Tämä on hyvä artikkeli.

Luettelo Suomen keskiaikaisista kivikirkoista

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 27. helmikuuta 2016 kello 21.48 käyttäjän Jisis (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tätä artikkelia on pyydetty vertaisarvioitavaksi. Voit auttaa Wikipediaa lukemalla ensin vertaisarviointipyynnön ja sen jälkeen osallistumalla keskusteluun tai muokkaamalla tätä artikkelia.

Tämä on luettelo kivikirkoista, joita alettiin rakentaa Suomessa keskiajalla. Kirkkorakentamisen näkökulmasta Suomen keskiaika kattaa suurin piirtein ajanjakson vuodesta 1200 noin vuoteen 1560 saakka. Sen alajaksoina voidaan pitää varhaiskeskiaikaa noin 1200–1300, sydänkeskiaikaa noin 1300–1400 ja myöhäiskeskiaikaa noin 1400–1560.[1] Suomen keskiaikaiset kivikirkot rakennettiin pääasiassa graniitista, mutta tiiltä käytettiin usein vaativaa muotoilua tarvitsevissa osissa. Kokonaan tiilisiä ovat vain Hattulan kirkko ja Turun tuomiokirkko.[2] Nykytietämyksen mukaan kivikirkkohankkeita oli 104,[3] ja luettelossa ovat myös ne kirkot, jotka jäivät kesken tai on myöhemmin purettu. Maakuntajaottelu perustuu historiallisiin maakuntiin.

Kivikirkkojen ajoitus

Pääartikkeli: Suomen keskiaikaiset kivikirkot

Taulukossa mainittu rakentamisajankohta on usein summittainen arvio, mutta jotkut kirkot on ajoitettu menetelmien kehittyessä hyvinkin tarkasti. Tiedot perustuvat suurelta osin arkeologi ja keskiajan tutkija Markus Hiekkasen ajoituksiin. Hiekkanen on 1990-luvun puolestavälistä lähtien esittänyt kivikirkoille ajoituksia, joiden mukaan kivikirkot ovat huomattavasti nuorempia kuin aikaisemmin on arvioitu. Rakentamisajankohdalla tarkoitetaan kivikirkon varhaisimpien vaiheiden rakentamista, mitä ennen samalla paikalla on sijainnut usein yksi tai useampi puukirkko. Hiekkanen on koonnut kivikirkkojen rakennuselementeistä uudenlaisen, kattavan typologian ja perustellut arvionsa vuosirengasajoituksella.[4]

Hiekkanen on saanut osakseen arvostelua muun muassa Åsa Ringbomilta, joka on ajoittanut Ahvenanmaan kirkkoja suhteellisen uudella kalkkilaastimenetelmällä. Ålands kyrkor -hankkeessa on menetelmän avulla jotkut kirkot ajoitettu Hiekkasen esittämiä arvioita vanhemmiksi. Nämä arviot on myös mainittu luettelossa. Laastiajoitusmenetelmä on kuitenkin vielä kehitysasteella, eikä sitä toistaiseksi voida pitää varmana luonnontieteellisenä ajoitusmenetelmänä.[4]

Taulukon lyhenteiden selitykset

S = Sakaristo R = Runkohuone A = Asehuone T = Torni

K = säilynyt pääosin keskiaikaisessa asussa
Kp = osittain säilynyt keskiaikaisessa asussa – muutettu tai osin purettu
p = purettu siten, että maanpäällisiä osia ei ole jäljellä
r = raunio
– = ei rakennettu kivestä keskiajalla
? = tieto on epävarma

Kivikirkkohankkeet historiallisten maakuntien mukaan jaoteltuna

Ahvenanmaa

Kirkko Rakennettu Suojeluspyhimykset S R A T Huomautuksia Lähde
Eckerön kirkko Eckerön kirkko 1380–1420[5]
1270–1290[6]		 pyhä Laurentius p K K K Kirkon ajoittaminen on ollut vaikeaa. Ålands Kyrkor -hankkeen kalkkilaastiajoitukset viittaavat 1200-luvun loppuun.[6] Hiekkanen arvioi kirkon nuoremmaksi mm. runkohuoneen hirsien hiilinäytteiden tulosten perusteella.[5] [5]
Finströmin kirkko Finströmin kirkko 1440–1470 Pyhä Risti K K K K Puulustoanalyysillä rakennus on ajoitettu 1400-luvun puoleen väliin, mutta Ålands kyrkor -projektin mukaan kivikirkko olisi saatettu rakentaa holvaamattomana ja matalamman sakariston kera huomattavasti aiemmin.[7] [8]
Föglön kirkko Föglön kirkko 1500–1520[9]
1300-luvun alku?[10]		 pyhä Maria Magdalena? p Kp p K Keskiajalta on jäljellä länsitorni ja runkohuoneen länsiosa. Laajennettu ristikirkoksi 1859–60[11] [12]
Getan kirkko Getan kirkko 1510–1540 pyhä Yrjänä? ? K – – [13]
Hammarlandin kirkko Hammarlandin kirkko 1300-luku[14]
1200-luvun jälkipuolisko[15]		 pyhä Katariina Aleksandrialainen K K K K Vanhimman osan, runkohuoneen, ajoitus on ollut vaikeaa ajoittavien piirteiden vähyyden tai puutteen takia.[14] Hiekkanen ajoittaa sen väljästi 1300-luvulle[14], kun taas Ålands Kyrkor -hankkeen mukaan vanhin kalkkilaasti on 1200-luvun jälkimmäiseltä puoliskolta.[15] [14]
Jomalan kirkko Jomalan kirkko 1275–1285 pyhä Olavi p Kp p Kp Kirkko on Markus Hiekkasen mukaan Suomen vanhin muurattu kivirakennus. Ålands Kyrkor -hankkeen puulustotutkimukset ovat osoittaneet, että torni on muurattu noin vuonna 1280. Koska torni on muurausliitteessä runkohuoneeseen, ajoitus koskee koko kirkkoa. [16]
Kumlingen kirkko Kumlingen kirkko 1500–1510[17]
1450–1500[18]		 pyhä Anna p K K K [17]
Kökarin kirkko Kökarin kirkko 1500–1520[19]
1300-luvun loppu[20]		 tuntematon r p – r Keskiaikaisen, pääosin puretun kivikirkon ajoitushaarukka on leveä. Rakennettiin 1760-luvulla uudelleen. Vain pohjois- ja länsiseinässä on keskiaikaisia osia maanpinnan yläpuolella. [19]
Lemböten kappeli Lemböten kappeli 1500–1530 pyhä Olavi – r – – Raunio entistettiin 1890-luvulla ja katettiin 1970-luvulla. [21]
Lemlandin kirkko Lemlandin kirkko 1290–1310 tuntematon ja pyhä Birgitta(?) K K K K [22]
Saltvikin kirkko Saltvikin kirkko 1350–1370-luku[23]
1280–1300[24]		 Neitsyt Maria K K K K Runkohuoneen kattotuolit ovat puulustonäytteiden mukaan 1370-luvulta. Kalkkilaastimenetelmä on antanut varhaisempia ajoituksia. [23]
Sundin kirkko Sundin kirkko 1200-luvun loppu – 1310[25]
1250–1275[26]		 pyhä Johannes Kastaja K K K K Ålands kyrkor -hanke on ajoittanut runkohuoneen ajalle 1250-1275. Hiekkanen on kyseenalaistanut tiedon, koska ajoitukseen on käytetty kalkkilaastiajoitusta ja irtainta sisustusta.[27] [25]
Vårdön kirkko Vårdön kirkko 1520–1550
1470–1550[28]		 apostoli Mattias ? Kp – – [29]

Häme

Kirkko Rakennettu Suojeluspyhimykset S R A T Huomautuksia Lähde
Akaan sakaristo noin 1510 tuntematon K – – – Kivikirkkohankkeesta toteutui vain sakaristo. [30]
Hattulan Pyhän Ristin kirkko 1472–1490 Pyhä Risti K K Kp – Turun tuomiokirkon ohella ainoa kokonaan tiilestä muurattu keskiaikainen kirkko [31]
Hauhon kirkko 1500–1520 tuntematon p K K – [32]
Hollolan kirkko 1495–1510 Neitsyt Maria K K K – [33]
Janakkalan kirkko 1510–1520 pyhä Laurentius p Kp p – laajennettu ristikirkoksi[11] [34]
Kalvolan sakaristo 1495–1505 pyhä Olavi K – – – Kivikirkkohankkeesta toteutui vain sakaristo. [35]
Lammin kirkko 1510-luku pyhä Katariina Aleksandrialainen? K K K – [36]
Padasjoen sakaristo 1520–1560 pyhä Birgitta? p – – – Keskiaikaisesta kivikirkkohankkeesta toteutui vain sakaristo, joka purettiin vuosina 1668–1670 rakennetun ristikirkon tieltä. [37]
Pyhän Laurin kirkko (Hämeenkoski) 1510–1560 pyhä Laurentius ? r – ? Kirkko on ollut raunioina 1650-luvulta lähtien. [38]
Pälkäneen rauniokirkko 1495–1505 Neitsyt Maria? arkkienkeli Mikael? r r r – [39]
Rengon kirkko 1510–1550 (1560) pyhä Jaakob vanhempi p p p – kahdeksankulmainen kirkko [40]
Someron sakaristo 1490-luvun loppu pyhä arkkienkeli Mikael? K – – – Varojen loppuessa sakaristo jäi ainoaksi toteutuneeksi osaksi keskiaikaisesta kivikirkkohankkeesta [41]
Sysmän kirkko 1510–1520 pyhä Olavi p Kp p – Kirkko laajennettiin ristikirkoksi 1833–34.[11] [42]
Sääksmäen kirkko (Valkeakoski) 1495–1500 tuntematon p Kp p – Keskiaikaisessa hahmossa ovat enää itäinen ja läntinen pääty sekä vähäiset osat niitä yhdistävistä sivuseinistä. [43]
Tammelan kirkko 1530–1550 pyhä arkkienkeli Mikael p Kp – – [44]
Tuuloksen kirkko 1510–1540 pyhä Birgitta? K K – – [45]
Tyrvännön sakaristo 1500-luvun alku tuntematon Kp – – – Keskiaikaisesta kivikirkkohankkeesta toteutui vain sakaristo. [46]
Urjalan sakaristo 1520–1540 tuntematon K – – – Keskiaikainen hanke hiipui sakariston valmistuttua. [47]
Vanajan kirkko 1495–1510 tuntematon Kp K K – [48]

Karjala

Kirkko Rakennettu Suojeluspyhimykset S R A T Huomautuksia Lähde
Marian kirkko (Vehkalahden kirkko, Hamina) 1430–1470 Neitsyt Maria? Kp Kp p – Kirkko muutettiin tyyliltään uusklassiseksi vuoden 1821 palon jälkeen, ja sen tunnistaa keskiaikaiseksi vain muutamista yksityiskohdista. [49]
Viipurin dominikaanikirkko 1480–1490 Neitsyt Maria ja Kaikki enkelit ? r ? – raunio [50]
Viipurin fransiskaanikirkko 1495–1520 tuntematon ? p ? – ei jäljellä maanpäällisiä osia [51]
Viipurin kaupunginkirkko 1435–1445 Neitsyt Maria ja pyhä Olavi p r p – Keskiaikainen hahmo tunnetaan huonosti muutosten, purkamisten ja tuhojen takia. [52]
Virolahden sakaristo 1500–1530 tuntematon K – – – Muun muassa taloudellisista syistä kivikirkkohanke ei toteutunut lukuun ottamatta sakaristoa. [53]

Pohjanmaa

Kirkko Rakennettu Suojeluspyhimykset S R A T Huomautuksia Lähde
Alatornion kirkko 1500–1513 pyhä Johannes Kastaja Kp Kp p – Suomen pohjoisin keskiaikainen kivikirkko, keskiaikaisia muureja säilynyt osana vuosina 1794–1797 rakennettua uutta kirkkoa [54]
Isonkyrön vanha kirkko 1513–1533 pyhä Laurentius? K K K – ajoitus melko varma ja tarkka [55]
Kaarlelan kirkko (Kokkola) 1500–1530 pyhä arkkienkeli Mikael? pyhä Katariina? p Kp p – Kirkko laajennettiin ristikirkoksi 1788–89.[11] [56]
Keminmaan vanha kirkko eli Pyhän Mikaelin kirkko 1520–1553 pyhä arkkienkeli Mikael K K – – pohjoisin alkuperäisasussaan säilynyt keskiaikainen kivikirkko Suomessa [57]
Pyhän Marian kirkko (Vaasa) 1500–1520 Neitsyt Maria p r p r [58]
Närpiön kirkko 1550–1555 Pyhä Risti, Neitsyt Maria ja pyhä Olavi ? Kp ? – [59]
Pedersören kirkko 1510–1520 pyhä Pietari? Kp Kp p K Kirkko laajennettiin ristikirkoksi 1787–95[11] [60]
Vöyrin sakariston raunio 1519–1522 pyhä Margareta? pyhä Jaakob? p – – – Keskiaikaisen kivisakariston raunio on nykyisen puukirkon pohjoissakaran alla [61]

Satakunta

Kirkko Rakennettu Suojeluspyhimykset S R A T Huomautuksia Lähde
Huittisten kirkko 1500 pyhä Katariina Aleksandrialainen p Kp – – Kirkko laajennettiin ristikirkoksi 1793 ja 1860.[11] Keskiaikaisesta kirkosta on jäljellä vain runkohuoneen itäosa. [62]
Kokemäen sakaristo 1500–1540 tai 1540–1560 Neitsyt Maria K – – – Keskiaikaisesta kirkkohankkeesta toteutui vain sakaristo. [63]
Köyliön kivisakaristo 1500-luvun alku pyhä Henrik? p – – – Keskiaikaisesta kirkkohankkeesta toteutui sakaristo, jonka jäänteet saattavat sijaita hiukan pohjoiseen nykyisen 1752 rakennetusta puukirkosta. [64]
Lempäälän kirkko 1502–1505 pyhä Maria Magdalena ja pyhä Birgitta Kp Kp ? – muutettiin ristikirkoksi 1806 ja lopullisesti 1835–1838[65][11] [65]
Loimaan sakaristo 1500–1560 tuntematon p – – – Keskiaikaisesta kirkkohankkeesta toteutui sakaristo, joka purettiin 1751 uuden kirkon rakentamisen yhteydessä. Sakariston sijainti on joutunut unohduksiin. [66]
Messukylän vanha kirkko (Tampere) 1510–1530 pyhä arkkienkeli Mikael K Kp Kp – Keskiaikainen työ jäi kesken, eikä esimerkiksi päätyjä muurattu ylös asti kivestä. [67]
Nokian kartanokappeli 1505–1529 tuntematon – p – – raunio [68]
Rauman fransiskaanikirkko 1515–1520 Pyhä Risti K K – – [69]
Rauman entinen kaupunginkirkko 1495–1505 tuntematon r r – – raunio [70]
Sastamalan kirkko 1497–1505 Neitsyt Maria K K – – [71]
Tyrvään Pyhän Olavin kirkko (Sastamala) 1506–1516 pyhä Olavi K K K – Tulipalo tuhosi kirkon 1600- ja 1700-luvuilta peräisin olleen sisustuksen 1997, jonka jälkeen se rakennettiin uudelleen. [72]
Ulvilan kirkko 1495–1510 pyhä Olavi K K K – [73]
Vesilahden sakaristo 1485–1500 pyhä Pietari ja pyhä Paavali Kp p – – Kirkkohankkeesta toteutui sakaristo ja osittain runkohuone, jonka kivet purettiin 1839 kirkkomaan kiviaitaa varten. [74]

Savo

Kirkko Rakennettu Suojeluspyhimykset S R A T Huomautuksia Lähde
Savilahden kivisakasti (Mikkeli) 1520–1560 pyhä arkkienkeli Mikael Kp – – – Kirkkohankkeesta toteutunut sakaristo oli lähes raunio 1800-luvun lopulla. Se sai nykyisen uusgoottilaisen hahmonsa 1900–1901. [75]

Uusimaa

Kirkko Rakennettu Suojeluspyhimykset S R A T Huomautuksia Lähde
Espoon tuomiokirkko 1485–1490 tuntematon p Kp p – Kirkko on laajennettu ristikirkoksi 1821–23.[11] [76]
Inkoon kirkko 1430–1520 pyhä Nikolaus K K p – Runkohuone rakennettiin kolmessa vaiheessa, joista viimeisin synnytti nykyisen kirkkorakennuksen. [77]
Karjaan kirkko 1465–1470 tuntematon K K K – [78]
Kirkkonummen kirkko 1400–1490 arkkienkeli Mikael? p Kp ? – Keskiaikaisen, tiilisen runkohuoneen osia on jäljellä kirkon itäsakarassa. [79]
Lohjan kirkko 1470–1490 pyhä Laurentius K K K – [80]
Pernajan kirkko 1410–1442 arkkienkeli Mikael ja pyhä Erik K K K – [81]
Pohjan kirkko 1475–1480 Neitsyt Maria Kp K p – [82]
Porvoon tuomiokirkko 1414–1450 Neitsyt Maria? ja/tai pyhä Enevaldus? K K K – [83]
Pyhtään kirkko 1462 pyhä Henrik K K Kp – [84]
Sipoon vanha kirkko 1450–1454 pyhä Sigfrid K K K – [85]
Siuntion kirkko 1460–1489 pyhä Pietari p K p [86]
Tenholan kirkko 1460–1480 tuntematon K K Kp – [87]
Vantaan Pyhän Laurin kirkko 1450-luku pyhä Laurentius p K K – [88]
Vihdin vanha kirkko 1500–1520 pyhä Bartolomeus? r r – – raunio [89]

Varsinais-Suomi

Kirkko Rakennettu Suojeluspyhimykset S R A T Huomautuksia Lähde
Halikon kirkko 1460–1475 pyhä Birgitta? Kp Kp p – Kirkko on uusittu sisältä täysin, kun kirkko laajennettiin ristikirkoksi 1813–15.[11] [90]
Pyhän Katariinan kirkko 1440–1450-luku pyhä Katariina Aleksandrialainen K K K – [91]
Kalannin kirkko (Uusikaupunki) 1430–1450 Neitsyt Maria ja pyhä Olavi K K K K [92]
Kemiön kirkko 1460-luku Neitsyt Maria ja pyhä Andreas K K Kp – [93]
Kiskon sakaristo 1510–1530 tuntematon Kp – – – Keskiaikaisesta kivikirkkohankkeesta toteutui vain sakaristo. [94]
Korppoon kirkko 1430–1440-luku pyhä arkkienkeli Mikael K K K K [95]
Laitilan kirkko 1460–1483 pyhä arkkienkeli Mikael K K K K [96]
Lemun kirkko 1460–1480 pyhä Olavi K K K – [97]
Liedon kirkko 1470–1480-luku pyhä Pietari K K K – [98]
Maarian kirkko (Turku) 1440-luku Neitsyt Maria ja pyhä Dionysius K K K K [99]
Marttilan sakaristo 1500–1540 pyhä Martinus p – – – Kivisakariston raunio löytyi vuonna 1937. [100]
Maskun kirkko 1490–1510 pyhä Johannes Kastaja K K K – [101]
Mynämäen kirkko 1425–1440 pyhä Laurentius ja pyhä Erik K K K K [102]
Naantalin kirkko 1480-luku Kaikkein pyhin Vapahtaja(?), Neitsyt Maria, pyhä Johannes Kastaja, pyhä Anna ja pyhä Birgitta K,r K – – [103]
Nauvon kirkko 1430–1450 pyhä Olavi? K K K – [104]
Nousiaisten kirkko 1420–1430-luku Neitsyt Maria ja pyhä Henrik K K K – [105]
Paraisten kirkko 1440- tai 1450-luku tuntematon K K K – [106]
Perniön kirkko 1460–1480 pyhä Laurentius K K K – [107]
Perttelin kirkko 1500–1520 pyhä Bartolomeus Kp K – – [108]
Piikkiön kivisakaristo 1500–1560 tuntematon p – – – Keskiaikaisesta kivikirkkohankkeesta toteutui sakaristo, joka myöhemmin purettiin. Sakariston mahdollisten jäänteiden sijaintia ei tiedetä. [109]
Pöytyän sakaristo 1500–1560 pyhä arkkienkeli Mikael? p – – – Kivisakaristo purettiin ehkä 1805. Sen sijaintia ei tiedetä. [110]
Raision kirkko 1500–1520 pyhä Martti (Martinus Toursilainen) K K K K Kirkon rakentaminen aloitettu oletettavasti jo 1305 sakaristosta, joka on purettu uuden 1500 luvulta peräisin olevan sakastin tieltä. [111]
Ruskon kirkko 1510–1530 pyhä Maria Magdalena K K – – [112]
Rymättylän kirkko 1510-luku pyhä Jaakob vanhempi K K K – [113]
Salon kappelikirkko 1500–1520 pyhä Anna p p p Huonoon kuntoon joutunut kirkko purettiin 1830–1832 ja kivet käytettiin Salo-Uskelan 1832 rakennettuun kirkkoon. [114]
Sauvon kirkko 1460–1472 pyhä Clementius K K K [115]
Taivassalon kirkko 1425–1440 Pyhä Risti K K K – [116]
Turun dominikaanikirkko 1430-luku pyhä Olavi ? p ? ? Kirkosta ei ole löydetty varmasti tunnistettuja arkeologisia jäännöksiä. [117]
Turun Koroisten kirkko 1266–1286 tai 1400-luvun loppu – 1500-luvun alku Neitsyt Maria – p – – Kivikirkkohankkeesta on löydetty kolmen seinän perustukset. [118]
Turun tuomiokirkko 1400–1410-luku Neitsyt Maria ja pyhä Henrik K K Kp K Tiilikirkon varhaisimmat osat on rakennettu harmaakivestä 1400-luvun alussa, ja sen jälkeen kirkko on rakennettu monessa eri vaiheessa. [119]
Vehmaan kirkko 1425–1440 Pyhä Margareta K K K K [120]

Katso myös

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ Hiekkanen s. 8.
  2. ↑ Dosentti Markus Hiekkanen: Tuli on koetellut keskiaikaisia kivikirkkoja Kirkon tiedotuskeskus. Viitattu 27.2.2016.
  3. ↑ Hiekkanen, s. 19.
  4. ↑ a b Immonen, Visa: Kivikirkkojen ajoittamisen vaikeus (PDF) Tieteessä tapahtuu. toukokuu 2004. Viitattu 6.5.2009.
  5. ↑ a b c Hiekkanen s. 363–364
  6. ↑ a b Lindroos et al.: Mortar Dating using AMS 14C and sequential dissolution: Examples from medieval, non-hydraulic lime mortars from the Åland Islands, SW Finland (PDF) ("The mortar from the nave of the church of Eckerö has been dated by Ringbom and Remmer (1995; in 2 CO2 fractions only) and re-dated by Ringbom et al. (2006). The first fractions of 8 samples yielded the average age 718 ± 25 BP, corresponding to AD 1270–1290 (68.2% confidence level).") kyrkor.aland.fi. Viitattu 5.5.2009. (englanniksi)
  7. ↑ Ringbom, Åsa: Finström (Enligt dendrokronologisk analys på de bevarade takstolarna skulle stenkyrkan emellertid härstamma från senmedeltiden, alla byggnadsenheter skulle ha uppförts relativt tätt inpå varandra inom loppet av tre decennier. Analysen ger följande utslag: Sakristian 1440-tal, långhuset ca 1450, vapenhuset 1450-talet och tornet 1467. Ändå finns det många tecken som tyder på att stenkyrkan, måhända ovälvd och med en lägre sakristia, uppförts betydligt tidigare. Inne i stensakristian, som nedtill byggts i förband med långhusets nordvägg, påträffades en stor myntskatt som bör ha nedlagts någon gång på 1280-talet. Inne i kyrkan påträffades också enstaka mynt från 1200-talet, medan det stora flertalet hänförde sig till 1300-talet och 1400-talet. Bland korväggens väggmålningar kan man tydligt urskilja många olika skeden, och många olika mästare.) Ålands kyrkor. Viitattu 7.5.2009. (ruotsiksi)
  8. ↑ Hiekkanen s. 367–369
  9. ↑ Hiekkanen s. 373/
  10. ↑ Ringbom, Åsa: Föglö ("Tillsvidare är kronologin för denna första stenkyrka inte nöjaktigt fastställd, långhuset är dock äldst, möjligen från början av 1300-talet, med senare tillfogade byggnadsenheter som sakristia, vapenhus och västtorn.") Ålands kyrkor. Viitattu 8.5.2009. (ruotsiksi)
  11. ↑ a b c d e f g h i Knapas, Marja Terttu: Keskiajan kivikirkot kertovat pitkään jatkuneesta asutuksesta rakennusperinto.fi. Viitattu 19.7.2009.
  12. ↑ Hiekkanen s. 373
  13. ↑ Hiekkanen s. 377
  14. ↑ a b c d Hiekkanen s. 380
  15. ↑ a b Lindroos et al.: Mortar Dating using AMS 14C and sequential dissolution: Examples from medieval, non-hydraulic lime mortars from the Åland Islands, SW Finland (PDF) ("The profiles suggest that there are mortars from the second half of the 13th century in the nave, and the nave seems to be a few decades older than the tower.") kyrkor.aland.fi. Viitattu 5.5.2009. (englanniksi)
  16. ↑ Hiekkanen s. 389
  17. ↑ a b Hiekkanen s. 393
  18. ↑ Ringbom, Åsa: Kökar ("I allmänhet har kyrkan daterats till andra hälften av 1400-talet.") Ålands kyrkor. Viitattu 8.5.2009. (ruotsiksi)
  19. ↑ a b Hiekkanen s. 399
  20. ↑ Ringbom, Åsa: Kökar ("Utgrävningarna antyder också att den första stenkyrkan på platsen troligen uppfördes under senare delen av 1300-talet, möjligen ännu tidigare.") Ålands kyrkor. Viitattu 8.5.2009. (ruotsiksi)
  21. ↑ Hiekkanen s. 406–407
  22. ↑ Hiekkanen s. 401–402
  23. ↑ a b Hiekkanen s. 411
  24. ↑ Ringbom, Åsa: Saltvik ("Kyrkans bevarade träkonstruktioner har analyserats dendrokronologiskt, och murbruket har daterats via 14C AMS analys. Enligt det aktuella forskningsläget är alltså kyrkans byggnadsutveckling följande: Ca 1280-1300 uppfördes det nuvarande långhuset och sakristian.") Ålands kyrkor. Viitattu 8.5.2009. (ruotsiksi)
  25. ↑ a b Hiekkanen s. 416
  26. ↑ Ringbom, Åsa: Sund ("Den första stenkyrkan i Sund, d.v.s. långhuset, uppfördes under perioden 1250-1275. Åldern har bestämts med hjälp av 14C AMS-analys av murbruk och dendrokronologisk analys av kalvariegruppen (krucifixet med tillhörande skulptur föreställande sörjande Maria och en numera försvunnen sörjande Johannes).") Ålands kyrkor. Viitattu 8.5.2009. (ruotsiksi)
  27. ↑ Hiekkanen s. 597
  28. ↑ Ringbom, Åsa: Vårdö ("Att Vårdö kapellförsamling erhöll sin stenkyrka på 1470-talet visas bl.a. av dendrokronologisk analys av det norra remstycket.") Ålands kyrkor. Viitattu 7.5.2009. (ruotsiksi)
  29. ↑ Hiekkanen s. 420
  30. ↑ Hiekkanen s. 278–279
  31. ↑ Hiekkanen s. 285
  32. ↑ Hiekkanen s. 293
  33. ↑ Hiekkanen s. 296–297
  34. ↑ Hiekkanen s. 304–305
  35. ↑ Hiekkanen s. 308–309
  36. ↑ Hiekkanen s. 312–313
  37. ↑ Hiekkanen s. 316–317
  38. ↑ Hiekkanen s. 302–303
  39. ↑ Hiekkanen s. 318–319
  40. ↑ Hiekkanen s. 322–323
  41. ↑ Hiekkanen s. 326–327
  42. ↑ Hiekkanen s. 330–332
  43. ↑ Hiekkanen s. 334–339
  44. ↑ Hiekkanen s. 340–341
  45. ↑ Hiekkanen s. 344–347
  46. ↑ Hiekkanen s. 348–349
  47. ↑ Hiekkanen s. 350–351
  48. ↑ Hiekkanen s. 354–356
  49. ↑ Hiekkanen s. 540–541
  50. ↑ Hiekkanen s. 544–545
  51. ↑ Hiekkanen s. 546–547
  52. ↑ Hiekkanen s. 548–549
  53. ↑ Hiekkanen s. 552–553
  54. ↑ Hiekkanen s. 494–495
  55. ↑ Hiekkanen s. 498–501
  56. ↑ Hiekkanen s. 504–506
  57. ↑ Hiekkanen s. 508–510
  58. ↑ Hiekkanen s. 512–515
  59. ↑ Hiekkanen s. 516–517
  60. ↑ Hiekkanen s. 520–522
  61. ↑ Hiekkanen s. 526–527
  62. ↑ Hiekkanen s. 220–221
  63. ↑ Hiekkanen s. 224–225
  64. ↑ Hiekkanen s. 228–230
  65. ↑ a b Hiekkanen s. 232–235
  66. ↑ Hiekkanen s. 236–237
  67. ↑ Hiekkanen s. 238–239
  68. ↑ Hiekkanen s. 242–244
  69. ↑ Hiekkanen s. 246–249
  70. ↑ Hiekkanen s. 252–255
  71. ↑ Hiekkanen s. 256–258
  72. ↑ Hiekkanen s. 260–263
  73. ↑ Hiekkanen s. 266–269
  74. ↑ Hiekkanen s. 270–271
  75. ↑ Hiekkanen s. 534–535
  76. ↑ Hiekkanen s. 428–429
  77. ↑ Hiekkanen s. 432–433
  78. ↑ Hiekkanen s. 436–437
  79. ↑ Hiekkanen s. 440–443
  80. ↑ Hiekkanen s. 444–445
  81. ↑ Hiekkanen s. 450–451
  82. ↑ Hiekkanen s. 454–455
  83. ↑ Hiekkanen s. 458–459
  84. ↑ Hiekkanen s. 464–465
  85. ↑ Hiekkanen s. 470–473
  86. ↑ Hiekkanen s. 476–477
  87. ↑ Hiekkanen s. 480–481
  88. ↑ Hiekkanen s. 484–485
  89. ↑ Hiekkanen s. 488–489
  90. ↑ Hiekkanen s.54–55
  91. ↑ Hiekkanen s.142–145
  92. ↑ Hiekkanen s.58–59
  93. ↑ Hiekkanen s.64–65
  94. ↑ Hiekkanen s.68–69
  95. ↑ Hiekkanen s.70–73
  96. ↑ Hiekkanen s.76–78
  97. ↑ Hiekkanen s.80–82
  98. ↑ Hiekkanen s.84–85
  99. ↑ Hiekkanen s.88–91
  100. ↑ Hiekkanen s.94–95
  101. ↑ Hiekkanen s.98–99
  102. ↑ Hiekkanen s.102–103
  103. ↑ Hiekkanen s.106–108
  104. ↑ Hiekkanen s.116–117
  105. ↑ Hiekkanen s.120–121
  106. ↑ Hiekkanen s.126–129
  107. ↑ Hiekkanen s.132–133
  108. ↑ Hiekkanen s.136–138
  109. ↑ Hiekkanen s.140–141
  110. ↑ Hiekkanen s.148–149
  111. ↑ Hiekkanen s.152–153
  112. ↑ Hiekkanen s.156–157
  113. ↑ Hiekkanen s.160–161
  114. ↑ Hiekkanen s.166–168
  115. ↑ Hiekkanen s.170–171
  116. ↑ Hiekkanen s.176–177
  117. ↑ Hiekkanen s.180–183
  118. ↑ Hiekkanen s.184–186
  119. ↑ Hiekkanen s.188–193
  120. ↑ Hiekkanen s.212–215

Aiheesta muualla

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Suomen keskiaikaiset kivikirkot.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Luettelo_Suomen_keskiaikaisista_kivikirkoista&oldid=15557948”