Suomen Helluntaikirkon oppi
Suomen helluntaikirkon yhteinen oppi muodostettiin Talvipäivillä vuonna 2001. Suomen Helluntaikirkko korostaa opissaan Raamatun roolia Jumalan pyhänä sanana. Suomen Helluntaikirkko sitoutuu tunnustaa opissaan uskon Jumalan kolmiyhteyteen ja tunnustaan Jeesuksen Jumalan pojaksi, joka ristinkuolemallaan sovitti maailman synnin, nousi kuolleista ja astui ylös taivaaseen.[1]
Oppi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Raamatullisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Raamattu: Helluntailaiset pitäytyvät uskonpuhdistuksen periaatteeseen siinä, että Raamattu on opin ja uskonelämän ainoa peruskirja (sola scriptura). Raamattu on kirjoitetussa muodossa tietyssä historiallisessa tilanteessa annettu Jumalan ilmoitus. Se on muuttumaton ja iankaikkinen yhteys. Raamatun sana pysyy muuttumattomana kaikkina aikoina.[2]
Jumalan kolmiyhteys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Jumala: On olemassa yksi iankaikkinen Jumala, mutta hänessä on kolmen iankaikkisen persoonan ykseys: Isä, Poika ja Pyhä Henki. Jumala on siis kolmiyhteinen.[3] Helluntaiherätyksen alkuaikoina syntynyt ykseyshelluntailaisuuden suuntaus kieltää kolminaisuuden.
- Isä: Jumala on iankaikkinen Isä, joka on luonut koko luomakunnan. Hän myös ylläpitää ja hallitsee koko luomakuntaa. Jumala on pyhä ja vanhurskas (oikeamielinen). Hän on laupias ja armahtavainen, ja hän rakastaa luomaansa ihmistä. Jumala on Henki, ja hän on kaikkivoipa, kaikkitietävä ja kaikkialla oleva.
- Poika: Jumalan Poika, Jeesus Kristus, on yhtä Isän kanssa ja on myös iankaikkinen Jumala. Jeesus Kristus tuli ihmiseksi lunastaakseen syntiinlankeemuksen tähden synnin alaisuuteen joutuneen ihmiskunnan. Hän kuoli vapaaehtoisesti ristillä ihmisen synnin tähden. Hän nousi kuolleista ja astui ylös taivaaseen ja istuu Isän, Jumalan oikealla puolella. Jeesus on tuleva takaisin noutamaan kaikki omansa luokseen iankaikkiseen elämään.[4]
- Pyhä Henki: Jumalan Pyhä Henki on toiminut ja toimii yhdessä Isän ja Pojan kanssa. Hän on nyt maan päällä kirkastaakseen ihmiselle Jeesuksen Kristuksen Vapahtajana. Pyhä henki on mukana uudestisynnyttämässä ihmistä elävään toivoon. Jeesus kastaa uskovat Pyhällä Hengellä, jonka kautta ihminen saa voiman elää arkipäivää. Pyhä Henki varustaa Jeesukseen uskovan armolahjoilla seurakunnan rakentumiseksi. Pyhä Henki kasvattaa uskovien persoonallisuutta Jeesuksen antaman mallin mukaan (ns. Hengen hedelmät).[5]
Usko ja pelastus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Usko/uudestisyntyminen: Jumalan sana ja Jumalan Pyhä Henki vaikuttavat ihmisessä uskon kautta. Kun ihminen ottaa sanan vastaan uskoen Jeesukseen Kristukseen omana Vapahtajanaan, hän saa synnit anteeksi yksin Jumalan armosta ja kokee uudestisyntymisen. Uudestisyntyminen on Jumalan teko ihmisessä uskon kautta. Siinä ihmiselle lahjoitetaan Jumalan vanhurskaus ilman ihmisen omia ansioita.[6] Helluntaiherätys siis yhtyy uskonpuhdistuksen periaatteisiin: yksin uskosta, yksin armosta (sola fide, sola gratia). Helluntailaisten käsitys uskon synnystä kuitenkin poikkeaa esimerkiksi luterilaisesta käsityksestä: kaste (sakramenttina) ei ole uskoa synnyttävä toimenpide. Sen vuoksi helluntailaiset eivät kastata sylivauvojaan, vaan heidät ja heidän vanhempansa vain siunataan elämäntaipaleelle. Helluntailaisten mukaan lapset ovat taivaskelpoisia Kristuksen sovitustyön kautta.[7][8][9]. Vaikka ihmiskunta on Aadamin lankeemuksen kautta turmeltunut, niin yksittäinen ihminen ei mene vain syntymänsä perusteella kadotukseen. Tarvitaan tietoinen, mutta Jumalalähtöinen ratkaisu (kyse ei ole ihmisen lihasta ja ihmisen omasta teosta syntyisin olevasta ratkaisusta). Kasteen puute ei siis kadota, vaan syntien katumattomuus ja kääntymättömyys.lähde?
»Kun ihminen kasvaessaan on saavuttanut sen iän, että hän kykenee erottamaan oikean väärästä hänen tulee Jumalan kutsusta tehdä parannus ja ottaa elämäänsä Jeesus. Vaikka puhutaankin niin sanotusta ratkaisukristillisyydestä, ei asia ole aina niin. Monet uskovien perheiden lapset eivät kykene ilmoittamaan mitään tiettyä päivämäärää, milloin he ovat tulleet uskoon. He vain ovat kasvaneet siihen ja jonain päivänä he toteavat olevan aika mennä kasteelle. Helluntailaiset katsovat myös, että esimerkiksi vaikeasti kehitysvammaiset ja muut vastaavat ovat lapsen kaltaisia. He eivät joudu kadotukseen kasteen puuttumisen vuoksi. Jumala ei halua tuomita kadotukseen ketään hänen syntyperänsä vuoksi, vaan hänen tahtonsa vuoksi.»
Kaste ja ehtoollinen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kaste: Uudestisyntymiseen kuuluu erottamattomasti kaste. Kun ihminen on saanut lahjaksi vanhurskauden uskon kautta Jeesukseen Kristukseen, hänen tulee kastattaa itsensä Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Kaste kuvaa Kristukseen uskovan liittymistä Jeesuksen kuolemaan ja uskovan pukeutumista Kristukseen. Raamattu kuvaa kastetta hautaamisena, ja kaste tapahtuukin upottamalla kastettava kokonaan veteen tuon esikuvan mukaan. Kasteen kautta uskova liittyy paikallisen seurakunnan jäsenyyteen, mutta kastetta ei tarvitse uusia siirryttäessä toiseen paikallisseurakuntaan. Helluntailaisten mukaan kaste ei ole ihmisen teko, vaan Jumalan Pyhän Hengen välityksellä synnyttämä kuuliaisuuden osoitus eli Jumalalähtöinen teko.[10][11]
- Ehtoollinen: Seurakunta viettää Herran ehtoollista Jeesuksen antaman esimerkin mukaan. Leivän ja viinin nauttiminen on Jeesuksen Kristuksen muistoateria, jossa hän on itse läsnä.[12][13] Ehtoollisessa julistetaan Jeesuksen kuolemaa ja sen kautta saatavaa syntien anteeksiantamusta. Ehtoolliselle voivat osallistua kaikki Jeesukseen uskovat ja uskovina kastetut.[14]
Seurakuntakäsitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kaikki Kristukseen uskovat kuuluvat yhteen seurakuntaan, Kristuksen ruumiiseen, jonka rajat eivät kulje paikallisten seurakunta- ja kirkkokuntarajojen mukaan. Helluntailainen seurakuntakäsitys on Jumalan Pyhästä Hengestä syntyneiden uskovien kristittyjen ykseyttä korostava. Erimielisyydet sekundäärisissä opinkohdissa eivät kuitenkaan tarkoita, etteivät muut kuin helluntailaiset pääsisi taivaaseen. Helluntailaiset voivat tuntea uskonyhteyttä myös mm. Jumalana Pyhästä Hengestä uudestisyntyneiden uskovaisten luterilaisten kanssa. Raamattu sanookin: Tästä te tunnette Jumalan Hengen: jokainen henki, joka tunnustaa Jeesuksen Kristukseksi, lihaan tulleeksi, on Jumalasta (1. Joh. 4:2). Jeesus itse tuntee seurakuntansa. Mutta tämä seurakuntayhteys voidaan kokea vain paikallisseurakuntayhteytenä. Paikallisseurakunnan yhteyteen tulevat ne, jotka ovat uskoneet Jeesukseen Kristukseen ja antaneet kastaa itsensä Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen.[15] Seurakunta koostuu armahdetyista syntisistä ja vajavaisista ihmisistä, jotka elävät Jumalan anteeksiantamuksen ja armon varassa. Seurakunnan johdossa on Uuden Testamentin mukaan vanhimmisto. Seurakunnan talous rakentuu vapaaehtoisten lahjoitusten varaan, jotka kerätään perinteisellä kolehdinkannolla. Seurakunnat ovat perustaneet valtakunnallisia yhdistyksiä hoitamaan yhteisiä käytännön asioita. Tällainen yhdistys on esimerkiksi Fida International, joka on Suomen suurin ulkolähetysjärjestö.
Opin kehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Helluntaiherätys korostaa opeissaan Pyhää Henkeä ja Pyhän Hengen armolahjoja. Helluntailaisuus on karismaattinen liike siinä mielessä, että liikkeen keskuudessa harrastetaan yhä edelleen Pyhän Hengen inspiroimana kielillä puhumista, profetoimista ja sairaiden parantamista, vaikkakaan ei enää samassa mitassa kuin liikkeen syntyhistorian alkuaikoina.[16] Helluntaiherätys on korostanut Pyhän Hengen kastetta ja sen merkkinä näkyvää kielilläpuhumista sekä upotuskastetta ja vain elävässä kristillisessä uskossa olevista koostuvaa seurakuntaa.[17][18][19]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Bell, Armas M. von: Oppi ja elämä, Myllykoski, 1957
- toim. Havupalo, Pekka, Launonen, Leevi: Suomen helluntaiseurakuntien uskon pääkohdat, Suomen Helluntaikirkko ja Aikamedia Oy, Vihanti, 2014, ISBN 978-952-252-114-9
- Lehmuskoski, Juhana: Yksi kaste, Rv, Hämeenlinna, 1982,ISBN 951-605-761-6
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Uskon pääkohdat Suomen Helluntaikirkko. 19.1.2001. Viitattu 26.8.2022.
- ↑ Havupalo,Launonen, Uskon pääkohdat, s. 10-12
- ↑ Havupalo,Launonen, Uskon pääkohdat, s. 13-14
- ↑ Havupalo,Launonen, Uskon pääkohdat, s. 15-16
- ↑ Havupalo,Launonen, Uskon pääkohdat, s. 19-20
- ↑ Lehmuskoski, s. 50–51
- ↑ Lehmuskoski, s. 82–89
- ↑ Armas von Bell, s.53.
- ↑ Havupalo,Launonen, Uskon pääkohdat, s. 23-24
- ↑ Lehmuskoski, s. 30–32, 35
- ↑ Havupalo,Launonen, Uskon pääkohdat, s.23-24
- ↑ Suomen helluntaiseurakuntien uskon pääkohdat, s. 25
- ↑ Lehmuskoski, s. 25
- ↑ Suomen helluntaiseurakuntien uskon pääkohdat, s.26
- ↑ Lehmuskoski, s. 66–70
- ↑ Lauri K. Ahonen, s. 27–31.
- ↑ Hyvät satamat, Valter Luoto, s. 36, 44–45
- ↑ Helluntailainen, s. 22,32
- ↑ Mihin Suomi tänään uskoo, s. 84