Wikipedia:Vertaisarviointi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tie suositelluksi artikkeliksi
  1. Uusi artikkeli
  2. Artikkelin muokkaus
  3. Suositellun artikkelin kriteerit
  4. Vertaisarviointi (2 viikkoa)
  5. Suositeltu artikkeli -äänestys (2 viikkoa)
  6. Cscr-featured.svg Suositeltu artikkeli

Suositellusta artikkelista voidaan
äänestää uudestaan
(2+2 viikkoa)

Tie suositelluksi luetteloksi
  1. Uusi luettelo
  2. Luettelon muokkaus
  3. Suositellun luettelon kriteerit
  4. Vertaisarviointi (2 viikkoa)
  5. Suositeltu luettelo -äänestys (2 viikkoa)
  6. Cscr-featured.svg Suositeltu luettelo

Suositellusta luettelosta voidaan
äänestää uudestaan
(2+2 viikkoa)

Tällä sivulla Wikipedian käyttäjät voivat pyytää vertaisarviointeja erityisen paljon muokkaamilleen artikkeleille. Vertaisarvioinnin tärkein tavoite on artikkelien laadun parantaminen. Arvioinnin aikana on tarkoitus saada muilta käyttäjiltä niin paljon palautetta ja parannusehdotuksia, että artikkelilla olisi lopulta hyvät mahdollisuudet päästä suositeltujen artikkelien tai suositeltujen luetteloiden joukkoon.

Ennen kuin artikkeli voidaan asettaa ehdolle suositelluksi artikkeliksi tai luetteloksi, sen tulee olla vertaisarvioinnissa vähintään kaksi viikkoa. Vertaisarvioinnin kestolla ei ole takarajaa, mutta arvioinnin voi kuitenkin päättää, kun palautteen mukaiset lisäykset ja korjaukset on tehty, eikä uusia parannusehdotuksia ole tullut enää kahteen viikkoon.

Artikkelien tietosisällön vertaisarviointi koskee artikkelien laatua. Tämä laatuarviointi on kokonaan eri asia kuin joulukuun 2011 alussa suomenkielisessä Wikipediassa käyttöön otettu artikkelien yksittäisten versioiden arviointi eli seulonta, jolla pyritään helpottamaan vandalismin torjuntaa.

Ohjeita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pyynnön tekeminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kuka tahansa voi esittää pyynnön vertaisarvioinnille tällä sivulla. Artikkelin, jolle tätä laatuarviointia pyydetään, tulisi olla jo pitkähkö, usean kappaleen mittainen. Artikkelin ei tarvitse kuitenkaan olla jotakin statusta ajatellen ”valmis”, vaan vertaisarviointia voi pyytää sellaisellekin artikkelille, jota pitää vielä parantaa.
  • Jos mahdollista, erittele ne kohdat, jotka mielestäsi eniten kaipaavat parannusta.
  • Liitä uusi pyyntö listan ylimmäksi.
  • Ole valmis muokkaamaan artikkelia esitettyjen ehdotuksien mukaisesti, jotta ehdotuksista todella olisi hyötyä.
  • Liitä artikkeliin vertaisarviointimalline {{vertaisarviointi}}. Se näyttää sivulla tällaiselta:

Kuinka pyyntöön vastataan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Tutki alla olevaa listaa artikkeleista, ja valitse mieleisesi. Käy lukemassa artikkeli, ja pohdi, mitä asioita siinä voitaisiin parantaa: Onko artikkeli liian lyhyt tai pitkä, onko sen rakenne looginen, ovatko artikkelin faktat oikeita, onko sen kieliasu hyvä, onko lähteet merkitty oikein ja onko niitä riittävästi jne. Lisää kommenttisi tälle sivulle artikkelin otsikon alle.
  • Jos muokkausehdotus on vähäpätöinen ja/tai sinulla on aikaa korjata, kerro myös tällä sivulla, että olet muokannut kyseisen kohdan artikkelista.
  • Artikkelin kehityksen seuraamisen helpottamiseksi lisää vertaisarviointisivulle maininta kommenttien perusteella tekemistäsi muokkauksista.

Vertaisarvioinnin päättäminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kun arviointipyyntö on ollut kaksi viikkoa ilman uusia kommentteja, arviointi on syytä päättää.
  • Arvioinnin päätyttyä vertaisarviointikeskustelu arkistoidaan artikkelin keskustelusivulle otsikon Arkistoitu vertaisarviointi alle. Jos vertaisarviointeja on ollut aiemmin, numeroi otsikko arabialaisin numeroin (Arkistoitu vertaisarvionti 2). Myös ensimmäiselle vertaisarvioinnille voi antaa numeron 1. Arkistoinnissa voi selkeyden vuoksi käyttää apuna myös {{Arkistoitu osa}}-mallinetta.
  • Kun vertaisarviointi on päättynyt, artikkelin voi viedä suositeltu artikkeli-, suositeltu luettelo- tai hyvä artikkeli -äänestykseen.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vertaisarviointipyynnöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Haukilahden koulu ja lukio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mietin vähän artikkelin lae-äänestystä aloittaessani joulukuussa olisiko tällä artikkelilla ollut rahkeita ha-tasolle. Kaikki helposti saatavilla olevat lähteet taitaa olla tällä hetkellä käytetty, noita fennicasta löytyneitä kirjallisuus-osion teoksia ei ainakaan ollut saatavilla pääkaupunkiseudun kirjastoista. Artikkeli täyttää mielestäni ha:n vaatimukset, mutta olisin kiinnostunut kuulemaan hieman mielipiteitä ja kehitysehdotuksia ennen mahdollisen ha-äänestyksen aloittamista, sillä la-äänestyksestä on vasta alle kuukausi. --Msaynevirta (k · m) 15. tammikuuta 2015 kello 22.44 (EET)

En minä tiedä, onko la- ja ha-tasolla vieläkään muuta eroa kuin pituus- ja kuvitusasioissa jos niissäkään. Viralliset käytännöt on aikaa sitten kadonneet käytöstä. Ellei, ei edes äänestyksiä tarvittaisi. Arvostan Msaynevirta työtäsi niin paljon, etten halua purkaa frustraatioitani tähän enempää. Mielestäni sinun kannattaisi pyrkiä suoraa päätä SA-tasole. Tekisit jonkinlaisia videoklippejä lukion kehityksestä, rakennuksen eri suunnista, ja mikä vaikeinta - eri kehitysvaihtoehdoista. Olet ilmeisesti itsekin espoolainen (ilman sarvia ja hampaita sen hurjempaa jos et ole..) , niin että erilaisista kehitysideoista ja niiden toteutumisesta myös graafiset esitykset tekisivät terää. Lisäksi vaikkapa rehtorienvaihdosten taustakuviot olisivat kiinnostavia. Samoin vertailut toisten samantapaisten kuntien lukioiden kehitykseen. Nykyisten ja entisten oppilaiden haastattelut olisivat mieluisia. Olen tosissani, Espoosta en ymmärtänyt oikeastaan yhtään mitään ennen kuin aloit tätä Haukilahtea visusti tuoda esiin. Tsemppiä. Jos joku on eri mieltä kanssani, antaa tulla. Ensimmäiselle annan papukaijamerkin. --Höyhens (keskustelu) 22. tammikuuta 2015 kello 23.18 (EET)

Wikipedia:Luettelo keskeisistä tietosanakirja-artikkeleista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuhannen keskeisen artikkelin lista päivitetty muiden kieliversioiden (etenkin en-wiki ja meta) pohjalta, muuttuneet linkit suoristettu ja pyritty järjestelemään ja otsikoimaan mahdollisimman selkeästi. Tein lisäyksiä ja poistoja tavoitteena luettelo, joka toimii kokonaisuutena ja juuri fi-wikissä. Tämän luettelon lisäksi on Suomeen liittyvien artikkelien lista, jossa on toistaiseksi alle 500 aihetta sekä en-wikistä käännetty laajempi lista. Olen käynyt läpi muiden kieliversioiden listoja ja niiden keskustelusivuja. Koska humanististen aiheiden valinnat vaihtelevat kielittäin ja kulttuureittain, luetteloista tulee hieman erilaisia. Pelkästään Suomeen liittyviä artikkeleita on luettelossa alle 40, mikä on minusta sopivasti. Chaplin edustaa tässä ehdotuksessa en-wikin ehdotuksen mukaisesti elokuvaohjaajia, koska enempää ei nyt mahdu, vain muutaman nimen mainitseminen ei olisi tyydyttävää ja laajemmassa luettelossa voi listata 50 ohjaajaa. Tarvittavat muutokset voi tehdä suoraan luetteloon tai ottaa esille keskustelusivulla tai tässä vertaisarvioinnissa. Tavoite on, että vertaisarvioinnin jälkeen listaa ei tarvitse päivittää ihan heti, vaan voi suuntautua noihin muihin luetteloihin. Joskus tulevaisuudessa 10 000 artikkelin luettelo pitäisi myös päivittää aluksi en-wikin perusteella. Sen jälkeen voi varmaan miettiä 500–1000 Suomeen liittyvän artikkelin liittämistä siihen ja muuta kehittämistä. Tilaa laajempaan luetteloon tulee, kun siitä karsitaan esim. amerikkalaiseen kulttuuriin rajoittuvia ilmiöitä. Miltä tämä luettelo nyt näyttää? --Thi (keskustelu) 13. tammikuuta 2015 kello 22.21 (EET)

Ihan noin ensivilkaisulla, kuka mahtaisi olla se yksi suomalainen filosofi, joka tuohon kuuluisi? --Urjanhai (keskustelu) 13. tammikuuta 2015 kello 22.37 (EET)
Kaila on tarkoituksella Snellmanin tilalla. Mitä pudottaisit pois, jotta hän pääsisi mukaan? --Thi (keskustelu) 13. tammikuuta 2015 kello 22.45 (EET)
Snellmania en huomannutkaan, lähinnä meinasin jotain sen tyyppisiä oman aikamme filosofeja kuin Jaakko Hintikka. Mutta jos ja kun joka valinnalla pitää joku pudottaa pois, niin se vaatisi enemmän paneutumista ja siltä osin täytyy palata ehkä myöhemmin paremmalla ajalla asiaan.--Urjanhai (keskustelu) 14. tammikuuta 2015 kello 07.09 (EET)
Hintikka käy, jos halutaan listata myös eläviä henkilöitä. --Thi (keskustelu) 14. tammikuuta 2015 kello 13.26 (EET)
Jokainen varmaan kirjoittaisi omasta mielestään tuhannesta keskeisestä artikkelista ihan erilaiset listat. Itse painottaisin monia asioita aivan eri tavalla. Onko tässä tavoitteena saada aikaan jokin yhteinen lista vai vertaisarvioida tätä nyt esitettyä listaa säilyttäen kuitenkin sen painotukset, jaot ym.? --Savir (keskustelu) 14. tammikuuta 2015 kello 11.33 (EET)
Yksi asia jota itse pidän ongelmana on se, että luettelo näyttää nyt siltä kuin se olisi kirjoitettu 1950-luvulla. Selvimmin tämä näkyy alkupuolen henkilölistoissa. --Savir (keskustelu) 14. tammikuuta 2015 kello 11.51 (EET)
Luulisin, että listojen sisällöt olisivat suurelta osin samat. Suomenkielisen Wikipedian lista olisi olennaisesti muunnelma kansainvälisistä listoista. Alimpana on osio Matematiikka, joka on täysin sama kuin englanninkielisessä versiossa. Keskellä ovat ihmistieteet, joihin on muun muassa lisätty Suomea koskevia asioita. Otsikoinnissa suurin ero entiseen on ihmistieteiden kokoaminen saman listan alle. Tavoite on ollut, että kokonaisuus hahmottuisi sisällysluettelosta yhdellä katsomisella. Ylimpänä on Henkilöt-osio, mikä on listan vaikein osa. Henkilöitä on suunnilleen sama määrä kuin vanhassa versiossa en-versiossa. Molemmissa on vältetty elävien henkilöiden listaamista resentismin välttämiseksi, siitä painotus. Myös vanha versio oli minun kääntämäni, tähän on korjattu linkit ja lupaavuusmerkinnät ja esim. matematiikkaosio on uudistettu, joten se voi toimia pohjana, jota käydään uudistamaan. Vertaisarvioinnissa tai myöhemmin keskustelusivulla, konsensuksella tai äänestyksellä. Kokonaan erilaisia versioita voidaan testata vertaisarvioinnissa nykyisen tilalla vaikka saman tien. Puheena oleva versio on vertailua varten käyttäjän alasivuna. --Thi (keskustelu) 14. tammikuuta 2015 kello 13.26 (EET)
Uskoisin että suomenkielinen wikipediayhteisö saisi aikaan laadukkaan listan esimerkiksi jonain projektina. Siinä määriteltäisiin ensin "keskeisyyden" käsite ja listan alaosiot, ja sitten täydennettäisiin artikkelit valitulla menetelmällä. En tiedä olisiko hyvä käyttää tätä pohjana muuten kuin luokittelun lähtökohtana. Se vaikuttaa ainakin huonolta ajatukselta, että kukin käy täällä vuorollaan sanomassa, mikä yksittäinen artikkeli pitäisi olla mukana ja mikä pitäisi poistaa. --Savir (keskustelu) 14. tammikuuta 2015 kello 15.55 (EET)
Olen merkitsemässä lihavoinnilla ne artikkelit, jotka ovat en-wikin tai meta-wikin listassa tai ovat saaneet ääniä keskeiset artikkelit -äänestyksessä. Uuden ehdotuksen voi lisätä luetteloon ja laittaa sen perään sulkuihin ”uusi ehdotus”. Jos taas kyseenalaistaa artikkelin listalla, artikkelinimen perään voi lisätä suluissa olevan kysymysmerkin. --Thi (keskustelu) 14. tammikuuta 2015 kello 16.07 (EET)
Tein nuo muutokset. Nyt lähtökohtana on meta-wikin matematiikkaosio, joka on jonkin verran suppeampi. --Thi (keskustelu) 14. tammikuuta 2015 kello 18.35 (EET)
Päätin aktivoitua, kun luettelo keskeisistä artikkeleista on vertaisarvioitavana. Täydensin laajasti 10 000:n artikkelin listaa aikoinaan. Minusta tämän luettelon tulisi pyrkiä olemaan mahdollisimman globaalisti kattava, sen sijaan että siinä erikseen otettaisiin suomalaisten näkökulma huomioon. En kyseenalaista sitä etteikö listalla saisi olla suomalaisia aiheita, mutta oma mielipiteeni on, että ainoastaan maailmanlaajuisesti merkittäviä suomalaisia henkilöitä ja asioita valittaisiin mukaan. Tein tähän nähden muokkauksen luetteloon. Komppaan Saviria siinä, että parasta jälkeä luetteloon saataisiin yhteisesti organisoidun projektin muodossa. Muuten sivu näyttää erittäin hyvältä, ja mielestäni luokittelu toimii paremmin kuin en-wikissä. Getro (keskustelu) 17. tammikuuta 2015 kello 00.08 (EET)
toi on ihan järkevä ajatus, että listalla ei olis eläviä henkilöitä. Gopase+f (keskustelu) 18. tammikuuta 2015 kello 13.44 (EET)
Olen muokannut luetteloa Savirin luettelon pohjalta. Tälle sivulle sopii minusta arviointi jossa lisäyksiä tulee mietittyä tällä tavoin moneen kertaan. Ehdotuksista:
  • En-wikissä urheilijoita ei listassa henkilöosiossa, koska heidän suosionsa vaihtelee vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen. Samaa koskee pitkälti näyttelijöitä ja muusikoita. Sen sijaan laajennetussa 10 000 luettelossa voidaan luetella näissä luokissa lähes kaikki todella merkittävät nimet.
  • Albert Edelfelt tunnetaan juuri kansainvälisenä taiteilijana (mm. Louis Pasteurin muotokuva). Myös Simbergin säilyttäisin toistaiseksi tässä versiossa, koska hänen teoksensa tunnetaan Suomessa niin hyvin ja taiteilijaluettelon kokonaisuudesta on tätä kautta helpompi päästä fi-wikissä konsensukseen.
  • F. E. Sillanpään sijasta Mika Waltari voisi olla jopa parempi valinta maailmankulttuuriin suuntautuneessa listassa. Waltari on historiallisten romaaniensa ansiosta luultavasti tunnetuin suomalaiskirjailija ulkomailla. Myös Suomessa Waltari saattaa olla juuri nyt enemmän pinnalla kuin Sillanpää, juhlavuodesta ei ole kulunut kovin kauan.
  • Kaunokirjallisuus on minusta parempi valinta kuin Proosa, koska jälkimmäinen saattaa jäädä pelkäksi sananselitykseksi. Myös artikkeli tietokirjallisuus asettuisi kaunokirjallisuus-artikkelin rinnalle.
  • Oseanian historia jää ehkä tässä luettelossa kaukaiseksi aiheeksi, artikkelit Oseania, Australia ja Uusi-Seelanti tarjoavat jo tietoa suomenkielisen lukijan kannalta.
  • Ehdotus Feminismi on luettelossa en-wikin Naisten äänioikeus -artikkelin kohdalla. Oma ehdotukseni on Naisten aseman historia, joka periaatteessa mahdollistaa maailmanlaajuisen näkökulman.
  • Wikipedia, wiki. Ehkä Wikipedian ei itse kannata tai tarvitse väittää kuuluvansa tuhannen maailman merkittävimmän asian joukkoon.
  • Kääpiöplaneetan ja Pluton jättäisin laajennettuun luetteloon ja maininnaksi Planeetta-artikkelissa. Myös meteori kävisi periaatteessa, mutta asettaisin tähdistön etusijalle.
  • Tšingis-kaani on yksittäisenä nimenä hyvin merkittävä, mutta tässä luettelossa mahdollisesti päällekkäinen artikkelin Mongolivaltakunta kanssa. Henkilöiden määrä on sama kuin en-wikissä (135) enkä lähtisi kasvattamaan sitä. --Thi (keskustelu) 18. tammikuuta 2015 kello 21.37 (EET)
Minua vaivaa luettelon nykyisessä luokittelussa se, että se on tehty tieteenalakeskeisesti. Esimerkiksi kaikki kieltä käsittelevät aiheet ovat "kielitieteen" alla. "Politiikan tutkimus" -luokan alla on politiikan tutkimuksen lisäksi esimerkiksi luettelot ideologioista ja hallintomuodoista. Miksei voisi käyttää suorempia luokannimia, kuten "kieli", "yhteiskunta", "terveys", "avaruus", "uskonto" ym. ja tehdä tieteenaloille oma luettelo kuten omassa listassani olen tehnyt. --Savir (keskustelu) 19. tammikuuta 2015 kello 09.16 (EET)
Myös kirjastoluokituksessa otsikoidaan samantyyppisesti. Eri ihmiset voivat hahmottaa maailman ja viipaloida sen osiin monella eri tavalla, joten tieteenalakohtainen jaottelu on puolueettomiin. Pyrkimys on siis paitsi selkeyteen myös tasapuolisuuteen. Ihmistieteitä ei voi asettaa kovin helposti loogisesti etenevään järjestykseen, joten aakkosjärjestys on niiden suhteen minusta paras. Sisällön käsittäminen ja navigointi artikkelissa onnistuu parhaiten sisällysluettelon kautta, ja pääotsikoita on vaikea pitää mielessään seitsemää-kahdeksaa enempää. Olen myös ajatellut, että luokittelu tieteenaloittain ja jonkin verran opetusohjelmiakin muistuttavasti ohjaisi ehdottamaan keskeisiksi olennaisempia artikkeleita ja siten ”pitäisi liiallista hömppää poissa”. Muissa yhteyksissä luokittelua ei ole välttämätöntä käyttää, mutta siitä saa alasivuiksi jaettavan kymmenluokituksen erottamalla humanistiset ja yhteiskuntatieteet toisistaan sekä ihmismaantieteen (kaupungit ja valtiot) omiksi pääotsikoikseen. Laajennetussa luettelossa on kuitenkin minusta syytä käyttää ainakin aluksi en-wikin (ja meta-wikin sisällöltään jonkin verran poikkeavan) luettelon luokituksia, jotta useiden tuhansien artikkelinimien luetteloita voi helpommin verrata toisiinsa. --Thi (keskustelu) 19. tammikuuta 2015 kello 17.04 (EET)
Kun nyt viittaat siihen englanninkieliseen luetteloon, niin sitähän ei ole luokiteltu yhtä keinotekoisesti tieteenaloittain kuin tämä, vaan siellä on esim. osiot "Language", "Health and Medicine", "Philosophy and Religion", "Social issues" ym. Luulisin että aika harva ihminen hahmottaa asiat niiden tieteenalojen osiksi, jotka niitä tutkivat. Esimerkiksi kun itse puhun suomea, koen käyttäväni kieltä, en harjoittavani kielitiedettä. --Savir (keskustelu) 20. tammikuuta 2015 kello 07.57 (EET)

Vaajakosken historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hyvä artikkeli, mutta ei mennyt läpi suositeltu artikkeli -äänestyksessä. Pistän vertaisarviointiin uudelleen. Kaikki edellisessä vertaisarvoinnissa esitetyt parannukset on mielestäni tehty, paitsi vanhoja valokuvia jo puretusta Vaajakoskesta ei ole kuin yksi.--Vesahjr (keskustelu) 3. tammikuuta 2015 kello 20.01 (EET)

Niin no pitäisi sinunmeidän saada se historia asuttamisen ja teollistamisen välillä ainakin jotenkin mukaan. Näin aluksi. Siellä on myös paljon muuta. Haukilahti näyttää menevän suositelluksi. Katso vertailukohtaa siitä; se ei ole edes historia-artikkeli. Saatan palata asiaan tuonnempana. yst. --Höyhens (keskustelu) 6. tammikuuta 2015 kello 06.23 (EET)
Hyvällä mallillahan tämä nyt jo on. Viimeisin SA-äänestys on näemmä kaatunut lähinnä mielenkiinnon puuutteeseen (vain kaksi ääntä). Siitä on näemmä ollut jo aikaisemmin puhetta, että jäsentely ei ole täysin kronologinen vaan siinä on myös aihepiirin mukaan meneviä osia, kuten vaikka koulut ja liikenneyhteydet. Se vaikuttaa minusta vähän sekavalta. Voisi olla vaikkapa niin, että kronologinen osuus olisi ensin (alalukuihin jaettuna ja mahdollisesti tiivistettynä) ja sitten aihepiirejä käsittelevät alaluvut. Sitten "viime vuosikymmenet" -osassa voisi olla jotain asiaa maalaiskunnan liittämisestä Jyväskylän kaupunkiin, koska Vaajakoski oli sentään maalaiskunnan isoin taajama. Sen asema muuttui siis selvästi, kun siitä tuli vain yksi kaupunginosa suuressa kaupungissa. Toki hallinnon yhteydessä asia on mainittu, mutta vain lyhyesti. Samoin politiikkaosiossa kuntaliitos pitäisi mainita. Nythän viimeisimmässä kunnallisvaalituloksissa (2008) on verrattu Vaajakosken ääniä koko "uuden Jyväskylän" äänimääriin. Olisi valaisevaa verrata niitä vaikka 2004 vaalien tulokseen, missä näkyisi suhde maalaiskuntaan nähden. Muutenkin on vähän hassua, että artikkelissa on ensin kunnallisvaalien tulokset vuosilta 1945, 1956 ja 1960 ja sen jälkeen vasta 2008.--Tanár 6. tammikuuta 2015 kello 19.10 (EET)
Artikkelissa Vaajakoski on tiivistelmä historiasta. Muutin tämän artikkelin rakennetta enemmän kronologiseksi.--Vesahjr (keskustelu) 7. tammikuuta 2015 kello 23.47 (EET)
Vaalien tulokset esim. 1970- ja 1980-luvuilta olisivat mukavia, mutta mistä niitä löytäisi?--Vesahjr (keskustelu) 7. tammikuuta 2015 kello 17.20 (EET)
Maalaiskunnan arkistoista löytyy. Ne on varmaan nykyään kaupungilla. Lisäksi Keski-Suomen läänin ja myöhemmin Länsi-Suomen läänin keskusvaalilautakunta on kirjannut tuloksia äänestysalueittain. --Höyhens (keskustelu) 7. tammikuuta 2015 kello 19.52 (EET)
Todennäköisesti äänestysaluekohtaisia vaalituloksia on myös julkaistu paikallisissa lehdissä kulloistenkin vaalien jälkeisinä päivinä. Vanhat lehdet ovat varmaan helpommin tavoitettavissa ja tarkistettavissa kuin arkistot. --Risukarhi (keskustelu) 9. tammikuuta 2015 kello 13.06 (EET)
Ei sinänsä vakavaa, mutta äänestysalueiden rajoilla on taipumusta jonkin verran muuttua. --Höyhens (keskustelu) 13. tammikuuta 2015 kello 15.45 (EET)
Artikkeli on laadullisesti loistavalla tasolla. Lukiessa tuli mieleen oikeastaan vain artikkelin rakenne: voisiko otsikoita jakaa kenties alaotsikoiksi, kun nyt näyttää olevan kaikki päälukuja? --Vici 25. tammikuuta 2015 kello 21.44 (EET)
Artikkelissa on epäilemättä liikaa lyhyitä lukuja, jotka voisi muuttaa alaotsikoiksi, mutta en osaa päättää miten pääluvut voisi nimetä. "Esihistoriallinen aika", "1500-1700-luku", "1800-luku", "1900-luvun alkupuoli", "Toisen maailmansodan jälkeinen aika" ? Jos artikkelissa ei ole muita ongelmia kuin tekstin kokoaminen sopivien otsikoiden alle ja mahdollisesti vähän tarkistamista sen suhteen, että asiat kerrotaan sopivasti aikajärjestyksessä, ehkä joku osaisi jäsentää tätä sujuvammaksi?--Vesahjr (keskustelu) 30. tammikuuta 2015 kello 22.01 (EET)

Teollinen vallankumous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämän talven projektinani on ollut teollinen vallankumous, jota voitanee pitää Fi-Wikin kannalta olleellisena artikkelina. Se on eräs vanhimmista, mutta ollut pitkään muokkaamattomana. Olen säilyttänyt artikkelin rakenteen suunnilleen sellaisena kuin se kuin se en-wikissäkin on. Olen pyrkinyt keskittymään Englannin tapahtumiin enkä laajentamaan yleiseen teollistumiskehitykseen. Vielä puuttuu Kanaalin vastarannan eli Belgian ja sen ympäristön samanaikaiset tapahtumat. Artikkelissa on lopussa myös ongelmamalline työmoraalin ja uskonnon suhteesta käsittelevässä kappaleessa. Muutama lähteetön kappale alkuperäisestä artikkelista on vielä lopussa, joita en ole poistanut, kun ne sisältävät joitakin hyviä näkökulmia. Artikkeli ei ole vielä valmis ja kaikki kommentit ovat tervetulleita. Olen aina kiitollinen, jos kirotusvirheitäkin korjataan, kun omille tulee sokeaksi. Teollinen vallankumous on varsin pitkä artikkeli ja jos jaksatte lukea läpi, niin toivottavasti artikkelista välittyy kuvaus varsin hurjasta ja kaoottisesta tapahtumasarjasta, jossa mopo lähti käsistä ja laitettiin lumipallo pyörimään alas vuorelta eikä se pallo ole vieläkään pysähtynyt. Tarkoitus on jatkaa ehkä ensi talvena aiheesta toisesta teollisesta vallankumouksesta, ja painottua enemmän sosiaalisiin asioihin, jotka sen aikana alkoivat muuttaa maailmaa.  –Kommentin jätti Vilkapi (keskustelu – muokkaukset)

Tein kielenhuoltoa, yksinkertaistin. Siinä on jonkin verran toistoa ja vähän päällekkäisyyttä. Mutta erinomainen artikkeli muuten, hyvää työtä.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 3. tammikuuta 2015 kello 23.38 (EET)
Hyvää työtä kyllä ja mielenkiinnolla odotan tulevia vallankumousartikkeleita. Tämä on mielestäni yksi tärkeimmistä historiallisista aiheista, josta voi kirjoittaa, sillä tavallaan elämme vielä tätä teollistumisen aikakautta. Hankala nimittäin puhua nykyajasta minään post-teollisenakaan aikakautena. Joskin mietin rajausta näiden vaiheiden suhteen: yksi toimiva ratkaisu voisi olla, että Teollinen vallankumous (tai vaihtoehtoisesti esim. artikkeli Teollistumisen aika) käsittelisi yleisemmin koko teollistumisen ajanjaksoa vaikutuksineen, ja loput yksityiskohtaisemmin näitä vaiheita; ensimmäinen, toinen ja kolmas. Laajasti ajatellen teollisessa vallankumouksessa voi olla joitakin sosiaalisia ja taloudellisia kehityskaaria, joita on hankala jakaa vaiheisiin. Tosin jos onnistut tässä suunnittelemallasi rakenteella, niin eipä sitä vastaan mitään ole. Lähinnä miksi kaipailen yleishenkistä artikkelia on huoli, että jotkut pääkohdat katoavat yksityiskohtaiseen ja laajaan määrään tekstiä.
Sitten, mitä ajatuksia itselläni herää, joita tässä tai tulevissa artikkeleissa voisi tuoda esiin: 1. Kello ja ajan käsite. Kellot olivat suhteellisen tarpeettomia ennen 1800-lukua, eikä useimmilla niitä ollutkaan, sillä aiemmin ajan saattoi katsoa auringosta ja se riitti valtaosalle - tarpeellista oli lähinnä hoitaa päivittäin velvollisuutensa ja muistaa käydä kirkossa sunnuntaina. Teollistumisen vallankumouksen myötä elämänrytmi muuttui nopeaa tahtia kiireellisemmäksi ja täsmällisemmäksi. Tällöin kello, joka on kone itsessäänkin, yleistyi teollistumisen rinnalla. 2. Maanomistajien ja teollisuuden välinen kilpailu työvoimasta. 3. Sääty-yhteiskunnasta siirtyminen luokkayhteiskuntaan (ilmeisesti olet ajatellut tätä seuraavaan?) 4. Tekstissä mainitaan lyhyesti Britannian siirtomaista. Tosin Britannialla oli suhteellisen vähän siirtomaita vielä Napoleonin sotien päättyessä 1815, varsinkin siihen nähden, että 1900-luvulle siirryttäessä se omisti jo melkoisen osan maapallosta. Teollistumisella oli tämän onnistumisen suhteen merkittävä vaikutus, ja toisaalta teollisuus loi tarvetta siirtomaiden hankkimiselle. Tätä kehitystä voisi ainakin ennakoida tässäkin artikkelissa. 5. Britannian kielsi orjakaupan 1807, ja orjuuden joskus 1833. Orjat eivät käsittääkseni muodostaneet kovin merkittävää osuutta teollisuuden työvoimasta Britanniassa ennenkään vuotta 1833, mutta kun artikkelissa mainitaan orjakauppa, niin voisi täsmentää kuinka orjakauppa sitä palveli - siis kiinnostaa rahoittuiko Britannian varhainen teollistuminen orjakaupalla vai olivatko orjat merkittäviä raaka-ainetuotannossa ulkomailta/siirtomaista? 6. Yksi indikaattori teollistumisen merkityksestä on Yhdysvaltain sisällissota, jossa teollistunut pohjoinen voitti norjavetoisen ja perinteiseen maatalouteen nojaava etelän. Ehkä seuraavaan tosin? 6. Osmanien valtakunta oli aikansa suurvalta, mutta jäi ateollistumiskehityksessä jälkeen, jonka (toki myös parin muun syyn) vuoksi sitä ei ole enää. Sen hajoaminen on kuitenkin suurelta osin teollisen vallankumouksen ja teollistumisen ajan sivutuote. Ehkä tuleviin artikkeleihin? 7. Avaamista kaipaava lause: "Teollisuus ei sivistänyt työväestöä." - oliko sen odotettu sivistävän? Tässä tarkoitetaan että teollistuminen itsessään ei sivistänyt työväestöä, vaan teollistumisen ajanjaksolla alkanut muu kehitys vei kohti yleistä oppivelvollisuutta ja työväestön koulutusta? Jos näin, niin sille kehitykselle voisi antaa nimenkin jossain vaiheessa. Että sellaisia ehdolle. --Ukas (keskustelu) 6. tammikuuta 2015 kello 07.47 (EET) edited
Hyviä näkökulmia. 1. Kelloa ja ajankäsitettä hieman sivutaan, kun puhutaan nuorison sopeutumisesta teolliseen rytmiin. 2.Työvoimasta ei juuri kilpailtu, vaan maaton väestö pakotettiin pois maaseudulta. 3. Työväenluokan syntyä sivuaa charitistiliike. Ammattiyhdistys syntyi vasta 1848 hullunvuoden seurauksena. Minulla on nyt kirja, joka kertoo työväestön synnystä, joten siitä varmaan tulee lisää. 4.Intian kohtalo oli aika huono, sieltä ei saanut tuoda kankaita, ja sitten myöhemmin eivät saaneet perustaa tekstiilitehtaita. Tässä alkuvaiheessa siirtomaista ei minun lähteistä paljoa puhuta. 5. Englannissa lapsityövoima oli laajassa käytössä, orjia ei mainita. Sen sijaan Yhdysvaltojen etelävaltioissa orjista tuli pula ja niitä tuotiin pohjoisesta. Välillisesti teollinen vallankumous johti sisällissotaan orjaongelmien kärjistyessä puuvillan viljelyn vuoksi. Väite Englannin rikastumisesta orjakaupalla täytyy tarkistaa, se on perua vanhasta artikkelista. 7. Teollistumisen alkuvaiheessa ei kaivattu koulutettua työvoimaa. Saksassa ja Yhdysvalloissa sen sijaan toisen teollisen vallankumouksen aikana koulusta korostettiin ja sen merktys ymmärrettiin paremmin. Vilkapi (keskustelu) 6. tammikuuta 2015 kello 15.16 (EET)
Ukasille: teollistumisesta on jo yleisartikkeli, teollistuminen. Tuossa artikkelissa on kyllä lievästi sanoen kehittämisen varaa. – Kuohatti 6. tammikuuta 2015 kello 20.08 (EET)
Protestanttisella työmoraalilla tuskin on juurikaan tosiasiassa tekemistä teollistumisen kanssa. Tuo on ikään kuin heitto, joka on jäänyt elämään. Enemmän varmaan on tekemistä pohjoisten kansojen korkeilla älykkyysosamääräpisteillä. Esimerkiksi norjalaisille asevelvollisille on tehty ÄO-testejä vuosikymmenten ajan ja norjalaisten asevelvollisten ÄO-pisteet ovat "maailman huippua". Samankaltaisia ÄO-pisteitä saataneen myös Ruotsissa ja Suomessa kuin Norjassa, mutta norjalaisista asevelvollisista on saatavilla parhaat aineistot vuosikymmenten ajalta. --Hartz (keskustelu) 16. tammikuuta 2015 kello 15.19 (EET)
Olen täydentänyt artikkelia syiden osalta, jossa merkittävää on ollut taloudellisen ajattelun juurtuminen syvemmälle yhteiskuntaa. Kaikkea alettiin mitata rahalla. Protestanttiseen työmoraalin en itsekään paljoa usko, onhan nähty Japanin ja Kiinan teollistuminen. Tuo kansan älykkyys-teoriakin on kiistanalainen. Jos itse teen heiton syistä, niin tähän saakka lukemani perusteella ja Kiinalaisia yrittäjiä tavattuani, sanoisin että syy teollistumiseen on rikastumisen hinku, joka on päässyt valloilleen. Orjien tuoman rikkauden suhteen en-wikin Englannin taloushistoria artikkelissa se kiistetään ja esitetään siirtomaiden tuoneen vain 5% kansantuotteesta, mutta viitteen linkki ei toiminut, joten joudun jatkamaan sen osalta. Vilkapi (keskustelu) 18. tammikuuta 2015 kello 20.32 (EET)
Kiinassa, Japanissa ja Etelä-Koreassa saadaan myös korkeita ÄO-pisteitä tutkimusten mukaan. Kuitenkaan pelkkä kova työ ei selitä teollistumista ja talouskasvua, kun kovalla työllä pääsee vain niin pitkälle. Jos haluaa pidemmälle, niin pitää keksiä parempia tapoja tehdä asioita, missä on varmaan älyllinen komponentti. Tai siis joidenkin on täytynyt keksiä veturit, traktorit, autot, liukuhihnat ym. Joidenkin mukaan teollistuminen ja talouskasvu on ollut fossiilisten energianlähteiden sisältämän energian hyödyntämistä tai siis, että teollistuminen on energianlähteiden vivuttamista. --Hartz (keskustelu) 18. tammikuuta 2015 kello 20.41 (EET)

"He keskittyivät viiteen tärkeimpään eli Hollannin ja Englannin Itä-Intian kauppakomppanioihin, Länsi-Intian komppanioihin ja talouskuplan (Etelämeren kupla) aiheuttaneeseen South Sea Companyyn." Viiteen? Siis nro 1 on Hollannin Itä-Intian kauppakomppania, nro 2 Englannin Itä-Intian kauppakomppania, nro 3 South Sea Companyyn ja näiden lisäksi "Länsi-Intian komppaniat". Täsmennyssivun mukaan näitä komppanioita olivat Hollannin Länsi-Intian kauppakomppania, Ranskan Länsi-Intian kauppakomppania, Tanskan Länsi-Intian kauppakomppania ja Ruotsin Länsi-Intian kauppakomppania. Kahteen näistä ilmeisesti keskityttiin. Saako tyhmä kysyä, mihin komppanioihin? Hollannin komppaniaan varmaan, mutta Britannian komppaniaa ei ole listassa (oliko sellaista?). Mitkä olivat siis nro 4 ja 5? Hollanti ja Britannia? Hollanti ja... Tanska? – Kuohatti 19. tammikuuta 2015 kello 17.07 (EET)

Ei lainkaan tyhmä kysymys. Kaksi puuttuvaa ovat Hollannin länsi-Intian kauppakomppania ja Royal African Company, joka ei ole varsinainen länsi-intian komppania, mutta vei orjia Afrikasta Länsi-Intian sokeriviljelmille eli harjoitti kolmiokauppaa. Kummastakaan ei ole artikkelia. Kauppakomppanioiden merkityksen vuoksi fi-wikiin kaipaisi niistä laajempia. Täytyy katsoa, kuinka laajasti niitä on tässä on tarve ottaa mukaan, ainakin täytyy tarkentaa tekstiä ja lähteistystä niiden osalta lisätä. Kiitoksia kirjoitusvirheiden korjauksesta. Vilkapi (keskustelu) 19. tammikuuta 2015 kello 20.32 (EET)
Mihin tuo Vaikutus politiikkaan -osion "Britanniassa vuoden 1842 reformilaki vastasi ongelmaan" -kohta viittaa? Onko vuosi väärin ja tarkoitus olisi viitata vuoden 1832 Reform Actiin? Vai mikä reformi tehtiin 1842? – Kuohatti 20. tammikuuta 2015 kello 15.21 (EET)
Vuoden 1832 reformista on kyse. Korjasin ja linkitin tuon artikkelin. Teollinen vallankumous-artikkelin tämä osio on vanha ja kirjoitettu ennen reformilaki-artikkelia. Vilkapi (keskustelu) 20. tammikuuta 2015 kello 19.35 (EET)
"Veron vuoksi on olemassa veroviranomaisten arvioita veron tuotosta ja samalla kellojen määrästä: hopea- ja metallikelloja 800 000, kultakelloja 400 000 ja kaappikelloja 1 200 000 kappaletta." Minkä vuoden numeroita nämä ovat? Lähteenä on "kappale: Aika, työkuri ja teollinen kapitalismi, sivut 157-170". Siis minkä teoksen kappale? – Kuohatti 25. tammikuuta 2015 kello 22.06 (EET)
Kirja ei anna vuotta tarkasti, mutta vuosista 1796 tai 1797 on kyse. Arvio on tehty verotusta varten ministeriössä ja minusta tuo veron ajankohta kertoo asian riittävän tarkasti. Kelloja oli tuolloin jo aika runsaasti. Kappale on Thompsonin kirjasta. Korjasin viitteen. Vilkapi (keskustelu) 25. tammikuuta 2015 kello 22.46 (EET)
Oho, anteeksi, vero olikin olemassa vain noin lyhyen ajan. Tuon tarkempi ajoitus ei toki ole tarpeen. – Kuohatti 26. tammikuuta 2015 kello 10.48 (EET)
Paradigmat-osiossa ei ole lähteitä merkittynä ja kapitalismista on kirjoitettuna kovin vähän. Kapitalismista voisi olla kirjoitettuna enemmän, ainakin suhteessa sosialismiin, sillä kapitalismi oli merkittävämpi ilmiö erityisesti 1800-luvulla. Professori Philippe Rushton esitti luennossaan hypoteesin, että Euroopan kehittyminen keskiajan jälkeen olisi johtunut mustasta surmasta eli paiserutosta, joka niitti aika lailla puolet kansasta paikoitellen. Rushtonin mukaan musta surma olisi surmannut lähinnä matalan älykkyyden ihmisiä, jolloin jäljelle jäi suhteessa enemmän korkean älykkyyden ihmisiä ja lopputuloksena Euroopan väestön keskimääräinen älykkyys olisi noussut tuntuvasti, mikä olisi sitten vaikuttanut Euroopan kehitykseen mustan surman jälkeisenä aikana merkittävästi. --Hartz (keskustelu) 25. tammikuuta 2015 kello 20.47 (EET)

Tenavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Artikkeli on viime aikoina paisunut kuin pullataikina, mutta minulta alkavat nyt käden ulottuvilla olevat lähteet loppua, joten lienee korkea aika kysyä muiden ideoita ja näkemyksiä. Lupaavaa ylemmällä tasolla ei ole nähdäkseni toistaiseksi yhtäkään sarjakuvaa käsittelevää artikkelia, joten on vähän epäselvää, minkälaista esillepanoa ym. niiltä vaaditaan. Kommentteja voisi esittää muun muassa seuraavista seikoista: 1) Onko tiedon jäsentely onnistunut; onko työnjako tämän ja ala-artikkelin välillä hyvä; miten paljon artikkelissa tulisi selostaa sarjan sisäistä juonta; 2) Artikkelissa on muutama detaljitieto, joille on osoittautunut hämmästyttävän vaikeaksi löytää lähdeviitettä. Jos joku tuntee vielä jotain aihetta käsittelevää kirjallisuutta (johon on mahdollista päästä täällä Suomessa käsiksi) tai esim. Schulzin piirrostyyliä käsitteleviä nettisivuja, niin nimiä voi heittää. 3) Miten paljon artikkeliin ilkeää tallentaa kuvia Schulzin piirroksista sitaattioikeuteen vedoten? Itse näkisin, että siinä tulisi joka tapauksessa olla esimerkkeinä ainakin kuva yhdestä kokonaisesta arkipäivästripistä ja yhdestä sunnuntaistripistä. Jos mahdollista, myös hahmoista voisi olla kuvia. En ole vielä laittanut mitään, paitsi yhden näyteruudun alkuun. 4) Puuttuuko jotain? Onko jokin merkittävä aspekti tms. vielä käsittelemättä?

Minun puolestani palautetta voi antaa myös muista Tenavat-aihepiiriin kuuluvista artikkeleista, joita kaikkia olen kehittänyt rinnakkain tämän kanssa viimeisen kuukauden aikana. Charles M. Schulz -artikkelia tulen luultavasti joka tapauksessa ehdottamaan hyväksi. Tenavat-artikkelista toivon joskus suositeltua, jos saan muutamat puutteet ja ongelmat korjattua. Jos en saa, ehdottanen sille jotain alempaa tasoa. --Risukarhi (keskustelu) 1. tammikuuta 2015 kello 16.15 (EET)

Ensisilmäyksellä vaikuttava artikkeli. Lukematta pari kommenttia. 1) Jäsentely vaikuttaa onnistuneelta, ainoa asia, jota mietin, että pitäisikö tekniikka- ja piirrostyyli-osiot siirtää hahmojen jälkeen. Tekniikka ja tyyli kuuluu hieman samaan kokonaisuuteen kuin teemat, jotka tulevat hahmojen jälkeen. 3) Siinä käyttöoikeusmallineessakin lukee, että "taideteoksista saa ottaa tekstiin liittyviä kuvia arvostelevaan tai tieteelliseen esitykseen". Tällaisessa tieteellisessä (tai paikoin jopa arvostelevassa) tekstissä on täysin laillista ja minusta todella suotavaakin käyttää sitaattikuvia. Niitä ei vain saisi käyttää "kuvituskuvina", vaan liittää tekstiin. Esimerkiksi Piirrostyyli-osiossa sanotaan "Tenavissa hahmot on yleensä kuvattu aina samassa kuvakulmassa, suoraan sivulta...", tähän yhteyteen voi esimerkiksi liittää sarjakuvasta kuvan, jonka liittää kuvatekstin avulla tekstiin. Itse käytin sitaattikuvia esimerkiksi Robert Bresson -artikkelissa tyylin ja teemojen korostamiseen. --PtG (keskustelu) 1. tammikuuta 2015 kello 18.03 (EET)
My Life with Charlie Brown (toim. Thomas Inge 2010) on kokoelma Schulzin tärkeimpiä kirjoituksia. Se voisi olla hyvä lähde ainakin joillekin Schulzin omille mielipiteille ja etenkin hänen omaan artikkeliinsa, ellei samoja kirjoituksia sitten ole jo löytynyt muista lähteistä. Minulla on se sähkökirjana. --Savir (keskustelu) 3. tammikuuta 2015 kello 18.01 (EET)
Olen kyllä tutustunut tuohonkin kirjaan (Helsingin yliopiston käyttäjätunnuksilla pääsee vapaasti lukemaan sitä täältä; sinänsä hauskaa, koska se sisältää useita lukuja 1975 julkaistusta kirjasta Peanuts Jubilee, jota taas ei nykyään löydä yhtään mistään). Luin sen kaikista lähdeteoksista viimeisenä, jolloin olin löytänyt jo melkein kaikelle oleelliseksi katsomalleni lähteen muualta. Käytin sitä lopulta Tenavat-artikkelissa vain muutaman lauseen lähteenä (viite 60). Schulz-artikkelia en oikeastaan ole aikeissa enää laajentaa nyt kun siinä on lähteetkin kaikelle. Jos sinä haluat tehdä tuon kirjan pohjalta jotain täydennyksiä näihin artikkeleihin, niin siitä vaan. --Risukarhi (keskustelu) 4. tammikuuta 2015 kello 02.31 (EET)
Nyt kun olen lopultakin ehtinyt lukemaan artikkelin loppuun, niin täytyy kommentoida, että hieno artikkeli tosiaan. Kielenhuoltoa voisi paikoin tarvita, punaista on aika paljon (kaikkea ei tietenkään tarvi sinistää, mutta osa noista liittyy keskeisesti aiheeseen; ajattelin siinä hieman auttaa), viiteteknisesti käsittääkseni verkkoviitteissäkin sivun julkaisija kirjoitetaan alkuperäiskielellä (ei siis "Charles M. Schulz -museo" vaan "Charles M. Schulz Museum"), niitä aiemmin esilletuotuja sitaattikuvia voisi lisätä selittämään Schulzin tyyliä. Lähinnä siis kosmeettisia juttuja, joita pitäisi parantaa. --PtG (keskustelu) 19. tammikuuta 2015 kello 23.11 (EET)
Lisäsin nyt kuvitukseksi mainitsemani yhden kokonaisen arkipäivästripin ja yhden sunnuntaistripin sekä kaksi muuta selittävää kuvaa. Sen enempää en ilkeä lisätä. Ehkä animaatioista voisi olla vielä yksi havainnollistava kuva. Jos autat vielä punalinkkien kanssa, niin se on tietysti hienoa, koska suurinta osaa jäljellä olevista en itse ole aikonut tehdä (ovat melko triviaaleja/menevät oman asiantuntemuksen ulkopuolelle). Viitteissä olen tietysti säilyttänyt alkuperäisessä muodossaan lehtien nimet jne., mutta suomentanut ymmärrettävyyden vuoksi sellaisia kuin "Charles M. Schulz -museo", "Saint Paulin kaupunki" ja "Sonoman piirikunnan lentokenttä". --Risukarhi (keskustelu) 21. tammikuuta 2015 kello 11.05 (EET)
Nähdäkseni suurimpana esteenä artikkelin valitsemiselle suositelluksi ovat tällä hetkellä kaksi lähdepyyntöä ja kourallisen lähteettömiä kohtia (pitää katsoa tämän vuoden lopulla, josko sen uuden leffan hypetys toisi mukanaan myös jotain uusia Tenavia käsitteleviä kirjoja tai artikkeleita, joista olisi apua noiden paikkaamisessa). Lisäksi osiot "Sarjan kaupallinen käyttö" ja "Animaatiot" ovat nyt niin pitkiä, että ne varmaan kaipaisivat väliotsikointia ja uudelleenjärjestelyä. --Risukarhi (keskustelu) 21. tammikuuta 2015 kello 11.05 (EET)

Arja Havakka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taitaa olla jo artikkelin kolmas kerta täällä vertaisarvoinnissa. Minityngästä liikkeelle lähdettyäni artikkelin kunnianhimoinen projektini SA-tasolle on nyt tässä vaiheessa. Artikkeli sai tässä jokin aika sitten HA-statuksen, olipa joukossa mielipiteitäkin, että voisi olla jopa SA-artikkeli. No, olen nyt hieman korjaillut artikkelia ja sinistänyt linkkejä. Kuviakin on jo hienosti artikkelissa. Mitä mielipiteitä artikkelin suhteen? Enempää asiallista tietoa ei kyllä juuri enää irti saa kyseisestä aiheesta. Rajasuu (keskustelu) 24. marraskuuta 2014 kello 18.49 (EET)

Voisiko siihen lisätä esim. "isäänsä hän ei ole koskaan tavannut". Kun sanotaan vaan että jäi orvoksi kun äiti kuoli, niin kävin heti lukemassa lähteestä lisää. --Whitetabor (keskustelu) 23. joulukuuta 2014 kello 14.57 (EET)
Laitoin siihen mainitsemasi seikan. Olisiko muuta? Rajasuu (keskustelu) 23. joulukuuta 2014 kello 21.35 (EET)
Vaikuttaa hyvältä. Artikkelin lähdeviitteet voisi laittaa viitemallineisiin (verkkoviite yms.). Lehtien ja median viitteisiin voisi lisätä artikkelin kirjoittajan nimen. --Msaynevirta (k · m) 30. joulukuuta 2014 kello 00.05 (EET)
Artikkelin kieli kaipaa huoltoa tietosanakirjamaisemmaksi. -Htm (keskustelu) 2. tammikuuta 2015 kello 02.17 (EET)
Kieli ei ole ehkä ihan tietokirjasanamaisimmasta päästä, mutta pidän sisällöstä ja rakenteesta. Teksti on sulavaa. Jako uran ja yksityiselämän kesken on toimiva. Hyväksi heittämällä, SS-tasollekin olisin valmis kannattamaan tätä artikkelia nykyisellään. --Vici 30. tammikuuta 2015 kello 23.13 (EET)