonin rakennuskompleksin välissä Tampereen keskustassa? En ole koskaan löytänyt paikalta satojen metrien välillä mitään suojatietä. Huomasin kuitenkin, että tien eteläpuolelta kulkee alas portaat, joita pitkin pääse Finlaysonin rakennuskompleksin alakertaan, missä on muun muassa BeBop-disko ja portaat katutasolle. Mutta miten se on mahdollista ylittää katutasolla, muuten kuin kulkemalla suoraan autotien yli välittämättä suojateistä? JIP (keskustelu) 8. kesäkuuta 2015 kello 00.31 (EEST)

Itse ylittäisin ensin suojatietä pitkin Aleksis Kiven kadun, jonka toisella puolella onkin heti suojatie Satakunnankadun yli. --PeeKoo 10. kesäkuuta 2015 kello 00.28 (EEST)

Kasvihuoneita Skanssissa

Tietääkö joku niistä kasvihuoneista, jota siinä Skanssin ostoskeskuksen lähellä on? Ne on jotenkin tosi lohdullinen näky, kun niissä kasvaa puut läpi, mutta saakohan niitä mennä katsomaan lähempää? Ja tietääkö joku mitä niissä on kasvatettu ja miksi ne on hylätty? --188.67.80.146 8. kesäkuuta 2015 kello 01.01 (EEST)

Ainakin joitain vuosia sitten yksi paikan rakennuksista oli asuttu eikä siinä mielessä alue ole ollut kokonaisuudessa hylätty. Kaupungin kannalta tilanne lienee se, että alue odottaa rakentamisen alkamista jolloin kasvihuoneetkin puretaan. --Zache (keskustelu) 8. kesäkuuta 2015 kello 07.02 (EEST)

Ja kaupungin ilmakuvien perusteella, niin toiminta on kasvihuoneissa loppunut 1990-luvun lopulla tai 2000-luvun alussa. Kaupungin kaavoitus sinänsä ei kertonut muuta kuin, että ko. paikalla on kasvihuonetila jonka kasvihuoneet ovat olleet pitkään käyttämättöminä.--Zache (keskustelu) 8. kesäkuuta 2015 kello 07.16 (EEST)

Kyseisen paikan kaavaehdotus on hyväksytty kaupunginvaltuustossa muutama päivä sitten 1. kesäkuuta. Kaikki asiakirjat ja kartat löytyvät helposti kun menet Turun seudun opaskarttaan ja otat vasemmalta karttatason kaavoitus → vireillä olevat asemakaavat ja sitten painat kasvihuoneiden kohdalta ja avautuvasta ikkunasta lisätiedot. –Makele-90 (keskustelu) 8. kesäkuuta 2015 kello 21.32 (EEST)